Mitä näistä emme tee -listat

Keilarannan laineita

Työtä meren rannalla - poissaolo toimistolta ei estä työntekoa

Vuonna 1929 valmistunut ”Huvila meren rannalla” oli ruotsalaisen kosmopoliitin Axel Munthen päätyö.

Kirjan nimi johdattaa ajattelua pidemmälle: Munthe oli tavallaan uuden työn esi-isä onnistuessaan toimimaan ja vaikuttamaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa vaihtuvista sijainneistaan riippumatta.

Itse asiassa fyysinen sijainti on harvoin ollut rajoite suurille kyvyille toisinkaan päin.

Filosofi Immanuel Kant osasi keskustella elävästi pariisilaisesta elämänmenosta poistumatta koskaan kotikaupungistaan Königsbergistä.

Fyysisestä sijainnista on tullut nykyään yhtä lailla heikko selitys kuin oikeutuskin.

Poissaolo toimistolta ei todellisuudessa estä työntekoa, ja kokoukseen voi halutessaan osallistua myös virtuaalisesti aamuruuhkasta riippumatta. Tekosyyt käyvät vähiin, jolloin jäljelle jäävät oikeat syyt: sisällön ja seuran innostavuus.

Samaan tapaan pääkonttorin väellä on enää harvoin aitoa etusijaa tärkeitä suunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä.

Jos halua riittää, osallistuminen on mahdollista miltei mistä tahansa sijainnista käsin. Tämä avaa suuryrityksille hienon näkymän omaan globaaliin resurssipooliinsa ja pienille yrityksille toisaalta mahdollisuuden olla asiakkailleen läsnä sielläkin, missä fyysistä toimipistettä ei ole.

Lisäksi on vapaus. Mahdollisuus tehdä töitä joustavasti muuttuvista sijainneista riippumatta on entistä useammille avainperuste työpaikkaa ja -tehtävää harkitessa.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino on paljon monimutkaisempi yhtälö kuin työpäivän absoluuttinen pituus sinänsä.

Kumpi on työnantajalle lopulta edullisempaa: kilpailla palkoilla ja bonuksilla äärimmilleen säännellyssä ympäristössä vai rakentaa ympäristö, joka tukee mielekästä työntekoa ajasta ja paikasta riippumatta?

Muutosvastarinnasta syytetään yleensä työntekijöitä. Uuden työn puitteiden osalta pullonkaulaksi ovat kuitenkin muodostuneet esimiehet

Vanhentuneet johtamisjärjestelmät ja -periaatteet korostavat turhaan kontrollin ja koordinaation, varsinkin fyysisesti läheisten sellaisten, merkitystä.

Uuden johtamisen pitäisi löytää kokonaan uusia keinovaroja mahdollistamisesta, innostamisesta ja onnistumisen esteiden poistamisesta. Monen tekijän etätyön pahimpana esteenä kun on pomon keskeneräinen ajatustyö.

Tämäkin kolumni kirjoitettiin kaukana toimistolta, lounastauolla Kandyssa keskellä Sri Lankan kukkuloita.

Kirjoittaja on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vieraileva professori ja Aalto University Executive Education Oy:n toimitusjohtaja.

Keilarannan laineita

Miten työhyvinvointi liittyy järjestelmäuudistuksiin?

Suomen työssäkäyvän väestön määrän ennusteet lähivuosikymmenille povaavat maailmaa, jossa samat asiat kuin nyt on saatava tehdyksi aiempaa pienemmällä määrällä ihmisiä.

Yhtä selvää on, että investoinnit toimiviin tietojärjestelmiin ja prosesseihin auttavat selviämään tulevaisuuden haasteista.

Työn tehostaminen on kuitenkin muodostunut jo kirosanaksi esimerkiksi monissa julkishallinnon organisaatiossa. Tuottavuuden parantaminen mielletään usein synonyymiksi tehokkuuden ottamiselle irti ihmisten selkänahoista.

Mutta miksi näin on – miksei työvälineiden ja toimintatapojen modernisointi ole vain ja ainoastaan positiivinen asia?

Syynä on pitkälti se, että työn sujuvuudelle ei käytännössä useinkaan anneta sijaa hankkeiden onnistumisen mittaroinnissa.

Projekti on onnistunut jos se saadaan budjetissa ja aikataulussa läpi.

Usein työn ja järjestelmien tehostamiselle ei aseteta laadullisia kriteerejä työn sujuvuuden näkökulmasta.

Työssä jaksamisesta huolehtiminen toki on arvo sinällään mutta tässä yhteydessä katson asiaa puhtaasti taloudellisten arvojen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.

Isotkin investoinnit järjestelmiä uudistettaessa menevät hukkaan jos niiden käytettävyyttä ei varmisteta.

Uudet teknologiat mahdollistavat uudenlaisia toimintapoja

Tehokkuuden kasvaminen on organisaatiotason suure ja tietotyötä tekevissä organisaatioissa sen yhtenä ilmentymänä yksilötasolla on työhyvinvointi.

Tietotyön tuottavuuden kasvattaminen ei ole mahdollista jos samalla ei kasvateta työhyvinvointia.

Järjestelmät itsessään eivät tuo työn sujuvuutta. Kyse on fiksumpien toimintatapojen ja tekniikan muodostamasta kokonaisuudesta.

Toimintatapojen kehittämisen merkitystä ei siis saa unohtaa järjestelmäuudistuksia tehtäessä vaan niiden suunnittelu pitää ottaa kiinteäksi osaksi hankkeita.

Uudet teknologiat voivat mahdollistaa aivan uudenlaisia toimintapoja. Jos näitä mahdollisuuksia ei selvitetä ja hyödynnetä, parhaimmillaankin saadaan autojen sijasta vain vähän nopeampia hevosia.

Sinisen Meteoriitin tavoite on kehittää sähköisten ratkaisuiden avulla yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta ja työn sujuvuuden kautta työhyvinvointia.

Pyrimme saavuttamaan päämäärämme kiinnittämällä erityistä huomiota järjestelmien käytettävyyteen ja tietotyön toimintapojen sujuvuuteen. Tämä vaatii poikkitieteellistä osaamista ja vahvaa yhteistyötä asiakasorganisaation kanssa.

Tietotyön kehittämiselle on seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä suurempi tilaus kuin koskaan. Saattaa jopa olla, että sillä on kriittinen rooli meidän yhteiskuntamme kokonaistuottavuuden kasvussa.

Yksityisten ja julkisten organisaatioiden pitää jatkossa nähdä tietotyö ja sen tehostaminen osana liiketoimintaansa, joka tuo heille aitoa kilpailuetua. Onnistuessaan kehitystyö parantaa myös työhyvinvointia!

Kirjoittaja on Sininen Meteoriitti Oy:n toimitusjohtaja. Yritys on valittu neljä kertaa peräkkäin Great Place to Work -instituutin tutkimuksessa Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon.

Keilarannan laineita

Kun netti ei riitä - pilvipalvelut offline-tilassa

Pilvipalveluihin siirtymistä perustellaan usein parantuneina mahdollisuuksina päästä tietoihin kiinni mistä vain. Myyjät ja konsultit ovat liikkuvaa kansaa ja harvoin omistavat edes vakituista työpistettä. Silti tieto- ja rahavirtojen pitää kulkea.

Useimpien pilvipalveluiden käyttöliittymä on rakennettu internet-selaimen päälle. Valintaa perustellaan laitteistoriippumattomuudella, mutta natiivin käyttöliittymän käytettävyysedut unohdetaan samassa lauseessa.

Mitä tapahtuukaan, kun järjestelmän tietoihin pitäisi päästä käsiksi ilman verkkoyhteyttä? Pilvipalveluissa useimmiten verkkoyhteyden katkeaminen tarkoittaa myös sitä että työskentely keskeytyy. Nopeaa ja aina saatavilla olevaa verkkoyhteyttä ei voida vieläkään taata jokaiseen maailman kolkkaan ja yhteysongelmia esiintyy myös yritysten sisäverkoissa.

Olemme vasta pilvitaipaleen alkulähteillä

M-Files-järjestelmässä on kehitetty perinteistä Windows-asiakasohjelmistoa ja www-käyttöliittymää rinnakkain jo useita vuosia. Julkaistessamme järjestelmän pilviversion, päätimme tarjota online-varastoon pääsyn myös asiakasohjelmiston kautta. Pilvipalvelun asiakas käyttää siis ikään kuin on-premise tuotteen asiakasohjelmistoa. Silti saavutetaan pilvipalveluiden muut avainedut: palvelun ylläpidon ulkoistaminen, skaalautuvat resurssit, käyttöoikeuden tarjoaminen ulkoisille käyttäjille, käyttöön perustuva kuukausimaksu ja turvallisuus.

Asiakasohjelmistoa käytettäessä voidaan hyödyntää asiakaskoneen välimuistia ja tarjota näin ollen halutut dokumentit käyttäjälle myös offline-tilassa. Synkronointisäännöillä voidaan varmistaa, että esimerkiksi kaikki viimeisen 30 päivän aikana avatut tiedostot ovat käytettävissä, vaikka yhteys äkillisesti katkeaisikin. Työskentely ei myöskään keskeydy verkkoyhteyden pätkiessä, koska tiedon käsittely tapahtuu aina paikallisella työasemalla ja häiriöistä pystytään toipumaan taustaoperaatioina.

M-Files on vielä pilvitaipaleen alkulähteillä, mutta näyttäisi siltä, että asiakkaat arvostavat mahdollisuutta ulkoistaa järjestelmän ylläpitovastuu. He eivät kuitenkaan ole valmiita luopumaan paikallisen järjestelmän ominaisuuksista ja nopeudesta. Nopeus, helppokäyttöisyys ja offline-toiminnallisuudet saavat käyttäjän lataamaan mieluummin pienen lisäohjelmiston koneelleen. Www-teknologioiden kehittymistä odottaessa, "hybrid cloud" -ratkaisut voivatkin tuoda pilvipalvelun keskeiset edut asiakkaille nopeammin.

Kirjoittaja on M-FilesOy:n tuotehallintajohtaja.

Keilarannan laineita

Waldo kertoo, miksi WP-kehittäjän kannattaa osallistua TechDaysiin

Windows Phone on kevään kuuma sana. Microsoftin Jukka ”Waldo” Wallasvaara, miksi Windows Phonesta kiinnostuneen kehittäjän kannattaa tulla mukaan TechDaysiin juuri tänä vuonna?

Tänä vuonna sukellamme oitis paljon aikaisempia vuosia syvemmälle itse asiaan. 100-tasoisia esityksiä ei ole ja teknisimmät menevät suoraan 400-tasoon. Todellista ammattilaisten herkkua siis tiedossa.

Kenelle erityisesti suosittelisit kevään tapahtumaa?

Kaikille sovelluskehityksen parissa työskenteleville, esimerkiksi teknisille projektipäälliköille, kehittäjille ja teknisille designereille. Luvassa on todella kovaa sisältöä ja myös yllätyksiä.

Mitä yksittäistä TechDaysin tapahtumaa odotat itse kaikkein eniten?

Odotan TechDaysiä kokonaisuutena innolla, koska se on isoin koskaan Suomessa järjestetty teknologiaseminaari. Erityisesti odotan ehdottomasti puhelin-trackejä. Koko kaksi päivää on rakennettu sillä ajatuksella, että nyt on aika sukeltaa teknisesti syvemmälle kuin koskaan.

Olet ollut mukana monessa TechDays -tapahtumassa. Paljasta joku kommellus vuosien varrelta.

Enkä paljasta, alaikäisethän lukevat nykyään nettiä, mutta paljon mielenkiintoisia mahtuu mukaan.

Microsoft TechDays 2012 on suurtapahtuma tietotekniikan ammattilaisille 8.-9.3.2012 Messukeskuksessa Helsingissä. Luvassa yli 150 tuntia syväteknisiä luentoja ja asiantuntijoiden kontaktoitumista. Lue lisää

Keilarannan laineita

Muuta kokoukset aikasyöpöistä ajansäästäjiksi

Ahdistavatko pitkät kokoukset? Ovatko tehtävät hajallaan eri kokousten muistiossa? Ehdotan, että teet organisaatiosi kokouksista tehokkaita ja mielekkäitä ottamalla käyttöön ainakin yhden alla kuvaamistani kokouskäytännöistä.

