Keilarannan laineita
Risto Tolonen, 13.9.2011, 14:06Voidaanko it oikeasti sitoa liiketoiminnan tarpeisiin?
Keilarannan laineet -vierasbloggaajana toimii Nevtorin asiantuntijapalvelujen johtaja Risto Tolonen.
Avataan heti alkuun mitä tarkoitan it:llä ja mitä liiketoiminnalla. It on tämän kirjoituksen osalta perusinfrastruktuuripalvelua; palvelimet, levyjärjestelmät, tietokannat, jne. Liiketoiminta taas on mitä tahansa yrityksen tai yhdistyksen ydintoimintaa, oli se sitten kaupankäyntiä tai vaikkapa koulutusta.
Lähdetään liikkeelle että liiketoiminta ymmärtää omasta näkökulmastaan osaamisalueensa tekemisen täysin. Mikäli jokin sovellus tai ohjelmisto suoraan tukee tätä tekemistä, liiketoiminta on kiinnostunut ratkaisusta ja näkee sen investointina; ostopäätös on helpompi tehdä ja projekti saa olla ajoittain mauttomankin suuri ja hinnaltaan kova, esimerkkeinä vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmät ja verkkokaupat.
Niin kauan kuin it lähestyy suoraan liiketoimintaa koskevien ohjelmistojen kanssa liiketoimintaa, kaikki toimii ja sujuu, tahot puhuvat siis samaa kieltä. It toimittaa mitä liiketoiminta haluaa ja tulos, oli se rahaa tai mitä tahansa, paranee. Liiketoiminnan sovelluksilla on suora yhteys rahan liikkumiseen, ja siksi niiden osalta on helppoa tehdä hankintapäätöksiä.
Jos haluaisin viettää helppoa elämää, siirtyisin puhtaasti liiketoimintasovellusten pariin. Koska oma työni vain sivuaa niitä, keskityn puhumaan infrastruktuuriratkaisuista.
Mitä tapahtuu kun puhutaan it:n osa-alueista, joille ei löydy yhteistä kieltä?
Palvelinalustat, levyjärjestelmät ja vaikkapa tietokantapalvelut eivät ole suoraan tällaisia ratkaisuja, ja niitä on liiketoiminnan näkökulmasta hyvin vaikea ymmärtää. Miksi maksaisin kalliimmasta virustorjunnasta, kalliimmasta järjestelmänhallinnasta tai kalliimmasta virtualisointiratkaisusta? Missä on se pihvi, miten ne vaikuttavat liiketoimintaani?
Kaikki (mukaan lukien me Nevtorilla) lupaamme toimittaa infrastruktuuriratkaisuja, jotka palvelevat liiketoiminnan tarpeita. Kuitenkin yhä useammin törmäämme tilanteeseen, jossa raja it:n ja liiketoiminnan välillä on hyvin hämärä, ja tuntuu kovin kaukaiselta.
Olen istunut pöydän ääressä, jossa talouspäättäjä ja it-henkilö eivät ymmärrä toisiaan, ja minulle on maksettu tulkkina toimimisesta. Toinen toteaa, että ”en ymmärrä rahasta ja budjetoinnista mitään eikä oikeastaan kiinnostakaan” ja toinen koittaa saada selville onko liiketoiminnan kriittinen sovellus vikatilanteiden varalta suojattu vai ei (joka itsessään on jo valaistunutta ajattelua talouspäättäjältä.)
Toisin sanoen it:ssä on kaksi osa-aluetta, jotka on hyvä erottaa toisistaan; ohjelmistopuoli ja ”perinteinen” it eli infrapuoli. Ohjelmistopuolen kanssa kommunikointi on kohtuullisen suoraviivaista ja helppoa, infra taas on kustannus jonka perustelua on hieman vaikeampi löytää.
Toinen tapa katsoa kommunikointihaastetta
It-osastot jaetaan usein kahteen osaan; infra-asiantuntijat ja ohjelmistoasiantuntijat.
Ohjelmistoasiantuntijat katsovat maailmaa ohjelmoijan silmin, ja ratkaisevat liiketoiminnan tarpeita toimittamalla suoraan liiketoiminnan tekijöille ratkaisut, joilla tehdä työtä paremmin.
Infra-asiantuntijat katsovat asiaa eri näkökannalta. He huolehtivat siitä, että työasemat toimivat, verkko toimii, sähköposti toimii ja ohjelmistopuolen ratkaisuilla on toimiva alusta.
Analogiana voisi ajatella, että ohjelmistoasiantuntijat ovat rakentaneet hävittäjälentäjän ja kehittävät sitä paremmaksi. Infra-asiantuntijat huolehtivat siitä, että hävittäjällä on turvallinen kenttä josta nousta ilmaan ja laskeutua, ja varmistavat että riittävät huoltokomponentit saadaan paikalle.
Kyllä, hävittäjä tekee itse työn ja sotilaallisesti sen merkitys ja hintalappu on selvä. Mitä kustantaa kentän pyörittäminen ja kuinka paljon sen toimivuuden turvaamiseen kannattaa panostaa vs. uuden hävittäjän rakentamiseen?
