Tietoviikko

Rouskun työpöydältä

Ipadit ja muut tabletit töissä

80-luvulla IBM julkaisi alkuperäisen PC-mallinsa ja markkinat lähtivät kopioimaan alkuperäistä mallia. Ensi syksynä sama on odotettavissa niin Android- kuin Windows 7 -käyttöjärjestelmällä toimivien iPad-kloonitablettien vyöryessä markkinoille.

Tuleeko näistä tablettikoneista miniläppäreiden tai kannettavien tappajia työelämässä? Tarvitaanko jatkossa perinteistä läppäriä lainkaan?

Vastaus riippuu siitä, miten hyvin virtuaalinäppäimistö saadaan toteutettua. Yrityskäytössä pitää pystyä ainakin lyhyesti vastaamaan sähköpostitulvaan, vaikkei pidempiä muistioita laitteella olisikaan tarkoitus runoilla.

Hiirellä ei ole niin paljon merkitystä, kiitos uusien pikanäppäimien ja uusien käyttöliittymien. Jos Applen voi sanoa tuoneen hiiren työpöydille 80-luvulla, se on myös ensimmäisten joukossa karkottamassa hiirtä takaisin koloonsa uusien tablettien ja puhelinmallien avulla.

Voi tietysti kysyä, toimivatko tällaiset laitteet kuitenkin parhaiten kotona sohvaperunasurffailussa, kun tylsää sarjaa tai leffaa seuratessa pidetään yllä aktiivista sosiaalisen median kulissia (menin vessaan, olen vessassa, tulin vessasta). Toisaalta, IBM PC:kin suunniteltiin aikanaan kotitietokoneeksi, mutta kuinkas kävikään? Kone löytyi ennen kaikkea yrityksistä.

Sama suuntaus jatkuu kosketusnäytöllisissä älypuhelimissa. Puhelimet ja niiden käyttöjärjestelmä sekä sovellukset on tarkoitettu enemmänkin ad hoc -tyyppiseen työskentelyyn ja naputteluun kuin jatkuvaan ja aktiiviseen työkäyttöön. Silti nämä luurit leviävät myös työelämään.

Summa summarum. Konttorissa tarvitsemme siis hyvän näppäimistön ja näytön. Silti haluamme reppuun tai käsilaukkuun helposti mukana kulkevan mobiililaitteen viestintävälineeksi, kameraksi tai muistiinpanoja varten. Ehkä tulevaisuuden laite onkin telakoitava tai helposti synkronoituva tabletti, joka muuntuu työpöydällä lähes täydeksi pc:ksi ja lähtee tarvittaessa helposti mukaan.

Entä minkälainen käyttöjärjestelmä tarvitaan? Onko mahdollista tai edes järkevää yrittää sovittaa niin perinteinen toimisto-pc-tietojenkäsittely kuin mobiililaitteiden erilaiset tarpeet yhden ja saman laitteen tai käyttöjärjestelmän sisään?

No ei ole.

Kumpi on helpompaa: yrittää ajaa läppärillä mobiilimaailman ketteriä ja näpsäköitä kevytsovelluksia ja kosketusnäyttöä vai älypuhelimella työelämässä tarvittavia sovelluksia virtuaali-istuntojen kautta?

Tietenkin on helpompaa siirtää ketterä ja näppärä kevytsovellus läppäriin. Uskonkin, että Gartnerin ennustus siitä, että viiden vuoden päästä 70 prosenttia pc-suunnatuista viestintäsovelluksista kehitetään älypuhelinsovellusten pohjalta, pitää paikkansa.

Kosketusnäytöllisten puhelinten ja tablettien tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi sähköisen kirjan yleistyminen. Amazonin uutinen 1,8 sähköisestä myydystä kirjasta jokaista kovakantista kirjaa kohden, on selvä merkki tulevaisuuden suunnasta. Sähköinen kirja => sähköinen lehti? Moni meistä on jo siirtynyt uutisten seuraamisessa pääasiassa nettiin.

Itse ole lopettanut useimpien paperilehtien tilaamisen vuoden sisällä, sillä netistä pääsen valitsemaan paremmin haluamani tiedon – ondemand ja ilmaiseksi.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Ostaisinko Office 2010:n?

Oletko ajatellut päivittää Office 2010:n? Kävin läpi kolmen vuoden tuotekehityksen tulokset ja kerron lopussa oman mielipiteeni.

Koko Office

Kenties mielenkiintoisin uutuus on Co-authoring, joka mahdollistaa asiakirjan muokkaamisen samaan aikaisesti useamman henkilön kanssa. Edellyttää joko Sharepoint 2010 tai ILMAISEN Sharepointin Foundation 2010 -ohjelmiston.

Tietoturvan osalta merkittävä parannus on suojattu katselutila Protected View, joka avaa netistä ladattavat Office-tiedostot suojattuun, hiekkalaatikko-tyyppiseen turvalliseen näkymään pelkästään katselua varten. Jos sinun pitää muokata tiedostoa, voit sallia muokkauksen (Enable editing).

Nyt kaikissa sovelluksissa on yhtenäinen valintanauha-käyttöliittymä (ribbon), jota voidaan mukauttaa ilman erillistä xml-koodausta. Valitse pikatyökalurivin kohdalla hiiren pikavalikosta Customize the Ribbon (Muokkaa valintanauhaa).

Tiedosto-valikko (File) on palannut takaisin ja hävittänyt tieltään Office- krumeluurin. Esiin aukeava Backstage-näkymä sisältää muun muassa järkevämmän tulostuksen hallinnan ja esikatselun.

Graafisiin mahdollisuuksiin on tullut pikku parannuksia, esimerkiksi valokuvien tehostamiseen löytyy Artistic Effects (muun muassa sumennukset) ja taustakuvan häivyttäminen. Samoja tehosteita voidaan käyttää myös PowerPointissa videokuvan muokkaamiseen.

Näyttökuvan kaappaaminen muista ohjelmista on nopeampaa suoraan ohjelmista löytyvällä Screen Clipping -toiminnolla.

Paste Preview eli leikepöydältä tuodun tiedon esikatselu mahdollistaa esitysmuotojen vaihtamisen.

Word

Uusi navigointi-näkymä (Navigation panel) mahdollistaa sivujen pienoiskuvat (thumbnail), hakusanat tehostavan haku-toiminnon tai otsikkotason näkymän, joka helpottaa liikkumista isommissa asiakirjoissa.

Uusi Text Effects muistuttaa WordArtia, mutta on helppokäyttöisempi.

PowerPoint

PowerPointin hienoudet liittyvät PPT-esitysten lähettämiseen netin yli (broadcast), jolloin etäkatselijat näkevät esityksesi omalla selaimellaan reaaliaikaisena, tosin ilman ääntä.

Lisäksi PowerPoint on saanut uudet animaatio- ja siirtymätehosteet. Diat voi myös jaotella sektioihin, jolloin komennon voi suorittaa halutulle joukolle dioja.

Eri versioita voi helposti vertailla vertailu-toiminnolla (compare). Jos et pääse fyysisesti pitämään esitystä, voit tehdä siitä Media Playerillä pyöritettävän videon.

Outlook

Outlookissa huomio kiinnittyy uuteen käyttöliittymään, jonka jälkeen kannattaa opiskella Quick Steps-rutiinit, joilla voi tehdä useita asioita yhdellä komennolla.

Muita Outlookin parannuksia ovat keskustelunäkymä (Conversation view), pienet parannukset viestien poistamiseen (keskusteluittain, kansioittain) ja mahdollisuudet saada tietoa viestien lähettäjien sosiaalisen median tilapäivityksistä.

Myös ryhmäkalentereiden hallintaan on vihdoinkin uudenlaisia näkymiä.

Excel

Excelissä voit tehdä yhden solun kokoisen, tiivistetyn Sparklines-kaavion.

Siinäpä ne tärkeimmät.

