Tietoviikko
Etusivu Taustat Kehittäjän kanava Keskustelu Blogit Tapahtumat Edut TiviDuunit Microsoft Areena   White papers
Kaikki jutut Parhaat Alan mesta Afteri CIO Bi Minit Mobiilimaailma
Lähetä
Tulosta
Jaa

LÄHETÄ KAVERILLE

*Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

MAKSAMINEN

Jonna Vuokola, 3.1.2010, 13:00

Se(pa) muuttaa kaiken

Lontoolainen ystäväni pyysi minua viime keväänä ostamaan Suomesta Marimekon kankaita ja lähettämään ne hänelle.

Hän myös halusi välttämättä maksaa ostoksistaan. Parin viikon päästä posti toikin shekin kirjekuoressa.

Istutin lapset rattaisiin ja suuntasin kohti lähipankkia. Lapset olisivat jääneet kotiin, jos olisin tiennyt, kuinka paljon aikaa konttorissa vierähtää.

Pankkivirkailijat eivät tienneet, mitä tehdä shekille, ja soittelivat hädissään muihin konttoreihin. Muutaman päivän kuluttua tililleni tupsahti kuitenkin sekin ilmoittama summa – miinus viisitoista euroa käsittelymaksuja.

Maksutavat vaihtelevat Euroopassa. Britanniassa ja Ranskassa käytetään paljon shekkejä, eikä ensin mainitussa maassa edes pankkitili ole itsestäänselvyys. Saksa taas on suoraveloitusmaa.

Yhtenäinen eurooppalainen maksualue, single euro payments area eli sepa muuttaa kaiken.

Sen myötä kuluttajat, yritykset sekä yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin kaikissa sepa-maissa. Ulkomaille maksaminen käy yhtä helposti kuin maan sisällä.

Irti shekeistä

Taloushallinnon ohjelmistoihin erikoistuneen Baswaren johtajan Matti Luodon mukaan maiden välisten käytäntöjen erilaisuus selittyy kulttuuritaustoilla. Ennen kaikilla mailla oli omat valuuttansa ja maksujärjestelmät syntyivät maakohtaisesti.

”Kun euro tuli, tämä huomattiin ja ongelmaa lähdettiin ratkomaan. Tuli sepa”, Luoto selittää.

Sepa ei ota hänen mukaansa kantaa manuaaliseen maksamiseen vaan tilisiirtoihin ja korttimaksuihin. Se ei siis poista automaattisesti esimerkiksi shekkejä mutta kannustaa kyllä tehokkaasti käteismaksutavoista luopumiseen.

Suomessa näin on ollut jo pitkään. Käteismaksaminen on kallista, eikä sitä pidetä enää edes turvallisena.

Suuryritykset aktiivisia

Suomessa sepaan siirtyminen toteutetaan vaiheittain vuoden 2010 loppuun mennessä. Baswaren tutkimus kertoo, että suomalaisyritykset ovat entistä tietoisempia sepasta, mutta ne eivät ymmärrä hankkeen laajuutta.

Kyse on monella mittarilla katsottuna suuremmasta muutoksesta kuin euroon siirtyminen. Alkaa siis olla kiire.

Sepa koskettaa yrityksiä, pankkeja ja ohjelmistoyhtiöitä. Iso yritys, jolla on useita ohjelmistoja ja toimittajia, ei onnistu sepaan siirtymisessä ilman sepa-suunnitelman tekemistä. Kaikista organisaatioista vain 30 prosentilla on kuitenkin suunnitelma olemassa, suuryrityksissä luku on 49.

Suomalaisyrityksistä 70 prosentilla ei siis ole minkäänlaista sepa-suunnitelmaa, vaikka kaiken pitäisi olla valmista vuoden lopussa.

Suurimmat yritykset hyötyvät sepasta eniten ja ovat ahkerimmin liikkeellä. Yrityksen koko myös sanelee sen, miten suuri prosessi sepaan siirtyminen on. Kunnille, yliopistoille tai isoille yrityksille ponnistus on iso, kun käytössä on monta erppiä ja ohjelmistotoimittajaa.

”Kokonaisuus on kartoitettava; miten muutos vaikuttaa maksuprosessiin. Jokaiselta toimittajalta on tilattava sepa-päivitys tai uusi ohjelmisto. Tämä kaikki vaatii suunnittelua, koska maksamisen pitää sujua häiriöttä koko ajan. Asiantuntija-apua tarvitaan”, Luoto sanoo.

Pankit hidastavat

Sepan etenemistä hidastaa muna-kana-ilmiö. Yritysten pitäisi olla aktiivisia ja toimia, mutta niiden käsiä sitoo se, ettei pankeilla ja toimittajilla vielä ole valmiuksia ja sepa-palveluita olemassa.

Näin syntyy uusi tilinumero

Sepa koskettaa jokaista meistä.

Selvin uudistus on kaikkien tilinumeroitten muuttuminen. Vanhan tilinumeron rinnalla laskuissa on jo jonkin aikaa näkynyt uusi tilinumero.Elämme rinnakkaiskäyttövaihetta.