Jos pystyt jalkauttamaan kaikki kolme, lupaan, etteivät kokouksenne enää koskaan luo ylimääräistä työtä kenellekään:

1. Kokouksissa ratkotaan ongelmia, ei tiedoteta

Kokouksella voi olla vain kaksi tehtävää: joko ongelmien ratkaisu tai päätösten tekeminen. Tiedotusasioihin on turha polttaa kaikkien aikaa. Ryhmällä on sovittu kanava tiedotuksille, esimerkiksi sähköinen työtila.

2. Esityslista luodaan työn ohessa

Kun päivittäisessä työssä tulee vastaan asia, joka vaatii yhteistä käsittelyä, se kirjataan sille varattuun paikkaan, esimerkiksi kokousta varten luotuun wikisivuun tai työtilaan. Vielä tehokkaampaa on, jos esityslistaa ei tehdä kokouskohtaisesti, vaan päätöstä tai ratkaisua odottavat asiat kirjataan työtilassa olevalle listalle. Kokouksessa poimitaan kiireisimmät päätöstä odottavat asiat käsittelyyn.

3. Päätökset ja tehtävät muistiin, muttei muistioon

Muistiota ei kirjoiteta ollenkaan, vaan kokouksessa asiat kirjataan suoraan niille varattuihin keskitettyihin paikkoihin:

Kokouksessa tehdyt päätökset kirjataan työtilan päätöslistalle. Jos kokoustava ryhmä hallinnoi kokoustettavia asioita SharePoint-listalla, samaa listaa voidaan käyttää päätösten tallennukseen: kun avoin asia päätetään, sen tila muuttuu, jolloin asia siirtyy päätettyjen listalle. Tärkeintä on luokitella päätökset siten, että luettelon suodatus ja lajittelu onnistuu kaikilla niillä kriteereillä, jotka helpottavat päätöksen jäljitystä.

Kokouksessa sovitut tehtävät kirjataan suoraan työtilan tehtävälistalle. Kullakin käyttäjällä on lisäksi oma tehtävälista, joka kerää tehtävät eri työtiloista. Tämä helpottaa yksittäisen työntekijän tehtävien hallintaa olennaisesti, kun tehtäviä ei tarvitse metsästää eri muistioista.

Ehdottamani mallit pohjautuvat SharePointin työtilojen työkaluihin. Jos SharePointia ei ole, kekseliäs organisaatio voi ratkaista samat asiat vaikkapa excel-tiedostojen tai wikin avulla. Välineestä riippumatta avaimet onnistumiseen ovat toimintatapojen suunnittelu ja jalkautus.

Kirjoittaja on Sininen Meteoriitti Oy:n konsultti. Voit lukea lisää hänen ajatuksiaan kokouskäytäntöjen tehostamisesta: Kokoukset kuriin SharePointin avulla

Keilarannan laineita

Bugattilla 400 km/h vaatii oikeanlaiset prosessit - tarvitaanko niitä it-palveluissa?

Olen intohimoinen autolehtien lukija ja nautin ulkomaalaisista autoiluun liittyvistä ohjelmista. En ole ainoa joka tykkää brittiläisen kolmikon viiltävästä huumorista Top Gear -ohjelmassa, tosin se ei ihan kaikille välttämättä maistu, mutta minulle kyllä kolahtaa. Parhaimmissa tapauksissa jopa vaimonikin nauttii kavereiden jutuista ja hienoista avoautoilun unelmista Nizzan Rivieralla.

Eräässä legendaarisessa jaksossa hitaimmaksi haukuttu juontaja sai ainutlaatuisen mahdollisuuden laittaa yli 400 kilometriä tunnissa mittariin Bugattilla.

Ennen ajoa Volkswagen-konsernin mekaanikot pitivät kuitenkin huolen prosessien tarkasta seuraamisesta, jotta mikään ei menisi pieleen. ”Minä tykkään prosesseista”, totesi kuski, herra James May.

Hulmuavan takatukan omaava juontaja hoiti homman sen verran hyvin, että pääsi toistamiseen 1200 hv Super Sport World Record Edition -ajoneuvolla jopa hetkellisesti maailmanennätyksen omistajaksi. Vakioautojen ennätys on nyt kirjattu lukemiin 431,3 kilometriä tunnissa.

Tee päätös ja laita it-infrasi kulkemaan neljääsataa

It-ammattilaisilta vaaditaan koko ajan enemmän ja enemmän. Pitää ymmärtää yhä haastavammaksi muodostuvia kokonaisuuksia, tunnistaa eri järjestelmien väliset riippuvuudet ja pitää loppuasiakkaat tyytyväisinä.

Tehtävä ei ole helppo. Ilman osaavaa asiantuntijakaartia on asiakkaana vaikeata pitää kirjaa tehtyjen investointien onnistumisista ja it-toimittajien ratkaisujen palvelutasoista. Koska liiketoiminnan on kehityttävä ja kiihdytettävä uusiin ulottuvuuksiin erityisesti näinä epävarmoina aikoina, on it-järjestelmien kyky vastata haasteisiin entistä nopeammin ja ketterämmin ensisijaisen tärkeää.

Jos liiketoiminnalta tulee vaatimus toteuttaa uusi asiakaspalvelua ja asiakastyytyväisyyttä kasvattava järjestelmä tai muutos, oletko valmis toteuttamaan sen minuuteissa vai viikoissa vaiko vasta kuukauden projektoitumisen seurauksena?

Voiko serverin toimittamiseen oikeasti kulua kuukausia?

Kyllä voi, näin ovat jopa Suomen suurimmat asiakkaat minulla kertoneet.

It-palveluissa tulisi ottaa tehdastuotannon tyyliin ”it-palvelutehdas” -ajattelu käyttöön. Autoilun maailmasta parhaat merkit tekevät suurimmat liikevoittonsa räätälöimällä vakioituja alustojaan. Puhutaan ”kerrosvoileipärakenteista” ja eri mallisarjojen vakioalustoista. Jos olette uutta autoa ostamassa niin vanhasta tutusta merkistä löytyy takuuvarmasti tänä päivänä niin monta mallia kuin on kohderyhmän makuutottumuksiakin. Sisustukset ja lisävarustepaketit sekä viime hetken ”upgreidit” ovat valmistajille herkkua.

Tietotekniikkapalveluissa isot palvelutalot ovat jo tätä tiukkaa vakiointia harrastaneet, mutta aika harvalla it-osastolla on vakioitu muuta kuin itse työaseman tai palvelimen käyttöjärjestelmä- ja sovelluskonfiguraatiot.

Prosesseilla varmistat laadukkaan lopputuloksen

Microsoftin palvelutuotantoalustat, Office 365, Windows Azure ja sitä tukevien infrastruktuuripalvelujen osalta erityisesti, muutoksenhallintaprosessit sekä palvelukeskeinen arkkitehtuuri ovat palvelun toimittamisen elinehtoja.

Ilman toimivia työkaluja ja niitä hyödyntäviä prosesseja ei massiivisia skaalautuvia järjestelmiä kyettäisi hallitsemaan tehokkaasti saati kehittämään johdonmukaisesti. On jo nyt nähty, että pilvipalveluissa uudet ominaisuudet ja teknologiat otetaan käyttöön ensimmäisten joukossa. Kilpailu on kovaa ja siihen täytyy kyetä vastaamaan yhä kiihtyvällä tahdilla.

Omassa organisaatiossasi voit hyödyntää näitä samoja massiivisen skaalautuvan palvelualustan oppeja. Ottamalla käyttöön tehokkaat työkalut (System Center -ratkaisut) sekä operatiiviset käytännöt (Microsoft Operations Framework) saat nykyisen ympäristösi kokonaisvaltaisesti haltuun ja samalla tehostat nykyisiä toimintojasi. Kunnon optimoinnilla saat it-organisaatiosi ja palvelutuotantoalustasi kulkemaan neljääsataa, vaikka et James Mayn tapaan ihan yhtä paljon prosesseista ja toimenpiteistä tykkäisikään.

Tule kuulemaan Suomen parhaiden asiantuntijoiden opastamana miten otat kaiken irti it-ympäristöstäsi Finlandia-talolla 15. marraskuuta Microsoft TechNet –tapahtumassa.

Dan Wheldon

Prosessit eivät auttaneet pelastamaan legendaarisen Indianapolis 500 -kisan kaksinkertaista voittajaa sunnuntaina 16.10. Las Vegasissa. Liki neljänsadan vauhti ja odottamattomat tapahtumat koituivat 33-vuotiaan brittiläisen Dan Wheldonin kohtaloksi. Kaikkien moottoriurheilufanien puolesta mestarin muistoa kunnioittaen.

Riku Reimaa toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin palvelinliiketoimintayksikössä vastuullaan infrastruktuuriratkaisut. Hän on toiminut vuodesta 1997 alan johtavissa yrityksissä teknisenä asiantuntijana ja konsulttina sekä tuotemarkkinointitehtävissä.

Lisää Microsoftin blogeja löytyy yhtiön sivuilta.

Keilarannan laineita

Tuottavuutta pilvestä – kokemuksia kentältä

Pilvipalveluun siirtymistä on perusteltu monilla eri tavoin. Toimittajat ovat luvanneet nopeampaa käyttöönottoa, edullisempia kustannuksia sekä tuottavuuden paranemista. Kaikki nämä ovat kovia lupauksia. Itse olen seurannut kehitystä Office 365 -tuotepäällikön näkökulmasta.

Tarkastelemme tuottavuutta ihan liian usein sitä kautta, mitä yksittäisiä ominaisuuksia käyttämämme palvelu tai työkalu tarjoaa. Mitä jos miettisimmekin sitä, miten valitsemani ratkaisu tukee työn tekemistä silloin, kun en ole verkossa? Miten voimme paremmin yhdessä työstää asioita? Miten parhaiten tavoitan oikeat ihmiset oikeaan aikaan? Kuinka samanlainen käyttäjäkokemus on käyttämilläni päätelaitteilla – tietokoneella, puhelimella, selaimella.

Pilvipalvelun käyttöön ei kannata siirtyä, jos päivittäisten työkalujen (ohjelmistojen ja palveluiden) käyttökokemus huononee. Jos käyttökokemus huononee, tuottavuus tuskin nousee. Juuri tämän takia Microsoft haluaa tarjota parhaan käyttäjäkokemuksen tietokoneella, puhelimella ja selaimella.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka itse palvelu tuotetaan pilvipalveluna, käyttäjällä on edelleen käytössään samat työkalut työpöydällään kuin aikaisemminkin, ellei jopa paremmat. Mikäli on tarve hankkia uusin Office työpöydälle, senkin saa Office 365:stä.

Pienet organisaatiot voivat saavuttaa suuren talon työvälineet ja edut

Tuottavuus ei parane ellei asioita tehdä uudella tavalla. Pilvipalvelu voi olla se ratkaisu, jonka avulla uusi tapa on mahdollinen.

Otetaanpa esimerkiksi pieni yritys ja Lync Online.

Vaikka Lyncin arkkitehtuuri on melko yksinkertainen, vaatii toimivan ympäristön toteuttaminen useamman Microsoft-teknologian osaamista. Lisäksi jonkun on vielä ylläpidettävä ko. alustaa ja mieluusti ympäri vuorokauden. Tähän yhtälöön saa kulumaan aika monta resurssia ja se ei ole järkevää, ellei yritys toimi ict-alalla. Varsinkin kun tämän voi saada käyttöön heti, palveluna.

Itse palvelu mahdollistaa sen, että yritys voi hyödyntää tavoitettavuustietoja, järjestää verkkoneuvotteluja ja soitella ääni- ja videopuheluita. Nämä ihan samat asiat voidaan tehdä myös muiden Lynciä käyttävien organisaatioiden kanssa. Tämä luo aivan uusia yhteydenpidon mahdollisuuksia oman väen lisäksi myös vaikkapa kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.

Oikein hyödynnettynä asioiden tekeminen nopeutuu ja tehostuu ja saavutetaan kaivattua tuottavuutta, joka realisoituu parempana tuloksena. Pienet ja keskisuuret organisaatiot voivat siis saavuttaa ison organisaation työvälineet ja edut.

Mahdollisuudet hybridiympäristöön

Isommilla organisaatioilla on tyypillisesti jo monia tuottavuustyökaluja käytössään. Pilvipalveluun siirtymisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki tehdyt investoinnit jätetään hyödyntämättä.

Office 365 tarjoaa mahdollisuuden siirtyä pilvipalveluun omaan tahtiin ja tarvittaessa rakentaa ns. hybridiympäristön, jossa osa palveluista on edelleen asiakkaan omassa ympäristössä. Tällaista toteuttamistapaa tukee sekin, että Office 365 antaa käyttöoikeudet myös paikalliseen palvelinympäristöön. Tällöin Intranet voidaan rakentaa paikalliseen ympäristöön ja SharePoint Onlinea voidaan hyödyntää esim. extranet-käyttöön tai johonkin muuhun sellaiseen käyttöön, jota varten ei enää haluta rakentaa tilapäisesti tai pysyvästi omaa palvelinkapasiteettia.