Entä mitkä ovat pahimmat pettymykset? Yleisesti ottaen voisi kysyä, missä ovat selkeimmät innovaatiot? Office Web Appsit ovat kalpea aavistus siitä, mitä niiden tulisi olla. Voit tutustua niihin ilmaisen Live Skydrive-palvelun kautta täällä. Ehkäpä Microsoft uumoilee, että tekemällä niistä liian hyviä, se karkottaisi maksavia asiakkaita kaupallisista Office-versioista mainosrahoitteisten, ei niin tuottavien ilmaisversioiden puolelle.

Office 2007:n (versio 12) jälkeinen versio nimettiin nyt Office 2010:ksi (versio 14), vaikkakin kuvaavampi nimi olisi ollut Office 2007.2 Ymmärrän ettei se ole niin myyvä nimi, mutta kuvaa muutosta paremmin.

Ja vastaus otsikon kysymykseen eli ostaisinko vai enkö? Verrattuna 2007:ään kyseessä on verrattain kevyt päivitys eli en maksaisi 2007:n päivittämisestä 2010:ksi. Jos käytössä on ylläpidollinen sopimus, niin päivittäminen uudenpaan versioon ilman merkittäviä lisäkustannuksia tietenkin kannattaa. Jos taas käytössä on joku vanhempi versio, niin nyt on viimeistään korkea aika siirtyä nykyaikaan.

Toivottavasti seuraavassa versiossa palataan takaisin aitojen, toimintatapoja merkittävimmin uudistavien innovaatioiden tielle pienten kosmeettisten parannusten sijaan.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Näin sinua ei 0wn@ta

Aluksi kaksi surullista tarinaa haittaohjelmien vaikutuksista.

Neiti X kirjoitti hyvin henkilökohtaista päiväkirjaa kotikoneellaan. Ilkeä haittaohjelma tuli ja lähetti tietokoneelta löytyneitä tiedostoja sähköpostin osoitekirjassa oleville henkilöille. Henkilöt, joista neiti X oli kirjoittanut hyvin intiimejä paljastuksia tai fantasioita, saivat ne luettavakseen.

Ainahan tuollaisen perään voi laittaa viestin: ”Edellinen viestini ei sisältänyt mitään mielenkiintoista liitetiedostoa, joten ole hyvä ja napsauta sen kohdalla vaihto + delete, kiitos!”. Mutta maito taitaa siltikin olla jo maassa.

Herra Y surfaili kotikoneella aikuisviihdesivustoilla ja saadakseen kaikki haluamansa kuvat ja videot esille, hän vastasi kaikkeen näytöllä liikkuvaan Yes-yes-OH YES.

Seurauksena kone sisälsi enemmän haittaohjelmia kuin matopurkki surviaisia, operaattori laittoi nettiyhteyden poikki ja avovaimo välit.

Tarinoiden opetus: kotitietokoneella voi olla sellaista luottamuksellista tietoa, jota et halua jakaa muille ja kotikonettasi voidaan käyttää astinlautana muihin palveluiden murtautumiseen.

Miten vältät, että sinua ja kotikonettasi ei 0wn@ta? Varovaisuuden, strutsipuolustuksen (eli pää pensaaseen) ja aliarvostetun talonpoikais- ja maalaisjärjen sijaan tarvitset myös teknologiaratkaisuja. Miksi ajaa autolla ilman jarruja ja turvavöitä, jos ne ovat käytettävissä?

Kotikoneen tapauksessa tarvitaan seuraavia asioita:

1. Riittävän monimutkaiset salasanat käyttäjille. Ja please, älä käytä joka palvelussa samoja salasanoja. Hyvät salasanat teet esimerkiksi näin.

2. Vaikka haittaohjelmien torjuntaohjelmistot kuulostavat kasarimeiningiltä, toimivat ne jarruna ainakin joissakin tilanteissa. Microsoftin ilmainen Security Essentials toimii vanhemmissakin koneissa pahemmin suorituskykyä heikentämättä.

Kolmansien osapuolien sovellusten tarkistaminen Secunialla.

3. Älä missään tapauksessa ota pois päältä käyttöjärjestelmän tai Hoto-ohjelmasi (haittaohjelmien torjuntaohjelma) palomuuria, sama asia kuin jos jätät auton renkaan mutterit löysälle renkaiden vaihdossa; varmasti kolisee, mutta et tiedä kuinka kauan siihen kuluu.

4. Kun Microsoft julkistaa joka kuukauden toinen tiistai niin sanotun tietoturvatiistain päivitykset, varmista että tietokoneesi asentaa ne ja käynnistää tietokoneesi uudelleen.

5. Merkittävän vaaran aiheuttavat tietokoneellasi olevat päivittämättömät, tietoturva-aukkoja sisältävät usein kolmannen osapuolen ohjelmat. Näiden tilanteen tarkistan kotikoneellani esimerkiksi Secunian PSI-apuohjelmalla tai F-Securen Health-Check.

6. Jos kotikoneella pitää salata tiedostoja tai lähettää niitä sähköpostilla, salaan ne ilmaisen Ax-Cryptin avulla. Tosin kotikoneessa käytän Windows Seiskan Ultimate-versiota, jolla olen salannut kotikoneeni datalevyosion BitLockerilla.

Saat salauksen käyttöön valitsemalla aseman kohdalla Ota BitLocker käyttöön. Tällöin en tarvitse tpm-turvapiiriä tai usb-tikkua Bitlockerin edellyttämän salausavaimen tallentamiseen, myöskään salaus ei hidastuta käyttöjärjestelmän tai ohjelmien toimintaa.

Salausta ei kannata ottaa käyttöön pöytäkoneissa, vaan ainoastaan varkauksille alttiimmissa kannettavissa.

7. Jos tiedosto pitää hävittää tietoturvallisesti, käytän roskiksen sijaan Eraseria. 35 päällekirjoitusta – ei taida löytyä maanpäällistä tekniikkaa tiedoston palauttamiseen?

8. Jos joudun tekemään testailuja ”kuun pimeällä puolella”, ajan selainta virtuaalikoneessa, jonka palautan takaisin jokaisessa virtuaalikoneen käynnistyksessä.

Virtuaalikoneen voi rakentaa XP:lle tai Vistaan Microsoft Virtual PC 2007-ohjelmiston tai Seiskan tapauksessa Windows Virtual PC –ohjelmistolla. Sivulta löydät myös ohjeita ja videoita siitä, miten virtuaalikone otetaan käyttöön.

9. Ja viimeisenä – mietin, mitä napsautan, mitä lataan ja mitä asennan kotikoneelleni, erityisesti Facebookin ja muiden some-sovellusten sekä harraste-sivustojen yhteydessä.

Edellisetkin huomioiden, minutkin on voitu 0wnat@ tietämättäni…

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Organisaatio sosiaalisessa mediassa – 6 asian tehtävälista

Sosiaalinen media on pilvipalvelun ohella kenties eniten hoettu mantra tietohallinnossa. Somen kuten monen teknologian ongelma on, miten sitä hyödynnetään liiketoiminnassa ja miten huomioida riskit?

Riippuen toimialasta, some on loistava väline niin palautetteen keräämiseen, toimintaprosessien kehittämiseen kuin tuotekehityksen tehostamiseen, jossa pääroolissa ovat potentiaaliset tai muuten aktiiviset asiakkaat. Älä kuitenkaan keskity omaan toimintaan vaan valjasta työvälineet myös kilpailijoiden toiminnan seuraamiseen ja akilleen kantapäiden paljastamiseen.

Markkinoille on tulossa niin työvälineitä kuin toimittajia, jotka voivat louhia automaattisesti some-palveluita ja kaivaa tietoa koskien palveluitasi ja tuotteitasi – tai kilpailijoita. Kun asiakkaasi älähtää Twitterissä tai Facebookissa kielteisesti, haluat varmasti olla ensimmäisten joukossa, joka saa tiedon?

Tai kun asiakas tuotekehittää tuotteeseesi toiminnon, uuden käyttökohteen tai sellaisen idean, jota et ole itse keksinyt, toivot varmaan että sinä sisällytät sen seuraavaan versioon eikä pahin kilpailijasi?

