TEEMANA PUHELIN
Vesa-Matti Paananen, 11.1.2010, 12:33R.I.P. – Hyvästi jää, kännykkä
Maailmassa myydään tänäkin vuonna yli miljardi matkapuhelinta, joista ainoastaan 200 miljoonaa on enää niin sanottuja peruspuhelimia. Loput ovat joko älypuhelimia tai ainakin kehittyneempiä puhelimia, joissa on kamera ja erilaisia ohjelmia, jotka mahdollistavat sen monipuolisen käytön.
Kun tarkastellaan kehittyneimpiä maita, niin älypuhelimia myydään jo nyt noin puolet kaikista puhelimista ja IDC:n mukaan älypuhelimien myynti kasvaa eniten.
2010-luku merkitsee perinteisen kännykän kuolemaa ja se jää marginaalituotteeksi. Tällä tarkoitan sellaista perinteistä matkapuhelinta, jolla voi vain soittaa tai tekstata - tai edes napsia kuvia. Tätähän suomenkielen sana ”kännykkä” tarkoittaa.
Koko digitaalisen viestinnän kenttä kehittyy kovaa vauhtia, ja matkapuhelimet sulautuvat entistä tiiviimmin muiden verkkoyhteydellä varustettujen laitteiden alati kasvavaan joukkoon. Äänen välittäminen on vain yksi ominaisuus kymmenien muiden toimintojen joukossa.
Ihmiset ovat oppineet nykyään viestimään muillakin keinoilla. Teksti, kuva ja videopohjainen kommunikaatio elävät kukoistuskauttaan. Tämän päivän sosiaalisissa medioissa, kuten Facebookisssa, Messengerissä ja Twitterissä, puhe on jo jäänyt lapsipuolen asemaan tai osaksi videota.
Kriittinen käyttäjämassa on jo saavutettu
Suurin murros on kuitenkin tulossa. Kun perinteinen puhelunvälitys korvaantuu muun informaation välittämisellä, niin myös palveluiden tulee kehittyä. Mobiilipalvelut - ja ohjelmistot niiden ytimenä - tulevat olemaan 2010-luvun tunnuksia, ja kehitysvauhti kiihtyy merkittävästi, koska kriittinen massa käyttäjiä on jo saavutettu.
Lähde: IDC
Ensimmäiset askeleet mobiilipalveluissa otettiin 2000-luvulla, mutta tuolloin ne jäivät yksittäisiksi saarekkeiksi puheen ja tekstiviestien ollessa valtavirtaa. Nokia Siemens Networksin mukaan dataliikenne ohittaa puheliikenteen televerkoissa vuonna 2011 kasvaen eksponentiaalisesti ainakin muutaman seuraavan vuoden ajan. Tätä voidaan pitää yhtenä konkreettisena taitekohtana.
Muutoksen takana on ihmisten halu ja oppiminen siihen, että taskussa olevalla laitteella voidaan käyttää mitä moninaisimpia palveluita myös liikkeellä olleessa. Nämä palvelut ovat samoja, joita kuluttaja käyttää tottuneesti jo muiden kanavien, kuten tietokoneen tai television, kautta osana päivärytmiään.
Digitaalisesta konvergenssista on puhuttu jo vuosia, ja vihdoin 2010-luvun sarastaessa meillä on kaikki tekniset elementit kasassa. Enää puuttuvat vain massiiviset maailmanlaajuiset palvelut, jotka mahdollistavat yhden käyttäjän palvelemisen murto-osalla 2000-luvun alun kustannuksista.
Näiden palveluiden alustaksi on kehittynyt pilviteknologia, joka on ollut pari viimeistä vuotta tietotekniikan kuumin trendi. Tästä meillä on osoituksena muun muassa Amazon ja Hotmail-sähköposti.
Pienikin on hyvä kumppani
Vaikka uusien pienien toimijoiden on helpompi tulla markkinoille ja toimia paikallisesti, niin edelleen maailmanlaajuisten palveluiden tarjoaminen on haastavaa. Isot toimijat ovat avainasemassa niin teknologian kuin palveluiden tarjoamisen kanssa. Mutta kehityssyklit ovat nopeampia, ja pienestä voi kasvaa keskisuuri entistä nopeammin, jolloin siitä tulee mielenkiintoinen kumppani isommille.