Täydennä pilvipalveluita omalla tai kumppanin osaamisella

Jo vuosia on puhuttu siitä, että it-organisaatioiden pitäisi käyttää isompi osa ajastaan uusien asioiden kehittämiseen. Valitettavan usein nykyisten ympäristöjen ylläpito vie kuitenkin valtaosan työpanoksesta.

Hyvä puoli tässä asiassa on se, että organisaatioista löytyy todennäköisesti perusteknologioiden osaajia. Näitä osaajia tarvitaan, kun halutaan mahdollistaa kertakirjautuminen pilvipalveluun tai esimerkiksi jaella työasemaohjelmistoja.

On siis hyvä ymmärtää sekin, mitä pilvipalvelut eivät tarjoa ja täydentää tuota tarjoamaa omalla tai osaavan kumppanin osaamisella. Näitä kumppaneita Microsoftilla on globaalisti jo yli 16.000.

Harri "Haba" Mikkanen toimii Suomen Microsoftilla Office 365 -ja SharePoint-tuotepäällikkönä. Haba haluaa parantaa kaikenkokoisten organisaatioiden tuottavuutta ohjelmistoratkaisujen keinoin.

Keilarannan laineita

It-asiantuntijan mahdollisuuksien syksy

Kuluva vuosi on monessa suhteessa haasteellinen pk-yritysten tietotekniikasta vastaavalle asiantuntijalle.

Monessa yrityksessä nurkissa pöhisee vieläkin se sama Small Business Server 2003, joka sinne loppukesästä 2005 kannettiin. Uusiahan se pitäisi, mutta mitä tilalle?

Rauta pitäisi vaihtaa uuteen, mutta toimari ei kerta kaikkiaan halua uutta samanlaista korvan juureen metelöimään ja pölyä keräämään. Monta vuotta se onkin siitä valittanut, mutta tähän asti perustelut serverin vaatimasta erikoisemmasta ja järeämmästä laitteistosta ovat kelvanneet.

Ja entäpä varmistukset sitten? Toimistoassari vieläkin vaihtaa nauhaa vanhasta muistista päivittäin, vaikkei nauhuri ole toiminut enää pariin vuoteen. Hätäavuksi laitettu ulkoinen kiintolevy kyllä säilöö kopiot datasta, mutta pienikin tulipalo tai vesivahinko hävittää melko varmasti kaiken.

Palvelinkäyttis pitäisi samalla päivittää, mutta koska alustat ovat muuttuneet 64-bittisiksi, pitäisi kaikki palvelinsoftat päivittää yhteensopiviksi - käytännössä lennossa, ilman aikaa testaukselle tai hienosäädölle. Ja palvelimen nimen muuttuessa moni asia huolella rakennetussa ympäristössä menee rikki, ja kaikki työasemat pitäisi juosta läpi.

Nopeasti arvioiden vähintään viikon parin duuni, eikä toimari oikein lämpene ajatukselle pitkistä katkoista ja kymmenien tuntien it-projektista keskellä vuoden kiireisintä aikaa. Varovasti asiaa kysyttäessä tokaisi vaan, että eihän sitä palvelinta tarvitse uusia, laitetaan datat pilveen vaan ja jatketaan samaan malliin. Miten sillekin nyt selittäisi, että ei se ihan niin helposti käy.

Oma osaaminenkin pitäisi jossain välissä päivittää, jotta uuden alustan ongelmat saadaan nopeasti ratkottua ja tuki hoidettua.

Kuulostaako tutulta? Esimerkkiasiantuntijamme ongelmat ovat tietysti kärjistettyjä, mutta tämänkaltaisia asiakkaita on paljon. Onneksi nämä haasteet on helposti muutettavissa mahdollisuuksiksi niin yritykselle kuin kumppanillekin.

Kuinka se sitten tapahtuu?

SMB MVP Tour saapuu Espooseen perjantaina 7.10. kertomaan parhaat ratkaisut, ja vinkkejä ja suosituksia erilaisiin tapauksiin sekä haasteisiin.

Mukana on muiden kansainvälisten asiantuntijoiden lisäksi myös Swing Migration -metodin kehittäjä ja arvostettu sbs-asiantuntija Jeff Middleton itse kertomassa, kuinka serveripäivitys hoituu hallitusti ja pienillä katkoilla, sekä tietysti vastaamassa kysymyksiin.

Pienimuotoinen ja asiantuntijavetoinen tilaisuus tarjoaa loistavat puitteet myös jakaa kokemuksia kollegoiden kesken.

Tilaisuus on ilmainen ja jokaiselle pk-sektorin asiantuntijalle ja konsultille ehdottomasti osallistumisen arvoinen.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.smbmvptour.com/register nyt, ja muuta syksyn haasteet mahdollisuuksiksi!

Kirjoittaja on Done IT Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, jolla on lähes 15 vuoden kokemus pk-yrittäjän arjesta ja juhlasta sekä niihin liittyvistä it-ratkaisuista.

Keilarannan laineita

Onko sosiaalisen median tunnus avaimesi nettiin 2013?

Pilvipalvelujen ollessa kuuminta hottia, niiden etuja tarkastellaan yleensä palvelutoimittajan tai teknisen ostajan näkökulmasta. Ja mikä ettei – ovathan pilvialustan skaalautuvuus ja joustavuus erinomaisia kilpailuvaltteja. Mutta tarjoaako pilvi mitään sellaista, mikä hyödyttäisi tavallisen kuluttajan arkea?

Tuttavapiirissä järjestetyt pikagallupit kertovat karua totuutta siitä, että järjestelmäuudistus tarkoittaa uuden salasanan opettelua.

Valtiosalaisuuksien veroiset salasanapolitiikat muotovaatimuksineen varmistavat lopulta sen, että salasana kirjoitetaan siihen keltaiseen post-it-lappuun, joka on kiinnitetty näyttöön.

Niissä yrityksissä, joissa käytetään kertakirjautumisratkaisua, pilvestä hankitut palvelut liitetään todennäköisesti federointiteknologialla yrityksen järjestelmiin. Jos näin ei ole, teknologian kypsymättömyys tai it:n vaikeus eivät ole siihen esteenä.

Kuulostaako tämä tutulta myös meidän tavallisten kuluttajien näkökulmasta? Verkkopalvelujen kirjo laajenee ja post-it-laputkin ovat lopussa.

Miten kuluttaja suhtautuu rekisteröitymiseen?

Amerikkalainen Blue Research tutki hiljattain kuluttajien käyttäytymistä verkkopalveluissa seuraavin tuloksin:

• 75 prosenttia käyttäjistä poistuu tai harkitsee poistuvansa sivustolta mikäli se vaatii rekisteröinnin
• 45 prosenttia käyttäjistä poistuu välittömästi verkkopalvelusta, jos hän on unohtanut salasanansa

Ratkaisuna Social Sign-In

Peräti 66 prosenttia käyttäjistä kokee sosiaalisten kirjautumispalvelujen (social sign-in) olevan houkutteleva vaihtoehto perinteisen rekisteröitymisen sijaan.

Nämä vastaajat ovat palveluntarjoajille tärkeä kohderyhmä. He palaavat palveluun muita todennäköisemmin ja kuluttavat enemmän rahaa.

Olisiko tämä juuri seurausta käytettävyyden ja asiakastyytyväisyyden parantumisesta?

Kuluttajapuolella on useita palvelukohtaisten salasanojen vähentämiseen tähtääviä palveluita, joiden toimintamalli on vastaava yrityskohtaisiin menettelyihin verrattuna.

Yksi tunnus ja salasana avaa jo nyt useampia kuluttajapalveluita, näkyvimpänä esimerkkinä vaikka verkkopalveluihin kytkettävissä oleva Facebook Connect.

Kuluttaja voi käyttää Facebook-tunnuksellaan useita palveluita, jolloin tämän yksittäisen tunnuksen salasanan vaikeustasoon viitsii ehkä käyttää muutaman ajatuksen ollen silti muistettavissa.

Yksittäisen verkkopalvelun tarjoajakin hyötyy, hänen ei tarvitse rakentaa menettelyjä tai organisaatiota unohtuneiden salasanojen palautuksia varten.

Facebook Connectilla on monta kilpailijaa niin kaupallisella kuin avoimellakin puolella, joten väitän, että suurin osa kuluttajan verkkopalveluista on näiden pilvipalveluista saatavien sosiaalisen identiteetinhallinnan palveluiden piirissä viimeistään vuoden kuluttua.

Pari vinkkiä palveluntuottajille

Ehkä kaikkien kuluttajaverkkopalveluiden tarjoajien kannattaisi vetää tästä jotain johtopäätöksiä.

Huolehdi, että verkkopalvelusi hyväksyy myös kolmannen osapuolen esim. Windows Live ID, LinkedIn, Facebook, Twitter ja OpenID -kirjautumistapoja, mutta pidä huoli, että loppuasiakkaasi tapahtuma- ja profiilitiedot pysyvät tallessa eivätkä karkaa sosiaaliseen mediaan vahingossa. Asia hoituu hyvällä toteutusmallilla ja huolellisesti mietityillä jakamisasetuksilla.

Kuluttajatietoja keräävillä palveluilla on myös omat tietoturvavaatimuksensa, jotka kannattaa selvittää, maksuvälinetietojen tallentamisvaatimuksista nyt puhumattakaan.

Jukka Lauhia on tietoturvaan erikoistuneen konsulttiyrityksen Trusteqin toinen perustajajäsen ja vastaa myynnin ja liiketoiminnan kehityksestä. Jukalla on yli 15 vuoden asiantuntijakokemus ict-bisneksestä Datatien, Elisan ja Netegrityn palveluksessa.

Keilarannan laineita

Nyt kylvetään kevään start-upit

Vaikka maailmanmarkkinoiden tilanne ei ole kaikkein vakain ja ilmassa on paljon epävarmuutta, olen vahvasti sitä mieltä, että meille on tulossa ensi vuoden aikana uusi ict-start-upien aalto, jota voi kutsua vaikkapa ”start-up-kevääksi”.

Myönnän, että tilanne on vähän sama, kuin että ennustaisi pitkän aikajakson säätä, mutta mielestäni tällaiseen kehitykseen on olemassa hyvät ainekset.

Veturit muuttavat kurssia

Ict-alalla mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos. Muutos ruokkii lisää muutosta, jonka toiset näkevät mahdollisuutena.

Suomessa on tapahtunut iso murros, kun yksi vetureistamme eli Nokia on kääntymässä hitaasti mutta varmasti kohti uutta suuntaa. Nokian kehitys on alkanut vaikuttaa jo vääjäämättä koko ict-toimialaan Suomessa.

Yksi konkreettinen uusi asia on Nokian perustama Bridge-ohjelma, jonka avulla pyritään rakentamaan siltaa niille henkilöille, joiden työt loppuvat. Ohjelmassa on useita erilaisia henkilön tilanteeseen sopivia toimintamalleja. Tämä ja Accenturen kanssa tehty osaamisen siirtosopimus antavat voimaa sille mainingille, joka lähestyy rantaa.

Muutos on älyllinen mahdollisuus

Nokiaa ympäröivässä ekosysteemissä tapahtuu kerrannaisvaikutusten johdosta uudelleen organisoitumista ja älyllinen pääoma on alkanut katselemaan uusia suuntia. Vaikka ekosysteemissä tapahtuu myös ikäviä asioita irtisanomisten muodossa, tarjoaa tämä lisää vauhtia kehitykselle, kun eri puolella Suomea aivot alkavat miettiä uusia mahdollisuuksia ja syntyy uusia kokoonpanoja.

Nokian Tero Ojanperä toimii yhtenä henkilökatalyyttinä, kun hän siirtyy Nokian Bridgestä talon ulkopuolelle Vision+-rahastoon. Tämän rahaston tehtävänä on tarjota rahoitusta uusille innovatiivisille tuoteideoille. Tällainen rahasto ei ole aivan uutta Suomessa, mutta se omalta osaltaan on varmasti katalysoimassa start-uppien orastavaa kasvua.

Paikallista poweria

Paikalliset toimijat erilaisten kehityskeskusten muodossa niin kaupungeissa kuin maakunnissakin ovat niitä puroja, joista syntyy suurempia virtoja yhdessä yhteiskunnan muun rahoituksen ja tuen kanssa.