Uusi tilinumero syntyy seuraavalla kaavalla: Aivan alkuun iban tuo mukaan neljä uutta merkkiä, joista kaksi ensimmäistä on fi, jos tili on suomalainen. Sen perässä on kaksi tarkistenumeroa, joiden perään lopulta laitetaan entinen tilinumero – nyt uusi tilinumero on valmis!

Kansallisissa tilinumeroissa on ollut tähän asti käytössä sekä manuaalinen muoto, jossa ei ole välinollatäyttöä, sekä pidempi, niin sanottu konekielinen numero, jossa numerosarjan väliin on lisätty nollia.

Iban-numerossa lähtökohtana on tämä pidempi muoto. Nollia on mukana sen verran, että merkkejä on yhteensä neljätoista.

”Pankit ovat myöhässä. Ohjelmistotalojen valmiudet ovat suunnilleen samalla tasolla. Yrityksissä on hyvä asenne”, Luoto summaa.

Pankkien sepa-palvelut eivät vielä ole valmiit. Ehkä noin puolella on sepa-tilisiirron eräsiirtovalmiudet yrityksille. Kuluttaja-asiakkaiden sepa-palvelut ovat jo käytössä.

Basware on tähän mennessä toimittanut yrityksiin 400–500 ohjelmistoa. Sepa-toiminnallisuus on käytössä vasta muutamissa, koska kaikilla pankeilla ei ole valmiuksia.

Tietoviikkoa kustantava Talentum on yksi odottavista asiakkaista.

”Suurimpaan osaan ohjelmistoista päivitykset on tehty tai tekeillä. Mutta testaamaan niitä ei pääse, ennen kuin pankeilla on siihen valmius”, Talentumin tietohallintojohtaja Juho Luukko kertoo.

Pankin tunnistamiseen tarkoitetut bic-tunnukset (bank identifier code) vaativat suuria muutoksia tietojärjestelmiin. Oma savottansa on myös kansainvälisen pankkitilin tunnistusstandardin iban-numeroiden (international bank account number) skannaus.

Muutos starttaa vasta, kun sepa-valmiudet on kaikissa pankeissa. Yritykset odottavat, mutta monet niistä ovat jo valmiustilassa kun pankit vain ovat valmiit.

”Pian alkaa vyöry siirtymisessä varmasti näkyä”, Luoto kertoo.

Tutkimuksen mukaan yritykset pitävät isojen erp-talojen valmiuksia huonompina kuin oman henkilöstönsä. Luottamus pankkeihin on myös hieman heikentynyt vuoden aikana.

”Tämä selittyy juuri viivästymisillä.”

Ruuhkaa tiedossa

Senaatti-kiinteistöt on pääosin valtionhallinnolle tilapalveluja tuottava liikelaitos, jonka liikevaihto oli viime vuonna 673 miljoonaa euroa. Suuryritys siis.

Talousjohtaja Satu Simpanen-Ahlgren heräsi sepaan vuonna 2007. Silloin aiheesta alkoi näkyä tietoa lehdissä.

”Vuonna 2008 aloimme systemaattisesti selvittää, mitä sepa on. Päätimme tehdä suunnitelman sepaan siirtymisestä. Selvitimme aikatauluja, ja sitä mitkä asiat projektissa ovat pankkien, järjestelmätoimittajien ja meidän rooliimme kuuluvia. Sepa-suunnitelma valmistui vuoden 2009 alussa. Suunnitellut aikataulut eivät kuitenkaan ole pitäneet, sillä kaikilla toimittajilla ei vielä ollutkaan sepa-ominaisuuksia sisältäviä ohjelmistoversioita”, Simpanen-Ahlgren sanoo.

Senaatti-kiinteistöissä ostolaskujen määrä on yli 100 000 vuodessa. Kaikki laskut kiertävät sähköisesti. Verkkolaskujen osuus on noin 40 prosenttia. Tärkeitä toimittajia sepaan liittyen ovat Logica, Aditro, Basware ja Itella.

”Luotan siihen, että ohjelmistotoimittajat hoitavat osuutensa ja saamme järjestelmät ajoissa kuntoon.”

Toimittajien työ tulee kuitenkin todennäköisesti ruuhkaantumaan, koska suuri osa yrityksistä on muutosprosessissa samanaikaisesti. Senaatti-kiinteistöt halusi suunnitelman ajoissa, että se voi ryhtyä hankkeeseen heti, kun toimittajilla ja pankeilla on siihen valmiudet.

Senaatti-kiinteistöt on budjetoinut hankkeen tälle vuodelle. Arviot kustannuksista tarkentuvat ennen projektien aloitusta. Hän luottaa toimittajien kohtuullisuuteen hinnoittelussa.

”Sepa lankeaa ennen kaikkea talousyksikön ja ict-yksikön harteille”, Simpanen-Ahlgren sanoo.

Muutos on merkittävä yrityksille ja järjestelmätoimittajille, mutta Simpanen-Ahlgrenin mukaan vieläkin suurempi pankeille.