Rankka tiivistys – kuusi asiaa TODO-listalle:

1. Johdon tulee tehdä strateginen päätös somen hyödyntämisestä; siirrytään harrastelijamaisesta puuhastelusta ja muiden sivusta seuraamisesta ammattimaiseen omaan hyödyntämiseen.
2. Tämän jälkeen some on integroitava osaksi prosesseja samalla tavalla mitä ict ja tietoturvallisuus; jos nämä ovat erikseen muistettavia asioita, unohda koko juttu!
3. Innovoi sellaista, jota muut toimialallasi eivät ole vielä ymmärtäneet kehittää – älä matki tai yritä keksiä itse, käytä ammattilaisia apuna.
4. Älä rajoitu vain asiakkaisiin, ota prosessiin henkilöstö, alihankkijat ja kumppanit eli koko verkosto.
5. Et voi koskaan liikaa ohjeistaa, kouluttaa ja tiedottaa sosiaaliseen mediaan liittyvistä asioista.
6. Arvioi riskit säännöllisesti; mitoita suojatoimenpiteet niiden mukaisesti. Strutsipuolustuksen, pää pensaaseen ja kielletään kaikki, aika on ohi!

Kahteen alimmaiseen liittyen sinulla on nyt mahdollisuus vaikuttaa. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä VAHTI tuottaa sosiaalisen median tietoturvaohjeen. Työryhmä, jossa olen jäsenenä, järjestää kyselyn koskien sosiaalisen median käyttöä, turvallisuutta ja olemassa olevaa ohjeistusta. Kysely on avoin kaikille, joten jos haluat vaikuttaa tulevaan, syksyllä julkaistavaan ohjeeseen, voit täyttää kyselyn täällä.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Ennen kuin soitat helpdeskiin...

”Tietokoneeni ei toimi, voitteko korjata sen heti, minulla alkaa tärkeä kokous 15 minuutin päästä!”

Kumman päivä alkaa paremmin: organisaation it-tukeen maanantai-aamuna kello 8.00 soittavan asiakkaan vai soiton vastaanottaneen tukireiskan? Mitä enemmän sähköistämme itsemme ja prosessimme, sitä kriittisemmäksi muodostuu hyvin vakioitu, toimiva työasemakokonaisuus ja helppari.

Mutta kannattaako it-tukeen soittaa heti? Jos autosi jättää sinut tielle, soitatko heti apua vai teetkö ensin itse muutaman tarkistuksen? Eikö sama kannattaisi tehdä omalle tietsikalle?

Ennen it-tukeen soittamista kannattaakin kokeilla seuraavia kikkoja.

Käynnistä uudelleen

Tietokoneen uudelleenkäynnistäminen on varmasti kaikkien kokeilema kikka. Tosin jos helppari pyytää vikatiketin selvittelyssä sammuttamaan koneen, IRROTTAMAAN ja kääntämään pistokkeen sähkörasiassa toisin päin ja ottamaan uudelleen yhteyttä jos tämä ei auta, on se vain lisäajan hankkimista.

Tosin tiedän 90-luvulta tapauksen, jossa tämä auttoi, koska henkilö pistoketta irrottaessan sai tönäistyä takapuolellaan huonosti kiinni olleen printterikaapelin liittimen koneeseen kiinni.

Tarkista luotettavuushistoria

Jos uudelleenkäynnistys ei auta, yrityskäyttäjä voi Windows 7-koneessa katsoa luotettavuushistoriasta (Suuremmat kuvat näet klikkaamalla), onko koneella tapahtunut jotain merkittäviä muutoksia tai ongelmia, joista voisi päätellä ongelmanaiheuttajan.

Napsauta Win ja kirjoita histor sekä valitse Näytä luotettavuushistoria. Voit tarkastella vasemman reunan asteikosta tietokoneesi hyvinvoinnin tilaa. Mitä lähempänä kymppiä tila on, sitä tyytyväisempi voit olla ja vastaavasti nelonen on huudon paikka – it-tuelle.

Jos viimeisen parin vuorokauden aikana on ilmestynyt useita kriittisiä punaisia tai keltaisia varoitusrasteja, kannattaa napsauttaa hiirellä kyseisen päivän kohdalla saadaksesi esille yksityiskohtaisia tietoja ongelmasta. Kertomalla it-tuellesi indeksin arvon ja että esimerkiksi eiliseltä päivältä löytyy useita punaisia rasteja, saatat vähentää tukihenkilön tuskaa.

Automaattinen ratkaisu

Mikäli kotikäytössä tukihenkilö ei olekaan noin vain huudon päässä saatavilla, voit ”kilauttaa kaverille”eli tässä tapauksessa napsauttaa saman ikkunan alareunassa olevaa kohtaa Hae ratkaisuja kaikkiin ongelmiin (Check for solutions to all problems), jolloin ongelmiin etsitään automaattista ratkaisua Microsoftin omasta tietokannasta.

Ratkaisuehdotuksia tosin tulee vain 1/20 ongelmista, toistaiseksi.

Tapahtumien valvonta ja järjestelmän palauttaminen

Entäs jos käytössä on vanha urhoollinen työratsu eli Windows XP? Tapahtumienvalvonta (Event Viewer) ja Järjestelmän palauttaminen (System Restore) ovat välineitä, joilla ongelmaa voidaan lähteä ratkomaan ja korjaamaan palauttamalla tietokone aikaisempaan ajankohtaan. Kehitys on onneksi edennyt tälläkin saralla.

Seiskan vastaavat ohjelmat osaavat kertoa entistä tarkemmin tapahtumista. Tapahtumien valvonnassa kriittisiä virheitä pitäisi olla aina nolla ja virheitä vuorokaudessa alle 20 tai viikossa alle 100. Tällöin tietokone on niin sanotusti hyvässä hapessa.

Järjestelmän palautus osaa myös kertoa yksityiskohtaisemmin mitä ohjelmia, päivityksiä ja laiteohjaimia ajassa taaksepäin palattaessa menetetään.

Satutko toimimaan sukulaistesi, ystäviesi tai naapureiden oto-tukihenkilönä erehdyttyäsi sanomaan että työskentelet ict-alalla? Otan osaa. Sen sijaan että käyttäisit Windowsin mukana seuraavaa, hieman hankalasti käyttöönotettavaa Windowsin etätukea (Remote assistance), voit kokeilla kotikäytössä ilmaista Teamvieweria.

Saat sen avulla vaivattomasti kaapattua avustettavan koneen hallintaasi ilman että joudut singahtamaan toisaalle paikan päälle. Kyllä, myös 1200 km päässä asuvat appivanhemmat pystyvät puhelimessa antamillasi ohjeilla käynnistämään ohjelman niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Entäs kun kone ei käynnisty tai nettiin ei pääse...?

Oma noloin helppari-tapaukseni liittyy nettiin. Uuden läppärin 3g/Wlan-kytkin oli eri paikassa kuin edellisessä ja oli vahingossa mennyt off-asentoon, joten netti ei toiminut.

Tieto niin kivoista kuin naama punaisena huutavista ID sata tti –asiakkaista (eli id100tti) leviää myös helppareiden keskuudessa. Kannattaa muistaa seuraavalla kerralla kun olet yhteydessä helppariin, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – sanaa ”kiitos” ei voi koskaan käyttää liikaa.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

DoS-hyökkäys omaa liiketoimintaa vastaan?

Tuntuuko joskus siltä, että organisaatiosi tietoturvallisuus on ylimitoitettu? Ulkopuoliset kräkkerit on toki blokattava kaikin keinoin, mutta entä jos ylimitoitettu tietoturvallisuus estää omia työntekijöitä tekemästä tuottavaa työtä? Tällöin organisaation tietohallinto- ja tietoturvapalvelut syyllistyvät palvelunestohyökkäykseen (DoS,Denial of Service) omaa liiketoimintaa vastaan.

Miten se on mahdollista?