Paikalliset kiihdyttimet hiovat tällä hetkellä omia strategioitaan ja markkinoivat ajatuksiaan vaikutusalueillaan. Tärkeintä on tunnistaa paikallinen eritysosaaminen ja millaisia kombinaatioita siitä voidaan rakentaa ylioptimistisen taivaanrannanmaalailun sijaan. Valtiokin on herännyt ja tukea näyttäisi olevan tulossa myös siltä suunnalta.

Teknologia on mahdollistaja

Kun tähän soppaan lisätään uudet kypsyneet teknologiat, joiden johdosta yrityksen perustaminen, työkalujen hankkiminen ja palvelun pyörittäminen sitoo ainoastaan pieniä määriä pääomia sekä lisää tuottavuutta, niin alkaa olla jo ihme ettei uusia ict-alan yrityksiä synny enempää.

Kehitys tarjoaa myös uusia murroskohtia mobiilissa, jossa älypuhelimien levinneisyys, tietoverkkojen ja laitteiden nopeus sekä yleinen käyttökustannusten laskeminen ovat luoneet otollisen alustan sekä kuluttajatuotteille että yritysratkaisulle. Suomesta käsin voidaan luoda kansainvälisiä kuluttaja- ja yrityspalveluita sekä -konsepteja.

Aikaikkuna on auki

Ajankohta on monella tapaa hyvä, sillä vastaavaa murrosta esimerkiksi Nokian suhteen ei ole ollut vuosikymmeniin.

Kun tähän vielä lisätään se tosiasia, että Suomi on yhtäkkiä Nokia-Microsoft-ekosysteemin keskipisteessä, niin meillehän suorastaan tarjotaan mahdollisuutta olla rakentamassa uusia innovatiivisia tuotteita ja konsepteja, joissa pc, puhelin ja tv yhdistyvät pilvestä tarjottaviin palveluihin.

Aikaikkuna on auki, mutta meidän pitää toimia nopeasti ja päättävästi, sillä mahdollisuus ei ole avoinna yhtä pitkään kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Kehityssyklit ovat nopeampia.

Nyt enää pitää voittaa suomalaisten perisynti eli yrittämisen lepokitka.

Uuteen aaltoon

Tässä vaiheessa kuulen lukijoiden joukosta joitakin naurun tyrskähdyksiä ja epäuskoisia päänpudistuksia. ”Hyvähän sen Paanasen on saarnata, kun itse istuu isossa korporaatiossa.”

Fair point! Mutta Microsoftin kaltainen miljardiluokan ekosysteemi on myös katalysaattori monine kumppaniohjelmineen, joiden kautta menestymisen mahdollisuuksia voidaan kanavoida Suomeen.

Tällä kertaa en itse ole mukana välttämättä entreprenöörinä, vaan olen intraprenöörinä suuremmassa laivassa, joka voi toimia hyvänä ponnahduslautana Suomesta maailmalle yhdessä Microsoftin laajan kumppanijoukon kera.

Surffitermejä lainaten: iso maininki lähestyy rantaa ja aalto on alkanut nousemaan selän taakse. Hyvä setti on kohdalla, on tullut aika meloa vauhdilla sisään aaltoon!

Vesa-Matti Paananen vastaa Microsoftin mobiilista liiketoiminnasta Suomessa ja työskentelee Microsoftin Marketplace-palvelun parissa 12 Euroopan maassa. Veskulla on pitkä kokemus mobiiliratkaisuista niin yrityksissä kuin kuluttajasektorillakin.

Keilarannan laineita

Voidaanko it oikeasti sitoa liiketoiminnan tarpeisiin?

Keilarannan laineet -vierasbloggaajana toimii Nevtorin asiantuntijapalvelujen johtaja Risto Tolonen.

Avataan heti alkuun mitä tarkoitan it:llä ja mitä liiketoiminnalla. It on tämän kirjoituksen osalta perusinfrastruktuuripalvelua; palvelimet, levyjärjestelmät, tietokannat, jne. Liiketoiminta taas on mitä tahansa yrityksen tai yhdistyksen ydintoimintaa, oli se sitten kaupankäyntiä tai vaikkapa koulutusta.

Lähdetään liikkeelle että liiketoiminta ymmärtää omasta näkökulmastaan osaamisalueensa tekemisen täysin. Mikäli jokin sovellus tai ohjelmisto suoraan tukee tätä tekemistä, liiketoiminta on kiinnostunut ratkaisusta ja näkee sen investointina; ostopäätös on helpompi tehdä ja projekti saa olla ajoittain mauttomankin suuri ja hinnaltaan kova, esimerkkeinä vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmät ja verkkokaupat.

Niin kauan kuin it lähestyy suoraan liiketoimintaa koskevien ohjelmistojen kanssa liiketoimintaa, kaikki toimii ja sujuu, tahot puhuvat siis samaa kieltä. It toimittaa mitä liiketoiminta haluaa ja tulos, oli se rahaa tai mitä tahansa, paranee. Liiketoiminnan sovelluksilla on suora yhteys rahan liikkumiseen, ja siksi niiden osalta on helppoa tehdä hankintapäätöksiä.

Jos haluaisin viettää helppoa elämää, siirtyisin puhtaasti liiketoimintasovellusten pariin. Koska oma työni vain sivuaa niitä, keskityn puhumaan infrastruktuuriratkaisuista.

Mitä tapahtuu kun puhutaan it:n osa-alueista, joille ei löydy yhteistä kieltä?

Palvelinalustat, levyjärjestelmät ja vaikkapa tietokantapalvelut eivät ole suoraan tällaisia ratkaisuja, ja niitä on liiketoiminnan näkökulmasta hyvin vaikea ymmärtää. Miksi maksaisin kalliimmasta virustorjunnasta, kalliimmasta järjestelmänhallinnasta tai kalliimmasta virtualisointiratkaisusta? Missä on se pihvi, miten ne vaikuttavat liiketoimintaani?

Kaikki (mukaan lukien me Nevtorilla) lupaamme toimittaa infrastruktuuriratkaisuja, jotka palvelevat liiketoiminnan tarpeita. Kuitenkin yhä useammin törmäämme tilanteeseen, jossa raja it:n ja liiketoiminnan välillä on hyvin hämärä, ja tuntuu kovin kaukaiselta.

Olen istunut pöydän ääressä, jossa talouspäättäjä ja it-henkilö eivät ymmärrä toisiaan, ja minulle on maksettu tulkkina toimimisesta. Toinen toteaa, että ”en ymmärrä rahasta ja budjetoinnista mitään eikä oikeastaan kiinnostakaan” ja toinen koittaa saada selville onko liiketoiminnan kriittinen sovellus vikatilanteiden varalta suojattu vai ei (joka itsessään on jo valaistunutta ajattelua talouspäättäjältä.)

Toisin sanoen it:ssä on kaksi osa-aluetta, jotka on hyvä erottaa toisistaan; ohjelmistopuoli ja ”perinteinen” it eli infrapuoli. Ohjelmistopuolen kanssa kommunikointi on kohtuullisen suoraviivaista ja helppoa, infra taas on kustannus jonka perustelua on hieman vaikeampi löytää.

Toinen tapa katsoa kommunikointihaastetta

It-osastot jaetaan usein kahteen osaan; infra-asiantuntijat ja ohjelmistoasiantuntijat.

Ohjelmistoasiantuntijat katsovat maailmaa ohjelmoijan silmin, ja ratkaisevat liiketoiminnan tarpeita toimittamalla suoraan liiketoiminnan tekijöille ratkaisut, joilla tehdä työtä paremmin.

Infra-asiantuntijat katsovat asiaa eri näkökannalta. He huolehtivat siitä, että työasemat toimivat, verkko toimii, sähköposti toimii ja ohjelmistopuolen ratkaisuilla on toimiva alusta.

Analogiana voisi ajatella, että ohjelmistoasiantuntijat ovat rakentaneet hävittäjälentäjän ja kehittävät sitä paremmaksi. Infra-asiantuntijat huolehtivat siitä, että hävittäjällä on turvallinen kenttä josta nousta ilmaan ja laskeutua, ja varmistavat että riittävät huoltokomponentit saadaan paikalle.

Kyllä, hävittäjä tekee itse työn ja sotilaallisesti sen merkitys ja hintalappu on selvä. Mitä kustantaa kentän pyörittäminen ja kuinka paljon sen toimivuuden turvaamiseen kannattaa panostaa vs. uuden hävittäjän rakentamiseen?

Tämä on loppupeleissä haaste, jonka kanssa infra-asiantuntijat painivat liiketoiminnan kanssa; miten perustella kuinka tämä kenttä pidetään toimintakuntoisena ja varmistetaan että hävittäjä voi tehdä oman tehtävänsä, vaikka tehtävän tehokkaamman suorittamisen kannalta haluttaisiin hankkia toinen hävittäjä.

Ratkaisu on kohtuullisen yksinkertainen; toimintamallista on sovittava yhdessä. Liiketoiminnan ei tarvitse ymmärtää mitä kentällä tapahtuu, vaan yksinkertaisesti asettaa sille vaatimukset. Jos vaatimus on; liiketoimintasovelluksen on oltava 24/7 käytettävissä ympäri vuoden, osaa infra-asiantuntija laittaa sille hintalapun. Tämän hintalapun pohjalta liiketoiminta pystyy arvioimaan uudestaan tilanteen, onko hävittäjä niin tärkeä, että se tarvitsee näin korkean käytettävyyden kentän. Arvion pohjalta kysymys takaisin infra-asiantuntijalle; millaista palvelua saisitte tuotettua 40% pienemmillä kustannuksilla?

Näin päästään yhteisymmärrykseen infrapalveluiden budjetista ja odotetusta palvelutasosta. Liiketoiminta hyväksyy, että kerran vuodessa sähköposti voi olla pahimmillaan päivän poissa käytöstä, ja infra-asiantuntijat tietävät tarkalleen millaista palvelua heidän tulee liiketoiminnalle tuottaa.

Hyvin monella meidänkin Asiakkaistamme on edelleen käytössä ”best effort” -tyyppinen it-palvelu; ratkaisuja tuotetaan pyynnöstä, palveluita kehitetään oman parhaan näkemyksen mukaan, kustannukset pitäisi minimoida, mutta samalla käytettävyyden pitäisi olla 99,999% luokkaa. Tämä aiheuttaa väistämättä kommunikointihäiriöitä liiketoiminnan ja it:n välille, sillä IT:llä ei ole selkeitä tavotteita ja liiketoiminta ei ymmärrä miksi it ei ole tehnyt tehtäväänsä ja palveluille on aiheutunut käyttökatko..

Ratkaisuja?

Onhan niitä. Ensimmäisenä kannustan harkitsemaan avoimen keskustelun käymistä; mitä palveluita it tuottaa? Kun palvelut on kartoitettu voidaan määritellä palveluille omat tavoitteensa, ja tavotteisiin pääsyn mahdollistavat realistiset budjetit. It-osaston puolesta tilanne on helpottava; tavoitteet ovat selkeät ja siten myös ratkaiseminen mahdollista. Pelko yöllisestä puhelusta johtajalta toimimattomasta ohjelmasta jää historiaan. Liiketoiminta taas tietää mistä maksaa, ja mikä saadun palvelun kustannus on. Käyttökatkon osuessa kohdalle tiedetään mitä olisi maksanut jos se oltaisiin haluttu välttää, tai siitä oltaisiin haluttu palautua nopeammin. Päätös oli tällöin oma, ja yöllinen puhelu jää mahdollisesti soittamatta.

Miksi me haluamme, että it-osaston ja liiketoiminnan kommunikointi toimii? Siksi, että osaamme tarjota ratkaisuja, jotka on sidottu suoraan liiketoimintaan. Infrapuolella ne ovat sitä vain jos it:hen suhtaudutaan palveluina.

Risto Tolonen on Nevtorin asiantuntijapalvelujen johtaja.

Keilarannan laineita

Tietotekniset ratkaisut osaksi arkea ja etätyöllä työt sujumaan

Tervetuloa arki!

Jos ei muusta huomaa syksyn alkaneen, niin ainakin pääkaupunkiseudun pääväylien automääristä. Me kuluttajat ja yrityskansalaiset olemme palanneet töihin ja vähintäänkin mielenkiinnolla odotamme mitä sumuinen tulevaisuus tuo tullessaan.

Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on ennätys alhaalla (Tilastokeskuksen kuluttajabarometri 29.8.11), ja pk-yrityksetkin tarkkailevat velkakriisin aiheuttamaa yleistä taloudellista epävarmuutta varovaisen odottaen.