”Silloin kun tämä alkoi, muutos tuntui isommalta ja vaikeammalta, kuin miltä nyt näyttää. Me olemme riippuvaisia ohjelmistotoimittajista. Luotan siihen, että toimittajat tekevät ohjelmistopäivityksensä.”

Eräänlainen pakkohanke

Sepan myötä rajat ylittävä maksaminen helpottuu suomalaisille. Maansisäinen maksaminen pysyy aikalailla ennallaan.

Senaatti-kiinteistöille sepa ei tuo suuria hyötyjä, koska sillä ei juurikaan ole ulkomaan maksuliikennettä.

Tällaisille yrityksille sepa onkin pakkohanke.

”En näe sepasta koituvan kovinkaan paljon hyötyjä Senaatti-kiinteistöille, koska maan rajat ylittävää maksuliikennettä ei ole kovinkaan paljon. Maksuliikenne on toiminut Suomessa hyvin ja sähköiset järjestelmät ovat pitkälle kehittyneitä. Suoraveloitus on ollut toimiva käytäntö, nyt se muuttuu. Todennäköisesti luovumme siitä ja suosittelemme e-laskua”, Simpanen-Ahlgren sanoo.

Sepa

  • Yhtenäinen eurooppalainen maksualue (single euro payments area), joka kattaa yhteensä 32 maata. Kaikkien EU-maiden lisäksi mukana ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein sekä Monaco ja Sveitsi.
  • Tavoite: luoda yhtenäinen euromaksualue siten, että kuluttajat, yritykset sekä yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin riippumatta siitä, onko maksu maan sisäinen tai maiden välinen.
  • Suomessa käyttöön vaiheittain siirtymäajalla. Sepa-palveluita ovat
    • sepa-tilisiirto
    • sepa-maksukortti
    • sepa-suoraveloitus
  • Sepa muuttaa
    • maksuformaatit: xml-pohjainen
    • sanomarakenne korvaa maakohtaiset standardit
    • tietoliikenteen: web services -tiedonsiirtotekniikka
    • lainsäädännön: EU:n maksupalveludirektiiviin perustuvat maksupalvelu- ja maksulaitoslaki voimaan 2009-10. Tilisiirtolaki kumoutuu.
    • tilinumerot: kansainvälinen iban-numero
    • maksamisen alueen
  • Koordinaattoreina toimivat eurooppalaiset pankit, Euroopan keskuspankit sekä Euroopan komissio.

Jos tietoa on halunnut saada, sitä on hänen mukaansa ollut tarjolla. Pankit, Basware ja Finanssialan keskusliitto ovat järjestäneet tilaisuuksia asian tiimoilta hänen mukaansa kiitettävästi.

”Uskon, että Suomessa ollaan valmiita silloin kun pitääkin. En epäile, etteikö homma Suomessa toimisi.”

Suomi kärjessä

Vaikka on syytä ihmetellä, mikseivät pankkien ja järjestelmätoimittajien palvelut eivät ole vielä valmiit, on Suomi kuitenkin sepa-kehityksen kärkimaa. Täällä on myös vapaaehtoisesti haluttu toteuttaa perinpohjaisia muutoksia.

Euroopassa on maita, joissa sepan takarajaksi väläytellään jopa vuotta 2014.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan sepa-suoraveloituspalvelun piti olla Suomessa valmis jo vuoden 2008 alussa. Niin ei kuitenkaan käynyt, kun eri maiden pankit riitelivät muun muassa maksutason määrittelystä.

Suomeen tuleva sepa-suoraveloitus poikkeaa nykyisestä siten, että suoraveloitus voidaan peruuttaa. Lisäksi valtakirjojen keräily siirtyy pankeilta laskuttajille.

Suoraveloitusmallin myötä myöhästyi Luodon mukaan koko muukin aikataulu. Viivästykset ovat kuitenkin ymmärrettäviä, sillä pankkipalvelut muuttuvat täysin.

Suomessa sepan vaikutus on suuri monesta syystä.

”Sepa vaikuttaa sähköiseen maksamiseen, joka Suomessa on huipputasoa. Täällä sen osuus on noin 96 prosenttia, kun esimerkiksi Kreikassa muutama prosentti. Meillä ovat myös monipankkiohjelmistot sekä vahvat pankkistandardit olleet käytössä jo parikymmentä vuotta.”

”Nyt kaikki muuttuu. Ja kun Suomi on euromaa, muutos koskee sataprosenttisesti kaikkia laskuja”, Luoto avartaa.

Suomessa on lisäksi tehty kansallinen päätös, että sepan pankkistandardeja sovelletaan myös yritysten ja pankkien välisessä liikenteessä.

”Kyseessä on iso savotta, joka koskee kaikkia taloushallinnon järjestelmiä Suomessa, se vaatii mittavia järjestelmämuutoksia.”

