Pilveä kannattaa jo kokeilla

PILVILASKENTA

Juho Pentikäinen, 12.3.2009, 12:42

Sovelluskehittäjille pilvilaskenta eli cloud computing alkaa olla houkutteleva mahdollisuus käynnistää palvelu ilman oman pääoman sitomista infraan. Sovellusalustat ovat kehittyneet nopeasti ja kehittäjille niitä on tarjolla nyt useita erilaisia.

Pilvilaskennan suurimmat edut tulevat esille, kun verkon yli jaettavan sovelluksen pitää tulla tuotannosta ulos nopeasti, halutaan minimoida infran pystytyskustannukset tai kapasiteetin tarve on lyhytaikainen.

Nyt mielenkiintoisimpia pilvitarjouksia ylläpitävät Google, Salesforce.com ja Amazon.com. Päällisin puolin hakukoneella, asiakkuudenhallintaohjelmistotarjoajalla ja kirjakaupalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Jokaisella on kuitenkin miljoonille asiakkaille skaalautuva verkkopalvelu ja sen taustaksi tarvittavat palvelinfarmit.

Onkin luonnollinen jatkumo myydä osa ylijäävästä kapasiteetista ulkopuolelle ja tarjota itse kehitettyä sovellusalustaa ulkopuolisille sovelluskehittäjille.

Pilvi tulee netin alkutaipaleelta

Lehtien ja yritysesitteiden kuvittajilla oli pitkään isot kasat kuvatilauksia Tiedon valtatiestä. Sittemmin moottoritie on vaihtunut pilveen.

Industry Standard -lehden mukaan pilvi alkoi leviämään erilaisten yritysten esityksiin jo 1990-luvulla. Tärkein syy on yksinkertainen: pilvi on helppo piirtää. Lisäksi pilvi piilottaa kätevästi sen mitä esityksen tekijä ei itsekään ihan ymmärrä ja näyttää lupaavalta.

Internetin hahmottamiseen pilvi on juuri sopiva vertauskuva. Netinkin rajoja on hankala määrittää.

Pilveä onkin käytetty jo netin alkutaipaleelta. Vint Cerf, yksi tcp/ip-standardin kehittäjistä kertoi Industry Standardille, että jo aivan alkuvaiheessa suunnittelijat kuvasivat verkkoa ameebamaisilla möykyillä. Ihan vain koska kiinteää topologiaa ei ollut ja verkkoon kuului vaihtelevia maantieteellisiä alueita.

Edellä mainitun kolmikon lisäksi yksi mielenkiintoinen peluri on Microsoft, mutta sen Windows Azure -pilvialusta on vielä pahasti keskeneräinen.

Kaikilla alustantarjoajilla on pari yhteistä piirrettä. Jokainen tarjoutuu pyörittämään sovellusta omassa palvelinfarmissaan ja tarjoaa lisäksi rakennuspalikoita sovellusten kehittämiseen. Rakennuspalikat ja niiden tarkoitus tosin vaihtelevat suuresti.

Kaikilla kaupallisessa vaiheessa olevilla palveluilla hinnoittelu perustuu käyttöön. Testivaiheessa olevilla Microsoftilla ja Googlella hinnastoa ei ole vielä tarjolla.

Salesforcelle tämä on vanha juttu

Vanhin neljästä palveluntarjoajasta on kymmenvuotias Salesforce.com. Yrityksen liikeideana oli alunperin asiakkuudenhallintaohjelmiston myynti palveluohjelmistoperiaatteella (saas), mutta nyt sovellusalusta Force.comista on tullut oma tuotteensa.

”Meillä on ollut alusta asti oma alusta. Ajan myötä avasimme sen sovelluksen lisäosien kehittäjille ja nyt se on sovelluskehitysalusta”, kertoo Salesforcen Pohjoismaiden myynnistä vastaava johtaja Johan Zetterström.

Sovelluksen luominen Force.comiin on helpoimmillaan hiirellä klikkailua. Salesforcella on sovelluksen kehittämiseen useita valmiita palikoita, mutta halutessaan koodia pääsee vääntämään Salesforce.comin omalla apex code -ohjelmointikielellä.

”Jos osaat tehdä javaa, osaat tehdä apexia. Ja tietenkin voit käyttää myös ulkoista kehitystyökalua”, Zetterström kertoo.

Apex on nimenä on hieman hämäävä sillä tietokantajätti Oraclella on myös Apex-sovelluskehitysympäristö (Applica tion Express). Tuotteilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä keskenään.

Sovelluskäyttäjälle Force.com tarjoaa ennenkaikkea helppoutta.

”Me teemme tietokannan puolestasi, me ajamme sovellusta puolestasi ja me viritämme sovelluksestasi nopean”, hehkuttaa Zetterström.

Sama pitää paikkansa useimpien muidenkin pilvialustojen suhteen.

Lisähelppoutta saa valmiista toiminnoista, joita ovat muun muassa analytiikka, tunnistautuminen ja mobiilikäyttöliittymä.

Sovelluskehittäjälle Force.com on ilmainen, mutta valmiita sovelluksia laskutetaan käyttäjämäärän mukaan.

