Karttakeskuksessa ostoksilla käyvät Google ja Microsoft

Sijainnilla on merkitystä myös liiketoiminnassa. Tätä mieltä ovat ainakin karttojen painamisesta paikkatietoliiketoimintaan siirtyneen Karttakeskuksen johtohahmot.

Alun perin Karttakeskus aloitti jo vuonna 1919 tekemällä karttoja vasta itsenäistyneelle Suomelle valtion virastona. Sittemmin yksityistetyn valtion yhtiön omistaa nyt it-talo Affecto ja samalla karttojen tekeminen on jäänyt sivuosaan.

Pääosassa ovat karttainformaation tuottaminen ja paikkatietoa käyttävien it-palveluiden tuottaminen. Kartta-aineistoja ostavat navigaattorivalmistajien lisäksi esimerkiksi Google ja Microsoft. Lisäksi kuluttajille suunnatuista karttatuotteista tulee noin viidennes 11 miljoonan euron liikevaihdosta.

Mika Leivo

Kuva: unknown

Työsarkaa riittää sillä Karttakeskusta vetävän liiketoimintajohtaja Mika Leivon mukaan sijainti liittyy kaikkeen.

"Kaikella tiedolla on paikka. Tälläkin haastattelulla on sijainti. Kun paikkatieto sijoitetaan kartalle, niin kenen tahansa kanssa voidaan parantaa operatiivista tekemistä."

Sijainnilla oli vaikutusta ainakin tämän haastattelun tapauksessa. Tapaamista sopiessa järjestelin oman työpäiväni kotikonttorille 10 minuutin pyörämatkan päähän. Vaihtoehtona olisi ollut puoli tuntia suuntaansa julkisilla Talentumin toimistolta Kampista.

Hype uutta - paikkatieto vanhaa

Perinteisesti paikkatietoa ovat Suomessa hyödyntäneet yritykset, joille paikkatieto säästää selvää rahaa esimerkiksi rekkareittien optimoinnilla. Karttakeskuksen myyntijohtaja Mikko Salosen mukaan 80-luvun uranuurtajia olivat tukkeja metsistä keräävät metsäyhtiöt ja maatiloilta maitoa keräävä Valio.

Mättäitä Pirkanmaalla

Julkisen puolen tietohallinto on parin viime vuoden ajan ollut yleinen sylkykuppi, mutta yhteistoiminnalla ja ennakkoluulottomuudella tapahtuu hyviä asioita ainakin Pirkanmaalla.

Kuntien perustehtäviin liittyy paljon paikkainformaatiota esimerkiksi katujen, koulujen ja erilaisten putkistojen kunnossapidossa. Paikkatietojärjestelmät ovat kuitenkin kalliita, joten Virtain kaupunki laittoi hynttyyt yhteen neljän naapurikunnan kanssa ja hankki lopulta Yhdysvaltalaisen paikkatietoratkaisutoimittaja ESRIn paikkatietojärjestelmät erityisellä kuntalisenssillä.

Yhteisesti hankitusta ohjelmistolisenssistä kunnat maksavat siis vain jyvitetyn murto-osan ja hankkivat päälle vielä räätälöintiä.

"Tapauksen juju oli siinä, että kaikilla viidellä kunnalla oli sama tarve. Lopputuloksena he saivat koko investoinnin halvemmalla ja päällekkäistä työtä on karsiutunut", kertoo Leivo.

Tapauksessa Leivo ei tietenkään ole onnellinen pelkästään ESRIn ja kuntien puolesta, vaan Karttakeskus toteutti järjestelmään lisätoimintoja ja yhdisti eri lähteistä kootut tiedot Microsoft SQL Server 2008 -tietokantaan. Esimerkiksi Vesihuoltolaitos ja Tekninen toimisto tuottivat aiemmin paikkatietoa vain itselleen, mutta nyt sama tieto on kaikkien käytettävissä.

Virtain kaupungin karkeiden laskelmien mukaan järjestelmä vähentää viiden kunnan paikkatietojärjestelmien ylläpitoon liittyvän henkilökunnan tarpeen viidestä kahteen.

”Poliittisesti työpaikkojen väheneminen on tietenkin arka asia, mutta kuntasektorilla täytyy nyt keksiä niitä keinoja, joilla pärjätään kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Muuten meillä on kymmenen vuoden päästä 30-40 prosenttia työvoimasta kunnissa töissä”, muistuttaa Leivo.

"Niin kuin tiedät, yksi maatila tuottaa 1000 ja toinen 10 000 litraa maitoa päivässä. Osalla maatiloista pitää käydä joka päivä ja toisissa joka toinen päivä. Ei tuollaista voi enää ihmisaivoilla optimoida", problematisoi Salonen.

Paikkatietoa on siis hyödynnetty jo pitkään.

"Käytännössä mitään mullistusta ei ole tapahtunut 30 vuoteen. Hype paikkatietoon johtuu siitä, että nyt kännyköissä on navigoinnit ja autoissa navigaattorit. Ihmiset ymmärtävät arkielämän kautta, että paikkatieto helpottaa elämää", kertoo Salonen.

Kuluttajapuolella kartalta voi etsiä esimerkiksi aurinkoisen terassin. Yrityspuolella kehityssuunta on paikkatiedon yhdistäminen toiminnanohjausjärjestelmiin.

"Kartta on bisnesraportoinnissa helppokäyttöisin käyttöliittymä. Kasvava trendi ovat erityisesti myynnin ja markkinoinnin sovellukset”, jatkaa Salonen.

Leivo kaivaa lokeroistaan esimerkin myynnin maailmasta.

"Meidän klassikkoesimerkki kertoo myyntijohtajasta, joka näkee taulukosta aluemyyjien myyntiluvut. Mutta kun luvut sijoitetaan kartalle, niin nähdäänkin myyjien ajavan toistensa alueille, vaikka jätkien piti tehdä lähiajoa. Yksi ajaa Tampereella vaikka pitikin olla Porissa."

Suurten pelureiden kainalossa

Maailman mittakaavassa Karttakeskus on melko pieni peluri verrattuna esimerkiksi karttapalveluja ilmaiseksi tarjoaviin Googleen ja Microsoftiin. Eikö tämä ole uhka paikalliselle toimijalle?

"Sanoit yhden yleisimmän väärinkäsityksen. Kun tehdään yritysratkaisua, niin Google Maps ei olekaan enää ilmainen. Ja vaikka olisikin, niin tarvitaan aina paikallista ammattilaista integroimaan karttapalvelu yrityksen tarpeisiin", argumentoi Salonen.

Aivan näin selvää Karttakeskuksen hyötyminen karttapalveluiden digitalisoitumisesta ei kuitenkaan ole. Vuonna 2008 Karttakeskus vielä yt-neuvotteli navigaattorilaitteiden syödessä markkinoita perinteisiltä paperikartoilta.

Salonen laskeskelee karttapalveluiden yleistymisen olevan kuitenkin lähinnä hyvä asia. Omia palveluitaan Karttakeskus voi tarjota asiakkaalle yhtä hyvin oman karttapalvelun kuin Bing tai Google Mapsin päälle.

Esimerkkinä Leivo esittelee rakennusyhtiö YIT:lle tehtyä palvelua, josta löytää uudet, myynnissä olevat asunnot.

"Tässä meillä on YIT:n paikkatieto talletettuna meidän palvelimille ja pohjakartta tulee Microsoftin Bing Mapsista. YIT:n tieto pysyy meidän hallussa. Kun asunto on myyty, niin tiedon voi poistaa. Julkisessa Google Maps -palvelussa dataahan ei saisi sieltä pois enää ikinä."