Tietoturva uusiksi

Suomen pankit käyvät myös läpi suuren tietoteknisen muutoksen luomalla web services -yhteydet maksuliikenteeseen. Web services -kanavan tietoturva perustuu julkisen avaimen pki-tunnistautumiseen, kun aiemmin käytössä oli patu-turvateknologia. Kyseessä on Luodon mukaan valtava muutos pankkiyhteysohjelmiin.

BIC-koodi

BIC-koodi (bank identifier code) on pankin yksilöivä tunniste, jonka pituus on 8 tai 11 merkkiä. Kuusi ensimmäistä merkkiä on aina kirjaimia ja loput kirjaimia ja/tai numeroita.

Bic koostuu pankki-, maa-, sijainti- ja konttorikoodeista ja muodostetaan näin:

  • 4 merkkiä – pankin tunnus (vain kirjaimia)
  • 2 merkkiä – ISO 3166-1 alpha-2:n mukainen maatunnus (vain kirjaimia)
  • 2 merkkiä – sijaintitunnus (kirjaimia ja numeroita)
  • 3 merkkiä – vapaaehtoinen konttoritunnus (kirjaimia ja numeroita)

Patu on 90-luvulla käyttöön otettu pankkien tiedonsiirtoyhteyksien turvamenetelmä, joka kattaa yrityksen ja pankin välisen tiedonsiirron.

”Pankkien valmiudet ovat olleet tähän asti heikot. Kyse on isoista tietojärjestelmäprojekteista, jotka ovat asettaneet pankit uuteen tilanteeseen. Lisäksi EU:n määrittämä iso-standardi on äärimmäisen väljä. Pankit ovat siksi joutuneet miettimään, miten sitä tulisi soveltaa. Tässäkin on ollut iso työ”, Luoto kuvailee.

Suomen pankin vetämä sepa-foorumin ydinryhmä päättää sepan suurista linjoista.

”Mielestäni kyseessä on suurin muutos taloushallinnossa kahteenkymmeneen vuoteen”, Luoto sanoo

Jäikö sepa puolitiehen?

Mutta olisiko kaikki silti hyvin, vaikka pankit ja järjestelmätoimittajat suorituisivat sepa-siirtymästä?

Ei kaikkien mielestä.

Aiemmin Nordeassa sähköisiä pankkipalveluita kehittänyt varatoimitusjohtaja, nykyinen Tiedon johtaja Bo Harald ei ole tyytyväinen sepa-kehitykseen.

”Pelkästään maksujen yhtenäistäminen ei ole riittävä siirto, vaan Euroopassa on siirryttävä niin sanottuun full sepaan, joka kattaa sekä laskutuksen että maksamisen”, hän sanoo.

Nyt on hänen mukaansa edetty väärässä järjestyksessä.

Harald esitti yhdentämisprosessin suunnitteluvaiheessa, että ensimmäisessä vaiheessa siirrytään e-laskutukseen, jolla voidaan säästää satoja miljardeja, ja vasta toisessa vaiheessa maksuliikkeen yhdentämiseen, jossa hyödyt ovat pienemmät.

Tällä full sepa -järjestyksellä olisi hänen mukaansa myös sepan maksuliikkeen käyttöönotto tapahtunut nopeammin.

Harald vetää Euroopan komission sähköisen laskutuksen asiantuntijaryhmää. Sen tavoitteena on muun muassa saada Euroopan laajuinen sähköisen laskutuksen verkosto ja sujuvoittaa laskutuksen tekeminen yli rajojen.

”Nyt sepassa on sekä yritysten että pankkien näkökulmasta suuret investoinnit mutta pienet hyödyt. Elektronisessa laskutuksessa olisi ollut toisinpäin.”

Lähetä
Tulosta
Jaa

LÄHETÄ KAVERILLE

*Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

KOULUTUS

Tiina Siltala, 28.8.2010 15:15

It-johtaminen on Suomessa lapsenkengissä

Tietohallintojohtamisen koulutus vahvistuu Suomessa tänä syksynä.  »

KOULUTUS

Santtu Toivonen, 28.8.2010 12:22

Päästetään prujutkin verkkoon?

MIT:n Steve Carson edistää kurssimateriaalien jakamista verkkoon. Missio on palvella koko maailmaa.  »


KOULUTUS

Virpi Tynkkynen, 29.8.2010 12:12

Ict-työläinen ei ole koskaan valmis

TTL:n mentorointiohjelmassa sekä aktori että mentori oppivat uutta.   »

MOBIILI

Vesa Linja-aho, 4.7.2010 15:12

MeeGo näyttää teille vielä, lupaa Nokia

Nokian väitetään jo hävinneen kilpailun älypuhelinalustoista. Nokian MeeGo-johtaja Ari Jaaksi on eri mieltä.  »

KOULUTUS

Aleksi Kolehmainen, 4.7.2010 17:12

Tietoturva, olalle vie!

