Tätä en tekisi uudelleen

Keilarannan laineita

Kuudes työpäivä

Jo vuosia sitten eräässä lehdessä oli sarjakuva, jossa kaksi kaverusta tapasivat toisensa sattumalta uimarannalla ja toinen kysyi toiselta ihmetellen, että eikö hänen pitänyt olla töissä? Tähän toinen vastasi, että kyllä näin on, ja että hän onkin toimitusjohtajan lomasijainen. Toimitusjohtajalla vain oli niin paljon töitä, ettei kerinnyt lomalle.

Milloin sinä tekisit mieluiten viikon rästityöt? Iltaisin? Viikonloppuisin?

Työn muodot ja roolit ovat muuttuneet siten, että työ ei ole enää välttämättä aikaan ja paikkaan sidottua. Tehtävät, "työt", liikkuvat sujuvasti tietokoneiden ja matkapuhelimien mukana kaikkialle. Samalla, kun tietotekniikka mahdollistaa suurten tietomäärien ja tehtävien nopean liikkumisen ja käsittelyn, luo se samalla uudenlaisia haasteita päivittäiseen työn tekemiseen.

Miten pystyn käsittelemään kaiken tiedon, selviytymään tehtävistä sekä asetetuista tavoitteista? Kun emme pysty enää hahmottamaan ja priorisoimaan asioita, on helppo "lipsua" ilta- ja viikonlopputöihin.

Lipsumisessa on loppujen lopuksi kyse ajan- ja tehtävienhallinnasta. Tietotekniikka ja ohjelmistoratkaisut tarjoavat paremmat edellytykset työstä suoriutumiseen, mutta ne eivät auta, jollei niiden mahdollisuuksia opetella hyödyntämään.

Kiire, stressi ja uupumus ovat asioita, jotka nousevat pintaan, kun emme enää pysty hallitsemaan omaa aikaamme ja työtehtäviä. Tuloksena ovat pitkät työpäivät ja -viikot. Lopulta jopa varastamme aikaa tärkeistä palautumisjakoista, kuten lomista, ja tärkeiltä asioilta, kuten perheiltämme.

Pitäisikö Suomen kilpailukyvyn vuoksi tehdä lakialoite kuudennesta työpäivästä?

Myös organisaatiot voivat joutua opettelemaan uusia pelisääntöjä työtehtävien teettämisessä ja tekemisessä. Useissa organisaatioissa roolista riippumatta toimitusjohtajasta työntekijöihin tehdään tänä päivänä pitkiä päiviä ja viikkoja osittain liiketoiminnan aiheuttamista paineista, mutta toki osittain omasta tahdostakin.

Pitkät työpäivät eivät kuitenkaan itse arvoisesti paranna kenenkään kilpailukykyä.

Joskus työajan ja vapaa-ajan rajan vetäminen voi olla hankalaa, mutta se on suurimmalla osalla välttämätöntä jaksamisen, tehokkuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Vastuu on varmaan niin työnantajan kuin työntekijän itsensäkin.

Miten tasapainottaa nämä tekijät nopeasti muuttuvassa maailmassa?

Organisaatiot voivat auttaa kilpailukyvyn parantamisessa ja työyhteisön hyvinvoinnissa tarjoamalla työntekijöille oikeanlaiset työkalut viestinnän, työtehtävien ja ajanhallinnan tueksi, sekä kannustaa ja tukea ohjelmistoratkaisujen hyödyntämisessä, jotta työt ja tehtävät saadaan tehtyä ajallaan ja vieläpä työaikana.

Oikeanlaiset ratkaisut voivat myös antaa aivan uudenlaisia joustavia näkökulmia ja mahdollisuuksia työn tekoon. Mitäpä, jos tänään pitäisinkin kotikonttoripäivän ja nauttisin tehokkaan työpäivän päätteeksi illasta perheeni kanssa? Lopulta työnteossahan on kyse yksinkertaisesti siitä, että oikeat työtehtävät tulevat tehdyksi silloin kuin pitäisi.

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Keilarannan laineita

Mistä ostat tietotekniikkaa?

Suomalainen pk-yritys käyttää liikevaihdostaan keskimäärin alle 5 prosenttia it-hankintoihin eli laitteisiin ohjelmistoihin ja palveluihin. Kuka ne investointieurot itselleen loppupeleissä kerää?

Lomien ja pikku hiljaa taakse jäävän taantuman jälkeen on monella pk-yrityksellä edessä tietotekniikkahankintoja. Taantumassa sinniteltiin vanhoilla koneilla ja ohjelmistoilla, mutta ennen pitkää hankinnat ovat ajankohtaiset. Pc:n keski-ikä on kolmesta viiteen vuotta, ja usein pc:n vaihtuessa myös siinä olevat ohjelmat päivittyvät.

Perinteinen hankintakanava on ollut ”valtuutettu it-kauppias”, jolla on joko ihan myymälä tai on aktiivisen myyntityön tuloksena onnistunut kauppaamaan laitteita ja ohjelmistoja asiakkaalle. Usein sama yritys tarjoa asiakkaalle tietotekniikan ylläpitopalvelua ja käyttöönottoprojekteja.

Tässä etuna on se, että myyjällä saattaa olla jonkunlainen ymmärrys asiakkaansa liiketoiminnasta, ja myyjä saattaa jopa aktiivisesti miettiä, mitkä uudet asiat voisivat asiakasta tämän liiketoiminnassa auttaa.

It-hankintoja voi tehdä myös netissä mutta myös enevässä määrin suurissa marketeissa. Jokainen yrityshenkilö on myös kuluttaja, ja raja kuluttajille tai yrityksille suunnatuissa laitteissa, varsinkin läppäreissä, on usein aika ohut.

Globaalisti nopeimmin kasvava pk-sektorin hankintakanava on operaattorit, joille on loogista pyrkiä myymään it-palveluita jo telepalveluita käyttävälle asiakkaalleen.

Mitä enemmän siirrytään peruslaitteista ohjelmistojen ja palveluiden suuntaan, asiakaspalvelun rooli kasvaa. Olisi kiva kysyä ”minkälainen ratkaisu sopii parhaiten omaan tarpeeseeni” tai ”miten tämä laite, ohjelmisto tai palvelu auttaa minua tekemään työni mielekkäämmin (=paremmin/nopeammin) tai edustamaani yritystä menestymään?”

Asiakaspalvelijan ei kuitenkaan aina tarvitse olla fyysinen henkilö, mutta silloin esimerkiksi verkkokaupan pitää pystyä puhuttelemaan juuri minua.

Uskon hankintapaikkojen kirjon kasvavan tulevaisuudessa aina vaan lisää.

Milloin saamme ostaa Officen huoltoasemalta? Tai jos käytämme palkkahallintoa netin yli, miksi sama yritys ei tarjoaisi meille sähköpostiyhteyksiä? R-kioskilta taitaa jo pc:eitä saada.

Blogin kirjoittaja Jarkko Lainio vastaa Microsoftin tuotteiden myynnistä pk-sektoriin. Jarkolla on 20 vuoden kokemus It-alasta ja on toiminut ennen Microsoftia muun muassa kolmen eri yrityksen it-päällikkönä.

Keilarannan laineita

Esimerkillinen julkinen palvelu

Yhteiskunnallisen keskustelun kesäfestivaali Suomessa on SuomiAreena, jota MTV3 järjestää Pori Jazzin yhteydessä. Se on kansallinen sovellus Ruotsin Almedal-veckan-konseptista, sillä merkittävällä erotuksella, että Suomessa keskustelun lomassa voi myös nauttia hyvästä musiikkitarjonnasta.

SuomiAreenan koko on kasvanut merkittävästi sitten ensimmäisen tapahtuman kesällä 2004. Nyt keskusteluja oli tarjolla runsaasti. Kansalaistori oli mielestäni jo siinä pisteessä, että kasvun rajat ovat tulossa vastaan.

SuomiAreena kertoo mielestäni myös siitä, miten helppoa ja samalla konsensushakuista poliittinen keskustelu Suomessa on. Harvassa maassa vain muutamia viikkoja aikaisemmin eronnut pääministeri osallistuu yleisöstä käsin keskusteluihin ilman mitään protokolla-asemaa, turvamiehiä tai muuta vastaavaa. Se kertoo myös siitä, että meillä demokratia toimii. Äärimmäisen arvokasta!

Osallistuin Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComin puitteissa hyvään keskusteluun tietoyhteiskunnan tilasta. Teemana on miten vauhdittaa kehitystä.

Konsensus siitä, että kehitys on ollut toivottua hitaampaa viime vuosina, oli laaja. Syystäkin oltiin paljolti samaa mieltä. Ilahduttavaa oli, että tuhkan ripottelun sijaan esille nostettiin myös onnistumisia.

Erittäin ilahtunut olin kansanedustaja Jyrki Kasvin puheenvuorosta Espoon kaupungin sähköisistä palveluista. Kasvi muun muassa kehui Espoon Omahoito-terveyspalvelua.

Omahoito keskittyy sairauksien hoidon sijaan omasta terveydestä huolehtimiseen. Siihen kuuluvat niin riittävä liikunta, ruokailutottumukset kuin myös mielenterveydestä huolehtiminen.

Sivuilla voi testata omaa tilaansa ja sieltä löytää kootusti tietoa eri riskiryhmille sairauksien ennaltaehkäisystä. Terveyskansion kautta espoolaiset voivat asioida oman lääkärinsä ja hoitajansa kassa ja seurata omaa hoitosuunnitelmaa.

Minusta palvelu edustaa sitä ajattelua, jota julkisissa palveluissa nyt pitää hakea. Omaehtoisuutta, ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua, ja teknologian hyvää hyödyntämistä.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin,kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

Mitä näistä emme tee -listat

Hyvät käytännöt usein unohtuvat markkinatilanteessa, jossa välittömät myyntiä aikaansaavat toimenpiteet korostuvat ja kvartaalitaloudesta on siirrytty vielä lyhyempään seurantaan. Hyvinä aikoina luomme helposti uusia viestejä ja konsepteja, samalla hyväksi testatut toimenpiteet ja käytännöt unohtuvat - kunnes taantuma tuo ne jälleen esiin.

Tässä muutama ajatus:

1. Mitä näistä emme tee -listat

Meillä on ihmeellinen kyky luoda kaikkea mukavaa tekemistä ja perustella kuinka tärkeää se on liiketoiminnan ja asiakkaiden kannalta. Itse opin tekemään kaikesta niin tärkeästä tekemisestä listoja, jotka esitin kulloisellekin yleisölle.

Tämä aiheutti luonnollisesti hyväksyntää ja pään nyökyttelyä, kunnes kysyinkin yksinkertaisesti: Mitä näistä emme tee? Miten niin emme tee, kaikki ovat tärkeitä yrityksen tuloskortin kannalta…

Varmasti, mutta rahaa on vähemmän ja meidän täytyy priorisoida. Mietitään, mitkä mahdollisuudet meillä on toteuttaa asioita ja keskitytään niihin.

2. Mittaaminen ja analysointi

Markkinoinnin vaikuttavuuden yksi keskeinen mittari on sen vaikutukset yrityksen menestykseen. Taantuman aikana erityisesti markkinoinnin tulosten seuraaminen on avainasemassa, sillä johto vaatii tuloksia erilailla.

Vastaavasti analysoimme myös epäonnistumiset ja miksi tuloksia ei syntynyt. Systemaattinen mittaaminen ja analysointi jäävät toivottavasti jokaisen markkinoijan selkärankaan taantuman myötä. Sama pitäisi koskea kaikkea yritystoimintaa.

3. Yksinkertaistaminen

Tiedon tuottaminen on helppoa, mutta miten suodatat siitä oikealla tavalla 80 % pois. Tiedon tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää ja sen pitäisi tuoda todellista lisäarvoa asiakkaille ja kumppaneille.

Taantuman myötä lyhyet ja nopeat viestit toivat tähän pontta, mutta paljon on vielä tekemistä.

4. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Taantuma parantaa selvästi yrityksen sisäistä yhteistyötä yli yksikkörajojen. Ihmiset puhaltavat enemmän yhteen hiileen ja ovat valmiita auttamaan muita - kaikilla kun on tai ainakin pitäisi olla mahdollisimman samat tavoitteet yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Samanaikaisesti myös eri verkostot yrityksen ulkopuolella löytävät toisiaan paremmin ja tekevät tiiviimpää yhteistyötä tulosten saavuttamiseksi. This is people business - jatkukoon tämä myös taantuman jälkeen.

5. Henkilökohtaiset mikropäätökset

Taantuma laittaa liikkeelle. Samalla on hyvä pysähtyä ja miettiä, miten voi arkipäivän pienillä valinnoilla rakentaa omaa työhyvinvointia. Kiireessä minulta jäi liikunta ja huomasin väsyväni useammin. Aloitin uudelleen liikunnan ja energiaa löytyy enemmän.

