Tunne Italiasta, ryhti Suomesta

Nokia pestasi Roberto Castagnon oluttuopin ääreltä runsas kymmenen vuotta sitten. Castagno oli Suomessa viettämässä ystävänsä häitä. Seuraavan päivän iloisessa seurueessa oli myös Nokian johtaja, joka lupasi Castagnolle töitä.

”Silloin Nokia palkkasi kaikki kynnelle kykenevät”, Castagno sanoo vaatimattomasti.

Italialaiset tutkijat Suomessa. Rossana Romani, Pierangelo Metrangolo, Mariagrazia Squicciarini ja Roberto Castagno.

Castagno oli ollut kuusi vuotta aiemmin Erasmus-vaihdossa Tampereen yliopistossa. Sen jälkeen hän oli valmistunut Triesten teknillisessä korkeakoulusta, käynyt laivastoakatemian, puurtanut väitöskirjaa Lausannessa ja vieraillut tutkijana Palo Altossa Hewlett Packardilla.

Castagno on kirjoittanut ahkerasti tieteellisiin julkaisuihin ja työskennellyt Nokian tuotekehityksessä. Nyt hän vastaa Nokian Services and Solutions -divisioonan immateriaalisopimuksista. Hänellä on itselläänkin pari patenttia.

Miten teitä saisi lisää tänne?

Älkää unohtako nuoria. Yliopistojen ja yritysten kannattaa pitää yhteyttä entisiin vaihto-opiskelijoihin. Epävarmaa nuorta tutkijaa on rohkaistava hakemaan töitä Suomesta.
Antakaa tähtitutkijoille etuja. Räätälöikää kannustimia nuorille tutkijoille 2–3 vuoden pesteihin. Tämä parantaa tutkimuksen tasoa tehokkaammin kuin jäähdyttelevien paluumuuttajien houkuttelu maailmalta. Laittakaa vierailevien tutkijoiden terveydenhuolto ja eläke-edut kuntoon. Suomen perintöverotus pitää myös tehdä joustavammiksi.
Järjestäkää kivaa yhdessäoloa. Lahjakkaat tulokkaat tarvitsevat apua sosiaalisten verkostojen luomisessa. Suomenkieltä taitamaton tutkija ei pärjää täällä ilman ystäväverkoston apua.
Hoitakaa yhteydet kuntoon. Vierailevan tutkijan palkasta valtaosa hurahtaa lentolippuihin. Työnantajan on huomioitava, että tulijan perhe voi jäädä vuosiksi entiseen kotimaahan. Hallitus voisi miettiä myös keinoja lentoliikenteen kilpailun lisäämiseksi.
Tähdet vetävät tähtiä. Laadukas tutkimus vetää puoleensa laadukkaita tutkijoita. Professori kaltaiset osaajat vetävät Suomeen nuoria kykyjä. Tutkimusrahoilla voi saada aikaan positiivisen kierteen.

”Välitän keskusteluja juristien ja insinöörien välillä. Teeskentelen insinööreille ymmärtäväni juridiikkaa ja juristeille esitän teknistä asiantuntijaa.”

Tohtori Castagnolla on suomalainen vaimo ja perhe, mutta hän korostaa tulleensa Suomeen sattumalta.

Mitä tästä pitäisi oppia?

”Nuoret ovat epävarmoja, eivätkä uskalla hakea töitä Suomesta palattuaan kotimaahansa. Työnantajien kannattaisi pitää entisiin vaihto-opiskelijoihin yhteyttä systemaattisesti.”

Laboratorioissa heikot käyttäasteet

VTT:n tutkimusprofessori Pierangelo Metrangolo tapasi Suomessa ystävällisen tarjoilijan, joka tarjoili hänelle vielä valomerkin jälkeen.

Tämä sai Metrangolon jättämään viime syyskuussa Milanon teknillisen korkeakoulun apulaisprofessorin tehtävät.

Ravintolat ovat näköjään otollisia paikkoja aivotuonnille. Luovan luokan noususta kirjoittanut ekonomisti Richard Floridakin väittää kukoistavan kaupunkikulttuurin olevan yhteiskunnan luovuuden perusedellytys.

