Mitä voimme oppia Conan O'Brien -sotkusta?

JOHTAMINEN

Sami Rainisto, Talouselämä, 28.1.2010, 7:00

Conan O'Brien (kuvassa) sai viime viikolla kultaisen kädenpuristuksen: amerikkalainen tv-kanava maksaa koomikolle lehtitietojen mukaan jopa 45 miljoonaa dollaria siitä hyvästä, että hän lähtee pois. Useimmat meistä ottaisivat vastaan puolet pienemmänkin erokorvauksen, mutta koomikkoja on tunnetusti vaikea miellyttää.

O'Brienin lähtöpassit saattavat päätökseen sotkuisan saagan NBC-kanavalla.

Viime kesänä Conan O'Brien aloitti legendaarisen The Tonight Show -ohjelman juontajana viisi vuotta sen jälkeen, kun tuo työ oli hänelle luvattu. O'Brienille pesti merkitsi unelmien täyttymystä: hän pääsi vitsailemaan aikaisempana lähetysaikana suuremmalle yleisölle ohjelmaan, jota hän oli katsonut lapsesta lähtien.

The Tonight Show'ta 17 vuotta juontanut Jay Leno oli pitkään hallinnut katsojalukukilpaa, mutta työ oli luvattu antaa O'Brienille, ja valtikan vaihto tapahtui viime kesänä.

Pari viikkoa sitten homma räjähti käsiin.

NBC ei ollut tyytyväinen O'Brienin katsojalukuihin, joten kanavan johtajat ehdottivat hänelle, että mitäpä jos siirrettäisiin ohjelmasi puolta tuntia myöhemmäksi ja palautetaan kansansuosikki Leno vanhalle ohjelmapaikalleen.

O'Brien ei suostunut, joten tulos oli riitaisa, joskin sivutuotteena hyvää tv-viihdettä tuottanut lähtö kanavalta ja muhkea eropaketti.

Kukaan ei ole hyvä kaikessa

Mitä voimme oppia tästä sotkusta?

Tässä riidassa liikkuneet rahamäärät ovat astronomisia, mutta perusasetelma on sama kuin monella työpaikallakin. Kyse on perusasioista: ihmiset haluavat edetä urallaan ja elämässään - mutta joskus uralla eteneminen on huono ajatus.

O'Brienin puolisurrealistinen komiikka toimi hyvin nuoremmalle yleisölle, joka katsoi hänen ohjelmaansa myöhempään lähetysaikaan. Samat temput eivät kuitenkaan uponneet vanhempaan kohdeyleisöön, joka oli tolpillaan tv:n ääressä aikaisempaan lähetysaikaan.

Vielä pahempaa oli, että O'Brien tietoisesti vesitti huumoriaan kiltimpään suuntaan ja luopui muun muassa suosikkihahmostaan, masturboivasta karhusta, yrittäessään laajentaa yleisöään. Lopputulos oli kuitenkin yllättävän laimea show, joka vetosi huonosti sekä O'Brienin vanhoihin faneihin että uusiin katsojiin.

Conanin ei olisi pitänyt luopua masturboivasta karhusta.

Tässä on opetus: vain siksi, että ihminen on hyvä yhdessä työssä, ei tarkoita että hän on automaattisesti hyvä kovin erilaisessa hommassa. Hyvä asiantuntija ei muutu maagisesti hyväksi esimieheksi, vaikka hänelle antaisi ylennyksen. Hyvää myyntitykkiä ei välttämättä kannata palkita tekemällä hänestä myyntitiimin vetäjää, koska hänen taitonsa ei välttämättä veny siihen.

Palkitaan hyvät rividuunarit

Toisaalta ihmiset yleensä haluavat - ymmärrettävästi - eteenpäin urallaan ja elämässään. Myyntitykki voi haluta pomoksi ymmärtämättä täysin itsekään, että hän ei välttämättä olisi hyvä siinä. Korkeampi palkka ja status ohjaavat kuitenkin niin Conan O'Brienin kuin tavallisen myyntijampankin toimintaa.

Tämä voi kuitenkin johtaa vahingollisiin seurauksiin. Vanha johtamisen periaate sanoo, että ihmiset ylenevät organisaatiossa niin kauan, että päätyvät tehtävään, josta eivät enää suoriudu. Ennen pitkää jokainen organisaatiotaso on siis täynnä ihmisiä, jotka ovat kykenemättömiä tehtäväänsä.

Miten tätä vastaan voisi taistella? Yksi keino olisi nostaa parhaimpien rivityöntekijöiden ja esimerkiksi myyntitykkien palkkaa ja statusta niin, että heidän ei tarvitsisi haaveilla pomon hommista vaan keskittyä tekemään töitä, joissa hän on oikeasti hyvä. On tietysti jopa ehdotettu, että ylennykset pitäisi jakaa satunnaisesti.

Toinen opetus on, että jos kerran ylennetään joku uuteen tehtävään ja isompiin saappaisiin, annetaan hänelle edes aikaa kasvaa tehtäväänsä.

NBC teki paniikkiratkaisun, kun O'Brien oli ehtinyt olla uudessa tehtävässään vasta reilut puoli vuotta. Jos hän olisi saanut lisää aikaa, hän olisi voinut kasvaa uuteen rooliinsa ja löytää isomman yleisön. Nyt NBC karkotti lahjakkuutensa kilpailevalle kanavalle, ja joutui vielä maksamaan siitä kalliin laskun.

Kolmas opetus on, että herravalinnat pitää tehdä todella huolella - etenkin kun herrana on vaikea olla.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Talouselämässä.