Tietoturvavastaavien tavoitteena on saada järjestelmät niin turvallisiksi, ettei niiden murtamiseen tai väärinkäytöksiin, ja sitä kautta negatiiviseen julkisuuskuvaan, löydy saumoja. Turvallisuussyihin vedoten voidaan hankkia rautaa rajalle -tyyliin mitä mielikuvituksellisempia teknisiä himmeleitä, joilla tietoturvallisuutta kovennetaan ja samalla käyttäjäkokemusta ja käyttäjää rangaistaan. Näin loppukäyttäjien arvostamat ominaisuudet, kuten esimerkiksi helppokäyttöisyys vaarantuvat.

Miten tällainen DoS-tilanne saadaan purettua ja kepin sijaan päästään porkkana-linjalle?

Vastaus löytyy riskien arvioinnista. Otetaan esimerkki kotoa. Oletko hankkinut kotirauhaasi turvaamaan nauhoittavan ja pimeässä näkevän valvontakamerajärjestelmän, 24/7-vartiointipalvelun, schäferin, biometrisellä tunnistuksella varustetut ulko-ovet, metallinpaljastimet ja pihanurmelle miinakentän? Harva on.

Kuten kotona, organisaatiossakin tulee arvioida riskit ja mitoittaa suojaustoimenpiteet toiminnan mukaan. Kaikki tieto ei ole samanarvoista, joten kaikkea ei pidä suojella kuten Fort Knoxia, vaan rajata tiukimmat suojausmekanismit ainoastaan niihin kohteisiin, jotka sitä aidosti edellyttävät.

Oikein mitoitettuna tekninen tietoturvallisuus pysyy käyttäjälle jokseenkin näkymättömänä, mutta tarvittaessa puuttuu peliin esimerkiksi tilanteessa, jossa käyttäjä ei toimi ohjeiden mukaisesti. Tai jos yksittäinen turvajärjestelmä pettää, seuraavan tason turvamekanismit pystyvät rajoittamaan syntynyttä ongelmaa.

Tietoturvallisuus-sana alkaa olla tuttu, mutta käytössä kulunut. Sen toteuttaminen käytännössä kaipaa puhetta riskien hallinnasta ja keinoista organisaation liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnassa ja tiedon turvaamisessa.

Tietoturva kannattaa ajatella vakuutuksena, mutta samoin kuin kotiasioissa, tietoturvan ylivakuuttamisesta ei synny kuin ylimääräisiä kustannuksia.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Anoppi ja poliisit kartalle

Millaisista nettipalveluista sinä pidät? Omat mieltymykseni liittyvät maantieteellisiin mashup- eli koostepalveluihin.

Moni tietää kotimaisen tilannehuone.fi:n. Vastaavanlainen kooste muualta päin maapalloa löytyy osoitteesta http://hisz.rsoe.hu. Hämmästyttävää huomata, kuinka tiuhaan voimakkaita maanjäristyksiä tapahtuukaan. Sivusto kertoo myös uutisia muualta universumista, eli lähestyvistä meteoriiteista ja muista avaruudesta lähestyvistä uhkista, otsikolla ”Earth approaching objects”.

Palataan maan päälle – lounasaika koittaa, ja pitäisi päästä takuuvarmasti riittävän korkeatasoiseen lounasruokalaan. Valitaan aluksi sopiva kuppila osoitteesta osoitteesta www.eat.fi ja sitten mennään sinne www.liikenteeseen.fi:stä löytyvien reaaliaikatietojen avulla. Ratikkapysäkillä kyytiä odotellessasi voit lyödä lounaasta vetoa, että ”nyt se ratikka tulee 10 sekunnin kuluttua tuolta kulman takaa” – ai etteikö muka ole TINSTAFL eli ilmaista lounasta?

Tietoja pitäisi saada yhdistettyä nykyistä helpommin. Kuka kehittäisi palvelun, joka osaa ilmoittaa kun esimerkiksi Lahden moottoritie tukkiutuu aamulla kolarin takia – enkä nyt tarkoita navigaattoreiden liikennetietoja vaan aitoa crowdsourcingia eli yleisöosallisuutta?

Tai kun seuraavan kerran viemäriputki räjähtää kulkureittini varrella, ja saan siitä tiedon niin nopeasti kuin mahdollista paikkatietojen ansiosta, osaan välttää paikassa pian syntyvän liikenneruuhkan kiertämällä toista kautta. Ja paikkatiedoista puheen ollen, miten anoppihälyttimen kehittäminen edistyy, tai kukas uskaltaisi tägittää liikkuvan poliisin kamera-autot? Ja Trapsterista löytyy sisältöä kotikulmiltakin...

Itse asiassa tälle kaikelle pitäisi keksiä uudenlainen sähköinen alusta, joka mahdollistaisi helposti melkein millä tahansa päätelaitteella minkä tahansa tapahtuman tai tiedon jakamisen ad hoc olipa kyseessä sitten liikenneruuhka, kolari, onnettomuus, ex-puoliso, alennusmyynti tai muu ohittamaton tarjous. Päätelaite olisi määritetty siten, että se etsii avainsanoilla jatkuvasti toivomiani tietoja ja tuottaa niistä automaattisesti hälytyksiä.

Elämäämme eniten mullistaviin teknologioihin kuuluvat varmastikin gps-paikannus ja rfid eli langaton radiotunniste. Kun nämä kaksi vielä tulevaisuudessa yhdistetään, on toivoa, etten enää koskaan kadota avaimiani, lompakkoani tai Iisakki-koiraani. Tosin Iisakki löytää halutessaan minut ja minä Iisakin melko nopeasti viheltämällä, ainakin toistaiseksi. Muuten, onko jo kukaan pystynyt tarjoamaan edullista, alle sata euroa maksavaa eläinten paikannusratkaisua?

Näenkö valveunta vai pitäisikö herätä? Itse asiassa taidan etsiä ubiikkiyhteiskunnan keskeisiä rakenteita, mutta valitettavasti noin 5-10 vuotta etuajassa.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Se hämmästyttää, kummastuttaa Windows-käyttäjää

Itselläni tuli 15.2. täyteen 25 vuotta siitä kun pidin elämäni ensimmäisen julkisen tietotekniikkakoulutuksen. Koulutin Opetushallituksen Tietotekniikan kiertokoulu -projektissa Keski-Suomessa kiertäen Commodore 64-mikroluokan (yes, vanha kuusnepanen) avustuksella kertomassa tietotekniikan ilosanomasta.

Se oli monelle ensimmäinen mahdollisuus nähdä ja käyttää pelottavaa tietokonetta. Oi niitä aikoja. Sys 64738 herättää varmaan joillakin kuolleen aivosolun?

Olen käyttänyt Windowsin eri versioita karkeasti arvioiden yli 10 000 tuntia. Muutama kysymys, joihin en ole löytänyt tai jaksanut hakea vastausta, on jäänyt mietityttämään. Osaatko sinä vastata niihin?

Minne esikatselu häipyy Aerossa? Oletko huomannut, että niin Windows Vistassa kuin Seiskassa käyttöliittymä ei aika ajoin osaa näyttää ohjelman reaaliaikaista kuvaketta tehtäväpalkissa Alt+tab- tai Win+tab -näkymässä, vaan tilalla näkyy geneerinen kuvake?

Vika vai ominaisuus?

Miksi Wordpad ja Paint-piirto-ohjelmat ovat jämähtäneet kehityksessä? Seiskassa sentään ohjelmat saivat uuden Officen kaltaisen valintanauha-käyttöliittymän, mutta uusia ominaisuuksia on lisätty vain kuriositeetin vuoksi.

Sen sijaan Seiskaan on nähty vaivaa lisätä esimerkiksi Yksityinen merkkieditori (Private character editor), jolla voi suunnitella ikioman MERKIN! Olen kysynyt yli 150 henkilöltä viimeisen vuoden aikana, kuinka monella heistä on tarvetta suunnitella omia merkkejä. Eräs käyttäjä totesi lakonisesti tarvinneensa tällaista ominaisuutta viimeksi 90-luvun alussa. Itselleni tulee mieleen myös >128 muuta hyödyllisempää ohjelmaa kuin tämä.

