Kun pomo saa pultin

Tarkoitus on tarkemmin sopia vuorotteluvapaasta. Neuvottelussa istuvat vapaalle jäävä assistentti, hänen esimiehensä ja talon henkilöstöpäällikkö.

Assistentti kysyy, saako hän vuorotteluvapaalla pitää kännykän. Siihen esimies vastaa: "Jumalauta, kaikki pitää saada, on se kyllä ihmeellistä...".

Esimiehen ääni kohoaa. Siinä ryöpytyksessä saavat kuulla kunniansa konsernin valopäät, vuorotteluvapaan kehittäjät ja koko suomalainen yhteiskunta.

Assistentti naulitsee katseensa maahan. Henkilöstöpäällikkö oikoo jakkupukuaan. Kun malttinsa menettänyt pomo vihdoin vaikenee, vain ilmastointi hurisee. Henkilöstöpäällikkö muistaa assistentin kysymyksen ja kohdistaa sanansa hänelle: puhelinetuus säilyy.

Sitten henkilöstöpäällikkö kääntyy esimiehen suuntaan ja muistuttaa, että vuorotteluvapaa on jo sovittu. Pomo ei ole vielä rauhoittunut vaan jatkaa rähjäämistään: "Muita täällä irtisanotaan ja yksi painuu vuorotteluvapaalle."

Jos kohtaat malttinsa menettäneen

1.Älä salli huonoa käytöstä, vaan ota ohjat käsiin ja yritä viheltää peli poikki.

2.Vältä sortumasta erotuomariksi, vaan vetoa, että keskustellen päästäisiin eteenpäin.

3. Jos tilanne ylikuumenee, ehdota pientä neuvottelutaukoa.

4. Pidä tunteesi erillään muiden tunteista. Osoita silti empatiaa, mutta pyri kohti ratkaisua.

5. Sopivassa kohtaa kertaa neuvottelun tavoite ja tähän mennessä sovitut asiat, jotta kaikki pysyvät kärryillä.

6. Kuulostele vielä jälkeenpäin ihmisten jaksamista. Jos huomaat uupumusta tai vastaavaa, ohjaa henkilö työterveyshuoltoon.

Oletko itse räjähdysaltis?

1.Tunne temperamenttisi ja sen aiheuttamat riskitilanteet työyhteisössä.

2. Älä kanna huonoa oloasi palaveriin kaataaksesi sen muiden päälle.

3. Noudata hyvän käytöksen sääntöjä.

4. Jos olet menettämässä malttisi, pyydä tauko ja huilaa hetki.

5. Opettele rauhoittava mantra itsehillintää varten.

6. Älä sivuuta tunteitasi, mutta ilmaise niitä minä-muodossa (minua harmittaa, kun...).

7. Uupuneena hakeudu työterveyshuoltoon tai hanki muuta apua.

Henkilöstöpäällikkö huokaa. Vuorotteluvapaiden kaltaiset järjestelyt kun voivat jopa auttaa säilyttämään työpaikkoja.Hän ei saa sanaa väliin, kun esimies jauhaa: "Meikäläisten pitää vain pärjätä, ja tilalle tulee joku tumpelo, joka ei osaa meirän hommia."

Nyt alainen puuttuu puheeseen: hän on jättänyt tarkat kirjalliset ohjeet töiden hoitamisesta ja muut assarit vuorollaan perehdyttävät sijaista. Siitä päästään puhumaan järjestelmien salasanoista ja vastaavista käytännön järjestelyistä - niin kuin alun perin oli tarkoitus.

Lopuksi pomo solkkaa molemmille anteeksipyynnöt ja selittelee. Huolia kuulemma riittää, uusi organisaatio ja kaikenlaista säätämistä.

Seuraavalla viikolla henkilöstöpäällikkö törmää vuorotteluvapaata odottavaan assistenttiin. Tämä kertoo jopa ymmärtävänsä pomonsa paineita irtisanomisten ja uudelleen organisointien vuoksi.

"Ja minä tästä vielä häippäsen", hän sanoo.

Parin päivän kuluttua henkilöstöpäällikkö istuu vastapäätä malttinsa menettänyttä esimiestä. Oli pakko sopia tapaaminen, jotta pomolle selviäisi talon linja eikä kummallekaan jäisi kiviä kenkään. Mutta jos tuo taas polttaa kääminsä ja alkaa kiljua, henkilöstöpäällikkö miettii saarnatessaan siitä, ettei vuorotteluvapaalle lähtevää pidä syyllistää, vaikka firmaa koettelevat ankarat ajat.

Henkilöstöpäällikkö käy vielä pikakelauksella läpi konsernin henkilöstöpolitiikan vuorotteluvapaisiin liittyen. Sitten he keskustelevat esimiestyöstä. Pomo ei kuulemma edes huomaa korottavansa ääntä. Kai se on niitä temperamenttieroja, henkilöstöpäällikkö ajattelee.

Keskustelu on päättymässä, kun henkilöstöpäällikkö sattuu kysäisemään, mitä mies itse ajattelee vuorotteluvapaasta.

Esimies paljastaa haaveilleensa jo kauan jonkin sortin irtiotosta. Mutta eihän pomo voi. Kuka hänen työnsä tekisi?

Henkilöstöpäällikkö tajuaa, että tässä ehkä uupunut esimies kadehtii alaisensa tilannetta.

"Muissakin konsernin yksiköissä esimiehet ovat pitäneet vuorotteluvapaita. Mieti, ja ota asia esiin esimiehesi kanssa. Voimme sitten HR-puolella katsoa, mitä voi tehdä", henkilöstöpäällikkö huomauttaa jättäen sanomatta, ettei kukaan ole korvaamaton.

Esimiehen lähdettyä henkilöstöpäällikkö miettii keskustelua, jota hän etukäteen jännitti. Oikeastaan tilanne edusti henkilöstötyön helmiä: sai olla ihmisläheinen ja samalla hakea ratkaisuja.

Asiantuntijana jutussa valmentaja, kasvatustieteen maisteri Tiina Savolainen Kissconsultingista, joka on erikoistunut mm. strategisiin muutoksiin, johtamiseen ja vuorovaikutustaitoihin.

Artikkeli julkaistu aiemmin Faktassa.