Myös sijoittajat ja riskiraha pitävät tästä kehityksestä, jossa isot alkuinvestoinnit rautaan ja palvelimiin voidaan unohtaa, ja palvelun skaalaaminen on teknisesti helpompaa, kun liiketoiminta sitä edellyttää.
Mutta mitä tekevät valtiot? Varsinkin Suomi on tippunut mobiilikelkasta julkisella sektorilla, ja kansallisia hankkeita pitäisi olla enemmän palveluiden mobilisoimiseksi eri kanaviin. Toivottavasti tämä ymmärretään Arkadianmäellä.
Tällaiset hankkeet luovat pohjaa yritystoiminnalle ja tuottavat mahdollisia tulevaisuuden menestystarinoita. Ilman isoja hankkeita ei kerry kokemuksia ja osaaminen ei kehity samaa vauhtia. Tällaista osaamista kansakunta ei voi ulkoistaa.
Kukaan ei ole turvassa
Mutta ei lähivuosien kehitys tule olemaan helppoa isoillekaan toimijoille. Tuotekehityksen pitäisi kehittää teknologiaa ja ratkaisuja, jotka yhdistävät tietokoneen, mobiililaitteet ja television, koska yhden alueen osaajaksi jääminen ei riitä kovenevassa kilpailussa. Tämä vaatii miljardien vuosittaisia investointeja, sekä jatkuvaa innovointia ja liiketoimintamallien kehittämistä.
Mobiilimaailman ja internetin lähihistoria on täynnä esimerkkejä yrityksistä, jotka eivät ole pystyneet laajentamaan tarjontaansa ja ovat kuolleet pois yhden konseptin tai tuotteen ihmeinä Alta Vistasta Zediin. Osa näistä yrityksistä on saanut kodin suuremmissa yhtiöissä, ja osaa ei muista enää kukaan. Kukaan nykyisistäkään toimijoista ei ole turvassa muutoksen mukanaan tuomista uudistuspaineista. Ei edes se suurin kotimainen toimija.
Alkanut 2010-luku on mobiilissa ohjelmistojen ja palveluiden vuosikymmen. Se ei ole kylmän raudan, sillä se juna meni jo, vähän samaan tapaan kuin pc-maailmassa vuosia aiemmin. Tämän pehmeän kehityksen tuloksia nähdään heti vuonna 2010, mutta kehitys ei pysähdy siihen. Mobiili kietoutuu entistä tiiviimmin osaksi koko mediasoppaa, ja ihmiset vaativat niin parempaa käyttökokemusta, kuin monipuolisempia palveluitakin – aina vain edullisempaan hintaan.
Se päivä, jolloin voin käyttää yhdellä tililläni kohtuuhinnalla musiikkia, videoita, tv-ohjelmia, verkkopelejä, sovelluksia, sosiaalisia palveluita ja tietopankkeja millä tahansa välineellä paikasta riippumatta, on lähempänä kuin koskaan.
Mutta varsinainen harppaus tapahtuu silloin, kun taustalla oleva äly tekee käytöstä niin vaivatonta, että teknologia jää piiloon, ja vuorovaikutus palvelun tai toisen henkilön kanssa on huomaamattoman luonnollista. Tuona päivänä voin viimeinkin unohtaa teknologian.
Ehkä jo 2020-luvulla.
Vesa-Matti Paananen vastaa Microsoftin mobiilista liiketoiminnasta Suomessa ja työskentelee Microsoftin Marketplace-palvelun parissa 12 Euroopan maassa. Veskulla on pitkä kokemus mobiiliratkaisuista niin yrityksissä kuin kuluttajasektorillakin.
TEEMANA JÄRJESTELMÄNHALLINTA
Riku Reimaa, 1.10.2009 11:01Miksi kaiken pitää olla niin monimutkaista?