Merkkieditori.

Miksi laiteohjaimien päivitystä ei voida automatisoida nykyistä pitemmälle? Tiedetään, että ne ovat keskeisessä roolissa useissa ongelmatilanteissa. Windowsin päivitys toki löytää ja hakee ihan kiltisti uusia ohjaimia, jos vain valmistajat näkevät vaivan hyväksyttää ja toimittaa ohjaimet sinne.

Toki tällaisia ohjelmia löytyy erillisinä tuotteina, mutta eikö tällaisen palvelun pitäisi olla tiiviimmin integroitu käyttöjärjestelmän osa?

Oletko verrannut Word 2007:n ja PowerPoint 2007:n WordArt-toimintoja? Toinen on uusi, toinen ikivanha ysäri-versio? Ilmeisesti koodarit eivät ole koskaan käyttäneet toistensa tuotteita puhumattakaan siitä että olisivat tavanneet. Onneksi 2010:ssä on tapahtunut merkittävää lähentymistä, onneksi vanha lensi pois.

Ict-tuen elämää voisi helpottaa sallimalla samanaikaiset etätyöpöytäyhteydet Windows-työasemaan samalla tavalla kuin 200x-palvelimelle. Esimerkiksi niin, että paikallisen kirjautuneen käyttäjän ohella tukihenkilö voisi admin-tunnuksella kirjautua taustalla ja tehdä samanaikaisesti etätyöpöydällä huoltokeikan.

Google-haulla löydät neuvot, miten tällainen voidaan hakkeroida XP:hen, Vistaan tai Seiskaan, mutta viemällä opit käytäntöön syyllistyt tekijänoikeusrikokseen, joten en voi sitä suositella. Sen sijaan kysyn, miksi tätä ei saisi laillistetuksi toiminnoksi?

Käyttäjät kuulemma valittavat, että tietokoneen käyttäminen on hankalaa. Miksei meillä ole taustalla tekoälyavustajaa, joka antaisi vinkkejä siitä, miten homman saisi tehtyä hieman tehokkaammin? Se voisi jopa osata puhua. Tai miksei koneessa ole oppivaa tekstinsyöttöä? Jos kirjoitan 673 kertaa oman nimeni niin kai joku koodari tällä planeetalla osaisi sellaisen tehdä niin, että ohjelma jo 674. kerralla tajuaisi ja ehdottaisi sanaa Kimmo.

Onneksi numerot eivät lopu kesken eli odotan innolla Windows-versioita 8, 9, 10 … saadakseni uusia ihmetyksen aiheuttajia.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Nuupahtaneesta nääpiöstä hyvinvoivaksi nörtiksi

En ole voinut kuin ihmetellä, kuinka vähän tietoteknologiaa on toistaiseksi yhdistetty tavallisen kuluttajan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suomalaiset ovat tottuneet pitämään itseään erityisesti mobiiliteknologian edelläkävijöinä. Itse asiassa vain universumi tai multiversumit ovat rajana arjen teknologian hyödyntämisessä, jos maagiset avainsanat ovat terveys ja hyvinvointi.

Nyt suomalaisen itsekehun vaarana on 2000-luvulle jämähtäminen. Arjen teknologiassa olisi paljon mahdollisuuksia.

Parin vuoden aikana uudet kuntoiluun liittyvät apuvälineet, kuten sykkeenhallinnan ja paikkatiedon yhdistäminen sporttiseen pulssimittariin ovat tehostaneet kuntoiluun hurahtaneiden mahdollisuuksia kontrolloida omaa suoritustaan. Myös Wii-pelikonsoli on aukonut uusia uria ja polttanut miljoonia kiloja läskiä maailmanlaajuisesti.

Markkinoilta puuttuu tavisten terveyttä ja hyvinvointia seuraavat palvelut ja tuotteet. Kotoa kyllä löytyy digitaalinen kuumemittari, jalkakylpylaite, hieromalaitos, käen kukuntaan keskellä talviaamua herättelevä kirkasvalolamppu ja viimeksi pukin kontista tullut fakiireilta varastettu piikkimatto.

Missä on monitoimilaite, joka samanaikaisesti mittaa kuumeen, verenpaineen ja pulssin, sekä tarvittaessa intuboi ja elvyttää omistajansa? Tai wc-pönttö, joka huuhtelun lisäksi analysoi istunnon tuotoksen ja robottiäänellä toteaa ”Kimmo, et syö riittävästi kuitua” tai ”On tullut vierailtua Egyptissä?”.

Ensimmäinen henkilökohtainen löydökseni tietotekniikan ja terveyden yhdistämisessä oli perimän selvittäminen nettipalvelun avulla. Kirjoitin siitä viime kesänä kolumnissani. Helpotukseni oli suuri, kun tulosten mukaan en perimäni perusteella ole todennäköisesti sairastumassa alzheimeriin, parkinsoniin tai kakkostyypin diabetekseen, ellei se sitten ole seurausta ympäristöstä tai elintavoista. Tulokset vahvistivat myös epäilykseni siitä, että korvavahani on tyyppiä ”wet” eikä ”dry”!

Toisen terveellisen asian, eli kuntoilun, löytäminen kesti kauemmin - yli 40 vuotta. Hankittuani tietokoneeseen kytkettävän ergometrin innostuin kuntopyöräilystä. Harjoittelun myötä lisääntyvä endorfiini sekä ylöspäin kipuavat graafit ja tunnusluvut tsemppaavat kunnonkohotusta.

Lisäporkkanana on Call of Duty Modern Warfare 2, jota pelaan samanaikaisesti polkiessani. Yli sata tuntia, kymmeniä litroja hikeä, ensimmäinen Prestige level-taso 10 ja runsaat 1400 kilometriä takana. Ei hullumpaa - vai mitä?

Unen laadusta, määrästä ja tärkeydestä on puhuttu viime aikoina paljon. Hektinen 24/7/365-ict-maailma voi stressata, uuvuttaa ja polttaa loppuun niin nuoren kuin vanhemmankin nörtin, joten hyvä yöuni on keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin tekijä. Mutta mistä tiedät kuinka hyvin nukut?

Itse olen valvonut uneni laatua Sleep Cycle-ohjelmalla. Vastaavia on saatavilla lähes kaikille mobiilialustoille ja Windowsille. Ohjelma tutkii unen vaiheita. Esimerkiksi kello 06.30:ksi ajastettu herätys voi aikaistua 21 minuutilla, mikäli aikaisemmin herääminen on ohjelman tulkitsemien eri univaiheiden perusteella optimaalista. Onneksi, tai valitettavasti, ohjelma ei omatoimisesti lykkää herättämistä 07.23:een, vaikka se unianalyysin mukaan olisikin terveellisempää.

Mihin meidän pitäisi suunnata katseemme mobiiliuden ikuisen hypetyksen sijaan? Miten olisi arjen hyvinvointitekniikan kehittäminen? Meillä on korkeatasoista terveydenhoidon TUTKIMUSTA, tietoteknologiaosaamista ja tuotekehitystä, mutta kuka osaisi yhdistää ne uusiksi globaaleiksi menestystuotteiksi ja hittipalveluiksi?

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

"HAL-vuoden" 2010 ennustukset ja ilmiöt

Uusi vuosikymmen, uudet haaveet. Mitkä voisivat olla tämän ”HAL-vuoden” 2010 ennustukset ja ilmiöt?

Jos Millenniumin jälkeinen dekadi pitäisi tiivistää muutamaan sanaan, termit langattomammin, tarkemmin ja avoimemmin saattaisivat kuvata parhaiten kulunutta vuosikymmentä.

