Tekoäly ei ylitä ihmistä

AI

Antti J. Lagus, 27.11.2008, 12:11

Tietokoneiden voittokulku voi tuottaa lennokkaita ideoita. Siihen, että tietokone vastaisi ihmisaivoja, on kuitenkin vielä matkaa.

Tietokoneet eivät syrjäytä ihmistä

Tietokoneita on valmennettu keskustelemaan ihmisten kanssa. Ne nappaavat kiinni jostakin ihmisen esittämästä fraasista ja pystyvät sen avulla osallistumaan kohtuullisen mielekkäästi keskusteluun. Visionääri Risto Linturin mukaan samaa tekevät monet ihmiskeskustelijat, joiden ajatus harhailee.

Tietokone voi lukea kasvolihasten asentojen perusteella ihmisen tunteet tarkemmin kuin toinen ihminen. Tätä voitaisiin soveltaa viihdeteollisuuden tarpeisiin niin, että ihmiselle voitaisiin tarjota sellaista tv-ohjelmaa, joka sopii hänen tunnetilaansa.

Linturi ei usko Sunin perustajiin kuuluvan Bill Joyn profetioihin. Joy uskoo, että kun tietokoneet tulevat älykkäiksi, ihmisiä ei enää tarvita. Jos joku ihminen välittää enemmän koneista kuin ihmisistä, tämä ominaisuus ei Linturin mukaan periydy. Sen sijaan se ominaisuus, että ihmiset ovat toisilleen merkityksellisiä, periytyy.

Singulariteetti on pelleilyä

Linturi tyrmää myös toisen tekoälytutkijoiden hellimän käsitteen. Singulariteetti eli se, että tekoäly ylittäisi inhimillisen älykkyyden, on hänen mielestään pelleilyä.

Hän määrittelee älykkyyden kyvyksi selvitä itsellensä asettamista tavoitteista. Tavoitteiden asettaminen taas edellyttää kykyä ymmärtää merkityksiä ja niiden jatkuvia muutoksia.

”Pelkällä laskentatehon kasvattamisella ei synny älykkyyttä. Jotta kone voisi olla älykäs, sen pitäisi asettaa itselleen merkityksiä, joita se tavoittelee. Mutta mitä me tekisimme koneilla, jotka eivät palvele meidän tavoitteitamme?”

Linturin mukaan haaste on siinä, että saadaan kone käyttäytymään kuin ihminen, mutta ihminen käyttäytyy kuten käyttäytyy. Ihmisellä on tunteet, jotka perustuvat siihen, että keho tuottaa ärsykkeitä.

Koneella ei ole kehoa, mutta Linturi voi kuvitella virtuaalimaailmassa toimivan simulaation, jolla saadaan aikaan ihmisen kaltaista käytöstä.

Ihmisaivojen puhdas laskentakyky on petaflopin luokkaa. Mekaanisten laskutoimitusten lisäksi ne käsittelevät suunnatonta määrää tunteita ja muuta tietoa, joka voi vaikuttaa laskennan lopputulokseen tutkijoita vielä askarruttavin tavoin.

Tekoäly ei muistuta inhimillistä ajattelua

Alan Turingin tunnetussa testissä tietokoneen älykkyyttä selvitetään niin, että kokeeseen osallistuvan ihmisen pitää päätellä keskustelussa saamistaan vastauksista, onko keskustelukumppani ihminen vai tietokone.

Testi on osoittautunut tietokoneille niin vaikeaksi, että luvatuista palkinnoista huolimatta tarpeeksi älykästä konetta ei ole vielä suunniteltu.

Tekoälyä käytetään monissa kohteissa huolimatta siitä, että se ei muistuta inhimillistä ajattelua.

Esimerkiksi Mars-luotaimissa ja -mönkijöissä tarvitaan mitä jos -logiikkaa ja tähän perustuvaa päättelyä. Myös maan päällä älykkäät sovellukset yleistyvät eri elämänalueilla liikenteestä lääketieteeseen.