David Perry haluaa valistaa käyttäjiä armeijan mallilla – vähän kerrallaan mutta joka päivä.   »

KULTTUURI

Jonna Vuokola, 3.7.2010 19:15

Epäsovinnainen taide sopii yritysjohtajalle

Tiedon toimitusjohtajan Hannu Syrjälän mielestä kulttuuri on hyvä keino laajentaa näkökulmaa.  »

VIESTINVÄLITYS

Annika Korpimies, 11.7.2010 15:19

Aika jättää kirjepostista

Kun sähköposti jyrää kirjepostin, Itellan on pakko kehittää uusia tapoja tienata.  »

KULTTUURI

Jonna Vuokola, 4.7.2010 12:04

Kolme kysymystä elämästä – vastaajana Tiedon toimitusjohtaja

Tietoviikko esitti Hannu Syrjälälle kolme samaa kysymystä, jotka taitelija Ernst Billgren esitti tuoreessa kirjassaan itselleen.   »

IHMISET

Tiina Siltala, 1.7.2010 20:15

Mato Valtonen meni sekaisin netistä

Entinen wap-yrittäjä unelmoi kirjojen kirjoittamisesta ja ansaitsee elantonsa puhumalla.  »

KONESALIT

Ville Mäkinen, 20.6.2010 12:15

Kun ulkoistus sisäistyy

Nokian renkaat sanoi ei ulkoistukselle ja rakensi konesalin vanhaan tehtaaseensa. Yhtiöllä on paljon perusteluita päätökselleen.   »

SOSIAALINEN MEDIA

Kari Ahokas, 22.3.2010 20:40

Johtajien tietämättömyys jarruttaa yhteisömedian yrityskäyttöä

Jäykkä yrityskulttuuri, sosiaalisen median hankkeiden alhainen prioriteetti ja johdon ymmärtämättömyys ovat pahimpia jarruja sosiaalisten työkalujen hyödyntämisessä.  »

KONESALIT

Ville Mäkinen, 30.6.2010 20:15

Kas, ulkoistaako vai eikö?

Market-Vision tutkimusjohtaja Mika Ollikainen kehottaa pohtimaan, mitä pitää olla strategisesti yrityksen omassa hallussa ja mitä voidaan ulkoistaa  »

SEMANTTINEN WEB

Heikki Siljamäki, 20.2.2010 13:17

Semanttinen web: verkon seuraava vaihe kehittyy lupaavasti

Merkityksiä ymmärtävä semanttinen web on netin seuraava pöhinämoottori, joka kehittyy Suomessa jo lupaavasti. Semantiikasta etsitään lääkettä myös julkis-it:n yhteentoimivuusongelmiin.  »

TERVEYS-IT

Johanna Puustinen, 13.2.2010 13:10

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kroonisia potilaita

Krooniset vaivat riivaavat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeita. Valtiotalouden tarkastusvirasto on tarkastanut vuoden aikana vajaat 30 järjestelmähanketta. Yksikään ei ole selvinnyt puhtain paperein.  »

STARTUPIT

Anna Ruohonen, 6.2.2010 13:30

Taantuma on oiva hetki perustaa yritys

Oletko harkinnut omat tivi-yrityksen perustamista? Taantuma on otollinen aika ryhtyä toimeen.  »

Aiemmin verkkopalvelussa

Tässä ovat Suomen 25 mielenkiintoisinta it-startupia   »
Suomalaisfirma mielii indie-musiikin Spotifyksi   »

AUGMENTED REALITY

Heikki Siljamäki, 30.1.2010 12:15

Lisätty todellisuus näyttää enemmän

Vahvennettu todelli­suus vere­vöit­tää tylsää reaali­maailmaa jännit­tävällä virtuaali­suudella. Netti­talouden goljatit kaivavat jo poteroita alan herruu­desta käytävää taistelua varten.  »

MAKSAMINEN

Jonna Vuokola, 3.1.2010 13:00

Se(pa) muuttaa kaiken

Se on euroa suurempi järjestelmäsavotta. Sen pitäisi olla valmis vuoden päästä. Harva on edes miettinyt asiaa.  »

ARCTIC STARTUP

Jonna Vuokola, 25.12.2009 13:35

Harrastuksena alkaneesta blogista kasvoi mediayritys

"Eihän tässä touhussa rationaalisesti ajateltuna mitään järkeä ole. Pitää vaan antaa innostuksen kantaa eteenpäin ja olla vähän hullunrohkea", sanovat Pohjoismaiden startup-kenttää luotaavan Arctic Startupin Antti Vilpponen ja Ville Vesterinen.  »

MAAILMANMARKKINAT

Tiina Siltala, 19.10.2009 9:16

Suomi-it kiinnostaa Kiinassa

Maailman nopeimmin kasvavasta maasta alkaa virrata investointeja Suomeenkin.  »

Aiemmin verkkopalvelussa

Suomi-it kiinnostaa Kiinassa   »
Suomalaisyritykset investoivat Intiaan   »
Puolan it-markkinat vetävät puoleensa   »

UBIIKKI

Jonna Vuokola, 3.10.2009 11:07

Ubiikkiyhteiskunta hiipii huomaamatta

Jääkaappi ei vielä juttele, mutta ubi-yhteiskunta etenee silti tasaiseen tahtiin - ja web kasvaa toiseen potenssiin.  »