Lisäksi rauhoitin iltani yksinkertaisesti siten, että otin sähköpostien automaattisynkkauksen pois päältä kännykästäni klo 18.00. Nyt voin itse valita, katsonko sähköpostit illalla manuaalisesti vai vasta aamulla. Helpottaa kummasti ja toimii. Ei ole niin tärkeää asiaa, etteikö se yhtä iltaa ja yötä odottaisi.

Ja jos jotakin todella akuuttia ilmaantuu, niin onneksi ihmiset vielä soittavat!

Taantuma on väistymässä ja osittain ohikin, mutta toivottavasti oivallukset jäävät elämään oman työni arkeen. Kerro sinäkin omista oivalluksistasi.

Satu Yrjänen vastaa Microsoftin markkinointiviestinnän strategiasta, brändistä ja kohderyhmäisistä kamppanjoista. Hänen intohimonaan on strateginen markkinointi linkitettynä tulostavoitteisiin ja kumppanitoimintaan, sekä digitaalinen markkinointi.

Keilarannan laineita

Tulenkestävää it:tä ilman isoa rautaa

Luin Hesarista kuinka salamasta alkanut tulipalo tuhosi omakotitalon niin, että perheeltä paloi käytännössä kaikki. Onneksi pääsivät itse turvaan palavasta talosta. Vaikea kuvitella, miten siitä pystyy kokoamaan elämänsä taas raiteilleen. Itse asustelen puisessa rivitalossa, pisti siis miettimään.

Organisaatiot ovat samanlaisessa tilanteessa, vaikka oman perheen kautta ajateltuna asia tuntuu konkreettisemmalta. On helppo ymmärtää, että tuotanto keskeytyy, jos tehdas palaa. Nykyään kuitenkin monelle organisaatiolle tietojärjestelmä on se ”tehdas”.

Kollegani on monasti kertonut tarinan vene-alan yrittäjästä jonka tuotantolaitos paloi pari vuotta sitten. Uutisen lehdestä luettuaan hän soitti yrityksen johtajalle ja voivotteli tapahtunutta todeten ettei kai sitten saisikaan kesäksi venettään. Siihen yrityksen johtaja tokaisi ”Haluatko veneesi vaikka huomenna? Meillä on piha ja tilauskirjat täynnä, katsos kun ei meidän bisnes ole se veneen tekeminen vaan niitten myynti!”.

Kaikkiin tilanteisiin ei tietenkään kyetä varautua ennalta, mutta kannattaa kuitenkin suunnitella ja miettiä mihin voi vaikuttaa, miten ja kuinka paljon paukkuja tekemiseen kannattaa panostaa.

• Onko teillä päätetty minkälaisen tietojärjestelmäkatkon organisaation toiminta kestää?
• Miten tietojärjestelmä ja sen tiedot on varmistettu?
• Miten toimitaan palautustilanteissa?
• Onko tehty suunnitelma testattu toimivaksi?

Toimintakriittinen tietotekniikka

Useimmiten it-ammattilaisten piireissä on totuttu käsittelemään organisaation kannalta kriittisiä palveluita teknisistä näkökulmista. It-alalla korkea käytettävyys ja liiketoimintakriittiset palvelut mielletään isoiksi investoinneiksi, joiden lopputuloksena organisaatioon ostetaan kasa konsultteja, kalliita erikois-osaamista vaativia ohjelmistoja sekä todella iso kasa rautaa (amerikkalaisetkin puhuvat ”Big Iron” -termeillä, kaikkihan on rapakon takana aina isompaa).

Todellisuus on jotain ihan muuta.

Edelleen voidaan toteuttaa asioita perinteisellä mallilla ja ostaa ylimitoitettua kapasiteettia. Niinhän on aina tehty. Teollisuusstandardeilla laitteistoilla ja nykyaikaisella käyttöjärjestelmällä kuitenkin toimintakriittisen ympäristön toteuttaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa ja kustannustehokasta. Viisainta on miettiä it-palveluita enemmänkin käyttäjän näkökulmasta kuin teknisistä lähtökohdista.Toimiihan se silloin kun minä sitä tarvitsen?

Korkea käytettävyys ja jatkuvakäyttöiset palvelut on helppo mieltää ja ymmärtää. Pankkipalvelut ovat sellaisia, samoin leikkaussalin järjestelmät ja lennonjohto. Itse koin lennonjohtojärjestelmien haavoittuvuuden, kun lomille lähtiessä Puolan ilmatila oli kiinni tietokonevian takia. Onneksi nokkela Finnairin kippari sai reititettyä lentonsa uudelleen Saksan kautta muutamassa minuutissa.

Palvelun pitää vain toimia. Piste.

Palvelutason optimointi

Palvelujen toimivuudessakin ja niiden määrittelyssä on eroja. Miten toteat toimivuuden tason? Riittääkö että esimerkiksi webbisivusto latautuu sitten joskus vai pitäisikö sen suorituskykyyn olla sidottu jokin konkreettinen mittari? Onko hyväksyttävää, että sivusto latautuu, jos sen takana kirjautumisia hoitava hakemistopalvelu tai tietokanta on nurin tai ylikuormitettu? Mitä tapahtuu kesäiselle markkinointikampanjalle joka räjäyttääkin pankin ja palvelimeni eivät kykene käsittelemään ennennäkemätöntä kuormaa?

Edellä mainittu kipparikin teki fiksusti kun ensimmäisen kuulutuksen yhteydessä asetti odotukset tarpeeksi alas (”saatamme joutua odottelemaan yli tunnin”) ja yllätti positiivisesti heti muutamaa minuuttia myöhemmin (”navigointilaitteiden uudelleenohjelmointiin menee noin 10 minuuttia”). Hyvä investointi menee hukkaan ja saattaa aiheuttaa jopa kielteisiä vaikutuksia yritykselle tai organisaatiolle. Tässä suhteessa uudenlaiset arkkitehtuurit, virtualisointiteknologiat ja pilvestä ostettava lisäkapasiteetti voi tarjota ennenäkemätöntä joustavuutta taaten palvelun toiminnan myös ääritilanteissa.

Out in the Outback

It-investointeja on pääsääntöisesti perusteltu toteutettavan sovelluksen tai ratkaisun vaatimien maksimien mukaisesti. Varmuuden vuoksi on hankittu se ylimääräinen suoritin tai palvelimeen tuplasti keskusmuistia. Olisiko kuitenkin nykyaikaisempi vaihtoehto ostaa tarvittava ylikapasiteetti pilvestä ja mitoittaa omat järjestelmät mediaanikuorman mukaan?

Tai optimoida fyysiset it-resurssit virtualisointi-teknologioita hyödyntäen? Näin teki muun muassa Outback Steakhouse, jonka friteeratut sipulit -kampanja aiheutti ennennäkemättömän, liki puolen miljoonan käyttäjän ryntäyksen heidän Facebook –sovellukseen. Koska itse Facebook-sovellus ajettiin Windows Azuren päältä, ei kapasiteettiongelmia tai huonoa käyttökokemusta päässyt syntymään.

Kartoita nykyiset valmiutesi ja valmistaudu tulevaan

Microsoft on jo vuosia kehittänyt infrastruktuurin optimointimalli -nimellä kulkevaa viitekehystä, jolla voidaan tarkastella nykyisiä kyvykkyyksiä ja tulevia tarpeita organisaation toiminnan näkökulmista. Parhaita käytäntöjä hyödyntämällä (Microsoft Operations Framework, ITIL), oman it-ympäristön ja toimintatapojen dokumentoinnilla sekä tehokkaalla testaamisella varmistat it-palvelujesi toiminnan silloin kun niitä todella tarvitaan. Samalla kartoitat ympäristösi valmiudet hyödyntää uusia teknologioita ja luot pohjan tulevaisuuden toimintakriittisille palveluillesi.

Riku Reimaa toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin palvelinliiketoimintayksikössä vastuullaan infrastruktuuriratkaisut. Hän on toiminut vuodesta 1997 alan johtavissa yrityksissä teknisenä asiantuntijana ja konsulttina sekä tuotemarkkinointitehtävissä.

Keilarannan laineita

Jarru nimeltä palveluntarjoaja

Liityn tällä kirjoituksella tietoisesti siihen kirjavaan kansanjoukkoon, joka ihmettelee teleoperaattoreiden – tai tämän vuosikymmenen termein ilmaistuna – viestintäpalveluiden tuottajien palveluita. Tästä sain samalla kimmokkeen miettiä myös hieman laajemmin tieto- ja viestintäalan palveluiden tarjontaa ja mahdollisuuksia.

Luulin selviäväni tällä kertaa ilman suurempaa suunnittelua, kun tilasin verkkoyhteydet uuteen kotiimme. Aluksi maksoin muutaman tonnin historiallisen kuparipiuhan liittämisestä talomme alle yritykselle, joka huolehtii myös Microsoftin laajakaistayhteyksistä.

Muutaman viikon odottelun jälkeen taloni laajamittaisiin yhteystalkoisiin osallistui palveluntarjoajan puolelta kaksi henkeä puhelintuesta, yksi uuvahtanut asiakaspalvelija myymälässä ja pari kolme paikalle tipahtanutta ulkoistettua asentajamörköä.

Omaa aikaa asiointeihin kärähti kaksi tuntia ja tämän jälkeen vielä toiset kaksi tuntia ADSL-modeemin, verkkojohtojen, reitittimien ja muun sälän kytkemisessä ympäri taloa. Toimintavarmuus on valitettavasti edelleen vähän niin ja näin, kun talon sisälle pystytetyn langattoman verkon signaalit tuntuvat jämähtävän betonisiin väliseiniin. Minulla ei myöskään ole mitään näkymää siihen, mitä setti kokonaisuudessaan maksoi.

Onneksi selkeämmin ja hauskemminkin voi ostaa tiedonsiirron perustarpeet täyttäviä palveluita. Seuraava esimerkki on kenties hieman yksinkertaisempi kokonaisuus tuottaa asiakkaalle, mutta vastaavasti langattomia laajakaistapalveluita on mielestäni sorsittu julkisessa keskustelussa viime vuosina varsin paljon. Olkoon tämä samalla siis niiden puolustuspuheenvuoro.

Samalla viikolla kun pähkäilin taloni yhteyksiä, olin töiden merkeissä kumppanin järjestämällä aurinkoinen asiakaskeikalla saaressa, jossa ei ole kiinteitä piuhoja. Saaren omistajien (eriskummallinen pariskunta + jättiläismäinen dobermanni) mukaan tietyn haastajaoperaattorin nettitikku toimii siellä parhaiten.

Uskon vakaasti tosielämän kokemuksiin ja suosituksiin. Niin ryntäsin hakemaan itselleni yhden liittymän lisää lähimmästä kauppakeskuksesta, maksoin uudesta tuttavuudesta neljän lounassetelin verran ja kiikkerän venematkan jälkeen tökkäsin tikun kiinni robustiin Lenovooni. Yhteys toimi vauhdikkaasti! Hetkessä olin Windows 7 Direct Accessin ja Microsoft Office Communicatorin avulla videoyhteydessä esimieheeni, joka juuri sopivasti pisteytti tämän vuoden henkilöarviointeja vapaa-ajan asunnollaan.

Tässä tapauksessa langattomaan nettiliittymään meni rahaa ennakoitavasti, asiakaspalvelijan mielisteltävänä oli hauska olla, ja mikä olennaisinta, tärkeällä hetkellä yhteys toimi.

Uusiin välineisiin siirrytään, tai noh, siirryttäisiin innoissaan. Windows 7 on nostanut työasemiin ja taustapalveluihin liittyvät kehitysprojektit prioriteeteiksi asiakasyrityksissä pitkän hiljaiselon jälkeen. Motiiveina näissä on ilahduttavan usein ihmisten työympäristön, työn joustojen ja työhyvinvoinnin kehittäminen.

Tahtipuikkoa raikkaan teknologian nauttimisessa ei aina kuitenkaan ohjaa asiakas itse, vaan oma palvelukumppani, joka edelleen jumppaa palvelumallinsa, tarjoamakehityksensä, resursointinsa, teknologiavalintojensa, sovellustensa ja hinnoittelunsa kanssa. Johtavan it-palvelutalon myyjä hymyilee teinimäisen ujosti yhdeksän vuotta vanhan käyttöjärjestelmänsä takaa ja toteaa: ”me voimme tehdä teille mitä vaan”.

Ymmärrettävän, selkeästi hinnoitellun ja ammattitaitoa huokuvan tuotteistetun tarjouksen tekeminen ei silti ota onnistuakseen oman organisaation tuotantobyrokratian syövereistä. Asiakas huokaisee syvään ja ilmavan palvelukuvauksen lomassa epäilee kyvykkäimpien yksilöiden sitoutumista juuri tähän meidän projektiin.

Samaan aikaan, kun edellinen palvelukumppanin asiakas päättää tehdä käyttöönottoprojektin itse, paranee toisen palveluntarjoajan konsulttien tuloskorttien käyttöasteet, ja sitä myöten palveluntarjoajan tulos, täyttä häkää.

