Kompastuuko sovelluskehitys omaan ketteryyteensä?

Ohjelmistokehitystalo Softabilityn asiantuntijoilla on kerrottavaa. Yrityksen laatupäällikkö Tero Vuorenmaa kertoo jo puhelimessa ennen tapaamistamme, että application lifecycle management on tärkeä juttu. Siitä hän haluaa puhua.

”Kun sovelluksen elinkaarenhallintaa ei suunnitella alusta alkaen, ohjelmistot joudutaan tekemään uusiksi piankin. Kyseessä on mittava resurssihukka ja taakka suomalaiselle ohjelmisto- ja muulle teollisuudelle. Puhutaan miljardeista”, Vuorenmaa lataa.

Mikä alm?

Sovelluksen elinkaaren hallinta eli alm on prosessi, jonka avulla sovelluksen kehitys- ja ylläpitotarpeita ennakoidaan sovelluskehityksen alusta alkaen.

”Pitkän elinkaaren sovellukset vaativat päivityksiä, korjauksia ja uudistuksia. Ohjelmistoissa on huomattavasti enemmän liikkuvia osia kuin monessa mekaanisessa laitteessa, mutta harva mieltää, että myös ohjelmistojen elinkaarta kannattaa hallita”, selventää Vuorenmaa.

Jos elinkaarta ei hallita kunnolla, kustannukset voivat olla korkeat. Softabilityn toimitusjohtaja Marko Malinen rinnastaa sovellusten ylläpidon ja autojen korjauksen:

”Mitä, jos auto pitäisi vaihtaa kokonaan uuteen kolmen vuoden käytön jälkeen, kun huoltaa ei voi ja varaosia ei enää saa?”

Viisi kysymystä parempaan sovelluskehitykseen

Onko mietitty ylipäätään, että millainen sovelluksen elinkaari on?
Onko teknologiavalinta perusteltu elinkaaren kannalta?
Onko tulevaisuuden haasteet kartoitettu? Onko esimerkiksi viranomaisvaatimusten muutos mahdollinen?
Onko ALM-työkalut otettu käyttöön?
Minne ollaan menossa? Onko visio selvä?

Monen huonosti suunnitellun sovelluksen kanssa käy samoin. Päivitys ja ylläpito ovat kalliita, työläitä tai jopa mahdottomia, jos sovellusta ei ole suunniteltu kestämään aikaa. Jos tällainen sovellus ohjaa teollisuuden laitetta, saattaa laitteen taru olla lopussa, kun tullaan sovelluksen elinkaaren päähän.

Kyse on sovelluskehityksen perimmäisistä totuuksista: ”Ikinä ei ole varaa tehdä kerralla kunnolla, mutta aina on varaa tehdä kahdesti”, Malinen nauraa ja jatkaa:

”Suunnitteluratkaisut täytyy tehdä niin, että ne kestävät aikaa, ja kaikki ratkaisuihin liittyvä tieto pitää olla tallessa, jotta korjaavia toimenpiteitä voidaan tehdä vuosienkin päästä. Kymmenenkin vuoden päästä kehittäjän pitää saada tietää tietää, mitä on tehty ja miksi.”

Sovelluskehitys, tuo kansallinen resurssihukka

”Ohjelmiston elinkaari ei ole aina pitkä, mutta sen tulee aina olla suunniteltu, oli se sitten 20 vuotta tai kaksi viikkoa. Suunnitteluratkaisut on tehtävä sen mukaan. Usein tehdään kuitenkin pitkän elinkaaren tuotteelle lyhyen elinkaaren ratkaisut, koska se on helpompaa”, sanoo Malinen.

Kun sovelluskehitys ei ole suunniteltua, hukataan kansallisia resursseja.

"Gartnerin raportin mukaan reilut 70 prosenttia sovelluksen koko kustannuksista menee sen ylläpitoon. Uusien asioiden tekemiseen jää vain 30 prosenttia. Jos Suomen bruttokansantuotteesta parisen prosenttia on ohjelmistokehitystä ja siitä noin 70 prosenttia menee sovellusten elossapitoon, puhutaan silloin noin 2,4 miljardista eurosta. Tätä rahaa voitaisiin käyttää paremminkin”, Vuorenmaa toteaa.

Sovelluskehittäjän pahimmat mokat: kiire ja ketteryys

”Kun kehitetään ketterästi sitä ja tätä, tehdään niin usein pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden kustannuksella”, sanoo Malinen. ”Scrum-mallit ja muut ketterän kehityksen mallit ovat voimakkaita ja hyviä, ja ne toimivat erinomaisesti, jos ALM otetaan huomioon. Jos ei, mennään pahasti metsään”, Malinen jatkaa.

Ketterän sovelluskehityksen mallit ovat niin nopeasyklisiä, että kokonaisuuden miettimiseen uhrataan usein vähemmän aikaa.

”Mietitään vain, että mitä tehdään seuraavat kaksi viikkoa. Silloin otetaan helposti teknistä velkaa”, Vuorenmaa sanoo. ”Jos esimerkiksi sovellusarkkitehtuuri tehdään huonosti, ovat myöhemmät muutokset todella vaikeita. Harvassa firmassa edes tunnistetaan tätä.”

Lue myös aiemmat Kumppanikulmat täältä >>

Syynä on usein kiire. Sovelluskehitys ja ylläpito ovat kustannustehokkaita silloin, kun niitä tehdään pitkäjänteisesti. Kvartaaliajattelusta on päästävä eroon, toteaa Vuorenmaa.

Suomi herää vähitellen

Vuorenmaa vetää VSTS User Group Finland -yhdistystä, jonka tavoitteena on levittää ALM-ajattelua Suomessa. Puolitoistavuotiaassa yhdistyksessä on miltei 200 jäsentä. Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa.

”Mukana on tällä hetkellä lähinnä koodareita, mutta myös liikkeenjohdon pitäisi olla tästä kiinnostunut. Sovelluksen elinkaaren hallinnassa onkin tavallaan kyse liiketoiminnan ja sovelluskehityksen avioliitosta”, tiivistää Vuorenmaa.

Toivottavasti toimitusjohtajat ovat kuulolla. Kustannussäästöjä olisi nimittäin tarjolla.

Microsoft Areenan sisältö on tuotettu Microsoftin tuella.