IBM:n visioissa on muun muassa kolmiulotteinen avatar, jonka avulla lääkärit voisivat tehdä hoitopäätöksiä nykyistä helpommin. Avatarin käyttö perustuu tiheään magneettikuvaukseen, jossa ihmiskehosta saadaan talteen enemmän tietoa. Jotakin kehonosaa, vaikka olkapäätä klikkaamalla saadaan kaikki tieto siihen kohdistuneesta hoidosta ja lääkityksestä.

Nanotekniikka pitää Mooren lain hengissä

Tietokoneiden tehon lisäystä jo yli neljä vuosikymmentä kuvannut niin sanottu Mooren laki näyttää pitävän vieläkin pintansa, vaikka aika ajoin on epäilty fysiikan rajojen tulevan vastaan suoritintekniikan kehityksessä. Transistorien määrä ja teho ovat kaksinkertaistuneet 18 kuukauden välein.

Nykyään toimitaan 65 nanometrin viivanleveydellä. Eräänlaisena virstanpylväänä pidettyyn 22 nanometrin viivanleveyteen on vielä matkaa ja laboratorioissa työskennellään jatkuvasti muun muassa uudenlaisten sähköä johtavien materiaalien parissa, sillä yksi haasteista tulee jossain vaiheessa eittämättä olemaan entistä tiheämpään pakattujen transistorien tuottama hukkalämpö.

Alle sadan nanometrin alueella käytettävää tekniikkaa kutsutaan nanotekniikaksi.

IBM paketoi tulevaisuutta

IBM pyrkii hahmottamaan tulevaisuutta 3–7 vuoden päähän ulottuvilla teknologia- ja innovaatiokatsauksilla, kertoo teknologiajohtaja Timo Koskinen. Tulevaisuuden arviointi on hänen mukaansa kuitenkin äärimmäisen hankalaa.

Yhtiön vahvuutena tulevaisuuden hahmottamisessa Koskinen pitää 3 000 tutkijan verkostoa. Osa tutkijajoukosta askartelee läheisemmän tulevaisuuden parissa, osa etäisemmän.

Timo Koskinen

Sensoriteknologiaa ja ekologiaa

Jotta visioista tulisi todellisuutta, ne pitää myydä. IBM:llä paketoidaan tulevaisuuden ratkaisuja helposti ymmärrettävään muotoon. Yksi tällainen paketti on viisi viidessä, joka määritelee viisi keskeistä teknologiaa, joiden uskotaan tulevan merkittäviksi seuraavien viiden vuoden aikana.

Kone ei ratkaise arjen ongelmia

Tulevaisuudentutkija Mika Pantzar on tutkinut, millaisia älykkäitä apulaisia koteihin on tulossa. Hän suhtautuu varsin kriittisesti kokeiluihin.

”Monet nykykoneet perustuvat keskitettyyn valvontaan, joilla valvotaan lapsia ja vanhuksia. Ne ovat keski-ikäisten työkaluja, joilla helpotetaan heidän elämäänsä”, tulevaisuudentutkija Pantzar sanoo.

Pantzarin mukaan monet yksinkertaisetkin tehtävät ovat osoittautuneet tekoälyä rakentaville tutkijoille odotettua vaikeammiksi. Esimerkiksi esineen hahmottaminen kahvikupiksi tai lasin pitäminen kädessä ilman, että se murskautuu, ovat hankalia asioita mallinnettaviksi.

Tekoälyn mahdollisen syntymisen hän ajoittaa turvallisesti 20 vuoden päähän. Ennen sitä nähdään Pantzarin mukaan elämänrekordereita eli laitteita, jotka nauhoittavat kaiken sen, missä niiden käyttäjä on mukana.

”Ihmisen ongelmat ovat toisenlaisia, kuin mitä suuren laskentatehon järjestelmillä ratkotaan. Isot ilmastomallit ja simulaatiot tarvitsevat verkottuneita tietokoneita, mutta ajatus siitä, että arjen ongelmia voitaisiin ratkaista niillä, on naurettava.”