Näillä kumppaneilla palvelukonsepti on selkeästi tuotteistettu oman osaamisen ympärille.

Ensisijaisesti suosittelenkin asiakkaille – oman pähkäilyn sijaan – asiakkaan tarpeen mukaisesti sertifioidun kumppanin hyödyntämistä. Hyvä asiantuntija on tehnyt asian ennenkin, lyönyt päänsä puolestasi, tuotteistanut kokemuksensa helposti pureskeltavaan muotoon ja parhaimmillaan innostaa tiimisi korkeampiin ajatuksiin.

Yhtä tärkeää on palveluntarjoajien vertailu. Tätä vertailua auttaa ennakkoarviointi oman projektin tavoitteista, sisällöstä, välineistä ja rajauksista. Microsoftin työasemakäyttöönottojen yhteydessä tämä arviointipalvelu on esimerkiksi Desktop Deployment Planning Services, joka tuottaa määrämuotoisen projektisuunnitelman. Suunnitelman tekijät löytyvät Partner Directorystä, johon Microsoft listaa kumppanit näiden asiantuntijoiden osaamisprofiilien mukaan. Selkeä käsikirjoitus kourassa on huomattavasti helpompi vertailla eri toimittajien sisältöä, osaamista, sitoutumista ja hintatasoa.

Lisäksi kehotan kysymään kavereilta, esimerkiksi oman organisaatiosi tyypillisten työroolien kanssa saman oloiselta toiselta organisaatiolta, miltä palvelukumppanin virkeys, palveluasenne ja yhteistyön mielekkyys maistuvat. Reippaiden ja kohteliaiden kanssa on hauskaa paahtaa yhdessä eteenpäin kyynisten mörköjen kanssa tappelemisen sijaan. Kokemusten vaihtoon voi etsiä uusia ystäviä vaikkapa asiantuntijayhteisöistä kuten www.itpro.fi.

Palveluntarjoajien toimintamallit kehittyvät onneksi usein rahavirtojen kuohun koventuessa. Suhteuttamalla Suomen markkinan IDC:n tutkimukseen ”The Economic Impact of Microsoft's Windows 7, EUEZ”, on pelkästään kotimarkkinan Windows 7 –palveluiden myyntipotentiaali 150-200 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä kakusta kilpailevat niin viestintäpalveluiden tuottajat kuin it-palvelutalot. Molemmilla on vielä opittavaa asiakkaiden tarpeista. Voiton ratkaisee osaltaan ymmärrettävä tuotteistus.

Henkilökohtaisesta palveluostajan näkökulmastani huomasin, että perinteiset kiinteät verkkoyhteydet eivät taida olla viestintäpalvelujen tuottajille kummoinenkaan kasvuala. Tätä jähmeää prosessia ja palvelukokemusta olen tähän mennessä tyytynyt sadattelemaan neljälle ystävälleni. Uusia nettitikkuja sen sijaan olen myynyt jo kaksi lisää lähipiirilleni. Tätä palvelusuhdetta jatkankin onnellisena pitkin kuumaa lomakautta, vaan tuskin kuitenkaan työasioihin.

Sampo Lehtiniemi on kauppatieteiden maisteri, joka on kehittänyt tuotteita, palveluita ja yhteisöjä tietoalalla vuodesta 1998 lähtien. Hänen nykyinen pestinsä on Microsoftin Windows-liiketoimintajohtaja.

Keilarannan laineita

Puolita kesäloman jälkeinen sähköpostin siivousrumba

Kiitokset Kimmo Rouskulle artikkelin toteamuksesta, että Microsoft Office 2003 tai vanhemmat kannattaa päivittää versioon 2010. Olen samoilla linjoilla myös siitä, että ylläpitosopimuksen ostaneiden yritysten kannattaa päivittää uusimpaan versioon. Lisäksi Office 2007:n hiljattain ostaneiden teknologiatakuuasiakkaiden kannattaa päivittää Officensa ilmaiseksi.

Yhdestä asiasta olen Kimmon kanssa eri mieltä. Mielestäni myös 2007-versio kannattaa päivittää 2010:een, koska se lisää yritysten kustannustehokkuutta ihan käytännössä.

Yksi Office 2010:n eniten päivittäistä työntekoani helpottavista ominaisuuksista, keskustelunäkymä eli conversation view, oli ohitettu Rouskun tekstissä vain lyhyellä maininnalla. Keskustelunäkymä niputtaa saman aiheen keskustelut käteviksi koosteiksi. Uuden ominaisuuden avulla voin helposti lukea vain ne viestit, joissa on jotain uutta tietoa, poistaa koko keskusteluketjun kerralla sekä löytää etsimäni, aiheeseen liittyvän viestin.

Uskon että saapuneet-kansion kesäloman jälkeinen siivousurakka tulee puoliintumaan viime vuodesta uuden toiminnallisuuden ansioista. Organisaatiomme näkee tämän kustannustehokkuutena - itse koen, että työni muuttuu näin mielekkäämmäksi.

Toinen selkeästi aikaa säästävä ja päivittäisiä rutiineja helpottava ominaisuus on Kimmon mainitsema co-authoring eli samanaikainen editointi. Ennen Sharepoint 2010:ntä jouduin usein etsimään kollegaani, joka oli ehkä unohtanut tiedoston auki lounastaukonsa ajaksi ja samalla lukinnut muilta mahdollisuuden työstää samaa tiedostoa.

Puhumattakaan sähköpostin liitteenä lentelevistä tiedostoista, joita kokonainen työryhmä yrittää työstää yhdessä. Ensimmäisten arvioiden mukaan työntekijät säästävän samanaikaisella editoinnilla noin 25 prosenttia aikaa uuden ominaisuuden ansiosta, kun tiedostoa on tarkoitus työstää yhdessä.

Office 2010:n säästää myös erillisen kuvankäsittelyohjelman hankinnasta. Kun Office 2007:n kehitystyö aloitettiin, oli joillakin meistä jo digitaalisia kameroita, joillain harvoilla jopa digitaalisia videokameroita. Digikuvien ja videoiden käyttö ei kuitenkaan silloin ollut luonteva osa jokapäiväistä tarinan kerrontaa. Muutamassa vuodessa olennaiseksi osaksi jokapäiväistä kommunikointiamme ovat tulleet niin videot kuin kuvatkin.

Kuvien muokkaaminen 2010:ssä on huomattavasti edeltäviä ohjelmistoversioita helpompaa. Aikaisemmin avasin päivittäin erillisen kuvankäsittelyohjelman kuvia muokatakseni kuvia PowerPoint tai Word-tiedostoja varten. Office 2010:n myötä kuvankäsittelyohjelma on pysynyt käyttämättömänä. Ammattikäytössä toki tarvitaan edelleenkin kuvankäsittelyyn suunniteltuja ohjelmistoja, mutta tavallinen tietotyöläinen voi nyt tuoda ideansa hyvinkin luovasti esiin tuttujen, muutenkin käytössä olevien ohjelmistojen avulla.

Kimmon mainitseman sparklines-kaavion lisäksi tiedon analysointia helpottamaan on tullut toinenkin uutuus: osittaja eli slicer. Osittajan avulla on helppo luoda valittua aineistoa varten painikkeita, joita napsauttamalla voi suodattaa taulukon tietoja. Jos Pivot-taulukko -sanan kohdalla on tehnyt mieli laittaa kädet korville ja odottaa, että aihe vaihtuu, suosittelen kokeilemaan osittajia!

Vanhoihin Pivot-taulukoihin verrattuna osittajan avulla voi entistä helpommin hahmottaa, mitä tietoja kulloiseenkin näkymään on suodattanut, siirtyä eri suodatusvaihtoehdosta toiseen, sekä luoda näyttäviä raportteja käsittelemästään tiedosta.

Uuden Office 2010:n sekä SharePoint 2010:n uusiin ominaisuuksiin, käyttötarkoituksiin, referensseihin sekä suomalaisten kumppaneiden näkemyksiin kannattaa käydä tutustumassa digitaalisessa tapahtumassa.

Tuotemarkkinointipäällikkö Terhi Jaakkola vastaa Microsoft Officen markkinoinnista. Kirjoittajalla on lähes 10 vuoden kokemus Microsoftin MSN:n ja Windows Live -palveluiden parista niin kansainvälisissä kuin paikallisissakin tehtävissä.

Keilarannan laineita

Erilainen tapahtuma - ymmärtääkö esimiehesi vierailusi?

Markkinointitiimimme päätti julkistaa tuottavuusratkaisuiden uudet versiot digitaalisessa tapahtumassa. Halusimme säästää sinulta matkustamisen vaivan ja tarjota mahdollisuuden vierailuun sinulle parhaiten sopivana ajankohtana.

Meille päätös oli helppo ja jälleen yksi tapa konkreettisesti tehdä asioita pilvessä. Mutta kysymyksiä oli monta:

• Onko työpaikalla hyväksyttävää surffailla tapahtumassa ja käyttää siihen sama määrä aikaa kuin perinteisessä tapahtumassa vierailuun?
• Miten houkuttelisimme tapahtumaan osallistujia? Paperikutsulla, sähköpostilla vai bannerimainoksella?
• Miten mittaisin tiimin onnistumista ja vertaan digitaalista julkistustapahtumaa perinteiseen tuotejulkistukseen?

Yksi vastaus on ainakin selvä: Digitaalinen tapahtuma on järjestäjille kustannustehokas ja vierailijalle helppo. Tavoitimme noin satakertaisen yleisömäärän ja kutsuimme mukaan suuren joukon kumppaneita.

Ennen Office 2010:n julkistusta päätimme tutkia suomalaisten tietotyöntekijöiden ajatuksia uudenalisista työnteon tavoista. Tutkimuksesta selvisi, että suomalaiset työntekijät suhtautuvat erittäin myönteisesti uuteen teknologiaan, mutta ovat huolissaan kuinka yhteisöllisyyden käy, kun tutun kahviautomaatin sijaan tapaisimme verkossa. Toinen työntekijöiden huolenaihe on vapaa-ajan ja työnteon oikeanlainen rytmitys.

Samoja seikkoja pohdimme, kun ryhdyimme rakentamaan digitaalista julkistustapahtumaamme. Kokevatko kävijät arvokkaaksi sen, että tapahtumaan voi osallistua missä vain ja milloin vain? Miten saamme heidät vierailemaan tapahtumassa yhdessä aivan kuin he vierailisivat fyysisessä tapahtumassa?

Päätimme ottaa mahdollisimman konkreettisen lähestymistavan kutsumalla tapahtumaa tapahtumaksi ja lähettämällä tietylle kohderyhmälle kutsut perinteisesti paperilla.

Mielestäni tiimi onnistui loistavasti, mutta nyt haluaisin kuulla erittäin mielelläni lukijoiden mielipiteitä tapahtumiin osallistumisesta verkossa. Minkälainen tapahtuman pitäisi olla, että sinne kannattaa mennä?

Varaathan hetken aikaa, ehkä kupin kuumaa, kaverin pikaviestimen päähän ja lähde tutustumaan digitaaliseen tapahtumaamme täällä.

Tom Toivonen toimii Microsoftin tuottavuusratkaisuiden liiketoimintajohtajana Suomessa. Ennen Microsoftia Toivonen on toiminut tietotekniikkayritysten kansainvälisissä myynti-, markkinointi-, johto- ja konsultointitehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Keilarannan laineita

Ehkäpä tämän takia it-projektit epäonnistuvat

Lueskelin muutama päivä sitten Gartnerin IT Spending -raporttia ja havahduin jännittävään löydökseen: Aivan tavalliset yritykset investoivat sovelluskehitykseen tietämättään huomattavia summia rahaa.

Raportin mukaan yritysten it-investoinnit ovat noin 4 prosenttia liikevaihdosta. Toki tämä luku vaihtelee toimialoittain, tyypillisesti suhde on 1 - 7 prosenttia. Sovelluskehitysinvestointien osuus it-investoinneista on noin 25 prosenttia eli kokonainen prosentti liikevaihdosta.

Suomessakin siis investoidaan aika paljon rahnaa, massia, pätäkkää, etten sanoisi suorastaa miljoonia egejä sovelluskehitykseen.

Olin hieman hämilläni, koska asiakkaiden kanssa keskustellessani aika usein tulee vastaan lausuma: ”Me emme kehitä itse mitään.”

Tätä asiaa hieman pengottuani ja katsottuani pinnan alle aloin ymmärtää asiaa tarkemmin. Eiväthän asiakkaat tee ”sovelluskehitysprojekteja”. He tehostavat myyntiä räätälöimällä asiakashallintaratkaisuja, tehostavat liiketoimintaprosesseja integroimalla erillään olevia järjestelmiä, virkistävät digitaalista julkisivuaan, parantavat sisäistä yhteistyötä ja viestintää ja niin edelleen.