Langattomuuden osalta vuosituhannen vaihteen hypetykset ovat alkaneet lunastaa odotuksia. Vasta siirryttyäni Apple iPhonen käyttäjäksi viime vuonna olen saanut käyttööni mobiilisti sellaiset palvelut, jotka kuvittelin hoituvan sormia napsauttamalla ajat sitten. Nykyinen 3g riittää useimpiin langattomiin tarkoituksiin, mutta jotta Voddler ja muut videoajan palvelut saadaan hd-tasoisina, 4g ei suinkaan jää viimeiseksi numeroksi.

Tarkkuuden parantumista voi kuvata usealla osa-alueella. Kuka olisi pari vuotta sitten uskonut, että edullisimpien 47” full-hd-televisioiden hinta tippuu reilusti alle 900 euron ja saman tarkkuuden videotykkien hinta lähestyy 1000 euroa? Tai että yli 10 megapikselin kameroita saa alle 100 eurolla, ja niillä otettuja kuvia voidaan tulostaa laadukkaasti alle 200 euron monitoimiväritulostimilla.

Kustannustehokkuuden kannalta on kuitenkin syytä pohtia mitä niillä kannattaa itse tehdä ja mitä palveluita ostaa muualta.

Avoimemmin-termiä voisi lähestyä vaikkapa sosiaalisen median palveluiden kautta. Nyt suorastaan kilpaillaan sillä, kuka voisi kertoa itsestään tai yrityksestään mahdollisimman paljon tietoa ulospäin.

2010-lukua tullaan tulevaisuudessa vertaamaan kaapista ulostulemisen ja yksityisyyden suojan murtumisen vuosikymmeneksi, ehkäpä samaan henkeen kuten kuvittelemme, tai jopa tiedämme, tapahtuneen vapaan rakkauden ja huumeiden osalta 60-luvulla.

Edellä kuvattu kehitys ei kuitenkaan ole ratkaissut kaikkia teknisiä ongelmia tai parantanut elämänlaatua rajattomasti.

Kiteytän oppimani seuraavasti: Unohtakaa teknologia, palvokaa helppokäyttöisiä palveluita.

Vaikka käytössäni on tv-satelliitit mukaan laskien toistatuhatta tv-kanavaa, määrä ei ole todellakaan korvannut telkkariohjelmien laatua. On kuitenkin lohduttavaa tietää, että voin TVkaistan tai operaattoreiden vastaavien viihdepalveluiden kautta katsella missaamani jakson Flashforwardista myöhemminkin, mutta mistä tähän kaikkeen löytyy AIKAA?

Sen sijaan, että hiplaamme ja viritämme sitä viimeistä 10 prosenttia jostain asiasta kuntoon käyttäen siihen kuuluisan 90 prosenttia ajasta, kannattaa tyytyä vähempään tai itse asiassa ”riittävään”. Less is more! Kohta kuitenkin uusi teknologia syrjäyttää vanhan hilavitkuttimen, jonka virittämiseen kulunut aika on uponnut kustannus.

Entä tuleva vuosikymmen? Toivoisin pääseväni käyttämään termejä sulautettu, 3d ja paikallistettu. Hiljattain päättyneillä CES-messuilla Las Vegasissa julkistettiin esimerkiksi Sonyn 7 tuuman kosketusnäytöllä varustettu Sony Dash Personal Internet Viewer eli ”wc-pc”. Voi sen toki yöpöydälle tai keittiöönkin sijoittaa.

Jos 200 taalalla saadaan tuollainen laite aikaiseksi, miksei vastaavaa tekniikkaa sulautettaisi samalla kaikkeen muuhunkin järkevään niin, että erillisiä tietokoneita ei enää tarvittaisi?

Tämä vuosikymmen yleistää 3d:n kuten 2000-luku hävitti cd-levyt musiikkikaupasta. Onko kukaan muuten tutkinut jo 3d:n terveysvaikutuksia?

Jos sulautetusta tekniikasta saadaan kunnon hype aikaiseksi, niin toivottavasti se laajenee koskemaan myös asioiden paikallistamista. Olisi kiva löytää muun muassa omille teille eksynyt Canonin Ixus-kamera, lainaamani Blade Runner-leffa, sekä pikkujouluissa kadonnut (usb)-muisti.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Parhaat Windows 7 -vinkit

Miten saat uudesta tietsikasta tai vanhasta myllystä ja Windows 7-päivityspaketista irti parhaan hyödyn? Lataa tästä pukinkonttiin tehoniksit.

Opiskele ohjelmien käynnistäminen napsauttamalla Windows-näppäintä ja kirjoittamalla ohjelman tai toiminnon nimen alkuosasta 2-3 kirjainta. Esimerkiksi Word löytyy komennolla wor, Outlook kirjaimilla out ja pasianssi kirjaimilla pas tai englanninkielisessä seiskassa sol.

Samalla tavalla voit hakea niin ohjauspaneelin yksittäiset toiminnot ja asetukset kuin datatiedostosi ja sähköpostisikin!

Lisää eniten käyttämäsi ohjelmat tehtäväpalkkiin. Tämän saat tehtyä hiiren kakkospainikkeella ohjelman kohdalla valinnalla Kiinnitä tehtäväpalkkiin (Pin to Taskbar). Seiskassa tehtäväpalkki sisältää sekä avoimena olevat ohjelmat, että ohjelmien pikakuvakkeet.

Avoimena olevat ohjelmat erotat kuvakkeiden ympärillä olevasta kehyksestä, tai jos ohjelmassa on avoimena useampia tiedostoja, niin kehyksiäkin on useampia.

Pikavalikko (Jump list) on Seiskan uutuus, jota voit kokeilla hiiren kakkospainikkeella tehtäväpalkissa olevissa kuvakkeissa, esimerkiksi resurssienhallinnassa tai Office-ohjelmien kuvakkeissa.

Voit myös kiinnittää tiedoston pysyvästi pikavalikkoon hiiren kakkospainikkeen valinnalla Kiinnitä tähän luetteloon (Pin to this list) – valitse omenanraadon (piikki) näköinen kuvake tiedoston perästä.

Tiedostojen haku on mielestäni Seiskan suurin parannus. Avaa resurssienhallinta (Win + e) ja sieltä kohta Kirjastot (Libraries). Syötä ikkunan oikeassa yläkulmassa olevaan Haku-ikkunaan hakusana(t), joita haluat etsiä. Haku etsii hakusanoja Kirjastot-näkymässä olevista tiedostoista myös tiedostojen sisällöstä, muualta haetaan vain kansioiden ja tiedostojen nimistä.

Raahaa eniten käyttämäsi kansiot resurssienhallinnan Suosikit-kansioon – näin säästät merkittävästi aikaa. Vinkki tukihenkilöille: voit indeksoida verkkokansioita tekemällä verkkokansiosta ensin offline-kansion ja sitten lisäämällä sen Kirjastoon.

Löydät Seiskan kaksi uutta apuohjelmaa komennoilla Win + talle (Tallenna toiminnot, jotka aiheuttivat ongelman, Problem Step Recorder) sekä Win + res (Resurssienvalvonta, Resource monitor). Ensin mainitulla voit nauhoittaa toistuvan ongelmatilanteen ict-tuelle ratkaistavaksi. Vastaavasti ict-tuki saa siitä itselleen helppokäyttöisen dokumentaatiovälineen. Jälkimmäinen kertoo havainnollisesti tietokoneen suorituskyvystä.

Näyttöergonomiaa voit parantaa apuohjelmilla cttune (ClearType-tekstiviritin) ja dccw (värien kalibrointi).

Seiska sisältää paljon uusia käyttöliittymää tehostavia pikanäppäimiä. Kokeile esimerkiksi Win + tab, Win + t, Win + home, Win + g, Win + välilyönti, Win + Pause, Ctrl + Win + 1. Miten nämä ikinä oppii muistamaan?

Käytä tekemääni lunttilappua – voit ladata ja tulostaa sen osoitteesta http://ict-tuki.fi/lunttilappu/ . Lunttilappu sisältää Windowsin ohella keskeiset Officen pikanäppäimet.