Aiemmin verkkopalvelussa

Suomi taitaa ubiikin   »

SEISKA

Juho Pentikäinen, 29.8.2009 9:23

Windows 7 -siirtymä alkaa pian

Microsoft patistaa yrityksiä siirtymään Windows 7:ään kepillä ja porkkanalla: Yrityksissä hallitsevan XP:n täysi tuki loppui huhtikuussa ja Vistan täysi tuki loppuu vuonna 2012. Toisaalta siirtyminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Sen avainsana on sovellusyhteensopivuus.  »

Aiemmin verkkopalvelussa

Windows 7 käyttäjän näkökulmasta   »
Lisenssisoppa kiehahtaa, kun Windows 7 ilmestyy   »
Kehittäjälle Seiska ei ole iso hyppy - välttämättä   »

TALLENNUS

Juho Pentikäinen, 17.8.2009 7:48

Deduplikointi lääkitsee dataturvotusta

Idea toistuvan tiedon eliminoinnista on nerokas, mutta järjestelmillä on hintansa. Toisaalta desuplikointimarkkinoiden odotetaan kasvavan tänä vuonna jopa miljardin dollarin arvoiseksi.   »

PALKKATUTKIMUS 2009

Jonna Vuokola, 24.8.2009 11:27

Tällaisia ovat it-alan palkat 2009

Synkkä taloustilanne ei heijastu tieto- ja viestintätekniikka-alan palkkoihin – ainakaan vielä. Tietotekniikan liiton selvitys kertoo, mitä it-alalla nyt tienataan.  »

MIKROBLOGIT

Jouni Junkkaala, 27.4.2009 8:05

Viestinnän viimeisin vallankumous

Sähköpostin, pikaviestimien, keskustelupalstojen ja blogien välistä löytyi vielä aukko vielä yhdelle nettiviestinnän lajille. Reilun sadan merkin mittaisten viestien vaihtoon perustuva mikrobloggaus voi tuntua muoti-ilmiöltä, mutta monen merkit viittaavat siihen, että uudenlainen viestintämuoto on tullut jäädäkseen.  »

Aiemmin verkkopalvelussa

Qaiku vastaa, kun Jaiku hiljenee   »

WLAN

Juho Pentikäinen, 21.3.2009 13:35

Näin nousee wlan

Verkkoinfra pitää suunnitella ennalta – ainakin suojellussa Finlandia-talossa.  »

Aiemmin verkkopalvelussa

Mystinen wlan-vika vei paranoian partaalle   »
Älä mokaa wlan-verkon pystytystä   »

Googlen ja Verizonin nettilinjaus ärsyttää  19.8.2010  »
Lisää kävijöitä!  19.8.2010  »
Oracle otsikoissa  19.8.2010  »
Intel tekee pesäeroa  13.6.2010  »
Zuckerbergin hupparin alla  10.6.2010  »
BPGlobalPR - tweettaaja rankaisee öljyjättiä  10.6.2010  »
OExhange tykkää avoimesti  10.6.2010  »
Sometukset kokoon  13.5.2010  »
Placebook  13.5.2010  »
XAuth auttaa, kun Facebookin valta pelottaa   13.5.2010  »
Täyttä arabiaa  12.5.2010  »
Entistä fiksumpia karttoja   29.4.2010  »
Uusi Spotify on kuin sosiaalinen iTunes  29.4.2010  »
Tykkäätkö Facebook-tykkäämisestä?  29.4.2010  »
Unvarnished – asia vilpitön?  15.4.2010  »
Tietotekniikka korvaa 1970-luvun automaation ydinvoimalassa  5.4.2010  »
FreshBooks vie laskusi nettiin  31.3.2010  »
Zapproved suoraviivaistaa päätöksentekoa  31.3.2010  »
Tom’s Planner helpottaa projektinhallintaa  31.3.2010  »
Tungle yhdistää kalenterit  31.3.2010  »
Nörtit Austinissa  18.3.2010  »
Twitter @anywhere  18.3.2010  »
IE 9 HTML 5  18.3.2010  »
Facebook ohitti Googlen  18.3.2010  »
Julkishallinnon solmu aukeaa avoimilla rajapinnoilla  6.3.2010  »

Kaikki uutiset »
RSS
Ovi
Uusimmat

Tietoviikko - Uusimmat

  • 29.8. Ict-työläinen ei ole koskaan valmis
  • 28.8. Päästetään prujutkin verkkoon?
  • 11.7. Aika jättää kirjepostista
SÄHKÖPOSTI
Apua sähköpostitulvaan: Gmail laittaa viestisi tärkeysjärjestykseen

Uusi ominaisuus erottaa tärkeät postit turhista, Google vakuuttaa.  »

KÄYTTÖ & LIITTYMÄ
Santtu Toivonen Santtu Toivonen
Vastakkainasettelujen aika ei ole ohi

Me konsultit kunnostaudumme valitettavan usein jonkin yhden asian profeettoina.   »

Ajankohtaisimmat työpaikat
IT-LAITEPALVELUN KOORDINAATTORIA
Berner Osakeyhtiö
TIETOHALLINTOJOHTAJA
PD Personnel Oy / Teboil Oy Ab
Lisää työpaikkoja
MIELIPIDE
Petteri Koponen
Tee väikkärisi javascriptistä!