Lamppu syttyi hitaan hämäläisenkin pään päällä. Asiakkaat eivät koe kehittävänsä softaa vaikka keskimäärin prosentti liikevaihdosta menee sovelluskehitykseen, siis miljardeja.

Lisää asiaa pöyhittyäni ymmärsin myös sen, että koska asiakkaat eivät koe tekevänsä sovelluskehitystä, heillä myös harvoin on selkeätä toimintatapaa tehdä hankkeita ja hoitaa niitä kehdosta hautaan. Tähän toki poikkeuksena ovat toimialat, jossa it-teknologia on ollut suuressa merkityksessä jo pidemmän aikaan, esimerkiksi finanssiala.

No-o, joku voisi sanoa, että eihän se yksi prosentti liikevaihdosta niin paljon ole, että siihen omia tai selkeästi määriteltyjä toimintamalleja pitäisi ottaa. Suosituin toimintamalli tuntuu olevan se, että nakataan homma ja vastuu toteuttavalle kumppanille, nostetaan peukut pystyyn ja toivotaan parasta. Mutta ovatko intressit kumppanin kanssa yhteneväiset?

Ehkäpä juuri tämän yhteisen mallin puutteen takia suuri osa – itse asiassa 70 prosenttia - hankkeista epäonnistuu tai jättää parantamisen varaa. Siis miljardi-investoinneista vain 30 prosenttia onnistuu nappiin.

Ovatko nämä sovelluskehityshankkeet normaaleja toiminnan kehittämisen hankkeita ?

Saaattaa olla, mutta yhdeltä osin nämä kehittämishankkeet, joihin sisältyy sovelluskehitystä, eroavat monesta muusta toiminnankehityshankkeesta. Erona ovat "kehdosta hautaan" eli elinkaaren aikaiset kustannukset. Tyypillisesti ohjelmiston elinkaari on 10-15 vuotta. Ohjelmistokehityshankkeissa elinkaarenaikaisista kustannuksista vain noin viidennes kustannuksista onkin ensiprojektin eli julkaisun aikaansaamia kustannuksia ja neljä viidennestä on ensiprojektin jälkeen tulevia kustannuksia kuten ylläpito-, jatkokehitys- ja modernisointikustannuksia.

Olisiko sittenkin syytä miettiä miten sovelluskehitystä tehdään tai teetetään?

Ratkaisu- ja tuotepäällikkö Matti Antilalla on yli 15 vuoden kokemus korkean teknologian hankkeista eri funktioissa. Hän on toiminut niin teknologiakehitystehtävissä kuin myynnissä ja markkinoinnissa, aloittelevissa start-upeissa kuin maailman suurimmissa globaaleissa teknologiayrityksissä.

Keilarannan laineita

Äänestä suomalaisopiskelijat voittoon ImagineCupissa

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijajoukkue Signbook eteni finaalipaikkaan maailmanlaajuisessa teknologiakilpailu ImagineCupissa. Kilpailuun rekisteröityi Suomessa yli 250 kilpailijaa ja maailman laajuisesti yli 300 000 opiskelijaa 100 eri maasta.

ImagineCup koostuu useammasta eri kategoriasta kuten pelikehityksestä, mediatuottamisesta tai mobiiliratkaisuista. Teemana ovat YK:n globaalit kehitystavoitteet (Millennium Development Goals) eli ”kuvittele maailma, jossa teknologia auttaa ratkaisemaan vaikeimmat kohtaamamme ongelmat”. Kilpailu antaa opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa, viedä uusia innovaatioita eteenpäin ja monesti saada sitä kautta jopa erittäin tuottavaa liiketoimintaa.

Signbookin voittotyö on verkossa toimiva yhteisölllinen viittomakielen sanastopankki, joka kannustaa jakamaan ja oppimaan videoituja viittomia. Signbook on muun muassa sosiaalista mediaa hyödyntävä työkalu, jolla uutta teknologiaa käyttäen voidaan etsiä ja jakaa viittomakielen sanastoa erilaisiin tilanteisiin.

Jos puhuttua kieltä ei voida käyttää ja esimerkiksi hätätilanteissa tarvitaan viittomakieltä, auttaa Signbookin uudenlainen videohaku tarvittavien termien löytymistä. Viittomakielen online-sanakirja saadaan uusien puhelimien myötä myös taskuun mukaan, mikä laajentaa aivan uudella tavalla erityisryhmien kommunikointia kenttäoloissa.

Tuomaristossa istuva pitkän linjan huippukouluttaja ja konsultti Ahti Haukilehto Ahti Haukilehto Consultingista kuvasi voittajatyötä seuraavasti:

”Tämän vuoden kilpailutyöt olivat kilpailutehtävän mukaisia, niissä ratkaistiin todellisia haasteita jopa täysin uusilla, innovatiivisilla tavoilla. Voittajatyön ongelman kuvaus ja rajaus oli hyvin tehty ja sovellus ratkaisi ongelman hienosti. Myös sen graafinen ulkoasu ja käyttökokemus ovat loistavaa tasoa”.

Tällaiset kilpailut antavat hyvän ponnahduslaudan uraan ja Signbook -projekti on herättänyt jo nyt kovasti huomiota eri tahoilla ja tiimin jäsenille on tullut jo useampia työpaikkatarjouksia.

Jos et ole Signbookia nähnyt aiemmin, kannattaa ehdottomasti tutustua sen esittelyvideoon täällä.

Kilpailussa on myös erillinen People’s Choice online-kilpailu, jossa kuka tahansa voi käydä tiimejä äänestämässä.

Kaikki siis äänestämään Suomen tiimin täällä.

Signbook löytyy myös Facebookista. ja ImagineCupin kotisivulta.

Blogin kirjoittaja Jukka Wallasvaara, vastaa Suomessa akatemisesta yhteistyöstä ja opetuksen kehityksen tukemisesta. Jukalla on yli 10 vuoden kokemus It-alasta ja nykyisin hän toimii Microsoftin kehittäjä- ja alustayksikön evankelistana.

Keilarannan laineita

Data toisessa EU-maassa - luotatko naapuriin?

EU:n komissio julkaisi jokin aika sitten tieto - ja viestintäpolitiikan ja tietoyhteiskuntapolitiikan linjauksia niin sanotussa Euroopan digitaalisessa agendassa. Agenda on hyvä avaus, mutta vielä tällä hetkellä se uhkaa jäädä vitsiksi.

Digitaalisen agendan suuri tavoite liittyy digitaalisen sisämarkkinan luomiseen. Sisämarkkina tarvitsee yhteiset pelisäännöt, jotta digitaalisia palveluita voidaan myydä Euroopan laajuisesti.

Poliittisesti tässä on syytä todeta, että sisämarkkinoista onkin ollut liian ohuelti puhetta. Myös tekoja voisi olla enemmän. Taloustilanne, integraatio-innon ja johtajuuden puute Euroopassa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kansalliset agendat dominoivat ja protektionistiset äänensävyt lisääntyvät.

Tässä tilanteessa komission avaus ja vahva linjaus Eurooppalaisten aitojen sisämarkkinoiden puolesta on erinomainen. Suomen tulee tukea tätä peruslinjausta selkeästi.

Digitaalinen agenda rakentuu muun muassa markkinoiden tai toisin ilmaistuna ihmisten luottamuksen, osaamisen, yksityisyyden suojan, yhteen toimivuuden ja fragmentoituneiden markkinoiden avaamisen varaan. Myös nämä linjaukset ansaitsevat laajaa kannatusta.

Sisämarkkinakehityksen osalta on syytä rakentaa Eurooppalaista luottamusta pilvipalveluiden suhteen. Suomen tulee selkeästi linjata, että julkisen vallan data voi sijaita EU-alueella, eikä kaiken ole välttämätöntä sijaita Suomessa. Poikkeuksena tähän on lähinnä kansallisen turvallisuuden kannalta kaikkein olennaisin data.

Pilvitekniikka on niin valtioille, liikeyrityksille kuin yksittäisille käyttäjillekin mahdollisuus tehokkuuden lisäämiseen, kustannussäästöihin ja innovointiin.

Näiden hyötyjen realisointi edellyttää tiettyjen haasteiden ratkaisemista, jotta käyttäjien luottamus pilvipalvelujen omaksumiseen saavutetaan ja pilvitekniikan laajamittainen käyttöönotto tulee mahdolliseksi.

Utopia eurooppalaisesta pilvestä

Koska pilvipalvelut eli etäresurssipalvelut ylittävät valtioiden rajat, pilvitekniikka tarjoaa Euroopalle myös ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä askeleen lähemmäs EU 2020 -visiota tehokkaasta, aidosti integroidusta ja saumattomasta digitaalisesta sisämarkkinasta.

Eräät näistä haasteista tarvitsevat yritysten panosta, toiset taas valtiovallan päätöksiä – ja monet niistä edellyttävät kuluttajien, yritysten ja poliittisten päättäjien yhteistyötä.

Kyse on esimerkiksi palvelutasosopimuksista, yhteen toimivuudesta sekä läpinäkyvistä liiketoimintakäytännöistä. Tämä vuoropuhelu saa runsaasti huomiota kuluttajien kertoessa toiveistaan, ja yritykset toimivat sekä aktiivisella että kilpailuhenkisellä tavalla pyrkiessään täyttämään kuluttajien tarpeet.

Mukana on monenlaisia asiakkaita ja erikokoisia palveluntarjoajia kaikista maista ja alueilta. Eurooppa voi hyötyä heterogeenisesta ja vilkkaasta markkinasta sekä nauttia tämän tietojenkäsittelyvaiheen eduista poistamalla esteet, jotka voivat heikentää luottamusta pilvipalvelujen käyttöön ja hidastaa niiden yleistymistä.

Päättäjien vastuullista toimintaa on varmistaa, että Euroopassa on oikeanlainen tietoliikenneinfrastruktuuri pilvipalvelujen tukemiseksi. Lisäksi on luotava järkevä ja yhdenmukainen EU-tason järjestelmä sääntelemään pilvisijaintiin tallennetun tiedon virtaa ja suojausta. On myös perustettava kehittynyt tietosuojan ja tietoturvan valvontarakenne, jossa otetaan huomioon tietojenkäsittelyn tulevat kehityssuunnat.

Ennen kuin pilvipalvelujen edut saadaan täysimittaisesti käyttöön ja EU:n digitaalinen sisämarkkina aidosti luotua pk-yrityksille ja muille osakkaille, sekä yritysten että EU:n päättäjien on ryhdyttävä vastuullisiin toimiin, jotta kaikki eurooppalaiset voivat käyttää pilvitekniikoita turvallisella tavalla. Käyttäjien luottamusta pilvipalveluja kohtaan on kasvatettava.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin, kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

Onko softasi Vuittonin laukku vai Alepan kassi?

Mitä eroa on Louis Vuittonin ”Speedy 30” -laukulla ja Alepan muovikassilla?

Laukku ja kassi? Molemmilla siis voi kantaa tavaraa, mitäs tästä nyt melua pitämään? Minua asia alkoi askarruttaa siinä vaiheessa, kun vertasin hintaa. Speedy 30 maksaa satoja euroja ja Alepan muovikassin saa 15 sentillä. Mistä on kyse? Tätä täytyy selvittää.

Ohjelmistoalalla kun ollaan, niin tarkastellaan asiaa tyypillisten ohjemistovaatimusten kuten toiminnallisuus (functionality), turvallisuus (security), skaalautuvuus (scalability), luotettavuus reliability), suorituskyky (performance), käyttöliittymä (user interface) ja järjestelmärajapinnan (system interface) näkökulmasta.

• Molemmat, sekä Speedy 30 että muovikassi, ovat aina saatavilla kunhan ovat hankittuina ja niitä ei ole hukattu (saatavuus).
• Molemmat ovat varsin turvallisia, tosin Speedy 30 kestänee ulkoisia kolhuja hieman muovikassia paremmin ja Speedyssä on myös vetoketju, joten se on hieman turvallisempi.
• Kumpainenkin toimii luotettavasti kunhan niitä ei valtavasti ylikuormita, esimerkiksi suurilla nestemäisillä kuormilla (luotettavuus).
• Sekä muovikassi että Speedy 30 siirtävät tavaraa ainakin niin paljon kuin sitä jonkun matkaa jaksaa kantaa (toiminnallisuus, suorituskyky).
• Jos tavaraa on paljon kannettavana voi hankkia Speedy 30:n tai muovikassin toisellekin kädelle, joten kyllä skaalautuu.
• Rajapinta käyttäjälle on varsin samanlainen. Molemmissa on kädensija, josta niitä on hyvä kantaa (käyttöliittymä).
• Samaisesta kädensijasta sekä Speedy 30:n että muovikassin voi laittaa roikkumaan vaikka polkupyörän ohjaustankoon (järjestelmärajapinta).