Koneet eivät Pantzarin mielestä ikinä kykene ymmärtämään naista miehen näkökulmasta. Lattioita koluavia siivousrobotteja on jo olemassa, mutta ne eivät ymmärrä sitä, milloin kodissa on naisen mielestä tarpeeksi siistiä. Miehelle kun riittäisi imurointi pari kertaa kuussa.

Viiden teknologian listalle ovat päässeet esimerkiksi autoilu, kännykkälompakko, elintarvikkeiden jäljitettävyys, sensoriteknologian erilaiset sovellukset sekä ekologisen jalanjäljen laskenta. Nämä tekniikat ovat lähempänä tavallista ihmistä kuin esimerkiksi superkoneiden jatkuvasti paranevat laskentatehot.

Tosin entistä tehokkaammilla tietokoneilla tehdään myös sellaista laskentaa, josta tavallisetkin ihmiset hyötyvät. Esimerkiksi sään tarkempi mallintaminen tarvitsee aina lisää suorituskykyä samoin kuin Alzheimerin tai Parkinsonin taudin tutkiminen ja lääkkeiden kehittäminen.

Teknologiahyppy yllättää

Yhdysvalloissa Alamosin laboratorioissa on jo käytetty IBM:n tietokonetta, jonka suoritusteho ylittää yhden petaflopin eli triljoonan liukulukulaskun rajan sekunnissa. Tämä kone vastaa 100 000–250 000 kannettavan tietokoneen tehoa. Haarukka on suuri, sillä kannettavat tietokoneet ovat kovin eritehoisia. Kuitenkin jos koneet laitettaisiin pinoon, pinosta tulisi lähes viiden kilometrin korkuinen.

Los Alamosin Roadrunneriksi eli maantiekiitäjäksi nimetty kone on hyvä esimerkki uudenlaisen tekniikan käytön vaikutuksista. Suorituskyvyssä saavutettiin hyppäyksenomainen kasvu, kun keksittiin yhdistää IBM:n yhdeksänytimisiä Cell-suorittimia numeronmurskaukseen ja AMD:n prosessoreita muuhun operointiin.

Tekniikan edistymisessä tällaisilla loikilla on merkittävä rooli. Näiden hyppäysten ilmenemistä on kuitenkin jokseenkin mahdotonta nähdä etukäteen. Eksaflopin eli tuhannen petaflopin tietokoneen kehittämiseen arvioidaan kuluvan vielä ainakin kymmenen vuotta.

Siihen, että nykyisen teraflop-luokan superkoneen teho saadaan puristetuksi tavalliseen pöytäkoneeseen, Koskinen arvelee kuluvan 10–20 vuotta. Kehityspolkua uusiin nopeusluokkiin nopeuttaisivat ennalta arvaamattomat innovaatiot.

Lähetä

Tulosta

Kommentoi artikkelia

Lähettämällä viestin hyväksyn keskustelun ehdot

Re: Tekoäly ei ylitä ihmistä

27.11.2008

12:32

Onkohan Riston nimeäminen visionääriksi liioittelua? Minusta se hetki kun ongelma osataan kuvata, ja senhän Risto tekee, on se sama hetki kun visionääri voi ajatella myös mitä ongelman ratkaisusta seuraa, eli tässä tapauksessa yleistä tekoälyä joka konetehon kasvatessa karkaa singulariteettina. Oikein on tietty ettei pelkkä koneen teho ratkaise paljon mitään. IBM:in "cognitive computing" yksikkö simuloi aivoja ja yksikön vetäjä sanoo selvästi tavoitten olevan rakentaa ihmisten mielen simulaatiota. Patnzarin Mikan arvaus 20 vuodesta on aivan linjassa singularteetti"pelleilyn" ennusteiden kanssa.

Vastaa >

Rolf

Katso kaikki kommentit (1) »