Hyvistä javascript-osaajista on pula, mutta silti kielen merkitystä vähätellään, Petteri Koponen ihmettelee.  »

ROUSKUN TYÖPÖYDÄLTÄ
Kimmo Rousku
Olen Kimmo, wlan-riippuvainen

"Auttakaa minua, en saa ulkomailla koskaan riittävästi kaistaa tai löydä ilmaisia tukiasemia!"   »

KOULUTUS
Päästetään prujutkin verkkoon?

MIT:n Steve Carson edistää kurssimateriaalien jakamista verkkoon. Missio on palvella koko maailmaa.  »

APPLE-HULLUUS
Mutta mitä se Apple julkaisee tänä iltana?

Apple on onnistunut kasvattamaan tuotelanseerauksistaan ennennäkemättömiä uskonnollisia piirteitä saavia spektaakkeleita  »

TALLENNUS
Uusi läpimurto mullistaa kiintolevyt – flashin kukistaja?

Toshiba on kertonut tehneensä läpimurron kehitteillä olevassa tallennusteknologiassa, joka on luotu tulevaisuuden kiintolevyjä varten.   »

IHMISET
Hän on 21-vuotias tietoturvan suomalaistähti

Otto Ebeling purki viruskoodia jo peruskoulussa.  »

DUUNISSA
9 asiaa, jotka pitäisi tappaa kasvavassa yrityksessä

Suurin osa yrityksistä on hyviä rakentamaan asioita. Samalla yritykseen kasvaa kiinni sellaisia asioita, joita ei tarvita. Tähän on yrittäjä Auren Hoffmanilla ratkaisu: Tapa.   »

KARTAT
Kummallisia kuvia Google Earth -kartoilta

Karttapalvelu Google Earthista löytyy toinen toistaan kummallisempia ja uskomattomampia näkyjä.  »

CIO 2010
Asiat ovat hyvin, kun tietotekniikasta ei tarvitse puhua

"Autonkuljettajankaan ei tarvitse ymmärtää auton sisuksia, jos kulkuneuvo toimii", sanoo vastavalittu Vuoden CIO Juho Malmberg.  »

MIKÄ YRITYS?
Webropol yllyttää epäileviä Tuomaita kokeilemaan

Kansainvälinen perheyritys Webropol kietoo tiedonkeruun ja analytiikan samaan sovellukseen  »

MIELIPITEET

Tivin keskusteluissa nyt

  • Kuluttajaorganisaatio: "Älä osta iPhone 4:ä"  »
  • Android vie ja Apple vikisee – jälleen  »
  • Viimeinen laastari Windows XP SP2:lle  »
  • Aika jättää kirjepostista  »
PRINT ERROR
Kuvaraportti: Miksi rakastamme tulostinten vihaamista?

Tulostin, tuo ikuinen, pakollinen paha. Kuvaraportti muistuttaa, miksi vihaamme tulostimia.  »

Luetuimmat
Päivä Viikko Kuukausi
Näin maksimoit hyötysi LinkedInistä  »
Android vie iPhonesta voiton ilmaisilla ohjelmilla  »
Windows Phone 7 valmistui miljoonien tuntien testauksen jälkeen  »
Roskapostitus kohta kuriin? Tutkijat toivovat löytäneensä avaimen  »
Mutta mitä se Apple julkaisee tänä iltana?   »
Nämä viisi it-taitoa tarvitset vuonna 2020  »
Saako pomo soittaa sairauslomalaiselle?  »
Tutkijoiden kokeella odottamattomia seurauksia – osa nettiliikenteestä lamaantui  »
Näin maksimoit hyötysi LinkedInistä  »
Varo skannereissa piilevää vaarallista turvariskiä   »
Uusi läpimurto mullistaa kiintolevyt – flashin kukistaja?  »
Nokia N8 ennakkomyyntiin Suomessa  »
Oudoimmat selitykset töistä myöhästymiselle  »
Nokia N9:ssä huippuominaisuudet mutta surkea akku, kiinalaissivusto väittää  »
HTC voisi ostaa Nokian  »
Suositukset
VIMPAIMET
10 kahjoa usb-laitetta - katso kuvat

Ai usb-väylä tarkoitettu vain muistitikkuja ja muuta tylsää varten? Ei todellakaan, sen todistaa Tietoviikon sisarlehden Infoworldin kokoama kuvaraportti 10 kahjosta usb-laitteesta.  »

KUVARAPORTTI
Google Street View'n 15 oudointa katunäkymää

Googlen Street View'ssä on katunäkymiä 200 kaupungista eri puolelta maailmaa. Katso kuvaraportista, mitä kaikkea outoa palveluun onkaan tallentunut.  »

TIETOTURVA
Kenellä on maailman suurin pilvi?