Miten hyvin seiskasi toimii? Löydät näytön oikean alakulman ilmaisinalueelta Toimintokeskuksen (Action Center) pikakuvakkeen. Toimintokeskuksen kohdasta Ylläpito (Maintenance) löydät kohdan Näytä luotettavuushistoria (View reliability history). Seuraa sieltä tietokoneesi luotettavuutta ja hyvinvointia.

Arvosana-asteikko on tuttu koulusta: mitä lähempänä kymppiä, sitä tyytyväisempi voit olla ja nelosen lähestyessä voit alkaa karjua – organisaatiosi ict-tuelle.

Toimintokeskus saattaa myös huomauttaa kotikoneessa puuttuvasta virustorjunnasta.

Virustutkaksi voit ladata esimerkiksi Microsoftin uuden ilmaisen Security Essentials-ohjelman osoitteesta http://ict-tuki.fi/se. SE ehkäisee myös erilaisten haittaohjelmien pesiytymistä koneelle.

Tietoturvaa voit parantaa helposti myös repimällä salasana-tahmalaput monitorisi ympäriltä ja tekemällä lunttilapuista uudet korvat!

Ho ho ho - Hyvää joulua ja MMX!

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Työn neljän suurimman vihollisen paluu

Kirjoitin MikroPC-lehteen 8/2005 kolumnin , joka pohjautui toukokuun 2005 Microsoft Circle –lehden artikkeliin tuottavuuden neljästä esteestä. Nyt, noin neljä vuotta myöhemmin palaan aiheeseen katsastamalla mikä vielä mättää.

1. ”Tietotulva – varsinkin sähköpostin hallinnoiminen.”

Vuoden 2005 tutkimuksen mukaan suomalaiset saivat keskimäärin 32 sähköpostiviestiä päivässä.

V 2009: Sähköpostin määrä ei ole mielestäni kääntynyt laskuun, sillä rinnalle on tullut muita resurssisyöppöjä pikaviestintä- ja yhteisöpalveluita, joiden seuraaminen on myös osa vapaa-aikaa.

Ratkaisu: yksi kaiken viestinnän konsolidoiva systeemi, onpa sitten kyse työ- tai vapaa-ajan viestinnästä tai sosiaalisen verkoston ylläpidosta. Mistä tällainen löytyisi?

2. ”Vaikeus löytää oikea tieto nopeasti.”

V 2009: Tämä ongelma on omalta osaltani ratkaistu.

Ratkaisu: Kiitos Vistan ja Seiskan sekä Outlook 2007:n kehittyneille hakutoiminnoille. XP-käyttäjät, vaatikaa ilmainen työpöytä-haku tietokoneellenne, ellei sitä ole jo työasemiinne vakioitu.

3. ”Tiimityön haasteet. Varsinkin kokoukset vievät liikaa aikaa.”

Tutkimuksen mukaan kokoukset vievät lähes kuusi tuntia viikossa, ja seitsemän kymmenestä palaveroijasta pitää kokouksia tehottomina.

V 2009: Riippuu työtehtävästä, mutta kokous-eläimellä edellä mainittu keskiarvo palaa jo päivässä.

Ratkaisu: Tässä voisi todeta, että less is more. Kokousten määrän sijaan pitäisi pyrkiä parantamaan laatua. Laatua saavutetaan paremmalla valmistelulla, jolloin kokousten kesto lyhenee ja siitä saavutettava aikasäästö voidaan käyttää parempaan valmisteluun. Ja ehditään tehdä myös PÄÄTÖKSET!

4. ”Yhteydenpito-ongelmat.”

Vain 38 prosenttia edellä mainitusta tutkimuksen vastaajista saattoi olla yhteydessä tarvitsemaansa tietoon ja ihmisiin muualtakin kuin työpöytänsä ääreltä.

V 2009: Tämä on toinen tuottavuuseste, johon on tullut korjausta 3g & wlan-yhteyksien yleistymisen ja halpenemisen myötä. Etätyö alkaa aidosti lunastaa sille asetettuja vaatimuksia.

Neljästä tuottavuuden esteestä yksi on historiaa (2), toinen parantunut merkittävästi (4), ja yhteen on odotettavissa ratkaisuja (1), mutta jäljelle jää yksi moniongelmainen (3). Tiimityön haasteellisuus ja heikkolaatuinen kokouskulttuuri on näistä esteistä ainoa, jota teknologialla ei voi ratkaista. Se edellyttää merkittävää toimintatapojen muutosta.

Ja sehän on yhtä helppoa kuin … suomalaiselle positiivisen palautteen antaminen?

Jos ratkenneiden tilalle pitäisi nostaa pari uutta ongelmaa, niin omat ”suosikkini” koskevat organisaatioiden välillä tapahtuvaa ajankäytön hallintaa ja ryhmätyömahdollisuuksia. Nyt kun kalenterit toimivat organisaatioiden sisällä ja mobiilisti kattavasti, migreenin saa aikaan yrittäessä metsästää muutaman ulkopuolisen kanssa sopivaa kokousaikaa.

Tai jos näiden kanssa pitäisi fyysisen tapaamisen sijaan yrittää tehdä ryhmätyötä, niin fyysisiä kuin psyykkisiä ”palomuureja” alkaa kertyä liikaa yhteistyön tielle. Ehkäpä vuonna 2015 myös nämä ovat ratkenneet, mutta todennäköisesti tilalle ovat tulleet kokonaan uudet kyberpäänsäryn aiheuttajat.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Windowsin hauskimmat käännöskukkaset

Nostan hattua kaikille niille kääntäjille ja lokalisoijille, jotka kääntävät vierailla kielillä tehtyjä ohjelmistotuotteita. Pienestä kielialueestamme huolimatta onneksi valtaosa keskeisistä tuotteista on saatavilla myös suomeksi.

Tosin ict-ammattilaisten katu-uskottavuus edellyttää vain englanninkielisten versioiden käyttämistä. Windows 2008-palvelimeenkin tuli suomen kielen kielipaketti, mutta onko kukaan aito nörtti tai ict-pro koskaan sitä asentanut? Ohjelmistotuotteiden kääntäminen on vaativaa työtä, ja ehkä siksi käännöksiin sujahtaa mukaan myös tahattomia käännöskukkasia ja suoranaisia mokia.

Parhaat naurut olen saanut Windows XP:n varmistusohjelmistosta, jossa kääntäjällä oli huono päivä volume-sanan kanssa. Kieltämättä varmuuskopioinnissa tai sen puuttuessa toivoisi pääsevän säätämään huutajan äänenvoimakkuutta, mutta yleensä tässä yhteydessä puhutaan levyosiosta tai taltiosta.

Windows Vistassa suosikkini on ollut Järjestelmätiedot-ohjelmassa (System Information) oleva palveluiden (Services) tilaa kuvaava termi osavaltio. Anteeksi mikä? Niin, englanninkielisessä versiossa käytetään termiä state, jonka jopa nokkela peruskoululainenkin olisi kääntänyt tilaksi.

Entäpä uuden uutukainen Windows 7? Kääntäjät ovat onnistuneet Seiskassa hyvin. Jopa iänikuinen Tehtävienhallinnan (Task Manager) prosessi-välilehdellä oleva vedos-sarake on saatu korjattua kuvaavammaksi Prosessiksi. Vaikka englanninkielisessä versiossa välilehdellä kerrotaan käynnissä olevista imageista (ladattava ohjelmakooditiedosto), prosessi-termi kuvaa esitettäviä tietoja paremmin.

Jotain pientä viilattavaa sentään seiskastakin löytyy.

Lisättäessä työpöydälle uusia pienoisohjelmia verkosta (gadgets, vapaasti suomennettuna vimpaimia), törmätään pian ongelmaan. Esiin aukeava www-sivusto kun tuo esille vaihtoehdon ”Lisää pienoisohjelmia pöytäkoneelle...” Miten toimit kun käytössäsi on kannettava tietokone, eikä sille löydy omaa vaihtoehtoa? Termin desktop voi itse lokalisoida miksi tahansa työpöydän omaavaksi tietokoneeksi, niin kannettavaksi kuin pöytäkoneeksi.

