Luulo kantaa pidemmälle kuin tieto

Sikainfluenssa on malliesimerkki siitä, ettei pelkkä tiedon jakaminen enää riitä. Influenssa on saanut tolkuttomasti tilaa lehdissä, radiossa ja televisiossa, mutta silti internetin keskustelupalstoilla vellovat huhut ja väärät tiedot.

Viranomaiset jakavat tietoa paljon ja usein, mutta moni tietoa etsivä uskoo paremmin keskustelupalstansa vertaisryhmää kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Verkkokeskusteluissa levittävät aktiivisesti näkemyksiään esimerkiksi rokotevastaiset ryhmät ja henkilöt.

Huhujen ja väärän tiedon kanssa jumppaavat myös yritykset.

Parodiasivusto fakingnews.com julkaisi verkkopilan intialaismiehestä, joka olisi haastanut Unileverin oikeuteen, kun naiset eivät hullaantuneetkaan Axe-tuotteiden käytöstä huolimatta. Nyt pila kiertää maailmaa totuutena.

Haalareiden brändi himmenee, kun äidit kertovat herkästi hajoavista vetoketjuista vauvapalstoilla. Konsultin työt vähenevät, jos firma saa ammattilaisten verkkoyhteisöissä surkeita arvioita.

”Huhujen ja väärien tietojen viestittely on siirtynyt verkkoon. Haasteena verkossa on hallitsemattomuus ja vastuuttomuus. Kuka tahansa voi satuilla siellä mitä tahansa. Pahimmillaan verkko antaa ihmisille ja yhteisöille näppärän ja kansainvälisen kanavan kiusata yrityksiä ja organisaatioita”, sanoo Hill&Knowltonin toimitusjohtaja Tarja Jussila.

Tyrmää huhu verkossa

Seuraa verkossa käytävää keskustelua. Näin pääset jyvälle yrityksen ja toimialan kannalta tärkeistä aiheista.
Älä jättäydy seinäruusuksi. Vähintään voit linkittää keskustelun yrityksen omille nettisivuille.
Helpota oikean tiedon löytymistä. Voi perustaa oikeaa tietoa jakavan keskusteluryhmän tai palvelun.
Tee roolit selviksi. Työntekijän ei ole fiksua haukkua tai levittää huhuja ainakaan firman nimissä.

Osa yrityksistä seuraa keskustelupalstoja kunnolla, osa pistokokein, osa ei vielä lainkaan. Valppaimpia ovat kuluttajia palvelevat yritykset.

”Lindorff seuraa perinteistä ja sosiaalista mediaa järjestelmällisesti, jotta saamme hyvän kokonaiskuvan yhtiön maineesta kaikissa viiteryhmissä. Näin yritys pysyy hereillä julkisen keskustelun teemoista ja sisällöistä”, kertoo laskutus- ja perintäyhtiö Lindorffin maajohtaja Tapio Vuojärvi.

Yhtiö yrittää purkaa toimialaan liittyviä myyttejä ja virheellisiä käsityksiä maksumyöhässä.fi-verkkopalvelun kautta. Palvelu on helppo linkittää keskustelupalstoille, jos siellä viriää kysymyksiä tai huhuja laskutuksen ja perinnän käytännöistä.

Metso seuraa verkkokeskusteluja satunnaisesti esimerkiksi hakujen kautta. Yhtiö ei puutu huhuihin, jollei niillä ole sille suoraa merkitystä. Se ei ota kantaa myöskään mielipiteisiin.

”Yhtiö selvittää mahdolliset huhut tai virheelliset tiedot suoraan tietoa julkaisseen lähteen kanssa. Kokemuksen mukaan suora keskusteluyhteys toimii tehokkaammin ja tuloksekkaammin kuin verkkokeskustelun käyminen”, sanoo Metson viestintäjohtaja Kati Renvall.

Tarja Jussilan mukaan yrityksen ei kannata jättäytyä sivustakatsojaksi. Verkkoa kannattaa seurata jo ennakoivasti ja analysoida sieltä tulevaa tietoa. Johtamisen vinkkelistä olennaista on havaita yrityksen kannalta merkittävät asiat.

Esimerkiksi rokotevastaisuus oli nähtävissä keskustelupalstoilla jo vuosia ennen sikainfluenssaa, mutta tätä ei ilmeisesti otettu tarpeeksi huomioon viestinnän suunnittelussa. Kaikki viestinnän kanavat eivät myöskään olleet tehokkaasti käytössä.

”Olisi pitänyt ennakoida, monitoroida, analysoida, reagoida ja toistaa viestejä internetissäkin riittävästi”, arvioi Tarja Jussila.

Fiksua on myös esimerkiksi wikipediassa olevien virheiden korjailu.

Väärän tiedon leviämisen kannalta internet on erilainen kuin perinteiset sähköiset välineet radio ja televisio.

”Internet on kerroksellinen ja disinformaatio etenee silmänräpäyksessä, tehokkaasti ja huikealle määrälle vastaanottajia. Väärästä tiedosta jää myös jälki eli se arkistoituu verkkoon”, Jussila kuvaa.

Lindorffilaiset saavat pian kirjalliset periaatteet siitä, miten henkilöstön kannattaa käyttäytyä keskustelupalstoilla ja verkkoyhteisöissä. Ohjeiden tarkoitus on palauttaa mieliin pelisääntöjä.

”Sosiaalisessa mediassa osallistujan roolit ja kontaktien luonne sekoittuvat helposti. Onko ihminen verkossa yksityishenkilönä, esimiehenä vai ammattilaisena? Onko yleisössä ystäviä, perheenjäseniä, alaisia, ammattikollegoja, asiakkaita vai kilpailijoita?”, luettelee Tapio Vuojärvi.

Metso kannustaa henkilöstöään osallistumaan alan ammattisivustoilla käytävään keskusteluun. Fiksua on myös esimerkiksi wikipediassa tai eri teollisuusalojen hakemistoissa olevien virheiden korjailu.

LÄHETÄ KAVERILLE

VERKOSSA

Luulo kantaa pidemmälle kuin tieto

Tyrmää huhu verkossa

LÄHETÄ KAVERILLE

ELISA

FUJITSU

ELAN IT

ELAN IT

ELAN IT

ELAN IT

ELAN IT

LAKIESITYS

ELAN IT

TYÖELÄMÄ

TYÖELÄMÄ

STRATEGIA

RYHMÄCOACHING

TYÖELÄMÄ

Esimiestyö

UUSI TYÖPAIKKA

TIETOKONEET

Läksiäiset

URAPOLUT

Y-SUKUPOLVI

SYYTE

HR

TIETOTEKNIIKKA APUVÄLINEENÄ