Tietoviikko

Lontoolainen ystäväni pyysi minua viime keväänä ostamaan Suomesta Marimekon kankaita ja lähettämään ne hänelle.

Hän myös halusi välttämättä maksaa ostoksistaan. Parin viikon päästä posti toikin shekin kirjekuoressa.

Istutin lapset rattaisiin ja suuntasin kohti lähipankkia. Lapset olisivat jääneet kotiin, jos olisin tiennyt, kuinka paljon aikaa konttorissa vierähtää.

Pankkivirkailijat eivät tienneet, mitä tehdä shekille, ja soittelivat hädissään muihin konttoreihin. Muutaman päivän kuluttua tililleni tupsahti kuitenkin sekin ilmoittama summa – miinus viisitoista euroa käsittelymaksuja.

Maksutavat vaihtelevat Euroopassa. Britanniassa ja Ranskassa käytetään paljon shekkejä, eikä ensin mainitussa maassa edes pankkitili ole itsestäänselvyys. Saksa taas on suoraveloitusmaa.

Yhtenäinen eurooppalainen maksualue, single euro payments area eli sepa muuttaa kaiken.

Sen myötä kuluttajat, yritykset sekä yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin kaikissa sepa-maissa. Ulkomaille maksaminen käy yhtä helposti kuin maan sisällä.

Irti shekeistä

Taloushallinnon ohjelmistoihin erikoistuneen Baswaren johtajan Matti Luodon mukaan maiden välisten käytäntöjen erilaisuus selittyy kulttuuritaustoilla. Ennen kaikilla mailla oli omat valuuttansa ja maksujärjestelmät syntyivät maakohtaisesti.

”Kun euro tuli, tämä huomattiin ja ongelmaa lähdettiin ratkomaan. Tuli sepa”, Luoto selittää.

Sepa ei ota hänen mukaansa kantaa manuaaliseen maksamiseen vaan tilisiirtoihin ja korttimaksuihin. Se ei siis poista automaattisesti esimerkiksi shekkejä mutta kannustaa kyllä tehokkaasti käteismaksutavoista luopumiseen.

Suomessa näin on ollut jo pitkään. Käteismaksaminen on kallista, eikä sitä pidetä enää edes turvallisena.

Suuryritykset aktiivisia

Suomessa sepaan siirtyminen toteutetaan vaiheittain vuoden 2010 loppuun mennessä. Baswaren tutkimus kertoo, että suomalaisyritykset ovat entistä tietoisempia sepasta, mutta ne eivät ymmärrä hankkeen laajuutta.

Kyse on monella mittarilla katsottuna suuremmasta muutoksesta kuin euroon siirtyminen. Alkaa siis olla kiire.

Sepa koskettaa yrityksiä, pankkeja ja ohjelmistoyhtiöitä. Iso yritys, jolla on useita ohjelmistoja ja toimittajia, ei onnistu sepaan siirtymisessä ilman sepa-suunnitelman tekemistä. Kaikista organisaatioista vain 30 prosentilla on kuitenkin suunnitelma olemassa, suuryrityksissä luku on 49.

Suomalaisyrityksistä 70 prosentilla ei siis ole minkäänlaista sepa-suunnitelmaa, vaikka kaiken pitäisi olla valmista vuoden lopussa.

Suurimmat yritykset hyötyvät sepasta eniten ja ovat ahkerimmin liikkeellä. Yrityksen koko myös sanelee sen, miten suuri prosessi sepaan siirtyminen on. Kunnille, yliopistoille tai isoille yrityksille ponnistus on iso, kun käytössä on monta erppiä ja ohjelmistotoimittajaa.

”Kokonaisuus on kartoitettava; miten muutos vaikuttaa maksuprosessiin. Jokaiselta toimittajalta on tilattava sepa-päivitys tai uusi ohjelmisto. Tämä kaikki vaatii suunnittelua, koska maksamisen pitää sujua häiriöttä koko ajan. Asiantuntija-apua tarvitaan”, Luoto sanoo.

Pankit hidastavat

Sepan etenemistä hidastaa muna-kana-ilmiö. Yritysten pitäisi olla aktiivisia ja toimia, mutta niiden käsiä sitoo se, ettei pankeilla ja toimittajilla vielä ole valmiuksia ja sepa-palveluita olemassa.

”Pankit ovat myöhässä. Ohjelmistotalojen valmiudet ovat suunnilleen samalla tasolla. Yrityksissä on hyvä asenne”, Luoto summaa.

Pankkien sepa-palvelut eivät vielä ole valmiit. Ehkä noin puolella on sepa-tilisiirron eräsiirtovalmiudet yrityksille. Kuluttaja-asiakkaiden sepa-palvelut ovat jo käytössä.

Basware on tähän mennessä toimittanut yrityksiin 400–500 ohjelmistoa. Sepa-toiminnallisuus on käytössä vasta muutamissa, koska kaikilla pankeilla ei ole valmiuksia.

Tietoviikkoa kustantava Talentum on yksi odottavista asiakkaista.