Molemmilla siis homma hoituu ja eroja on vaikea löytää. Miksi toinen maksaa satoja euroja ja toinen 15 senttiä?

Täydellistä vastausta tuskin onkaan, mutta osittainen vastaus piilee ”suunnittelun” tavoitteessa tai koska suomenkielessä ei ole oikein hyvää sanaa termille ”design”, niin käytetään termiä ”design” paremman puutteessa.

Mitä tämä design oikein on ja mitä se tarkoittaa? Designilla ja sen yhteydessä tuotteeseen tai palveluun on aina jokin tavoite. Tämän tavoitteen ymmärtäminen selvittää osaltaan miksi Speedy 30 maksaa satoja euroja ja muovikassi maksaa 15 senttiä.

Designin ja tuotteen tavoite Speedy 30:lle ja muovikassille ovat varsin erilaiset. Muovikassille tavoite lienee ”mahdollisuus siirtää edulliset päivittäistavaraostokset mahdollisimman edullisesti paikasta A paikkaan B”. Speedy 30:n omistajalle Louis Vuittonin tavoite on ”viedä kantajansa tavanomaisuudesta poikkeavalle matkalla” (a journey beyond – an extraordinary experience) .

Siis lähtökohtaisesti nämä kaksi ”ohjelmistovaatimuksiltaan” varsin samankaltaiset ratkaisut ovatkin suunniteltu aivan eri tarkoituksiin , toinen on tavarankuljetukseen ja toinen elämyksen tuottamiseen. Tavoitteet ovat erilaiset ja niin myös hinta. Jos designin tekijä onnistuu tavoitteessaan, hän myös saa pyytämänsä hinnan.

Design on toiminnallisen ja emotionaalisen kokemuksen suunnittelua valittuun tarkoitukseen valitulle kohderyhmälle.

Olemmeko me itc-maailmassa hyödyntäneet ”designin” mahdollisuuksia ? Onko sinun ratkaisusi sellainen, että käyttäjä suorastaa hehkuu punaisena rakkaudesta sitä käyttäessään? Ja jos ei, niin pitäisikö?

Ratkaisu- ja tuotepäällikkö Matti Antilalla on yli 15 vuoden kokemus korkean teknologian hankkeista eri funktioissa. Hän on toiminut niin teknologiakehitystehtävissä kuin myynnissä ja markkinoinnissa, aloittelevissa start-upeissa kuin maailman suurimmissa globaaleissa teknologiayrityksissä.

Keilarannan laineita

Nokian pelikenttä pirstaleina

Mobilimarkkina on tällä hetkellä kovassa turbulenssissa, jonka on aiheuttanut älypuhelinten käytön voimakas kasvu ja markkinolle tulleet uudet toimijat.

Kolmen kuukauden välein julkistetaan röykkiöittäin erilaisia markkinakatsauksia, joista myös mobiiliteollisuus saa omansa. Analyytikoiden lisäksi laitevalmistajat kertovat oman näkemyksensä, jonka jälkeen markkinat palkitsevat toiset arvon nousulla, ja toiset saavat keppiä. Tosin aina markkinoiden reaktiot eivät ole maalaisjärjellä ymmärrettävissä.

Kuinka mobiilimarkkinat jakautuvat tulevaisuudessa? Kristallipalloa en omista, mutta teen oman perustellun arvaukseni. Katsotaan sitä ennen nykytilanne.

Taistelua markkinaosuuksista

IDC:n viimeisen raportin mukaan Nokia johtaa maailman älypuhelinmarkkinoita vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä omalla kymmenluvullaan (39,3%). Seuraavana tulevat RIM (19,4%), Apple (16,1%), HTC (4,8%) ja Motorola (4,2%). Näistä suurimmat, eli Nokia ja RIM, eivät ole pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttaan vuoden takaisesta.

Toinen mielenkiintoinen taulukko on älypuhelimien käyttöjärjestelmien markkinaosuudet. Wikipediaan koottujen analyytikkoraporttien mukaan Symbian on edelleen suurin mobiilikäyttöjärjestelmä ja Gartnerin helmikuun raportin mukaan se oli 46,9 prosenttia vuonna 2009.

Muiden osuudet olivat RIM (19,9%), iPhone OS (14,4%), Windows Mobile (8,7%), Linux (4,7%), Android (3,9%) ja WebOS (0,7%). Näistä iPhone ja Android ovat vahvassa kasvussa, ja Symbian sekä Windows Mobile ovat menettäneet markkinoita.

Entä sitten? Mitä tästä seuraa ja mihin tämä johtaa?

Se kenellä on kristallipallo, osaisi sanoa varmasti, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Mutta kun kristallipalloa ei ole, niin nostan esille pari asiaa omasta näkökulmastani.

Pirstaloituminen

Lukujen perusteella ei ole enää yhtä selkeää dominoivaa markkinajohtajaa. Tästä seuraa välittömästi se, että kehittäjät ja palveluntarjoajat joutuvat usein tukemaan useaa älypuhelin alustaa, jotta heidän tarjontansa tavoittaisi kattavasti käyttäjäkunnan. Tämä lisää kustannuksia ja hidastaa kehitystä.

Markkinoiden pirstaloituminen ei ole palveluiden yleisen kehityksen kannalta hyvä asia, ja se hidastaa innovaatioiden leviämistä. Toisaalta kehittäjillä on valinnan vapautta, jolloin alustojen erilaisuuksista seuraa mahdollisuus uuden käyttäjäkokemuksen luomiseksi.

Pirstaloitumisessa on yksi selkeä etu ja se liittyy tietoturvaan. Koska yhtä dominanttia alustaa ei ole, niin myös rikollisten pitää tähdätä usealle alustalle. Kun fragmentoitumista tapahtuu myös alustojen sisällä, niin tämä hankaloittaa laajasti leviävien haittaohjelmien kirjoittamista.

Ainoastaan iPhone OS on suhteellisen yhtenäinen ja iso alusta, joten maalaisjärjellä veikattuna se olisi paras kohde rikollisille. Toisaalta Apple pyrkiikin turvaamaan alustansa pitämällä sen mahdollisimman suljettuna ja kontrolloituna.

Palveluntarjoajan näkökulma

Palveluntarjoajan näkökulmasta alustat eivät ole tasa-arvoisia. Alustavalintaan vaikuttavat monet seikat kuten markkinaosuus kohdemarkkinassa ja- segmentissä, kehityskustannukset ja jakelukanavat. Palveluntarjoajat toivovat, että mobiiliin kehittyisi vahvoja standardeja, joiden avulla sovelluksia ja palveluita voisi rakentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tästä syystä Adobe Flash on monen sisällöntuottajan toivelistalla myös mobiiliin, koska se on käytännössä de facto -standardi webissä.

Apple on rakentanut selkeän ja vahvan arvolupauksen sisällöntarjoajille: yhtenäinen iPhone-alusta, jolle tarjotaan yksi jakelukanava AppStoren kautta. Tänä päivänä kehittäjä voi luottaa siihen, että lähes jokainen sovellus toimii käytännössä kaikissa myydyissä iPhoneissa ja jopa iPadissä. Jakelu ja ostaminen tapahtuu yhdestä sovelluskaupasta, johon pääsee niin puhelimen kuin tietokoneenkin kautta.

Tämän reseptin avulla Apple on luonut uudenlaisen ja vahvasti kasvavan mobiilisovelluksiin liittyvän liiketoiminta-alueen, jota muut pyrkivät eri tavoin kopioimaan. Mutta vanhat pirstaloituneet alustat kärsivät historiansa taakasta, joka näkyy suoraan niiden sovelluskauppojen valikoimassa ja kehittäjien päänsärkynä.

Androidin nousu

Googlen Android on mielenkiintoinen tulokas iPhonen rinnalla. Avoimeen koodiin perustuva alusta houkuttelee kehittäjiä jo osin ”trendikkyydellään” ja uutena pelurina se ei ole vielä kärsinyt fragmentoitumisesta.

Android on kehittynyt vauhdilla ja nyt eletään jo version 2.2 aikaa. Kehitys on johtanut siihen, että alusta on alkanut pirstaloitumaan, ja kaikki laitteet eivät ole taaksepäin yhteensopivia tai edes päivitettävissä. Myös sovelluskauppa on avoin, jolloin ohjelmistojen laatua ei pyritäkään kontrolloimaan keskitetysti vaan annetaan markkinan eli käyttäjien tehdä se. Tästä seuraa päänvaivaa niin kuluttajille kuin laitevalmistajille ja operaattoreillekin.

Myös tämän luokan avoimen koodin kehityksessä jonkun täytyy olla veturina, ja Androidin tapauksessa se on Google. Nähtäväksi jää, miten tekijänoikeudet ja patentit hoidetaan lisensioinnissa, ja antavatko mobiilimaailman muut toimijat Androidin kasvaa vapaasti.

Toisaalta nykyisellään avoimen lähdekoodin Symbianin ja MeeGonkin tilanne Nokian tukemana on hyvin vastaava, joten teollisuus tullee löytämään yhteiset pelisäännöt ennemän tai vähemmän kivuliaasti.

Android-leiri joutuu ottamaan fragmetoitumisen päivä päivältä vakavammin, ja tämä tulee varmasti vaikuttamaan myös alustan kehitykseen ja sille kehittämiseen. Veturina on tulevaisuudessakin varmasti Google, jolle Android on äärimmäisen strateginen hanke.

Katse kristallipalloon

En malta olla ottamatta ennustajan roolia ja jakamatta omaa näkemystäni tulevaisuudesta. Tästä aiheesta on käyty monta debattia ja vain tulevaisuus lopulta näyttää miten käy.

Itse uskon siihen, että seuraavan parin vuoden aikana pirstaloituminen jatkuu. Suurimpia häviäjiä tulevat olemaan Symbian ja Palmin WebOS – HP:n tuesta huolimatta.

Päädymme tilanteeseen, jossa viisi suurta peluria iPhone, RIM, Symbian, Windows Phone ja Linux/Android/bada/Meego-leiri saavuttavat kukin noin 20 prosentin markkinaosuuden. Tällainen tilanne lähentelee kaupallisesti sietämätöntä pattitilannetta ja uskon, että kaikki toimijat operaattoreista valmistajiin pyrkivät pyhään kolminaisuuteen, jossa merkittävien mobiilikäyttöjärjestelmien määrä tippuisi kolmeen.

Ketkä tulevat olemaan ensimmäisen erän voittajia? Oma valintani on Android, iPhone ja Windows, koska takana ovat aidot softatalot, muiden jakaessa yhdessä jäljelle jäävän vajaat 20 prosenttia. Katsotaan kuinka käy!

Vesa-Matti Paananen vastaa Microsoftin mobiilista liiketoiminnasta Suomessa ja työskentelee Microsoftin Marketplace-palvelun parissa 12 Euroopan maassa. Veskulla on pitkä kokemus mobiiliratkaisuista niin yrityksissä kuin kuluttajasektorillakin.

Keilarannan laineita

Pilventorjunta on turhaa

Cloud computing eli pilvilaskenta vaikuttaa kaiken hypen perusteella todellisuutta mystisemmältä ja elämää suuremmalta asialta. The Register -verkkojulkaisun teettämän lukijakyselyn perusteella kehittäjät ja it-ammattilaiset eivät pidä varsinaisena pilvilaskentana läheskään kaikkea jota sellaiseksi kaupataan. Oli sitten kyse infra-, alusta- tai sovelluspalveluista, aidoimmaksi pilvilaskennaksi koettiin palvelut, jotka skaalautuvat joustavasti ilman pitkäaikaista sitoutumista ja ovat toimintaperiaatteeltaan jaettuja moniasiakasympäristöjä ja joista veloitetaan käyttövolyymin mukaan.

Pilvilaskentaa lokeroidaan usein myös tiukasti sovellus- (SaaS), sovellusalusta- (PaaS) ja infrapalveluihin (IaaS). Todellisuudessa eri palvelut ovat sekoituksia näistä. Monilla sovelluspalveluilla on myös alustaominaisuuksia. Samoin Amazon WebServices on infran (EC2, S3) lisäksi osittain sovellusalusta (Amazon Elastic MapReduce).

Myös Microsoftin Azure on sovellusalustan ja infrapalvelun sekoitus. Azuren laskentapalvelut rajoittavat automaation mahdollistamiseksi sovelluksen rakennetta, mutta Azure Storage levytilapalvelut ovat varsin infratyyppisiä ja lähellä Amazonin S3 mallia.

Pilvilaskennan turvallisuus ja tietosuoja mietityttää monia. Hyvä analyysi pilvilaskennasta eurooppalaisesta näkökulmasta on ENISA:n (European Network and Information Security Agency) Cloud Computing Risk Assessment.

Analyysissä todetaan että vaikka pilvilaskentaan liittyy moniasiakasmallista johtuen uusia uhkia, on toisaalta helpompaa saada tuotannon fyysinen turvallisuus organisaatiokohtaista tuotantoa paremmalle tasolle. Resurssien keskittäminen myös madaltaa tietoturvan toteutuskustannuksia, jolloin samalla investoinnilla saavutetaan parempi turvataso.