Tämä on loppupeleissä haaste, jonka kanssa infra-asiantuntijat painivat liiketoiminnan kanssa; miten perustella kuinka tämä kenttä pidetään toimintakuntoisena ja varmistetaan että hävittäjä voi tehdä oman tehtävänsä, vaikka tehtävän tehokkaamman suorittamisen kannalta haluttaisiin hankkia toinen hävittäjä.
Ratkaisu on kohtuullisen yksinkertainen; toimintamallista on sovittava yhdessä. Liiketoiminnan ei tarvitse ymmärtää mitä kentällä tapahtuu, vaan yksinkertaisesti asettaa sille vaatimukset. Jos vaatimus on; liiketoimintasovelluksen on oltava 24/7 käytettävissä ympäri vuoden, osaa infra-asiantuntija laittaa sille hintalapun. Tämän hintalapun pohjalta liiketoiminta pystyy arvioimaan uudestaan tilanteen, onko hävittäjä niin tärkeä, että se tarvitsee näin korkean käytettävyyden kentän. Arvion pohjalta kysymys takaisin infra-asiantuntijalle; millaista palvelua saisitte tuotettua 40% pienemmillä kustannuksilla?
Näin päästään yhteisymmärrykseen infrapalveluiden budjetista ja odotetusta palvelutasosta. Liiketoiminta hyväksyy, että kerran vuodessa sähköposti voi olla pahimmillaan päivän poissa käytöstä, ja infra-asiantuntijat tietävät tarkalleen millaista palvelua heidän tulee liiketoiminnalle tuottaa.
Hyvin monella meidänkin Asiakkaistamme on edelleen käytössä ”best effort” -tyyppinen it-palvelu; ratkaisuja tuotetaan pyynnöstä, palveluita kehitetään oman parhaan näkemyksen mukaan, kustannukset pitäisi minimoida, mutta samalla käytettävyyden pitäisi olla 99,999% luokkaa. Tämä aiheuttaa väistämättä kommunikointihäiriöitä liiketoiminnan ja it:n välille, sillä IT:llä ei ole selkeitä tavotteita ja liiketoiminta ei ymmärrä miksi it ei ole tehnyt tehtäväänsä ja palveluille on aiheutunut käyttökatko..
Ratkaisuja?
Onhan niitä. Ensimmäisenä kannustan harkitsemaan avoimen keskustelun käymistä; mitä palveluita it tuottaa? Kun palvelut on kartoitettu voidaan määritellä palveluille omat tavoitteensa, ja tavotteisiin pääsyn mahdollistavat realistiset budjetit. It-osaston puolesta tilanne on helpottava; tavoitteet ovat selkeät ja siten myös ratkaiseminen mahdollista. Pelko yöllisestä puhelusta johtajalta toimimattomasta ohjelmasta jää historiaan. Liiketoiminta taas tietää mistä maksaa, ja mikä saadun palvelun kustannus on. Käyttökatkon osuessa kohdalle tiedetään mitä olisi maksanut jos se oltaisiin haluttu välttää, tai siitä oltaisiin haluttu palautua nopeammin. Päätös oli tällöin oma, ja yöllinen puhelu jää mahdollisesti soittamatta.
Miksi me haluamme, että it-osaston ja liiketoiminnan kommunikointi toimii? Siksi, että osaamme tarjota ratkaisuja, jotka on sidottu suoraan liiketoimintaan. Infrapuolella ne ovat sitä vain jos it:hen suhtaudutaan palveluina.
Risto Tolonen on Nevtorin asiantuntijapalvelujen johtaja.
Hyvä juttu, mutta liikkeenjohto ei aina ole kypsä keskustelemaan noilla termeillä. Kaikki kellot ja pillit pitää saada, mikään ei saa maksaa mitään, mikään ei koskaan mene rikki ja mitään huollon tarvetta ei ole.
Jonakin päivänä se iso vahinko sitten opettaa.
Harmittavan usein ja useassa paikassa tilanne on tuo. Jos IT:n puolelta löytyy osaamista ja motivaatiota, kannattaa koittaa lähestyä liiketoimintaa liiketoiminnan termeillä. Ensimmäisenä jokin kustannussäästöjä tuottava hanke-ehdotus joka on perusteltu liiketoiminnan termein; palvelinvirtualisointi ja SCCM:n sähkönsäästö ovat malliesimerkkejä suoraan säästöjä tuovista hankkeista. Jos liiketoiminta ei tule infrapalveluiden luo, viedään infrapalvelut liiketoiminnan luo. :)
WINDOWS 8
Olli Vänskä, 9:06Microsoft pelkää: Windows 8 käynnistyy liian nopeasti
Vikasietotilaan ei jatkossa pääse funktionäppäimillä ilman Usain Boltin reaktioaikaa. »
SOSIAALINEN MEDIA
Ida Martela, 8:27Onko vielä yhdelle verkkoyhteisölle tilaa? Microsoft lanseerasi uuden palvelun
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.