Arkea ja rutiineja helpottavia, usein myös aikaa säästäviä tietoteknisiä ’ratkaisuja’ otetaan kaikkialla käyttöön, usein huomaamattakin.

Ala-asteikäisen tyttäreni koulun käytäntö on laittaa kaikki oppilaisiin liittyvät viestit vanhemmille Wilma-järjestelmän kautta - tosin järjestelmään ei tarvitse edes kirjautua mikäli opettaja muistaa laittaa viestin sisällön näkyviin jo sähköpostiin, joka ilmoittaa Wilmaan tulleesta uudesta viestistä.

Jalkapalloseura taas lähes vaatii lasta itseään päivittämään Nimenhuuto.comiin tiedon harjoituksiin tulosta tai poissaolosta.

Tällaisten arkea helpottavien käytäntöjen itsestään yleistyessä hämmästytti kuullessani tuttavalta, että hänen esimiehensä on erikseen kieltänyt etätyön. Työt kuulemma tehdään vain ja ainoastaan konttorilla, piste!

Sattumalta OP Pohjola julkisti elokuun lopussa (29.8.) tutkimuksen, jossa todetaan yritysten investoivan työviihtyvyyteen edelleen niukasti.

Itse ainakin arvostan suuresti työnantajani antamaa mahdollisuutta tehdä töitäni myös kotona, joka antaa myös mahdollisuuden lyhentää päiväkodin aloittaneen poikani päivää – ja lisäksi ruuhkissa on yksi auto vähemmän.

P.S. Kannattaa ottaa varmistuksia siitä työkoneesta – itselläni kilahti kovalevy varoittamatta viikko sitten, eikä tietoja saa ilman erikoistoimenpiteitä levyltä kaivettua. Edellisestä varmuuskopioinnista oli vierähtänyt vähän liian kauan, nyt mietin mitä kaikkea tietoa (lähinnä muistiinpanoja ja esityksiä) koneelle olikaan kertynyt. Toisaalta kuukauden kuluttua on mielenkiintoista katsoa mitä kaikkea säästettyä tietoa sitä oikeasti kaipaa.

Blogin kirjoittaja Jarkko Lainio vastaa Microsoftin tuotteiden myynnistä pk-sektoriin. Jarkolla on 20 vuoden kokemus It-alasta ja on toiminut ennen Microsoftia muun muassa kolmen eri yrityksen it-päällikkönä.

Lisää Microsoftin blogeja löytyy yhtiön sivuilta.

Keilarannan laineita

Siis yhteensopiva vai ei?

2000-luvun vaihteeseen tultaessa yksi television myyntivalteista oli digivalmius. No sellainenhan piti tietenkin olla.

Kun digilähetykset sitten alkoivat ja oli aika lunastaa valmistajan lupaukset, olisi televisioon pitänyt hankkia erillinen sisäänrakennettu digisovitin. Tämä oli "luonnollisesti" tilaustuote ja kohtuuttoman kallis kapine verrattuna markkinoille tarjolle tulleisiin ulkoisiin digisovittimiin nähden.

2000-luvulla televisiot litistyivät taulutelevisioiksi ja kauppoihin tulivat HD Ready -televisiot. Nyt ne ovat jo "vanhanaikaisia", koska tarjolla on Full HD Ready -televisioita. Kuluttajan tuskaa ei helpota se, että nyt myydään jo erilaisia 3d-toteutuksilla varustettuja televisioita, jotka vain odottavat 3d-lähetyksiä ja palveluja.

Haasteet, joihin kuluttajana törmää kodinkonekaupassa, ovat valitettavan samankaltaisia kuin yritysmaailmassa. Standardeja, vaihtoehtoja ja jopa uutta teknologiaa hyödyntäviä palveluja löytyy, mutta ovatko teknologiat yhteensopivia nyt heti sekä tulevaisuudessa?

Päättyykö HD-tuki sillan päähän?

Viestinnän teknologioiden kysynnän ja tarjonnan kasvaessa yhteensopivuuden merkitys kasvaa. Suunta on suljetuista ratkaisuista kohti yhdistettyä viestintää, jossa eri järjestelmät ovat saumattomasti integroituneet yhteen. Asiakkaille annetaan ymmärtää, että kyllä ne saadaan toimimaan yhdessä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Usein puhutaan standardeista, avoimista rajapinnoista ja mystisistä, väliin asennettavista "purkeista", jotka huolehtivat yhteensopivuudesta. Toimivatko erilaiset teknologiaratkaisut saumattomasti ja tuetusti yhteen niin, että palvelun mahdollisuudet voidaan hyödyntää maksimaalisesti? Onko ratkaisuille samanaikaisesti kummankin teknologiatoimittajan tuki ja millainen on asiakkaan asema ongelmatilanteissa?

Entä sitten yhdistetyt viestintäratkaisut?

Yhdistetyssä viestinnässä yhteensopivuus ja integroitavuus ovat avainasioita.

Nykyhetken yhteensopivuustarpeiden lisäksi katseet on hyvä suunnata myös tuleviin tarpeisiin. Unified Communications Interoperability Forum (UCIF) on voittoa tuottamaton allianssi, joka on kerännyt yhteen alan johtavia viestintäratkaisuja ja teknologioita tuottavat yritykset tavoitteena todellinen yhdistetty viestintä ja yhteensopivuus. Se, että alan johtavat toimijat jakavat yhteisen vision saumattomasta yhteensopivuudesta ja parhaasta käyttäjäkokemuksesta sekä työskentelevät yhteensopivuuden eteen, antaa tukea investointipäätöksiin nyt ja tulevaisuudessa.

Tosiasia on se, että teräväpiirtotelevisiot ja -lähetykset sekä 3d ovat tulleet jäädäkseen olohuoneisiin. Palvelut kehittyvät nopeasti ja kattavat yhä suuremman yleisön. Tosiasia on myös se, että yhdistetty viestintä on jo tehnyt läpimurron esimerkiksi videoneuvottelujen sekä puhelinliikenteen osalta. Useissa yrityksissä se toteutetaan onnistuneesti ja tuetusti myös yhdyskäytävillä ja silloilla, eli niillä "purkeilla".

Vaikka 3d puskee olohuoneisiin, voi kuitenkin menee vielä hetki siihen, että yritysmaailmassa aletaan tarjota "tosissaan" 3d-kuvaa esimerkiksi verkkoneuvotteluihin… vai meneekö sittenkään?

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Päivitetty 10.6. klo 16:01

Keilarannan laineita

Kahdeksan tapaa säästää it-menoissa

Hallitusohjelman julistama julkisen hallinnon atk-uudistus aikaansaa 110 miljoonan euron vuosittaiset menosäästöt vuoteen 2015 mennessä. Tällä tarkoitettaneen vastaavan suuruista leikkausta tietotekniikan käyttämistä euroista.

Voivottelematta asiaa sen enempää mieleen tulee monta toteutusideaa.

Lopetetaan tekeminen. Herää vain kysymys, että mitä siitä seuraa – aiheuttaako se kustannusten nousua jossain muussa yksikössä, kun kaikki tehdäänkin manuaalisesti? Kuka päättää mikä tietotekniikkatekeminen lopetetaan?

Lopetetaan turha tekeminen. No ilman muuta tähän pitää tarttua. Monien on vain vaikea tunnustaa, että jokin aikaisempi tekeminen on oikeastaan turhaa ja nyt se pitäisi lopettaa. Ihmisluonto ei tähän hevin sopeudu, koska se tarkoittaa ihmisten työn muutosta. Periaatteessa tätä haluavat kaikki, mutta käytännössä ei juuri kukaan.

Vähennetään tekemistä. Voidaanko jotain tehdä vähemmän ilman, että se vaikuttaa joidenkin muiden kykyyn tuottaa tuloksia? Kyllä ja ei. Päällekkäisiä ja (lähes) samaan tarkoitukseen käytettäviä tietojärjestelmiä ovat virastot ja ennen kaikkea kaupungit pullollaan. Jos meillä on kuntia yli kolmesataa ja jokaisessa 20–30 keskeistä tietojärjestelmää, niin se tarkoittaa liki 10 000 tietojärjestelmää. Ja teoriassa 20–30 riittäisi. Kiliseekö kello missään?

Ei tehdä. Ei edes aloiteta. Jäädytetään hankkeet ja tingitään suunnitelmista. Toivottavasti lykkäämisen vaikutukset ymmärretään ja ne hyväksytään.

Tehdään halvemmalla. Yhdessä tekeminen on hyvä esimerkki tästä. Toinen hyvä esimerkki on pilvipalvelu, joka itse asiassa tarkoittaa yhdessä tekemistä. Joka tapauksessa yhdessä tehdään halvemmalla kuin erikseen.

Tehdään toisin. Ei rakenneta omaa tietotekniikkaimperiumia vaan ostetaan. Viisas ostaminen tuntuu olevan hakusessa – kyse ei ole tekniikasta vaan strategiasta. Tässä yhteistoiminnallisuus ja uudistamiskyky ovat keskeisiä asioita.

Annetaan jonkun muun tehdä. Esimerkiksi kansalaisen tai yksityisen sektorin – molemmat haluavat mahdollisuuksia tehdä, mutta liian usein siihen ei anneta mahdollisuuksia. Itsepalvelu julkisella sektorilla on vielä lastenkengissä (vaikka monia merkittäviä edistysaskeleita onkin jo nähty).

Maksatetaan muilla. Peritään maksu tai yksityistetään koko palvelu. Poliittinen kuuma peruna, joka ei suoraan liity siihen, että mitä tietotekniikka maksaa, vaan kuka maksaa.

Tässä siis vain muutamia ajatuksia. Yhtenä haasteena on, että tietotekniikkakustannukset pohjautuvat pitkäkestoisiin sopimuksiin eikä sopimuksia voi irtisanoa muuten kuin sopimusehtojen mukaisesti. Yleensä se tarkoittaa vähintään vuoden siirtymäaikaa ennenkuin toimenpiteiden vaikutukset näkyvät menoissa. Mutta mitä kauemmin jahkaa aloittamista, niin sitä kauemmin homman toteuttaminen kestää.

Vuotta 2015 silmällä pitäen ensi vuoden teot ratkaisevat.

Blogin kirjoittaja Antti Larsio toimii Microsoftilla teknologiajohtajana. Pitkän linjan it-ammattilainen on toiminut muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Sonera-konsernissa ja lääketehdas Orionilla.

Lisää Microsoftin blogeja löytyy yhtiön sivuilta.

Keilarannan laineita

Miksi hankkisit sertifikaatin? Tässä kolme syytä

Osaamisen merkitys korostuu globalisaation ja sen myötä kiristyvän kilpailutilanteen takia päivä päivältä. Suomalaiset osaajat kilpailevat intialaisten kanssa it-hankkeiden toteutuksista, koska työn tekemisen paikalla ei ole enää merkitystä.

Oppiminen ja osaaminen ovat organisaation toimintakyvykkyyden peruselementtejä. On osattava kasvaa ja kehittyä toimintaympäristön muutosten mukana.

Mikä on sitten se joka ratkaisee? Mielestäni ihmiset ja heidän osaamisensa!

Ihmiset jättävät jälkeensä osaamisjalanjäljen erilaisissa kohtaamisissa, oli se sitten asiakaspalaveri, tarjouksen esittely tai yrityksen sisäinen sparraus. Millaisen osaamisjalanjäljen sinä jätä jälkeesi? Välittyykö siitä osaaminen, asiantuntijuus ja kiinnostus haasteen ratkaisemiseen?

1. Muutkin tietävät, mitä osaat

Osaaminen ja asiantuntijuus on helppo todentaa asiakkaille, kumppaneille ja muille sidosryhmille Microsoftin kansainvälisten sertifiointien avulla. Sertifioinnin voi suorittaa joko teknologiaan (TS) tai it-alan rooliin liittyen (PRO).

2. Paksumpi palkkapussi

Yhden tai useamman ratkaisu- tai tuote-alueen sertifioinnin suorittaneilla on keskimääräistä paksumpi palkkapussi, koska työtehtävien haasteellisuus kasvaa osaamisen kasvamisen myötä. Samalla osoitat, että osaamisesi on samalla tai jopa paremmalla tasolla kuin vaikka niillä intialaisilla. Ei yhtään huono etu tuo palkkatason nouseminen!