Ulospäin eri pilvilaskennan alustat näyttävät äkkiseltään hyvin samankaltaisilta. Zurichin teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytieteen yksikkö (ETH Zurich Systems Group) on tehnyt mielenkiintoisen vertailun eri pilvilaskenta-alustojen skaalautuvuudesta transaktiokäsittelyssä TPC-W-testin pohjalta. Skaalautumisessa havaittiin yllättäviä eroja.

Amazonin S3 ja EC2 yhdistelmä sekä Windows Azure olivat testissä ainoat lineaarisesti skaalautuvat alustat. Vertailua on toki jo ehditty kritisoimaan useammastakin yksityiskohdasta. Kannattaa seurata ETH:n tutkijoiden lupaamia uusintatestejä joissa muun muassa toistetaan testi suuremmilla datamäärillä.

Pilviä on turha torjua taivaalta vetoamalla kategorisesti riskeihin. ENISAn raportti on hyvä osoitus siitä, että tietoturvan ja -suojan näkökulmasta keskitetyllä tuotannolla on myös etuja. Olisiko paikallaan tehdä yhteistyötä kansallisten tietoturvatoimijoiden kesken? Luodaan järjestelmä jossa kukin kansallinen tietoturvatoimija sertifioisi paikallisia palvelutoimittajia (Suomessa siis NCSA-FI). Tämä avaisi markkinoita paikallisille eurooppalaisille palveluntarjoajille EU:n alueella.

Pilvilaskentaan kannattaa perehtyä. Kyseessä on merkittävä muutos johon on varauduttava. Hyvän yleiskuvan saa lukaisemalla yhdessä muutaman suomalaisen it-arkkitehdin kanssa kirjoittamani artikkelin jossa on kuvattu myös kaksi suomalaista case-esimerkkiä.

Blogin kirjoittaja, kehittäjä- ja alustayksikön sovellusevankelista Pasi Mäkinen pitää Microsoftin asiakkaita ja kumppaneita tietoisena teknologiakehityksestä. Aikaisemmin Pasi johti Capgeminillä arkkitehtitiimiä. It-alasta hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus.

Keilarannan laineita

Suomi tippui kymmenen sijaa

Sveitsiläinen tutkimuslaitos IMD julkaisee kerran vuodessa oman arvionsa eri maiden kilpailukyvystä. 19. päivä julkaistussa tutkimuksessa Suomi tippuu rajusti. Sijoitus heikkenee kymmenen sijaa paikalle 19.

Huipulle kipuaa Singapore, jota seuraa Hong Kong, USA ja Sveitsi. Pohjoismaista Suomen ohittavat niin Ruotsi, Norja kuin Tanskakin.

Mistä Suomen pudotus sitten johtuu?

Suomen sijoitus heikentää luonnollisesti talouden alamäki. Bruttokansantuotteen pudotus on ollut yllättävän raju. Sijoitusta heikentää myös julkisen talouden haavoittuvuus ja velkaantumistahti. Huoli ei liity julkisen talouden nykyiseen velkaantumisasteeseen vaan pikemminkin talouden niin sanottuun kestävyysvajeeseen.

Suomen kilpailukyvyn avaimet voikin kiteyttää kolmeen seikkaan: tuottavuus, tuottavuus ja tuottavuus.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisellä on tässä oleellinen rooli. Siitä lisää keskustelua tuottavuusohjelmassa.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin, kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

Office-julkistustapahtuman digitaaliset ovet aukesivat

SharePoint 2010 ja Office 2010 -julkistustapahtuman digitaaliset ovet ovat avautuneet. Astu sisään osoitteesta www.office.fi.

Aloita tapahtumassa vierailu katsomalla video, jossa suomalaiset työelämän visionäärit kertovat ajatuksiaan työn tulevaisuudesta ja unelmatyöpaikan aineksista.

Astu sisään tapahtumaan ja katso keynote-esityksestä esimerkki työpäivästä, kun unelmatyöpaikan ainekset ovat kohdallaan. Tutustu tapahtumassa Microsoftin kumppaneiden tarjontaan, tuottavuusratkaisuiden demoihin sekä Microsoftin ja kumppaneiden luentoihin.

Tervetuloa!

Tom Toivonen toimii Microsoftin tuottavuusratkaisuiden liiketoimintajohtajana Suomessa. Ennen Microsoftia Toivonen on toiminut tietotekniikkayritysten kansainvälisissä myynti-, markkinointi-, johto- ja konsultointitehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Keilarannan laineita

Kannattaako PK-yrityksen mennä pilveen?

Sähköpostista on tullut de facto –kommunikointiväline yritysten välisessä toiminnassa, joten on oikeutettua pitää sitä yritysten perustarpeena, kuten vaikkapa sähköä, joka ostetaan sieltä mistä se luotettavimmin ja edullisemmin saadaan. Uskon saman käytännön ulottuvan jatkossa tietotekniikan peruspalveluihin.

Tämän päivän kuuma puheenaihe it-maailmassa on pilvipalvelut, tosin tutumpi termi pk-yrityksille tutkimuksemme perusteella lienee online-palvelut. Käytetään kumpaa termiä tahansa, kysehän on internetin kautta käytettävistä ohjelmistoista, joista maksetaan yleensä kuukausikohtainen maksu per käyttäjä.

Hyvä esimerkki tälläisista ohjelmista on sähköposti. Sähköpostin hankkiminen pilvestä tarkoittaa sähköpostipalvelun hankkimista ulkopuoliselta taholta (puhelinyhtiö, it-palveluntarjoaja, Microsoft), ja palvelusta maksetaan tietty summa käyttäjää kohden kuukaudessa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan ainoastaan oma pc ja internet-yhteys, "fyysiset" sähköpostit sijaitsevat palveluntarjoajan datakeskuksissa. Ja datakeskukset voivat sijaita myös Suomen rajojen ulkopuolella – tutkimustemme mukaan tämä ei kuitenkaan häiritse pk-yrityksiä. Suosittelen kuitenkin varmistamaan datan sijaitsevan EU:n sisällä.

Pilvipalveluissa kyse on myös siitä, ettei kaikkea tarvitse omistaa. Kun ohjelmistoista maksetaan käytön mukaan, eivät ohjelmisto– ja laitekulut rasita yrityksen tasetta. Kulut on myös helppo ennustaa, koska maksut joustavat käyttäjämäärän mukaan. Kustannusten ennustettavuuden lisäksi yrityksen ei tarvitse varata tilaa it-laitteille (palvelimet) omiin tiloihinsa. Ja pilvilpalveluiden käyttöönotto on usein nopeampaa kuin perinteisten ratkaisujen.

Etuja löytyy siis paljon!

Pk-yrityksen perustietotekniikkapalvelut pystyy jo nyt hankkimaan pilvestä varsin kattavasti. Moni yritys hankkii pc:t leasingillä tai osamaksulla. Pc:n perusohjelmistot (Windows-käyttöjärjestelmän ja Officen) voi hankkia kestotilauksena jaksotetuilla maksuilla. Sähköpostin voi hankkia edellä kuvatuin menetelmin, ja taloushallinnon sovelluksiakin voi käyttää netin kautta. Ja jos yritys tarvitsee palvelimia yrityskohtaisten sovellusten ajoalustaksi, ovat nekin usein ulkoistettu it-palveluntarjoajan datakeskukseen.

Osan pilvipalveluista pystyy hankkimaan täysin itsenäisesti. Tutkimuksemme mukaan kuitenkin enemmistö suomalaisista pk-yrityksistä haluaa hankkia pilvipalvelut yhteistyössä oman paikallisen jälleenmyyjänsä kanssa.

Osana työhyvinvointia moni yritys tarjoaa työntekijöilleen päivittäisen ateriaedun, josta maksetaan tietty summa henkilöä kohden kuussa Sama periaate on tullut nyt myös tietotekniikkaan! Tuoreilla ohjelmistoilla on suuri merkitys ihmisten kokemaan työntekemisen mielekkyyteen.

Mieti ja harkitse pilvipalveluiden soveltuvuutta omaan yritykseesi , ja pyydä mielipidettä it-jälleenmyyjältäsi. Pyydä tarkat laskelmat eri vaihtoehdoille – olen varma aina ei vaan kannata omistaa.

Lisätietoa löydät esimerkiksi täältä.

Blogin kirjoittaja Jarkko Lainio vastaa Microsoftin tuotteiden myynnistä pk-sektoriin. Jarkolla on 20 vuoden kokemus It-alasta ja on toiminut ennen Microsoftia muun muassa kolmen eri yrityksen it-päällikkönä.

Keilarannan laineita

Opiskelija, haluatko miljoonääriksi?

Monelle opiskelijakehittäjälle maaliskuussa ollut MIX-tapahtuma oli kuin jouluaatto pelkillä kovilla paketeilla. Windows Phone 7 -alusta tuo kehittäjälle erittäin rikkaan ja tehokkaan tavan rakentaa sovelluksia hyödyntäen tutuksi tulleita teknologioita niin perinteisten sovellusten kuin mobiilipelikehityksen alueilla. Luotujen sovellusten jakelukanava, Windows Phone Marketplace, tarjoaa erittäin helpon ja skaalautuvan mallin sovellusten kehittäjille, sekä viimeistellyn ja turvallisen hankintakokemuksen loppukäyttäjille.

Sovelluskehitys tuleviin puhelimiin voidaan tehdä joko XNA:lla tai Silverlightilla. XNA on pelikehityksessä paljon käytetty kehitysalusta, joka mahdollistaa jatkossa 3D-pelien luomisen puhelimiin. Mobiilipelien suosion tuplaantuminen viimeisten vuosien aikana, XNA, Windows Phone 7 ja Windows Phone Marketplace tuovat huimat mahdollisuudet peliliiketoiminnalle.

Silverlight on puolestaan levinnyt valtavalla nopeudella viimeisen kolmen vuoden aikana, ja se on asennettuna jo yli 60 prosenttiin työasemakoneista. Yksi vahva syy tähän on Silverlightin tuoma huima suorituskyky ja tehokas sovelluskehitysmalli, jota jatkossa voidaan hyödyntää puhelinsovellusten kehityksessa.

Silverlight-sovellukset ovat Windows Phone 7 -ympäristössä paikallisesti ajettavia sovelluksia, joka tuo XNA-sovellusten lisäksi Silverlight-ympäristölle pääsyn puhelimen palveluihin kuten GPS:ään tai kiihtyvyysantureihin.

Kehitysvälineistä löytyvät myös ilmaiset kaupalliseen kehitykseen käytettävät versiot, ja näin opiskelijat voivat julkaista omia sovelluksiaan ilmaiseksi Windows Phone Marketplacessa rekisteröitymällä DreamSpark-palveluun ja ansaita rahaa sovelluksillaan. Välineet ovat ilmaisia ja julkaisu on opiskelijoille ilmaista, joten nyt on aika hyödyntää se palo, mikä tulevaisuuden osaajissa on.

Paljon kysyttyjä puhelimia odotetaan kuluttajamarkkinoille ennen joulua ja kehittäjille niitä voi löytyä jo aiemminkin...

Tästä ja paljosta muusta saat erityistietoa 27.5.2010 Arcada Congress Centerissä järjestettävässä Windows Phone 7 Developer Hub- huippuseminaarissa. Tilaisuuteen pääsee ilmoittautumaan täältä ja kannattaa kiirehtiä, sillä paikkoja on rajoitetusti.

Antoisia uuden ajan mobiilikehittämiskokemuksia!

Blogin kirjoittaja Jukka Wallasvaara, vastaa Suomessa akatemisesta yhteistyöstä ja opetuksen kehityksen tukemisesta. Jukalla on yli 10 vuoden kokemus It-alasta ja nykyisin hän toimii Microsoftin kehittäjä- ja alustayksikön evankelistana.

Keilarannan laineita

Verot ja kasvuyritykset

Viimeisimmät uutiset niin sanotusta Hetemäen työryhmästä antavat ymmärtää, että verojärjestelmän kokonaistarkastelusta olisi tulossa jonkinlainen väliraportti loppukesästä, siis Keskustan puheenjohtaja- ja pääministerivaihdoksen jälkeen.

Työryhmän tehtävä on Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä. Miten hyvinvointiyhteiskunta kyetään rahoittamaan, miten luodaan kannusteita kasvuun ja miten verojärjestelmä kestää kansainvälisen verokilpailun? Lisäksi pitää tietysti pysyä EU:n reunaehtojen sisällä. Paljon on pelissä.

Työryhmä tietysti vain selvittää. Poliittiset päättäjät päättävät.