Tohtori Metrangolo on monesti palkittu kemisti. Viime vuonna hän sai kansainvälisen kemistien järjestön IUPAC:n palkinnon.

”Suomen maine korkean teknologian maana perustuu aivan liikaa Nokiaan ja teleklusteriin. Olisi tärkeätä markkinoida Suomea biotekniikan ja puhtaiden teknologioiden maana”, Metrangolo uskoo.

Metrangolo on analysoinut VTT:n laboratorioiden käyttöasteita. ”Kello 16 jälkeen valot sammuvat ja tutkijat lähtevät kotiin. Kalliit laitteet ja tilat jäävät tyhjilleen aamuun asti.”

Milanossa olosuhteet ovat surkeat verrattuna VTT:hen, mutta valot laboratorioissa palavat usein yömyöhään.

”Yritän käynnistää projekteja VTT:n ja Milanon yliopiston välille, että tilat saataisiin tehokkaampaan käyttöön”, Metrangolo kertoo.

Metrangolo ei näe esteitä aivotuonnin lisäämiselle Suomeen. Tuloverotuskaan ei ole ongelma, mutta perintöverot ovat.

”Jos saan perinnön asuessani Suomessa, maksan korkeat verot tänne, enkä saa niitä mukaan, vaikka muuttaisin kotimaahani saman tien.”

Väitöskirjaa Suomessa tekevä Rossana Romani ei koe olevansa huippututkija. Hän tuli Suomeen oppiakseen neurokirurgiaa professori Juha Hernesniemeltä.

”Jos Italiassa olisi Hernesniemen tasoinen neurokirurgi, hän olisi kansallinen julkkis ja ylpeyden aihe”, Romani sanoo.

Romani on huomannut, että italialaiset ja suomalaiset tarvitsevat toisiaan.

Italialaisia neuvoja

Italia ei ole tutkimuksen ja tuotekehityksen mallimaa. Lahjakkaat nuoret tutkijat lähtevät lähes poikkeuksetta Italiasta Yhdysvaltoihin – muutama on löytänyt tiensä Suomeenkin.

Tämä juttu sai alkunsa Italian kulttuurikeskuksen ja VTT:n järjestämästä eMigrating Brains -paneelista. Talouselämä kysyi neljältä italialaiselta, miten aivotuonnin saisi kiihtymään.

”Suomalaiset tuovat tiimityöhön järjestyksen ja kurinalaisuuden, italialaiset luovan kaaoksen ja vuorovaikutukseen."

Yhteys ulkomaailmaan tärkeää

”Suomen innovaatiopolitiikan tavoite on, että ulkomaalaisia tutkijoita tulisi paljon ja että he jäisivät pysyvästi. Tämä ei välttämättä ole kovin viisasta”, VTT:n projektijohtaja Mariagrazia Squicciarini sanoo.

Parempi kustannushyöty-suhde syntyisi Squicciarinin mukaan nuorten ja menestystä janoavien tutkijoiden parin kolmen vuoden vierailuista. Tohtori Squicciarini on tutkinut paljon t & k -panosten suhdetta yritysten suorituskykyyn.

Essexin yliopistosta väitellyt Squicciarini on itsekin ”shoppaillut” ahkerasti parasta tutkimuspaikkaa. Hän on ollut tutkijana Britanniassa, Italiassa, Espanjassa, Belgiassa ja Luxemburgissa.

Suomeen hän tosin tuli, koska hän on tutkinut tutkinut täkäläisiä innovaatiojärjestelmiä.

Squicciarinin mielestä tutkija katsoo ennen muuta tutkimuksen tasoa ja palkkaa, mutta myös eläkejärjestelmä on tärkeä kilpailuelementti samoin kuin yhteydet ulkomaailmaan.

”Mieheni on tutkijana Espanjassa. Lentoliput sinne ovat kalliita, koska Finnairilla on liian vahva asema täällä”, Squicciarini arvelee.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Talouselämässä.