3. Työnantaja arvostaa

Sertifiointi auttaa myös työnantajaasi, koska yrityksen osaamisen kasvaessa koko organisaation tuottavuus paranee ja samalla sen toimitusvarmuus kasvaa ja tuen tarve pienenee. It-johtajien mukaan sertifioinnin suorittaneiden työntekijöiden ominaisuuksia ovat parempi palvelutaso, lisääntynyt tuottavuus ja luotettavuus. Näin ollen yritysten johto osaa kyllä arvostaa kouluttautunutta ja osaavaa henkilöstöä sen tuodessa kilpailuetua koko yritykselle.

Microsoftin koulutuskumppanit järjestävät sertifiointitesteihin valmentavia koulutuksia. Loppukesän aikana voit päivittää osaamista myös online-koulutuksilla, jotka ovat kätevä tapa oppia ajasta ja paikasta riippumatta.

Partner learning centerissä on satoja, jopa tuhansia tunteja, ajankohtaisia koulutuksia eri Microsoftin tuotteisiin ja ratkaisualueille. Kirjautumiseen tarvitset live id-tunnuksen.

Tervemenoa ylläpitämään osaamista kesäaikaankin!

Tarja Kauhanen on Microsoftin Partner Skills Development Manager.

Lisää Microsoftin blogeja löytyy yhtiön sivuilta.

Keilarannan laineita

Sovellus on kuningas, mutta ei pärjää yksin

Oletko koskaan miettinyt miten montaa eri sovellusta käytät päivittäisten tehtäviesi suorittamiseen?

Itselleni tärkeimmät työkalut löytyvät tutusta toimistosovellusten paketista, tärkeimpinä sähköposti sekä esitysten työstöön, pikaviestintään ja puheluihin kykenevät sovellukset. Sovellukset ovat liiketoiminnan ytimessä, puhutaan sitten kriittisistä laskutusjärjestelmistä tai läsnätyön mahdollistavista työkaluista.

Alustat kuntoon

Myös it-hankkeissa sovellukset vievät päähuomion, jolloin perustusten kuntoon laittaminen unohtuu liian usein.

Onko järkevää ajaa sovelluksia eri alustoilta vai saavutettaisiinko merkittäviä säästöjä panostamalla itse palvelualustan vakauteen, skaalautuvuuteen ja suorituskykyyn? Sovellukset eivät toimi ilman tehokasta alustaa ja sen tarjoamia palveluita, ja mielestäni palvelualustaan on syytä panostaa.

Jos pidät sovellusten alla olevasta infrastruktuurista yhtä hyvää huolta kuin sovelluksista itsestään, suojaat ja hallitset nykyiset palvelut ja pystyt ottamaan uusia palveluita käyttöön helpommin ja hallitummin.

Elätkö sinäkin kivikaudella?

Totuus on, että meillä Suomessa hallitsee edelleen vuoden 2003 alustateknologia. Windows Server 2003 oli hyvä viime vuosikymmenellä, mutta se ei enää tue nykyaikaisia tietoturva- ja pilvimalleja. Kannattaa jo nyt valmistautua ja tutustua pilvipalveluiden mahdollisuuksiin ja erityisesti niiden vaatimuksiin paikallisen infrastruktuurin osalta.

Sinuna siirtyisin jo pilvialustoihin, on sitten tavoitteenasi oma paikallinen tai jaettu julkinen pilvialusta.

Pilvipalvelualustat mahdollistavat perinteisiä malleja joustavamman ja kustannustehokkaamman toteutuksen. Pilvestä voidaan täydentää paikallisia resursseja ottamalla käyttöön tallennus- tai laskentakapasiteettia. Kun lisäksi hallinta- ja valvontaratkaisuilla voidaan valvoa pilvien yli ulottuvia sovelluksia ja palveluita, voidaan olla varmoja siitä, että organisaation käyttäjät saavat heille luvatun käyttökokemuksen.

Riku Reimaa toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin palvelinliiketoimintayksikössä vastuullaan infrastruktuuriratkaisut. Hän on toiminut vuodesta 1997 alan johtavissa yrityksissä teknisenä asiantuntijana ja konsulttina sekä tuotemarkkinointitehtävissä.

Lisää Microsoftin blogeja löytyy yhtiön sivuilta.

Keilarannan laineita

4 000 000 puhelua, ei yhtään virheraporttia

Huomaan palaavani tuttuun aihealueeseen... vieläkö kannattaa odottaa?

Vielä muutama vuosi sitten asiakkailla oli käytössään useita erilaisia rinnakkaisia viestinnän ratkaisuja, joiden käyttäminen perinteisesti edellytti erillisiä päätelaitteita ja asiakasohjelmistoja, erillisiä sisäänkirjautumisia, käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Vastaavasti tietohallinto joutui ylläpitämään ja kehittämään samanaikaisesti erillisiä viestinnän ratkaisuja.

Tänä päivänä yhdistetty viestintä kokoaa nämä ennen erilliset viestinnän ratkaisut yhdeksi yhtenäiseksi viestinnän kokonaisuudeksi. Kun käyttäjä kirjautuu järjestelmään omalla käyttäjätunnuksella ja salasanallaan, saa hän käyttöönsä kaikki ne viestinnän ratkaisut, jotka organisaatio hänelle haluaa tarjota. Tietohallinto ylläpitää, hallinnoi ja kehittää yhtä järjestelmää.

Puhelinjärjestelmät jäämässä kehityksen kelkasta?

Yhdistetyllä viestinnällä saavutetaan kustannussäästöjä ja tuottavuuden parannuksia. Silti perinteiset puhelinviestinnän järjestelmät ovat sinnikkäästi säilyttäneet oman paikkansa yritysmaailmassa siitäkin huolimatta, että ne ovat useimmiten juuri muista erillään olevia, toimittajakeskeisiä järjestelmiä.

Tosiasia on kuitenkin se, että puheviestintä, puhelinviestintä mukaan lukien, on muuttumassa ohjelmistopohjaiseksi, pois laitekeskeisistä ratkaisuista. Tämä tuo asiakkaille lisää vaihtoehtoja.

Esimerkiksi Microsoftin Lync Server 2010:llä voidaan korvata kokonaan tai osittain perinteiset puhelinvaihteet ja -järjestelmät tai hyödyntää olemassa olevat investoinnit kytkeytymällä käytössä olevaan puhelinvaihteeseen. Puhelujen soittaminen ja vastaanottaminen onnistuu niin tietokoneella kuin puhelimellakin. Puhelinviestinnän lisäksi käytettävissä on reaaliaikaisia viestinnän vaihtoehtoja, kuten pikaviestintää sekä puhe-, video- ja verkkoneuvotteluita.

Eikö kannata odottaa ensin seuraavaa versiota?

Useat asiakkaat ovat jo siirtäneet puhelinviestintänsä Office Communications Serverin tuomiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Sprint Nextel ja LionBridge ovat järjestelmällisesti siirtyneet pois vanhoista ratkaisuista. Lync 2010 on todellisuudessa myös täysiverinen puhelinvaihde. Tutkimusyhtiö Forresterin tutkimuksen mukaan Microsoft Lync Server voi tuoda jopa 337 % sijoitetun pääoman tuoton kolmessa vuodessa ja vuoden takaisinmaksuajalla.

Entä voiko yrityksille tärkeän puhelinviestinnän laskea Microsoft Lync Serverin varaan?

Miercom on yritys, jolla on yli 21 vuoden kokemus verkkoteknologioista ja niiden testausmenetelmistä. He testasivat Microsoft Lync Server 2010:tä aggressiivisella SIP Load Torture -testillä 13 päivänajan menettämättä yhtään yli 4 000 000 puhelusta tai saamatta yhtään raportoitua virhettä. Tämä vakuutti ainakin minut!

Tosiasia on se, että asiakkaiden puhelinviestinnän tarpeet vaihtelevat ja he tarvitsevat vaihtoehtoja, jotka muuntuvat liiketoiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Uskaltaisinkin väittää, että perinteisille toimittajakeskeisille puhelinvaihde- ja puhelinjärjestelmille on vaihtoehtoja.

Yhdistetyn viestinnän edut ovat selkeät. Ehkä enää ei kannata odottaa... sillä se voi tulla kalliiksi.

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Päivitetty 10.6. klo 16:01

Keilarannan laineita

Nyt on aika pelata kortit oikein kuluttajien kanssa

Keilarannan laineet -vierasbloggaajana toimii Aldata Solution Finlandin toimitusjohtaja Jorma Tukia.

Kuluttajina meillä jokaisella on omat tapamme. Elintarvikkeet ostetaan lähikaupasta tai marketista. Elektroniikkaan liittyvien päätösten kanssa surffaillaan netissä ja kysellään kavereiden kokemuksia, saatetaanpa katsoa jokin mainoskin. Matkavaraukset hoituvat pääasiassa netissä, ja vaatteet ostetaan tutusta paikasta tai shoppailemalla ostoskeskuksissa elämysten perässä.

Sähköpostitse tuleva mainostulva ärsyttää, ja vain uutuusarvoa sisältävät ja täsmällisesti omaan kiinnostusalueeseen ja tarpeeseen osuvat postit katsotaan. Harrasteisiin liittyvissä ostoksissa samaan klubiin kuuluvien mielipide vaikuttaa, ja erikoiskaupan alalla palvelukokemus ratkaisee paljon.

Miten ostoskokemuksesta saadaan tehtyä asiakkaalle mahdollisimman hyvä?

Kehitystarpeet ovat todellisia

Aldata tekee vuosittain Global Retail CIO Survey -tutkimuksen kaupan kehittämisen painopisteistä yhteistyössä tutkimusyhtiö Martecin kanssa.

Jo kolmena vuonna peräkkäin kuumimmaksi kehityskohteeksi on muodostunut tarve ymmärtää kuluttajakäyttäytymistä kokonaisvaltaisesti. Viimeksi jopa 46 % vastaajista piti tätä tärkeimpänä asiana.

On selvää, että pelkkä bonuksia tarjoava kanta-asiakaskortti ei enää riitä nykyisessä monikanavamaailmassa. Asiakkaalle ei kelpaa, että kaupan kassalla otetaan rahat pois ja siinä kaikki – ei, vaikka saisi halvallakin.

Työkaluja kuitenkin on

Kuluttajakäyttäytymisestä ei saa tolkkua, ellei siitä ryhdytä keräämään tietoa systemaattisesti tietojärjestelmään.

Tällainen tietokanta on kaiken viisaan markkinoinnin lähtökohta, ja markkinoinnilla tarkoitan paitsi yksilöllistä mainontaa, myös positiivisen käyttäjäkokemuksen rakentamista kuluttajalle. Tämä koskee niin kauppaa kuin digitaalista maailmaakin. Kaikki eväät positiivisen käyttäjäkokemuksen rakentamiseen ovat olemassa, mitä teknologioihin ja ohjelmistoihin tulee.

Aldatan ideana on ollut rakentaa monipuolinen kuluttaja-crm-järjestelmä, liittää siihen monikanavamarkkinointi ja integroida kuluttajatieto kassalle. Tämän kokonaisuuden pohjalta on mahdollista lähteä kehittämään käyttäjäkokemusta eri kanavissa sekä ymmärtää niiden vaikutuksia toisiinsa. Kaupan kauppiaalle tuo kuitenkin käyttäjäkokemusten summa eri kanavista. Jos kokonaisuus ei tyydytä, asiakas asioi jatkossa naapurikauppiaalla.

Positiivinen ostoskokemus tuo aikaa myöden toistuvia käyntejä uusien hankintojen merkeissä. Tutkimukset vahvistavat, että 80–20-sääntö puree. 20 % asiakkaista tuo kaupoille 80 % kannattavuudesta. Tätä taustaa vasten on siis syytä tuntea omat VIP-asiakkaansa hyvin ja palvella heitä yksilöllisesti.

Menestys uuden, monia kanavia käyttävän kuluttajan kanssa edellyttää uuden kuluttajaprofiilin tuntemista. Perinteinen malli ei enää toimi. Seuraavan aallon asiakkuusjärjestelmissä nopeat syövät hitaat, joten toimeen kannattaa ryhtyä mielellään heti.

Jorma Tukia on Aldata Solution Finlandin toimitusjohtaja.

Keilarannan laineita

Office 365 on kännykän kaveri

Keilarannan laineet -vierasbloggaajana toimii Onsight Helsingin Jussi Roine.

Mobiililaitteet kuuluvat olennaisena osana tietotyöläisen arkeen. Ennen vanhaan kännykällä tarkistettiin lähinnä sähköpostit ja satunnaiset uutiset, mutta nykyaikaisella päätelaitteella voi surffata laajakaistanopeuksilla samoissa palveluissa kuin työasemallakin.