Kaikkea ei kannata kääntää väkisin. Miltä kuulostaisi käyttää Officessa älykästä taidetta (SmartArt) tai sanataidetta (WordArt).

Joitain termejä voisi kuitenkin suomentaa. IE 8:ssa puhutaan Web Slice-termistä, jonka olisi voinut korvata vaikkapa kurkistusnäkymällä tai muulla kuvaavammalla termillä. Tai jos Calc on Laskin, niin miksei Paint voi olla Piirto?

Edellisten ohella ei pidä unohtaa lukuisten vapaaehtoisten kääntäjien tekemää ilmaistyötä. He ovat silkan innostuksen tai harrastuneisuuden takia osallistuneet suomenkielisten käyttöliittymien tuottamiseen. Kiitos myös heille!

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Live-palveluiden hyvät ja huonot uutiset

Tutustuin perusteellisesti Microsoftin julkaisemaan Live-palvelukokonaisuuteen. Kokemusteni pohjalta voin kertoa niistä sekä hyviä, että huonoja uutisia.

Lyhykäisesti Live on Windows-käyttöjärjestelmän rinnalle tullut uusi verkkokokonaisuus. Palveluun kuuluu yhteensä 10 palvelua, muun muassa Live-sähköposti, kalenteri, Office-työtila, pikaviestin ja Skydrive-verkkolevy.

Ensimmäinen huono uutinen on se, että Live vastaa nyt sisällön ja käytettävyyden osalta 90-luvun puolivälin tilannetta ennen loikkausta Windows Ysivitoseen.

Tekniikka tosin kehittyy nyt nopeammin kuin ennen. Aiemmin palvelun kehitykseen kului kolme vuotta, ja nyt sama kehitystyö kestää vuoden. Uusia Live-palveluita ja toiminnallisuuksia saadaan useammin kuin kolmen vuoden välein, periaatteessa jopa muutamien kuukausien välein. Sen sijaan, että joutuisimme odottamaan käyttökokemuksen parantumista 10 vuotta, sama ilmiö tapahtuu palveluiden osalta 2-3 vuodessa.

Hyvä uutinen on se, että jo nykytasolla palveluista on iloa.

Esimerkiksi 25 gigatavun Skydrive-verkkolevy (Taivas-asema?) on itselläni hyötykäytössä. Asentamalla tarvittavat Office -lisäosat ja Outlook Connectorin, pääsen tallentamaan suoraan tiedostoja Office Live Workspace-työtilaan. Saan myös synkronoitua Office Mail- ja kalenterin omiksi tileiksi tuttuun Outlook-postiohjelmaan. Nämä on tarkoitettu osittain yksityishenkilöille vapaa-ajan harrastuksia ajatellen, osittain pk-yrityksille.

Seuraava huono uutinen on se, että palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti kotiin. Yrityksille palvelut ovat vasta kypsymässä. Tosin mikseivät pienet yritykset, kuten Vahtikoira ja Susi, voisi palveluita käyttää.

Pahin uutinen on se, että käyttäjä on välillä pihalla kuin lintulauta, koska ei tiedä missä kohtaa Live-palveluita on. Tätä ongelmaa eivät aiheuta palvelut, vaan käyttöliittymä eli www-selain. Selain ei toimi yhtä hyvänä client-ohjelmana kuin erilliset sovellukset. Saadaksemme seuraavan sukupolven nettipalveluista käytettäviä, edellyttää se pienten vauvan askelien sijaan kunnon harppauksia selainteknologioiden puolella.

On mielenkiintoista verrata Googlen ja Microsoftin valitsemia linjauksia. Google aloitti palveluista ja tulee nyt clientien kautta työasemaan. Microsoft siirtää työasema-versioita nettiin. Molemmat käyttötavat tarvitaan, koska yrityskäytössä kukaan ei uskalla nojautua vielä piiiiiitkäääään aikaan puhtaaseen nettikäyttöön.

Uskon, että palvelut muuttavat tapaamme työskennellä enemmän kuin nyt osaamme kuvitella. Esimerkiksi 6-8 vuoden päästä työtapamme ovat tyystin toisenlaiset kuin tänään. Kiitos siitä kuuluu esimerkiksi suoraan pilvestä buuttaaville päätelaitteille ja nykyistä paremmin toimivalle tietojen integroinnille.

Kun tieto, eli musiikki, leffat, posti, kalenteri, yhteystiedot, Office-tiedostot, pelit, karttapaikat ja läsnäolotiedot, ovat jo pilvessä, niin ne ovat mukana 24/7/365 kaikkialla. Tai ainakin teoriassa.

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.

Rouskun työpöydältä

Mihin tuottavuus jäi?

Reilut 20 vuotta sitten kirjoitin ensimmäisen laajemman oppimateriaalin sen aikaisella state of the art -tekniikalla, 16 Megahertsin kellotaajuudella ja 2 megatavun ram-muistilla varustetulla tehokoneella käyttäen moniajo-Windowsia (Windows 2/386) ja kotimaista Teko-tekstinkäsittelyä.

Nyt viimeistelen seuraavaa kirjaani itse kokoamallani tehomyllyllä. Intelin Core i7 suorittimella ja 12 gigatavun keskusmuistilla varustetussa koneessa on suorituskykyä noin 1 000 - 50 000 -kertainen määrä 20 vuoden takaiseen ympäristöön verrattuna. Onko työtehoni parantunut samassa suhteessa? Tai edes 25-kertaiseksi?

Ei ole.

Tuohon esimerkkiin kiteytyy hyvin tämän hetkinen ongelmamme. Intel on luvannut Mooren lain jatkumon 2030-luvulle, mutta kuka lupaisi tuottavuuden edes tuplaantuvan muutaman vuoden välein? Vaikka saisin käyttöni 128-ytimellä ja rajattomalla levykapasiteetilla varustetun tietokoneen, se ei auttaisi, koska käyttöliittymä tähän teknologiaan on luolamieskaudelta.

Onhan 20 vuodessa kehitystä toki tapahtunut, mutta valtaosa kehityksestä voidaan laittaa palveluiden piikkiin. Filmikameroiden tilalla ovat digikamerat, epätoivoisen tietosanakirjojen pläräyksen ja kirjastoissa juoksemisen, karttasuunnistuksen ja lankapuhelut korvaavat googlaus, gps:t ja kännykät.

Voin tehdä samanaikaisesti huikeasti enemmän asioita kuin aikaisemmin, mutta edelleen tietokoneen ääreen mennessä minua tervehtivät näyttö, näppis ja hiiri. Tai kunpa tervehtisivätkin sanomalla: ”Kimmo, mitä haluat minun tekevän?”

Tuottavuuden parantamisella en hae 10 500 näppäintä sisältävää näppistä tai 2 000 painikkeella varustettua hiirtä. Itse asiassa niistä pitäisi päästä eroon kehittämällä vaihtoehtoisia, tehokkaampia toimintatapoja ohjata tietokonetta.

Näitä ovat esimerkiksi puheentunnistus ja erilaiset hiplausliittymät. Puheentunnistuksella voisin kohottaa tietyissä asioissa tuottavuuttani melkoisesti, jos se toimisi aukottomasti suomeksi, mutta se ei ole kaikkialla käytettävä ratkaisu. Kosketusnäytöt toimivat myös joissain toiminnoissa kätevästi, mutta jatkuvassa käytössä voin jo kuvitella uuden karpaalitunnelisyndrooma-tyyppisen oireyhtymän kehittyvän kädessäni.

Nyt työteho on pirstaloitunut eri sovelluksiin ja laitteisiin. Olisihan se hienoa, jos kerrankin voisi todeta työtehon hajaantumisen sijaan parantuneen, kiitos uudenlaisen käyttöliittymän. Milloin se aika mahtaa koittaa?

Kimmo Rousku on toiminut sivutoimisena tietokirjailijana ja luennoitsijana vuodesta 1985 alkaen. Päätoimenaan hän kehittää tietoturvallisuutta edistäviä palveluita valtionhallintoon.