Voittaja ei ole Google, Microsoft tai Amazon. Suurin pilvi löytyy jostain aivan muualta kuin suuryhtiöiden konesaleista.  »

Tietoviikko 14/2010

My Oh My

Monty Widenius pelkää, että hänen tyttärensä mukaan nimetty MySQL on joutunut huonoon seuraan.

  • Tilaa Tietoviikko  »
  • Tilaa Tivin uutiskirje  »
  • Tietoviikon toimitus  »
  • Mediatiedot  »
  • Online-ilmoitukset  »
  • Osoitteenmuutos  »
  • About Tietoviikko  »
  • Palaute  »
VALTION IT
Pelleily loppuu nyt!

Valtion it-johtaja Yrjö Benson aikoo panna julkisen tietohallinnon kuntoon kovalla kädellä.  »

MUSIIKKIPALVELU
Suomalaispalvelu ahmii kaiken maailman musiikin

Suomalainen musiikkipalvelu Equal Dreams sai kumppanikseen Spotifyn musiikkitarjoajan.  »

SOME
Tietoviikkoa voi seurata myös Twitterissä!

http://twitter.com/Tiviuutiset
http://twitter.com/Tiviblogit
http://twitter.com/Tietoviikko  »

KOLUMNI
Kim Väisänen
Ei-toivottu lapsi

Teknologia-alan oma rakas lapsi on Apple. Tekipä lapsi mitä tahansa, se on ihme.   »

ROUSKUN TYÖPÖYDÄLTÄ
Kimmo Rousku
Näin sinua ei 0wn@ta

Kun strutsipuolustus ja maalaisjärki eivät riitä. Tässä ohjeet kotikoneen suojaamiseksi haittaohjelmilta ja tietomurroilta.  »

KARTTAPALVELUT
Suomen kauneimmat Street View -maisemat

Katso, miten hienoja suomalais­maisemia Googlen Street View'hun on tallentunut. Löysitkö parempia? Lähetä linkki ja voita palkinto!  »

SEISKA
Kumpi Windows 7 sinulle sopii – 32-bittinen vai 64-bittinen?

Useimmille Windows 7:n hankkiville 64-bittinen versio on oikea valinta. Mutta milloin ei? Ja mitä eroa niillä ylipäänsä on?  »

Avoimia työpaikkoja
TEKNINEN OSAAJA (Helsinki)
Elan IT Resource Oy
Database administrator DB2
Elan IT Resource Oy
Analyst, User Operations - Finnish (Dublin)
Elan IT Resource Oy
TIETOTEKNIIKAN AMMATTILAINEN (Tampere)
Elan IT Resource Oy
Työasema-arkkitehti (Turku)
Elan IT Resource Oy
Lisää työpaikkoja
Tivi-yritykset
250 suurinta tivi-yritystä

Etsi ja vertaile yrityksiä tai rakenna oma taulukkosi.  »

Uusi Suomi
”Kokoomus tekemässä suuren virheen – vihreät vie”  »
17 000 euron lahjus? - Poliisi grillasi Kanervaa kaksi kertaa  »
Rokotekiista: THL voitti lääkejätin  »
Näin suomalainen asunnonostaja ”urheilee”  »
Suomen 2. suosituimpaan tv-ohjelmaan radikaali muutos  »
KAUPPALEHTI
Sorosin ex-kumppani palauttaa rahat  »
Ferrari liekeissä - luksusmerkki kutsuu tuhansia korjaukseen  »
Hyi ravintola, kun et alentanut hintojasi!  »
Kaunisteleeko Spyker? Saabien myynti nappikauppaa  »
Samsung ryntää älypuhelimissa  »
Afterdawn
Nvidian GeForce GT 420 hiipii OEM-markinoille  »
Videolla: Googlen toimitusjohtaja ajaa jäätelöautoa ja pelottelee lapsia  »
Toshiba kutsuu läppäreitä takaisin ylikuumenemisen vuoksi  »
Asuksen WiCast EW2000 siirtää HD-kuvaa langattomasti  »
Chrome täytti 2 vuotta - 6-versio uunista ulos  »
Iltalehti
Keskustan Haaro eroaa tehtävästään  »
Suomi jatkaa Lipposen suomimista  »
Koulutaksi ja linja-auto kolaroivat - useita loukkaantui  »
Markkinaoikeus siunasi THL:n rokotekaupat  »
Uusi laji muutti Suomeen - Katso!  »















© 1998-2010 Talentum Oyj Talentum vaihde: 0204 42 40 Talentum tilaajapalvelu puh: 0204 42 4100
Lehdet: tilaajapalvelu@talentum.fi Kirjat: kirjat@talentum.fi
Verkkopalvelut: asiakaspalvelu@talentum.com
Talentum.com myynti: onlinemyynti@talentum.com
Talentum verkkopalvelut: Vastaavat toimittajat
Käyttäjäsopimus/rekisteriseloste
*) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min.
Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.