Office 365 tukee oletuksena mobiililaitteita, oli kyseessä sitten nokialainen tai vaikkapa HTC:n Windows Phone 7 –puhelin. Dokumenttien katselu, muokkaus ja käsittely onnistuvat suoraan SharePoint Onlinessa.

Puhelimella ei ole välttämättä yhtä helppo työstää pitkiä dokumentteja kuin kannettavalla tietokoneella. Sen sijaan Office-dokumenttien lataaminen, katselu ja jakelu eteenpäin sopivat tien päällä työskentelyyn hyvin.

Exchange ActiveSyncin kautta päivittyy sähköpostien lisäksi kaikki muukin Exchange Onlineen tallennettu tieto: muistiinpanot, kontaktit ja kalenterit. Tukeepa WP7 myös useampaa Exchange-tiliä, jolloin työmerkinnät on helppo erottaa vapaa-ajan menoista. Sama tieto päivittyy tietysti myös muilla työasemilla ja päätelaitteilla oleviin sähköposti- ja kalenteriohjelmiin.

Itse asiassa Exchange-palvelimessa on tuki useille Exchange ActiveSync-käytännöille kuten Remote Wipelle ja Direct Pushille.

Remote Wipe mahdollistaa mobiililaitteeseen tallennetun datan tuhoamisen, jolloin laite alustetaan automaattisesti tehdasasetuksille. Käyttäjä voi myös itse halutessaan käynnistää tietojen alustamisen etänä.

Direct Pushin avulla mobiililaite voi synkronoida Exchange-palvelimelle tallennetut tiedot ilman ajastusta, viiveettä.

Katso demo Windows Phone 7:n käytöstä Office 365:n kanssa.

Jussi Roine keskittyy Onsight Helsinki -yrityksen pääarkkitehtina luennoimaan, debuggaamaan ja toteuttamaan Office 365- ja SharePoint-ratkaisuja kehäteiden molemmin puolin. Vapaa-aikansa Jussi viettää tyypillisesti pitämällä sadetta Suomen harvoilla kiipeilykallioilla, läppärin kanssa.

Keilarannan laineita

Arkkitehtuurit sisältävät ansoja

Ict-arkkitehtuurit ovat paperinmakuisia. Niihin kuvataan jonkun metodologian mukaisia kaavioita, joilla pitäisi olla keskeinen merkitys tietotekniikkatoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Onkohan näin?

Tietotekniikkatoiminnan kehittäminen perustuu nykytilaan, resursseihin sekä näkemykseen tulevaisuudesta, toiminnan tavoitteista ja tietotekniikalta edellytettävästä kyvykkyydestä. Mikä on arkkitehtuurin rooli? Usein se jähmettyy nykytilan dokumentoinniksi.

Arkkitehtuurit sisältävät pahoja ansoja, jotka ovat kehityksen jarruja. Esimerkki: miksi potilashoidon prosessiarkkitehtuurissa ovat laatikot ”työterveys” ja ”kouluterveys” – eikö nilkan nyrjähdys hoideta samoin riippumatta organisaatiosta, jossa ne hoidetaan? Tai jos kyseessä on toimintakyvyn ylläpito tai ennaltaehkäisy, niin se toteutetaan yksilökeskeisesti eikä organisaatiorakenteista riippuen.

On virhe sisällyttää organisaatiorakenteet arkkitehtuureissa paikkoihin, jonne ne eivät kuulu. Organisaatiot kun muuttuvat jatkuvasti eivätkä näiden muutoksien tulisi aiheuttaa tietotekniikka-arkkitehtuurien muutosta.

Toinen synti on rakentaa arkkitehtuurit niputtamalla yhteen toimintakokonaisuuteen liittyvät toiminnot yhteen laatikkoon. Kun tätä laatikkoa sitten käytetään kilpailutuksen rajana, saadaan kuhunkin laatikkoon usein oma toimittajakohtainen järjestelmänsä omine käyttöliittymineen ja ylläpitoprosesseineen.

Ongelmaksi tulee todellisuus; yksi käyttäjä tekee päivän aikana monenlaisia tehtäviä ja nämä tehtävät liittyvät usein eri ”laatikoihin”. Laatikkokeskeinen arkkitehtuuri johtaa tilanteeseen, jossa käyttäjät käyttävät useita eri järjestelmiä ja kamppailevat erilaisten käyttöliittymien ja toimintalogiikoiden kanssa.

Mikä neuvoksi? Kaksi keskeistä korjausperiaatetta metodologiasta riippumatta:

1. Eri asiakerrokset tulee erottaa toisistaan ja kuvata niiden riippuvuudet – yhden kerroksen muuttuminen ei saa aiheuttaa muutoksia toisessa. Näitä eri kerroksia ovat esimerkiksi terveydenhuollossa: hoitamisen prosessit, resurssien ohjaus, organisaatiotieto, rahaprosessit ja diagnostiset palvelut

2. Arkkitehtuureissa tulee näkyä kaikki käyttäjäroolit kyseisen roolin näkökulmasta. Näin syntyy useita ”tarkastelunapoja”, joita kaikkia tulee tarkastella vuorotellen siten, että yksi napa kerrallaan on tarkastelun keskipisteenä.

Tietotekniikka-arkkitehtuurien seuraava vaihe on ”moninapainen kerrosarkkitehtuuri”.

Blogin kirjoittaja Antti Larsio toimii Microsoftilla teknologiajohtajana. Pitkän linjan it-ammattilainen on toiminut muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Sonera-konsernissa ja lääketehdas Orionilla.

Lisää Microsoftin blogeja löytyy yhtiön sivuilta.

Keilarannan laineita

It tulee töpselistä

Keskustelin erään yrittäjäystäväni kanssa heidän viestinnän tarpeistaan.

Yrityksen työntekijämäärä vaihtelee paljon vuoden aikana. Sesonkiaikana työntekijöitä on paljon ja työnteon vauhti on huimaa. Vastaavasti alhaisemman sesongin aikana henkilökuntaa tarvitaan vähemmän, mutta vauhti ei silti hidastu.

Sesongin aikana on tärkeää tavoittaa henkilöt nopeasti. Muina aikoina valmistellaan sesonkikautta, mikä edellyttää paljon tapaamisia.

Pienen yrittäjän tärkeimpiä työkaluja ovat edelleen puhelin, auto ja sähköposti. Aika ei tunnu koskaan riittävän kaikkeen. Huolina ovat myös asiakkaiden tyytyväisyys ja puheluista ja matkustamisesta syntyvät kulut.

Pienet yrittäjät eivät välttämättä tunne vielä uuden teknologioiden mahdollisuuksia. Isommissa yrityksissä tutut ääni- ja videopuhelinmahdollisuudet ovat kovin etäisiä – puhumattakaan videoneuvottelujen käyttämisestä.

Näille yrittäjille sähköpostin saaminen kännykkään on jo edistysaskel. Toki on ymmärrettävä myös, että pienyrittäjä keskittyy useimmiten oman liiketoimintansa pyörittämiseen eikä tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien kehittämiseen. Usein pienessä yrityksessä ei ole edes omaa it-henkilöstöä.

Säästöjä ja tehokkuutta töpselistä

Entäpä jos pienyrittäjä voisi vähentää matkustamista, säästää merkittävästi puheluissa ja parantaa asiakaspalvelua investoimatta merkittävästi lisää omiin järjestelmiin? Kiinnostaisivatko uudet viestintämuodot tuolloin myös pienyrittäjää?

Vastaus on helppo arvata. Kaikki pitäisi kuitenkin saada hankittua yritykseen yhtä helposti kuin sähkö töpselistä.

Tämä on jo todellisuutta. Ääni- ja videopuhelut sekä sähköpostin saa tänä päivänä hankittua internetin yli kuin sähkön töpselistä.

Kuluvan vuoden aikana ilmestyvä Microsoftin Office 365 laajentaa entisestään viestinnän ja yhteistyön mahdollisuuksia. Jatkossa pikaviestin, tietokoneiden väliset ääni- ja videopuhelut ja verkkokokoukset löytyvät yhtenä kokonaisuutena. Spontaanien tai etukäteen sovittujen verkkokokousten järjestämisestä tulee entistä helpompaa.

Mitä pienyrittäjän sitten kannattaisi tehdä?

Pienyrittäjien kannattaa harkita pilvipalveluita. Esimerkiksi Office 365 soveltuu niin suurille kuin pienillekin organisaatioille. Toimiston ohjelmistoja voi jatkossa hankkia pilvipalveluna suoraan verkosta, jolloin niiden ylläpitämisen voi jättää muiden harteille.

Pienet organisaatiot saavat pilvestä ostettavien sovellusten myötä samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää uusinta viestintäteknologiaa kuin suuretkin yritykset. Työn takia ei tarvitse enää näin matkustaa yhtä paljon kuin aiemmin, yhteydenpito helpottuu ja myös puhelinkulut pienenevät.

Jokainen voi itse kokeilla, miten viestinnän palvelut on nykyisin mahdollista hankkia kuin sähkö töpselistä.

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Päivitetty 10.6. klo 16:01

Keilarannan laineita

Totuus suomalaisyritysten softaprojekteista

Kaikki ohjelmistoprojektit ylittävät aina budjettinsa, eikö niin? Aikataulut eivät ainakaan ikinä pidä.

Vai onko asia todella näin?

Lähdimme etsimään tietoa suomalaisten ohjelmistoprojektien onnistumisesta viime syksynä. Halusimme löytää erilaisten olettamusten sijasta todellista tietoa siitä, mitkä asiat toimivat ohjelmistoprojekteissa ja missä on kehittämisen varaa.

Tietoa ei löytynyt kuitenkaan mistään valmiina, joten käynnistimme tutkimuksen yhdessä Mextin ja Lappeenrannan yliopiston kanssa.

Selvitimme dokumentaatioita, tapoja ja menetelmiä, joita keskisuuret ja suuret organisaatiot käyttävät ohjelmistoprojektiensa määrittelyssä.

Tutkimuksen (pdf) tulokset vahvistivat osittain oletuksiamme, mutta mukaan mahtui myös yllätyksiä:

• Organisaatiot ovat ohjelmistoprojekteihin tyytyväisempiä kuin alun perin oletimme
• Mitä kehittyneemmillä menetelmillä ohjelmistoprojektia ohjataan, sitä todennäköisemmin se onnistuu
• Kehittämistä vaativat erityisesti tarjousten kilpailuttaminen, ohjelmistotestaus ja vaatimustenhallinta
• Ohjelmistoprojektien prosessit ja menetelmät ovat epämuodollisia eikä kehittyneitä ohjelmistoprojektien hallinnan työkaluja käytetä laajasti
• Ohjelmistojen ylläpitämiseen käytetään likimain sama määrä rahaa kuin uusien ohjelmistojen hankintaan. Onko suhde oikea tai järkevä?

Mitä pitäisi tehdä?

Jotta ohjelmistoprojektit onnistuisivat paremmin, yksi kehityskohde erottuu yli muiden. Ohjelmistoprojekteissa käytettäviä menetelmiä ja työkaluja on kehitettävä.

Näin voidaan saavuttaa parempaa laatua ja myös aikataulut ja budjetit pitäisivät paremmin. Toisaalta tehokkaammista menetelmistä ja työkaluista hyötyisi samalla koko organisaatio.

Noora Lainio vastaa Microsoftilla kehittäjätuotteiden myynnistä.

Lisää Microsoftin blogeja löytyy yhtiön sivuilta.

Keilarannan laineita

Sama koko ei sovi kaikille - edes pilvipalveluissa

Keilarannan laineet -vierasbloggaajana toimii Onsight Helsingin Jussi Roine.

Yksi pilvipalveluiden eduista on joustavuus. Kun yritys ja tarpeet kasvavat, voidaan pilvipalvelua – esimerkiksi sähköpostipalveluita tai intranetiä – laajentaa oman aikataulun ja tarpeiden mukaan.

Toisaalta mikään ei myöskään estä toteuttamasta sellaista hybridiympäristöä, jossa osa palveluista poimitaan pilvestä aina tarvittaessa.

Office 365 voidaan karkeasti jakaa kahteen palvelupakettiin, jotka esittelin aiemmin.

Hyvä lähtötaso on P-paketti, joka kattaa pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien tarpeet. Palveluiden osalta löytyy kaikki tarpeellinen: sähköpostit, intranet, pikaviestin ja Officen selainversio (Office Web Apps).