”Suurimpaan osaan ohjelmistoista päivitykset on tehty tai tekeillä. Mutta testaamaan niitä ei pääse, ennen kuin pankeilla on siihen valmius”, Talentumin tietohallintojohtaja Juho Luukko kertoo.

Pankin tunnistamiseen tarkoitetut bic-tunnukset (bank identifier code) vaativat suuria muutoksia tietojärjestelmiin. Oma savottansa on myös kansainvälisen pankkitilin tunnistusstandardin iban-numeroiden (international bank account number) skannaus.

Muutos starttaa vasta, kun sepa-valmiudet on kaikissa pankeissa. Yritykset odottavat, mutta monet niistä ovat jo valmiustilassa kun pankit vain ovat valmiit.

”Pian alkaa vyöry siirtymisessä varmasti näkyä”, Luoto kertoo.

Tutkimuksen mukaan yritykset pitävät isojen erp-talojen valmiuksia huonompina kuin oman henkilöstönsä. Luottamus pankkeihin on myös hieman heikentynyt vuoden aikana.

”Tämä selittyy juuri viivästymisillä.”

Ruuhkaa tiedossa

Senaatti-kiinteistöt on pääosin valtionhallinnolle tilapalveluja tuottava liikelaitos, jonka liikevaihto oli viime vuonna 673 miljoonaa euroa. Suuryritys siis.

Talousjohtaja Satu Simpanen-Ahlgren heräsi sepaan vuonna 2007. Silloin aiheesta alkoi näkyä tietoa lehdissä.

”Vuonna 2008 aloimme systemaattisesti selvittää, mitä sepa on. Päätimme tehdä suunnitelman sepaan siirtymisestä. Selvitimme aikatauluja, ja sitä mitkä asiat projektissa ovat pankkien, järjestelmätoimittajien ja meidän rooliimme kuuluvia. Sepa-suunnitelma valmistui vuoden 2009 alussa. Suunnitellut aikataulut eivät kuitenkaan ole pitäneet, sillä kaikilla toimittajilla ei vielä ollutkaan sepa-ominaisuuksia sisältäviä ohjelmistoversioita”, Simpanen-Ahlgren sanoo.

Senaatti-kiinteistöissä ostolaskujen määrä on yli 100 000 vuodessa. Kaikki laskut kiertävät sähköisesti. Verkkolaskujen osuus on noin 40 prosenttia. Tärkeitä toimittajia sepaan liittyen ovat Logica, Aditro, Basware ja Itella.

”Luotan siihen, että ohjelmistotoimittajat hoitavat osuutensa ja saamme järjestelmät ajoissa kuntoon.”

Toimittajien työ tulee kuitenkin todennäköisesti ruuhkaantumaan, koska suuri osa yrityksistä on muutosprosessissa samanaikaisesti. Senaatti-kiinteistöt halusi suunnitelman ajoissa, että se voi ryhtyä hankkeeseen heti, kun toimittajilla ja pankeilla on siihen valmiudet.

Senaatti-kiinteistöt on budjetoinut hankkeen tälle vuodelle. Arviot kustannuksista tarkentuvat ennen projektien aloitusta. Hän luottaa toimittajien kohtuullisuuteen hinnoittelussa.

”Sepa lankeaa ennen kaikkea talousyksikön ja ict-yksikön harteille”, Simpanen-Ahlgren sanoo.

Muutos on merkittävä yrityksille ja järjestelmätoimittajille, mutta Simpanen-Ahlgrenin mukaan vieläkin suurempi pankeille.

”Silloin kun tämä alkoi, muutos tuntui isommalta ja vaikeammalta, kuin miltä nyt näyttää. Me olemme riippuvaisia ohjelmistotoimittajista. Luotan siihen, että toimittajat tekevät ohjelmistopäivityksensä.”

Eräänlainen pakkohanke

Sepan myötä rajat ylittävä maksaminen helpottuu suomalaisille. Maansisäinen maksaminen pysyy aikalailla ennallaan.

Senaatti-kiinteistöille sepa ei tuo suuria hyötyjä, koska sillä ei juurikaan ole ulkomaan maksuliikennettä.

Tällaisille yrityksille sepa onkin pakkohanke.

”En näe sepasta koituvan kovinkaan paljon hyötyjä Senaatti-kiinteistöille, koska maan rajat ylittävää maksuliikennettä ei ole kovinkaan paljon. Maksuliikenne on toiminut Suomessa hyvin ja sähköiset järjestelmät ovat pitkälle kehittyneitä. Suoraveloitus on ollut toimiva käytäntö, nyt se muuttuu. Todennäköisesti luovumme siitä ja suosittelemme e-laskua”, Simpanen-Ahlgren sanoo.

Jos tietoa on halunnut saada, sitä on hänen mukaansa ollut tarjolla. Pankit, Basware ja Finanssialan keskusliitto ovat järjestäneet tilaisuuksia asian tiimoilta hänen mukaansa kiitettävästi.