Amazonilta hostingia käyttöveloituksella

Amazon.com on toinen pilvialustapioneeri. Se esitteli oman Amazon Web Services -palvelualustan (AWS) jo kesällä 2002. Nyt tarjolla on pitkä lista erilaisia ylläpitopalveluita, joista yhtiö laskuttaa käytön mukaan.

”Kehittäjät voivat käyttää alustaa mihin vain kokonaisista verkkosovelluksista, eräajoon ja tiedon varastointiin”, kertoo Amazon Web Servicesin viestintäjohtaja Kay Kinton.

Kehittäjälle palvelu on hyvin joustava. Asiakas saa valita haluamansa käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen ja kehittää sovelluksensa haluamallaan ohjelmointikielellä oli sitten java, c++, php, python, perl, ruby tai joku muu.

”Itseasiassa ero on pieni verrattuna, jos vertaa ohjelmointia paikalliselle koneelle tai AWS-pilvelle”, kertoo Kinton.

Laajan räätälöitävyyden lisäksi Amazonilla on myös valmiita omia palveluita. Näitä ovat esimerkiksi Simple Storage -tallennuspalvelu ja Simple Database -tietokanta.

Googleen ja Force.comiin verrattuna valmiita rakennuspalikoita on kuitenkin vähemmän.

Googlelta infra verkkosovelluksille

Pilvipalveluissa Google App Engine profiloituu varsinaisten web-sovellusten alustaksi.

”Haluamme antaa kehittäjille kaiken, jota he tarvitsevat web-palvelun rakentamiseen ja skaalaamiseen”, kertoo Googlen emea-alueen yritysmyynnin johtaja Jesper Frederiksen.

”Google App Engine on ideaalinen laajoista tietokannoista riippuville sovelluksille, joita on olemassa valtava määrä. Yritimme tehdä alustasta mahdollisimman joustavan aina yksinkertaisista tehtävälistasovelluksista ja valokuvien jakopalveluihin.”

Kehityskielenä alustassa on python-ohjelmointikieli, johon Google on tehnyt omat rajapinnat. Niiden avulla kehittäjä voi käyttää hyväkseen esimerkiksi Googlessa olemassa olevaa käyttäjätilien hallintaa tai sähköpostia.

Google App Enginen käyttö on ilmaista 500 megatavun tallennustilaan ja viiden miljoonan kuukausikävijämäärään asti. Tällä hetkellä palvelu on vielä testikäytössä kuten useimmat muutkin Googlen palvelut. Enginen valmistuttua lisäkapasiteettia saa maksusta.

Microsoftin pilvi on vielä ohutta yläpilveä

Ohjelmistojätti Microsoft on tuore tulokas pilvimarkkinoilla. Se julkisti oman Windows Azure -pilvialustansa vasta syksyllä 2008.

”Ulospäin Windows Azure on tuore. Live-palvelut olivat testikäytössä jo puolitoista vuotta sitten, .Net jo noin vuoden ja SQL on nyt viimeisin”, kertoo Microsoftin arkkitehtuurievankelista Pasi Mäkinen.

Yhteensä Azure Service Platformiin kuuluu Microsoftin SQL, .Net-, Live- ja Share Point ja Dynamics CRM -palvelukomponentit. Kyseessä ovat jo Microsoftin olemassa olevat sovellukset, joita Microsoft pyörittää omassa palvelinfarmissaan ja tarjoaa niistä rajapinnat sovelluskehittäjille.

”Meidän näkökulmasta malli sopii parhaiten kuluttajapalveluiden rakentamiseen, mutta työkalut ovat paremmin tuttuja tyypilliselle integraattorille tai konsultille”, kertoo Mäkinen.

Mielenkiintoisia mahdollisuuksia on esimerkiksi Microsoft Live ID -tunnistuspalvelun käyttö osana omaa sovellusta tai vaikkapa pikaviestin Live Messengerin ymppääminen omalle verkkosivulle esimerkiksi asiakasyhteenottoja varten.

Microsoftin alusta on vielä keskeneräinen, eivätkä kaikki komponentit eivät ole valmiita.

”Tuotantoaikataulusta ei ole mitään virallista tietoa. Luultavasti Mix-tapahtumassa maaliskuussa tulee tarkempi aikataulu”, kertoo Mäkinen.

Jokaisella useita suojaustapoja

Suurimmat esteet pilvimallin leviämiselle ovat tällä hetkellä kysymykset tietoturvasta, yksityisyydestä ja luotettavuudesta. Kyseessä on sama paradigma kun kaikessa tietotekniikan ulkoistamisessa. Omassa takahuoneessa tieto ainakin tuntuisi olevan paremmassa turvassa.

Palveluntarjoajat vakuuttavat datan olevan turvassa, niin hyökkäyksiltä ulkoa, sisältä kuin eri asiakkaiden tietojen sekoittumiselta.

”Teknologisesti olemme sijoittaneet 150 miljoonaa dollaria, jotta data olisi turvassa. Se ei ole meidän vaan asiakkaan dataa. Meillä on isoja asiakkaita kuten Symantec, Cisco ja Morgan Stanley, jotka ovat asiakastiedoista hyvin tarkkoja”, vakuuttelee Zetterström Salesforcelta.

Yleisesti asiakkaiden tiedot on suojattu useilla eri tavoilla. Suojaustapoja on useita per palveluntarjoaja.