Koska pienyrittäjät tarvitsevat vain harvoin yhtenäistä kertakirjautumisratkaisua (single sign-on), se puuttuu P-paketista. Toisaalta jo muutaman henkilön työllistävässä yrityksessä täytyy usein muokata asiakirjoja palaverien tai verkkokokouksen aikana usealta koneelta. Tähän saumaan Office Web Apps on mainio lisä.

Kattavampaan E-pakettiin (enterprise) voikin siirtyä omassa tahdissa. Tämän kevään perusteella voi sanoa, että etenkin Office 2010 -lisenssit ratkaisevat monessa yrityksessä valinnan E-paketin hyväksi.

Sen sijaan yhtenäiselle kertakirjautumiselle ei ole välttämättä monissa yrityksissä akuuttia tarvetta, vaikka sen hyödyt ovat kiistattomia. Active Directorylla on useissa yrityksissä vakiintunut asema keskitettynä hakemistopalveluna. Yhteisen käyttäjähallinnan eli federoinnin voi ottaa käyttöön Office 365:een myöhemminkin, kun järjestelmä tulee muuten tutummaksi.

Jos yrityksen nykyiset it-ratkaisut ovat kovin vanhoja, edessä on suuri hyppy uusimpaan Office-versioon ja muihin lisätyökaluihin kuten Lynciin. Pyrin muistuttamaan itselleni it-asiantuntijana, että peruskäyttäjä ei aina välttämättä riemastu kymmenistä uusista valikoista ja toiminnoista, jos arkiset perustoiminnot muuttuvat samalla vaikeammiksi.

Kaikkea ei siis kannata uudistaa kerralla kesän aikana – muutoin lomilta palaajat eivät ajattele firman it-nikkareita lämmöllä.

Kannattaa pohtia, mikä on omassa yrityksessä sopiva taso itse ylläpidettävien palveluiden ja pilvipalveluiden suhteen. Suomalaiset tietotyöläiset ovat esimerkiksi tottuneet käyttämään jaettuja levyasemia ja sähköpostipalveluiden jaettuja kansioita, eikä niitä kannata siirtää kovin kauas käyttäjistä.

Valitseepa minkä palvelupaketin tahansa pilvipalveluissa riittää aina suunniteltavaa ja toteuttavaa, varsinkin jos nykyinen perustietotekniikka sekava ja huonosti (tai olemattomasti) dokumentoitu. Kesällä on hyvää aikaa inventoida omat laitteistot ja ohjelmistot ja pohtia, mikä olisi itselle sopivin strategia pilvipalveluiden hyödyntämiseksi.

Jussi Roine keskittyy Onsight Helsinki -yrityksen pääarkkitehtina luennoimaan, debuggaamaan ja toteuttamaan Office 365- ja SharePoint-ratkaisuja kehäteiden molemmin puolin. Vapaa-aikansa Jussi viettää tyypillisesti pitämällä sadetta Suomen harvoilla kiipeilykallioilla, läppärin kanssa.

Päivitetty 8.6.2011 klo 9:04

Keilarannan laineita

Näin Microsoft hallitsee omaa infraansa

Sadan tuhannen palvelimen ekonomiaa

Omistaako organisaatiosi alle tuhat palvelinjärjestelmää? Veikkaisin, että aika monessa ympäristössä saattaa olla ajossa useita kymmeniä palvelimia tai jopa satoja, mutta tuhat on jo sen verran iso luku, ettei siihen yllä Suomessa kovinkaan moni organisaatio.

Jos pilvipalveluiden talouslaskelmia on uskominen, alle tuhannen palvelimen konesalin operointi on tehotonta resurssien haaskausta. Sadassa tuhannessa alkavat yksikkö- ja elinkaarenhallintakustannukset olla kohdallaan, mutta tällöin täytyy ympäristön toiminta olla hyvin hallussa ja tehokkaasti automatisoitu.

Volyymillä on painoarvoa

Microsoft on omia pilvipalveluita kehittäessään automatisoinut infran hallinnan mahdollisimman kustannustehokkaaksi.

Muutama vuosi sitten eräässä CIO-tapahtumassa Microsoftin, Amazonin ja Googlen palvelujohtajat kilpailivat ohimennen paneelikeskustelussa siitä, kenellä oli tehokkaimmin käytössä oleva infrastruktuuri. Microsoft voitti silloin keskimääräisellä 17,5 prosentin prosessorikuormalla (Google ja Amazon jäivät noin 15 prosenttiin).

Asiakasympäristöissä käyttöaste jää yleensä alle kymmeneen prosenttiin. Tehostamisen tarvetta löytyy siis isoistakin ympäristöistä.

Pätäkkää pöytään ja konttikaupalla pilveä

Nykyaikaisen palvelualustan rakentaminen ei ole halpaa hommaa ja vaatii kattavien investointien lisäksi laaja-alaista osaamista. Uusimman sukupolven konesali syö rahaa arviolta 350 miljoonaa euroa.

Jopa 3–5 prosenttia kaikista maailman palvelimista, hieman vuosineljänneksestä riippuen, löytää tiensä Microsoftin datakeskuksiin. Tämä volyymi auttaa laskentatehon paketoinnissa. Lisäksi isot nykyaikaiset konesalit hyödyntävät vihreitä arvoja tehokkaasti ilmajäähdytyksen ja valmiiksi paketoitujen konttien muodossa. Mikäli konttitekniikka kiinnostaa, kaikki merkittävät laitevalmistajat voivat niitä toimittaa, kunhan sitoutuu kohtuullisen suuriin toimitusmääriin. Maailmanlaajuisen julkisen infrastruktuurialustan rakentaminen on muutaman globaalin toimijan käsissä.

Pilvessä on voimaa

Microsoftin Global Foundation Services luo perustukset kaikille Microsoftin tuottamille pilvipalveluille. Tämän organisaation tehtävänä on luoda ja ylläpitää ajoalusta, jonka päälle voidaan rakentaa erilaisia uusia palveluita.

Tehokkuuden taustalla on äärimmäisyyksiin vakioidut loogiset kokonaisuudet ja automatisoitu hallinta. Jos yksittäisessä organisaatiossa yksi asiantuntija kykenee hyvillä työkaluilla hallinnoimaan jopa kymmeniä tai satoja palvelimia, pilvipalvelualustan hallinnassa päästään vastaavasti kymmeniin tuhansiin.

Microsoftin oma operatiivinen keskus onkin maailman suurin System Center -hallintaohjelmistoja hyödyntävä ympäristö, jossa hallitaan yli puolta miljoonaa aktiivista järjestelmää ja palvelua. Erilaisten näkymien avulla saadaan jalostettua käyttöön tarvittavat tiedot palvelujen tilasta ja mahdollisista ongelmista. Yksittäisessä datakeskuksessa fyysisen ympäristön hallintaan riittää puolen tusinaa asiantuntijaa.

Infrastruktuuri kesäkuntoon

Pilvipalvelut koskettavat tavalla tai toisella jokaista organisaatiota. Liiketoimintayksiköt hakevat uudenlaista kilpailuetua, ja pilvipalvelujen avulla voidaan nopeasti reagoida muuttuviin tarpeisiin sekä alentaa operatiivisia kustannuksia. Globaalin elastisen palvelualustan teknologioita ja menetelmiä voit hyödyntää oman infrastruktuurisi ketteryyden kasvattamiseen. Oman ympäristön teknologioiden ajantasaisuus mahdollistaa sekä paikallisten että jaettujen pilvipalveluiden saumattoman käytön. Huomioimalla jo tehdyt investoinnit ja tutut ajoympäristöt saadaan lisäksi ulosmitattua kustannussäästöjä.

Onko oma infrastruktuurisi valmis pilviaikakauteen?

• Juttelevatko hallintajärjestelmäsi keskenään ja saatko niistä tarvittavat tiedot irti nykyisen ympäristösi kehittämiseksi?
• Onko käyttäjien- ja pääsynhallinta kunnossa?
• Oletko kartoittanut pilvipalvelujen käyttömahdollisuudet organisaatiossasi?

Riku Reimaa toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin palvelinliiketoimintayksikössä vastuullaan infrastruktuuriratkaisut. Hän on toiminut vuodesta 1997 alan johtavissa yrityksissä teknisenä asiantuntijana ja konsulttina sekä tuotemarkkinointitehtävissä.

Lisää Microsoftin blogeja löytyy yhtiön sivuilta.

Keilarannan laineita

Kaikki pilveen? Näin sujui Office 365-käyttöönotto

Keilarannan laineet -vierasbloggaajana toimii Onsight Helsingin Jussi Roine.

Keväällä 2011 sain sähköpostilla kutsun Office 365-betakäyttäjäksi. Betaohjelmasta valitsin Enterprise-ratkaisun, joka mahdollistaa federoinnin toteuttamisen omaa Active Directorya vasten.

Nyt muutaman kuukauden koekäytön jälkeen on aika jakaa kokemuksia Office 365:n beta-käytöstä.

Kaikki pilveen?

Oli houkutteleva ajatus siirtää nykyinen, vuosien varrella kertynyt infra pilveen ja "unohtaa" ylläpito ja päivitykset.

Pohdin tätä pokerimaailmasta tuttua all in -vaihtoehtoa reilun tovin ja päädyin lopulta pitämään ydinpalvelut omassa lähiverkossamme betan ajan.

Miksi? Eikö pilvipalveluiden pitäisi vapauttaa it ja liiketoiminta olennaiseen ja siirtää arjen it-rutiinit jonkun toisen ongelmaksi? Juurikin näin. Oma haasteemme on luopumisen tuska.

Omat palvelimet tuovat mielenrauhaa. Ongelmatilanteissa on helppo piipahtaa katsomassa valojen välkettä pimeässä konesalissa todetakseen, että maailmassa on kaikki hyvin. Pilvipalvelun kanssa tästä saavutetusta mukavuustekijästä on pakko luopua.

No, ehkä kuitenkin vaiheittain

Lopulta päädyimme siirtämään palveluita vaiheittain pilvipalveluun. Ensimmäiseksi rakennamme yhtenäisen tunnistuksen ja identiteetinhallinnan, jolloin käyttäjät voivat jatkossakin käyttää tuttuja käyttäjätunnuksia ja muodostaa yhteyden sähköpostipalvelimeen totutulla tavalla.

Seuraavaksi pitää päättää marssijärjestys. Omassa tapauksessamme otamme ensimmäiseksi käyttöön Lyncin, sitten Exchangen. Nykyiset Office 2010 -asennukset toimivat sellaisenaan eivätkä vaadi muutoksia. Extranet-alustan toteutamme SharePoint Onlinellä.

Tuloksena syntyy hybridi-infra, jossa asiakkaille näkyvät palvelut ja liiketoiminnan kannalta tärkeät peruspalvelut kuten sähköposti ovat pilvessä. Suurempaa räätälöintiä vaativat ratkaisut, kuten sähköiset lomakkeet ja sisäiset työnkulut (lue: lounassetelit ja tuntikirjaukset) pidämme jatkossakin nykyisen infran päällä. Jatkokehityksen myötä näille saattaa aikanaan löytyä koti Office 365:sta.

Muutama huomio matkan varrelta

Office 365:en tullessa tutummaksi huomasimme, että osa sisäisistä työkaluista on järkevämpää toteuttaa uudelleen ja välttää hankala historiadatan migraatio. Tässä tärkeimmät havainnot:

• Integraatiot SharePoint Onlinestä paikalliseen infraan (esim. sql-tietokantoihin) onnistuvat vain Silverlightilla ja skriptipohjaisilla ratkaisuilla. Perinteinen tapa kutsua Web Services -rajapintaa onnistuu siis vain selaimen puolelta ja vaatii usein tuttujen toteutustapojen uudelleenarviointia.
• Sähköpostipalvelimen sijainnilla ei lopulta ole merkitystä, kunhan palvelu toimii. Samalla huomasimme, että sähköpostit ovat useimmille käyttäjille peruspalvelu jonka tulisi yksinkertaisesti toimia. Erityisesti mobiilikäyttäjille hybridialustaan siirtyminen aiheutti lisätyötä erilaisten päätelaitteiden konfiguroinnin ja hienosäädön kanssa.

Lopulta omien palveluiden ja palvelimien ylläpidosta luopuminen ei tunnu enää mahdottomalta ajatukselta, päinvastoin. Miten teillä?

Jussi Roine keskittyy Onsight Helsinki -yrityksen pääarkkitehtina luennoimaan, debuggaamaan ja toteuttamaan Office 365- ja SharePoint-ratkaisuja kehäteiden molemmin puolin. Vapaa-aikansa Jussi viettää tyypillisesti pitämällä sadetta Suomen harvoilla kiipeilykallioilla, läppärin kanssa.