”Uskon, että Suomessa ollaan valmiita silloin kun pitääkin. En epäile, etteikö homma Suomessa toimisi.”

Suomi kärjessä

Vaikka on syytä ihmetellä, mikseivät pankkien ja järjestelmätoimittajien palvelut eivät ole vielä valmiit, on Suomi kuitenkin sepa-kehityksen kärkimaa. Täällä on myös vapaaehtoisesti haluttu toteuttaa perinpohjaisia muutoksia.

Euroopassa on maita, joissa sepan takarajaksi väläytellään jopa vuotta 2014.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan sepa-suoraveloituspalvelun piti olla Suomessa valmis jo vuoden 2008 alussa. Niin ei kuitenkaan käynyt, kun eri maiden pankit riitelivät muun muassa maksutason määrittelystä.

Suomeen tuleva sepa-suoraveloitus poikkeaa nykyisestä siten, että suoraveloitus voidaan peruuttaa. Lisäksi valtakirjojen keräily siirtyy pankeilta laskuttajille.

Suoraveloitusmallin myötä myöhästyi Luodon mukaan koko muukin aikataulu. Viivästykset ovat kuitenkin ymmärrettäviä, sillä pankkipalvelut muuttuvat täysin.

Suomessa sepan vaikutus on suuri monesta syystä.

”Sepa vaikuttaa sähköiseen maksamiseen, joka Suomessa on huipputasoa. Täällä sen osuus on noin 96 prosenttia, kun esimerkiksi Kreikassa muutama prosentti. Meillä ovat myös monipankkiohjelmistot sekä vahvat pankkistandardit olleet käytössä jo parikymmentä vuotta.”

”Nyt kaikki muuttuu. Ja kun Suomi on euromaa, muutos koskee sataprosenttisesti kaikkia laskuja”, Luoto avartaa.

Suomessa on lisäksi tehty kansallinen päätös, että sepan pankkistandardeja sovelletaan myös yritysten ja pankkien välisessä liikenteessä.

”Kyseessä on iso savotta, joka koskee kaikkia taloushallinnon järjestelmiä Suomessa, se vaatii mittavia järjestelmämuutoksia.”

Tietoturva uusiksi

Suomen pankit käyvät myös läpi suuren tietoteknisen muutoksen luomalla web services -yhteydet maksuliikenteeseen. Web services -kanavan tietoturva perustuu julkisen avaimen pki-tunnistautumiseen, kun aiemmin käytössä oli patu-turvateknologia. Kyseessä on Luodon mukaan valtava muutos pankkiyhteysohjelmiin.

Patu on 90-luvulla käyttöön otettu pankkien tiedonsiirtoyhteyksien turvamenetelmä, joka kattaa yrityksen ja pankin välisen tiedonsiirron.

”Pankkien valmiudet ovat olleet tähän asti heikot. Kyse on isoista tietojärjestelmäprojekteista, jotka ovat asettaneet pankit uuteen tilanteeseen. Lisäksi EU:n määrittämä iso-standardi on äärimmäisen väljä. Pankit ovat siksi joutuneet miettimään, miten sitä tulisi soveltaa. Tässäkin on ollut iso työ”, Luoto kuvailee.

Suomen pankin vetämä sepa-foorumin ydinryhmä päättää sepan suurista linjoista.

”Mielestäni kyseessä on suurin muutos taloushallinnossa kahteenkymmeneen vuoteen”, Luoto sanoo

Jäikö sepa puolitiehen?

Mutta olisiko kaikki silti hyvin, vaikka pankit ja järjestelmätoimittajat suorituisivat sepa-siirtymästä?

Ei kaikkien mielestä.

Aiemmin Nordeassa sähköisiä pankkipalveluita kehittänyt varatoimitusjohtaja, nykyinen Tiedon johtaja Bo Harald ei ole tyytyväinen sepa-kehitykseen.

”Pelkästään maksujen yhtenäistäminen ei ole riittävä siirto, vaan Euroopassa on siirryttävä niin sanottuun full sepaan, joka kattaa sekä laskutuksen että maksamisen”, hän sanoo.

Nyt on hänen mukaansa edetty väärässä järjestyksessä.

Harald esitti yhdentämisprosessin suunnitteluvaiheessa, että ensimmäisessä vaiheessa siirrytään e-laskutukseen, jolla voidaan säästää satoja miljardeja, ja vasta toisessa vaiheessa maksuliikkeen yhdentämiseen, jossa hyödyt ovat pienemmät.

Tällä full sepa -järjestyksellä olisi hänen mukaansa myös sepan maksuliikkeen käyttöönotto tapahtunut nopeammin.

Harald vetää Euroopan komission sähköisen laskutuksen asiantuntijaryhmää. Sen tavoitteena on muun muassa saada Euroopan laajuinen sähköisen laskutuksen verkosto ja sujuvoittaa laskutuksen tekeminen yli rajojen.

”Nyt sepassa on sekä yritysten että pankkien näkökulmasta suuret investoinnit mutta pienet hyödyt. Elektronisessa laskutuksessa olisi ollut toisinpäin.”