Koska aihe ei ole helppo, niin yksinkertaistan vahvasti. Myönteisesti ajatellen uskon, että suuret linjat kulkevat suunnilleen seuraavasti:

• Tuloverotuksen tasoa, ehkä myös progression profiilia, lasketaan maltillisesti. Siitä tehdään linjaukset ainakin 4 vuodelle.
• Yhteisöverotuksen tasoa lasketaan, jotta yrittäjyyttä ja kasvua voidaan kannustaa ja myös pärjätä verokilpailussa.
• Sen sijaan välillisiä veroja, ennen kaikkea arvonlisäveroa ja ympäristöveroja, kuten energiaveroa, nostetaan.
• Todennäköisesti myös osinkoverotuksen taso nostetaan. Ajatuksena lienee alempi yhteisöverokanta ja korkeampi osinkoverotus. Tässä siis suuret linjat.

Minua kiinnostavat uuden kasvun, ja ennen kaikkea kasvuyrittäjyyden, edellytykset tässä keskustelussa. Jätän siis suuret linjat sivuun. Suomen täytyy ottaa maltillisia riskejä poliittisesti ja rakentaa joitakin pieniä poikkeavia ja innovatiivisia verokannusteita kasvuyrittäjyydelle.

Varmuutta niiden toiminnasta ei voi olla, joten ennakkoluulottomuutta tarvitaan.

Alla on kolme ehdotusta, joista on keskusteltu aktiivisesti American Chamber of Commerce Finlandin (Amerikkalainen kauppakamari) poliitiikkakomiteassa.

1. Luodaan t&k –toimintaan liittyvien kustannusten verohyvitysjärjestelmä

Hollannissa on käytössä tämän kaltainen malli, jossa tuotekehitys-ja tutkimustoiminnan palkkakustannuksiin kohdistuvien verojen ja sotumaksujen perusteella tehdään verohyvitys. Meillä verohyvitys voisi olla porrastettu tiettyyn eurorajaan saakka (esimerkiksi 200 000 euroon asti 50 prosenttia ja ylittävältä osuudelta 25 prosenttia).

Myös konserni- ja yrityskohtainen yläraja on varmasti pakko asettaa. Ylärajan tulisi kuitenkin olla korkealla, jotta myös suuremmat yhtiöt voisivat vähennyksestä hyötyä.

Tämä malli kannustaisi t&k toimintaan ja myös sijoittamaan t&k toimintaa Suomeen.

2. Luodaan t&k-tuloon kohdistuva verokannustin

Jotta tuotekehitys ja tutkimuspanoksen kaupallinen hyödyntäminen sijoittuisi Suomeen voitaisiin luodaan t&k-tuloon liittyvä kannustin. Hollanti olisi tässäkin esimerkki. Siellä on käytössä niin sanottu Innovation Box -järjestelmä.

Tässä mallissa yrityksille säädetään erillinen t&k-tulolähde (esimerkiksi elinkeinoverolain tulolähteen sisällä), johon sovelletaan nollaverokantaa tai normaalia yhteisöverokantaa matalampaa verokantaa. Ajatuksena on, että aineettoman oikeuden, kuten patentin, hyödyntämisestä saatava tulo olisi kevyemmin verotettua.

Tällä kannustettaisiin t&k-toiminnan eli aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Suomessa.

3. Luodaan kasvuyrityskannustin

Tässä mallissa kasvuyritysten tekemiä voittoja ei verotettaisi toiminnan alkuvaiheessa (esimerkiksi viisi ensimmäistä vuotta) edellyttäen, että voittovaroja ei nosteta kasvuyritysten omistajien käyttöön. Malli kannustaisi perustamaan kasvuyrityksiä ja käyttämään saavutettuja voittoja yhtiön kehittämiseen. Samalla varmistettaisiin riskisijoittajien ja esimerkiksi businessenkeleiden sitoutuminen kasvuyritykseen riittävän pitkäksi ajaksi.

Haasteena on tietysti kasvuyrityksen määritteleminen. Kriteereinä voisivat toimia esimerkiksi yrityksen koko, yrityksen ikä, kasvu (vuosittainen kasvuprosentti valitulla mittarilla) ja innovatiivisuus (t&k-menot suhteessa liiketoiminnan kuluista).

Kaikissa esitetyissä ideoissa on riskejä ja hankaluuksia. Sitä ei kannata kieltää. Jotta verohallinnolle ei koidu malleista lisää hallintotaakkaa, niin tilintarkastajien merkitys kasvaa. Jos yritys haluaa hyödyntää verokannusteita, tulee niiden myös kustantaa erillisselvitykset tilintarkastuksen yhteydessä.

Lopulta kyse on riskinotosta. Halutaanko luoda innovatiivisempia verokannusteita suurten linjojen lisäksi. Siitä olisi hyvä käydä laajempaakin yhteiskunnallista keskustelua.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin, kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

Mukaan tuottavuusohjelmaan

Viime syksyn ja talven aikana velloineiden tuottavuuskeskustelujen tiimoilta käynnistimme 25.3 Tuottavuusohjelma 2010 – nimisen yhteishankkeen. Ohjelma on kohdistettu julkisen sektorin päättäjille, johtoryhmille ja tietotekniikkajohdolle sekä kehittämiskonsultointia ja tietoteknisiä ratkaisuja julkiselle sektorille tarjoaville yrityksille.

Ohjelman tavoite on ideoida, tunnistaa ja konkretisoida käytännönläheisiä keinoja parantaa tuotavuutta julkisella sektorilla erityisesti hyödyntäen tietotekniikan mahdollisuuksia. Ohjelmassa tavoitellaan sellaisia hankkeita, joita voidaan toteuttaa jo lähitulevaisuudessa – tänä vuonna ja ensi vuonna.

Ohjelma koostuu kolmesta osasta: aloitusseminaari, jonka esitykset ja materiaalit ovat nähtävillä verkossa tästä päivästä alkaen osoitteessa www.tuottavuusohjelma.fi , verkkotyöpajat, jotka avautuvat huhtikuun loppupuolella myöskin edellä mainitussa osoitteessa, sekä elokuussa järjestettävässä päätösseminaarissa.

Aloitusseminaarissa painavat puheenvuorot kuultiin professori Jarmo Vakkurilta, Valtiokonttorin pääjohtajalta Timo Laitiselta sekä Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtajalta Päivi Laajalalta. Lisäksi mainiot ja asiapitoiset alustuspuheenvuorot kuultiin Talent Partners Public Consultingista, Siniseltä Meteoriitiltä sekä Documentalta. Talentin Seppo Määttä ja Timo Ojala aktivoivat mukavasti vapaalla ja spontaanilla ”open space” työskentelyllä osallistujia.

Julkisen sektorin organisaatioita oli edustettuna hyvin laajalla kirjolla – oli eri ministeriöiden edustajia, valtion alaisten virastojen edustajia, isoja ja pieniä kuntayhtymiä, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita, ammattikorkeakouluja sekä pääkaupunkiseudun yliopisto. Kaikki eivät olleet fyysisesti paikalla – esitykset ovat verkossa ja interaktiivinen pääpaino onkin huhtikuun loppupuolella alkavissa verkkotyöpajoissa.

Ohjelmassa jaetaan tietoa, kokemuksia ja näkemyksiä. Ohjelmasta saa konkreettisia hankeaihioita työstettäväksi omalle organisaatiolle. Tuottavuuden parantamisessa keskeistä olisi ettei tehtäisi samaa asiaan moneen kertaan – siksi avoin tiedon vaihto olisi nyt paikallaan.

Tsekatkaa ohjelman sivusto ja lähtekää mukaan! Ja välittäkää tietoa eteenpäin – vaikka asia ei olisi juuri sinulle tärkeä, niin jollekulle muulle se joka tapauksessa on. Välitä linkki heille eteenpäin ja anna heidän itse päättää, onko tämä heille se puuttuva työväline vaiko ei.

Ohjelmaan voi siis liittyä koska tahansa ja on veloitukseton julkisen sektorin organisaatioille. Ohjelmaan liittyminen tapahtuu myös samaisen nettiosoitteen kautta.

Ohjelman yhteistyökumppaneina toimivat Microsoftin lisäksi Talent Partners Public Consulting, Sininen Meteoriitti, Innofactor, Digia, Documenta, Mediware, Prodire, Frends Technology, QPR Software, Atea, Endero, 3StepIT, Cerion Solutions.

Blogin kirjoittaja Antti Larsio toimii Microsoftilla teknologiajohtajana. Pitkän linjan it-ammattilainen on toiminut muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Sonera-konsernissa ja lääketehdas Orionilla.

Keilarannan laineita

Antaa tulivuoren tupruttaa

Kuluneen talven aikana mediassa on toistuvasti uutisoitu, kuinka luonnonvoimat ovat yllättäen sotkeneet tuhansien suomalaisten työ- ja liikematkustamisen. Milloin syynä on ollut talvinen myräkkä, joka on vaikeuttanut ajoliikennettä, poikkeuksellisen vaikea talvi, joka on saanut junaliikenteen sekaisin tai viimeisimpänä Islannissa valtavaa savu- ja tuhkapilveä taivaalle työntävä Eyjafjöll-tulivuori, joka on lamaannuttanut Pohjois-Euroopan lentoliikenteen.

Kaikella tällä on voinut olla negatiivinen vaikutus yritysten- ja organisaatioiden toimintaan.

Sain kuluneella viikolla puhelinsoiton, jossa kokousta haluttiin siirtää seuraavalle viikolle. Soitto tuli laivalta. Tulivuoren purkauksesta johtuen osa kokoukseen osallistujista oli jäänyt Tukholmaan lentojen peruuntumisen myötä ja joutunut hakeutumaan vaihtoehtoiselle reiteille takaisin Suomeen. Lentoliikenteen pysähtyminen vaikutti myös muiden osallistujien paikalle pääsyyn. Olisiko siis parempi siirtää kokousta?

Yhdistetty viestintä mahdollistaa erilaisten neuvottelujen järjestämisen verkossa ajasta ja paikasta riippumatta. Se, mitä tarvitaan on verkkoyhteys tietokoneella tai puhelinyhteys. Tapaamiset, kokoukset, koulutukset ja tapahtumat voidaan järjestää joustavasti ja turvallisesti suoraan verkossa. Yhdistetyn viestinnän välityksellä voidaan jakaa niin puhetta, kuvaa kuin sisältöäkin.

Käytännössä kukin osallistuja kytkeytyy neuvotteluun tilanteeseen parhaimmalla mahdollisella tavalla ja he pääsevät osaksi neuvottelun sisällöstä ja pystyvät osallistumaan päätösten tekoon. Osa kokoukseen osallistujista voi olla sovitussa tapaamisessa fyysisesti paikalla, kun samalla osa kokoukseen osallistujista voi tulla kokoukseen etänä myös videokuvan kera.

Tämä on mahdollista, mistä päin maailmaa tahansa, vaikkapa omasta toimipisteestä, kotikonttorilta tai hotellista. Henkilöt, joilla verkkoyhteys ei ole käytössä, vaikkapa laivalla Ruotsin ja Suomen väliä seilatessa, voivat osallistua kokoukseen puhelimitse ja erillisiä puhelinkonferenssipalveluja ei tarvita. Kaikki kokoukset voidaan myös nauhoittaa (kuva, ääni, sisältö), jolloin kokouksen vaiheisiin voidaan palata myöhemmin uudelleen.

Kahdenkeskeiselle kasvokkain tapahtuvalle kanssakäymiselle on varmasti edelleen omat tarpeet, mutta ovatko kaikki tällaiset kokoukset tarpeellisia? Nykyaikaisilla neuvotteluratkaisuilla voidaan olennaisesti vähentää turhaa matkustamista ja tehostaa työskentelyä. Päätöksiä pystytään tekemään jopa poikkeuksellisissa tilanteissa. Luonnonvoimille emme välttämättä voi mitään, mutta sen ei tarvitse olla tärkeiden kokouksen kannalta niin dramaattinen asia.

Annetaan Eyjafjöllin tupruuttaa vaan...

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Keilarannan laineita

Avoin kutsu sinulle

Odotetut Office 2010, SharePoint 2010, Visio 2010 ja Project 2010 ovat nyt valmiita. Tuotteet ovat käyneet läpi tiiviin seulan. 2010-tuotteiden beta-versioita on ladattu maailmanlaajuisesti 7,5 miljoonaa kappaletta, mikä on kolminkertainen määrä vastaaviin 2007-versioihin verrattuna. Tuotetestausohjelmiin on osallistunut 5 000 kumppani- ja asiakasorganisaatiota eri puolilta maailmaa, joiden joukossa on ollut myös useita suomalaisia organisaatioita. Iso kiitos heille!

Aikataulullisesti tuotteet tulevat asiakkaidemme käyttöön portaittain. Yritykset, jotka ovat volyymisopimusasiakkaitamme, saavat englannin kieliset versiot 27. huhtikuuta alkaen ja suomeksi kesäkuussa. Pakettituotteet tulevat saataville englanniksi kesäkuussa ja suomeksi myöhemmin kesällä.

Mitä uudistus sitten tarkoittaa? Office 2010 ja SharePoint 2010 heijastavat Microsoftin näkemystä siitä, millaisia työvälineitä ja kommunikaatiotapoja ihmiset tarvitsevat tehokkaan ja mielekkään työn tueksi. Uutuudet tarjoavat keinot ideoiden elävään esittämiseen, työstämiseen sekä yhteistyöhön missä tahansa. Voimme rinta rottingilla luvata parhaan käyttäjäkokemuksen tietokoneella, selaimella ja puhelimella.

Tämä kirjoitus toimikoon samalla myös yritysten ja organisaatioiden edustajille avoimena kutsuna uusien tuotteiden Suomen lanseeraustapahtumaamme, joka avautuu Suomessa 18. toukokuuta klo 10 osoitteessa: www.office.fi

Tapaamisiin!

Tom Toivonen

PS: Ajantasaisinta Office 2010 –tietoa löydät täältä.

Tom Toivonen toimii Microsoftin tuottavuusratkaisuiden liiketoimintajohtajana Suomessa. Ennen Microsoftia Toivonen on toiminut tietotekniikkayritysten kansainvälisissä myynti-, markkinointi-, johto- ja konsultointitehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Keilarannan laineita

Koodareiden selityksiä ja testaajien sepustuksia

Ohjelmistokehitykseen investoivat ja ohjelmistoja kehittävät organisaatiot painivat monenlaisten haasteiden kanssa. Yksi niistä on organisaatioiden ja yksilöiden välinen yhteistyö.

Erityisesti ohjelmistokehitys- ja ohjelmistotestausorganisaatioiden välinen yhteistyö on haastavaa. Jopa niin, että yhteistyö kirvoittaa monenlaisia tunteita ja tarinoita tuskasta turhautumiseen ja vitseistä tragikoomisiin kuvauksiin.

Voiko yhteistyötä parantaa vai olemme lopullisesti tuomittu kitkeriin kokemuksiin ja tulehtuneisiin tunteisiin?

Koodareiden selityksiä ja sepustuksia

Muutama viikko sitten liityin LinkedIn –ryhmään nimeltä ”Software Quality Assurance Professionals”. Ei mennyt kuin pari päivää, kun ensimmäinen mielenkiintoinen ja hauska keskustelu herätti kiinnostukseni. Keskustelussa julkaistiin ”softakehittäjän 20 suosituinta vastausta” testaajalle, kun ohjelmisto ei toimi testissä.

Oma taustani on enemmän ohjelmistokehityksessä kuin testauksessa. Siitä huolimatta tai juuri sen johdosta keskustelu väänsi suunpieleni hymyyn. Jotta ei tarvitse yksin hymyillä, niin ohessa kyseinen lista:

20. "That's weird..."

19. "It's never done that before."

18. "It worked yesterday."

17. "How is that possible?"

16. "It must be a hardware problem."

15. "What did you type in wrong to get it to crash?"

14. "There is something funky in your data."

13. "I haven't touched that module in weeks!"

12. "You must have the wrong version."

11. "It's just some unlucky coincidence."

10. "I can't test everything!"

9. "THIS can't be the source of THAT."

8. "It works, but it hasn't been tested."

7. "Somebody must have changed my code."

6. "Did you check for a virus on your system?"

5. "Even though it doesn't work, how does it feel?

4. "You can't use that version on your system."

3. "Why do you want to do it that way?"

2. "Where were you when the program blew up?"

1. "It works on my machine"

Aina on helppoa ja hauskaa nauraa vastapuolelle, mutta tosiammattilainen osaa nauraa myös itselleen. Niinpä LinkedIn –ryhmässä tasapuolisuuden vuoksi julkaistiin jo parin päivän päästä lista ”Testaajan 10 suosikkiselitystä, kun virhe läpäisee testin”.

Testaajien vastaisku

Toivottavasti suunpielet kääntyvät hymyyn tämänkin listan puittessa:

10. The developer and I talked and agreed a) that would never happen or b) her/his unit tests covered that already.

9. I ran that test many times, I don’t know why it’s occurring now.

8. We’re not scheduled to run that test pass until next week/month/cycle.

7. All my scenarios are detailed and were signed off by everyone involved.

6. What is that?

5. The developer told me her/his unit tests covered that scenario.

4. That scenario’s not in the requirements.

3. They did what? Why? Is that even possible?

2. That’s not my area, talk to ______.

1. It’s the developers’ fault.

Nämä listat naurattivat hetken. Sen jälkeen aloin pohtia miksi tuntuu siltä, että organisaatioiden ja ammattilaisten välinen yhteistyö ei juuri ole parantunut – vai onko? Johtuvatko vaikeudet yksilöistä ja heidän eroistaan? Vai johtuvatko ongelmat organisaatioista – niiden rakenteista, prosesseista ja kulttuurista? Vai onko kyse ammattilaisten ja organisaatioiden työvälineistä?

Yksiselitteistä vastausta tuskin on olemassakaan.

Kunnioitusta rajojen yli

Välttämätöntä on, että yksilöt ovat ammattitaitoisia ja kykenevät kunnioittamaan kollegan ammattitaitoa organisaation ”rajan” toisella puolen. Tämä kyky ei synny ilman oikeanlaista organisaatiokulttuuria, jossa eri ammattiryhmiä arvostetaan puolin ja toisin.

Näiden taitojen ja kykyjen pohjalta voidaan yhteisillä toimintatavoilla ja työvälineillä edesauttaa, että yhteistyö sujuisi paremmin. Yhteistyön parantuessa myös projektit onnistuvat paremmin, ihmiset kokevat arvostusta ja onnistumisia työssään – niin asiakkaan kuin toimittajankin puolella.

Tutkimukset ovat jo kauan sitten osoittaneet testauksen tärkeyden ohjelmistokehityksessä. Viime vuosien nopea kehitys sekä testausteknologiassa että testausosaajien ammattitaidossa ovat entisestään korostaneet testauksen merkitystä onnistuneen ohjelmistoprojektin komponenttina.

On ollut myös hyvä havaita, että testausammattilaisten arvostus on noussut samalle tasolle kuin muiden ohjelmistoammattilaisten.

Ratkaisu- ja tuotepäällikkö Matti Antilalla on yli 15 vuoden kokemus korkean teknologian hankkeista eri funktioissa. Hän on toiminut niin teknologiakehitystehtävissä kuin myynnissä ja markkinoinnissa, aloittelevissa start-upeissa kuin maailman suurimmissa globaaleissa teknologiayrityksissä.

Keilarannan laineita

Tuottavuudesta - juhlapuheiden takana

Monet puhuvat ja useimmat organisaatiot ovatkin käynnistäneet omat talkoonsa – säästötalkoot, menojen hillintä – mikä milläkin nimellä. Usein myös todetaan, että tietotekniikalla on keskeinen rooli näissä talkoissa ja että tuottavuuden parantamisessa tietotekniikka on keskeinen väline. Liian usein puheet ja aikomukset jäävät sanojen tasolle ja käytäntö osoittaa toista.

Tietotekniikkamenojen supistamisen sijaan tietotekniikkaan pitää investoida. Ja nimenomaan investoida tavalla, jossa investoinnille asetetaan tavoitteet ja takaisinmaksuajat. Tietotekniikka poikkeaa monista muista toiminta-alueista siinä, että tietotekniikan kustannuksia katsotaan erillisinä kokonaisuuksina erillään itse toiminnasta.

Tämä tarkastelu pohjautuu vanhanaikaiseen näkemykseen ja kehittymättömiin lasketamalleihin. Tietotekniikan kulut ovat osa toiminnan kuluja ja oikea ajatusmalli on se, että investoimalla tietotekniikkaan paranee toiminnan tuottavuus.

Tuottavuus sinällään on monitahoinen juttu. Toisille se tarkoittaa lisää myyntiä ja tuotannon yksikköhintojen alenemista. Saadaan aikaan enemmän vähemmällä. Julkisella sektorilla kamppaillaan rahoitusvajeen kanssa. Tuottavuuden nostolla on siis saatava aikaan yhä enemmän palveluja kuitenkin absoluuttisesti pienemmällä rahamäärällä. Mutta juustohöyläily on hölmäläisten hommaa – oikea tavoite on panostaa tietotekniikkaan ja edellyttää kokonaiskustannusten alenemista.

Tämän vuoropuhelun yksi haaste on ollut se, että tietotekniikan johtaminen on eriytetty kauaksi itse toiminnasta tai organisaatiossa jonnekin talousosaston alaisuuteen. Paha juttu.

Vaihtoehtoisina korjausliikkeinä on joko, että toimiva johto oikeasti ja aidosti perehtyy ja osaa hyödyntää tietotekniikkaa toiminnan johtamisessa, sekä ymmärtää tietotekniikan kehittymisen tuomat mahdollisuudet. Toinen vaihtoehto on, että tietohallinto nousee osaksi organisaation johtamisrakennetta johtoryhmään ja tietotekniikan johdolle vastuutetaan yhä enemmän toiminnan johtamisen tukiroolia.

Joka tapauksessa tietotekniikan tulisi olla osa johtoryhmien pysyvää agendaa – ei kulumielessä vaan mahdollistajana.

Blogin kirjoittaja Antti Larsio toimii Microsoftilla teknologiajohtajana. Pitkän linjan it-ammattilainen on toiminut muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Sonera-konsernissa ja lääketehdas Orionilla.

Keilarannan laineita

Tietotekniikkavinkkejä PK-yrityksen johdolle

Appiukon leipomosta kilahti palvelin. It-apua tarjoavan kumppanin ensimmäinen diagnoosi kertoi emolevyn hajonneen, joten ei muuta kuin palvelin vaihtoon, vanhaan ei kannattanut enää osia vaihtaa. Vanhan palvelimen tiedot saatiin siirrettyä uuteen, ja koko ongelma oli ohi parissa päivässä.

Pk-yrityksen ja sen työntekijöiden arki on yhtä kiirettä. Tietotekniikka on työväline, jota ilman moni yritys ei selviä. Kuinka usein yrityksissä maltetaan pysähtyä miettimään tietojen katoamisen seurauksia? Liian harvoin, uskon.

Sähköpostista on kuin huomaamatta tullut se tärkein liiketoiminnan kommunikointiväline. Pidämme yhteyksiä alihankkijoihin, päämiehiin, asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Sähköpostissa liikkuu ja siellä säilytetään bisneksen kannalta tärkeitä tietoja.

Oletko miettinyt mitä tapahtuu jos sähköpostisi lakkaa toimimasta? Jos yrityksesi sähköposti toimii erillisellä palvelimella – kuten tulisi olla – miten kauan menee tilanteen normalisoitumiseen, jos palvelimesta hajoaa vaikka kovalevy? Mikä vaikutus tällä katkoksella on yrityksen toiminnalle? Kauanko tahot, joiden kanssa toimit, malttavat odottaa sähköpostisi kuntoon tuloa?

Jokaisen yrityksen tulisi tehdä toipumissuunnitelma tällaisten tilanteiden varalta. Vastuu on aina yrityksen johdon. Vaikka moni yritys on ulkoistanut oman tietotekniikkansa hoidon ulkopuoliselle taholle, ostajan, eli johdon, tulee vaatia toimittajalta selkeät suunnitelmat ongelmatilanteiden varalle.

Sama haaste liittyy henkilökohtaisiin työvälineisiimme, eli siihen omaan pc:hen jota työssämme tarvitsemme. Muista ehdottomasti varmuuskopioida tietokoneesi tiedot säännöllisesti talteen.

Ja edellä mainittuun sähköpostitapaukseen liittyen, varmista ettei sähköpostisi sijaitse ainoastaan koneellasi, vaan että postit jäävät myös sinne palvelimeen. Sillä jos läppärisi varastetaan, eikä sinulla ole varmuuskopiota, ja kaikki tärkeät sähköpostisi ovat vain läppärissä.... huh.

Entä jos yrityksen kaikki tiedot ovat vain työntekijöiden läppäreillä, myös myyjien. No, myyjä päättääkin yksi kaunis päivä vaihtaa työpaikkaa ja kopioi tiedot omalta pc:ltään mukaansa, ja tyhjentää vanhan koneensa. Hups – sinne menivät yrityksesi omistamat tärkeät asiakastiedot. Jo tässä on motiivi hankkia asiakkuudenhallintajärjestelmä, tai vähintään palvelin, jossa yrityksen omistamia tietoja säilytetään.

Mieti mikä vaikutus mainituilla esimerkeillä on sinun tai yrityksesi toimintaan. Ja sitten vaan asiat kuntoon!

Blogin kirjoittaja Jarkko Lainio vastaa Microsoftin tuotteiden myynnistä pk-sektoriin. Jarkolla on 20 vuoden kokemus It-alasta ja on toiminut ennen Microsoftia muun muassa kolmen eri yrityksen it-päällikkönä.