Tietoviikko

Keilarannan laineita

Nopea toteutus on paras puolustus

Valtiolliset komiteamietinnöt ovat usein tylsiä ja harvoin, jos koskaan, mitään lukuelämyksiä, mutta siitä huolimatta tärkeitä.

Muutama viikko sitten ministeri Antti Tanskasen tuottavuustyöryhmä julkaisi väliraportin, jonka viesti on supertärkeä. Tosin täytyy myöntää, ettei tämän raportin vahvuus ole esitetyissä keinoissa.

Vahvuus on tarinassa, kuvauksessa siitä, etteivät hyvinvointi ja talouskasvu synny tyhjästä. Epäilen, että tämän tuottavuustarinan kirjoittamisessa Tanskasen työryhmän jäsen professori Matti Pohjolan kynänjälki on vahva.

Pääministeri Matti Vanhanen oli aikaisemmin asettanut ministeri Antti Tanskasen johtamaan työryhmää, jonka tehtävä on laaja: esittää toimenpiteitä, jolla suomalaista talouskasvua ja hyvinvoinnin edellytyksiä voidaan vahvistaa.

Raportissa on vahva teknologiapainotus. Ei kuitenkaan teknologiakylki edellä kulkeva painotus.

Oleellista on käyttöönotto.

Nyt ollaan suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen ja varsinkin julkisen sektorin tuottavuuskehityksen kannalta asian ytimessä. (Raportissa todistetaan myös se, että itse asiassa julkisissa palveluissa tuottavuuskehitys on ollut valitettavasti negatiivista).

Julkinen valta nojaa liikaa vanhaan johtamis- ja päätöksentekomalliin. Tehdään arviointi, sen päälle virkamiesvalmistelu, jonka pohjalta tehdään esiselvitys, sitten toteutussuunnitelma, jonka toteutuksesta päätetään ja tehdään pilotti. Vasta sen jälkeen tehdään lopullinen päätös.

Näin syntyy mammuttihanke, joka valmistuu vuoden myöhässä ja pilotinkin aloittaminen kestää vuoden päivät. Valmis sovellus onkin rakennettu usein vanhentuneen teknologian päälle ja jää hyllylle. Käyttöönottosuunnittelu tai oikeastaan sen toimeenpano on jäänyt tekemättä. Syntyi ”hyllysovellus”.

Kuvaus on ehkä hieman liioiteltu, mutta auttaa ymmärtämään, mistä on kyse.

Verkottuneessa uuden työn maailmassa iteratiivinen toimintatapa voittaa alaa. Tarvitaan vähemmän ryhtymisen vapinaa ja enemmän tekemistä. Matkan varrella projekti muuttuu. Muutosta ajavat käyttäjät ja tuottajat yhdessä. Osa huonoista hankkeista kuolee. Parhaat lentävät.

Tietoyhteiskuntasynkistely on muotia ja se kannattaa lopettaa. Hyvää kriisiä ei pidä koskaan heittää hukkaan, kuten Niccolo Macciavelli jo aikanaan opetti. Nyt surkuttelu johtaa hallinnon puolustusmekanismiin, ja energiaa valuu hukkaan.

Uudet tuotteet ja prosessi-innovaatiot ovat kasvun olennainen edellytys. Tuottavuuden kasvu taas syntyy uusista ideoista, ja vanhojen ideoiden uudesta soveltamisesta.

Raportin mukaan järjestämällä työt paremmin, vähentämällä tai kokonaan poistamalla turhat ja päällekkäiset työvaiheet sekä automatisoimalla rutiineja, voimme nostaa tuottavuutta. Rutiininomaisten töiden automatisointi lisää lisäksi työn mielekkyyttä. Kaikkea ei kannata itse keksiä. Pitää ottaa käyttöön valmista muualla hyväksi todettua teknologiaa.

Selvää rautalankaa.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin,kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

Usko projektiosaamiseen on vahva

Eräässä tilaisuudessa kuulin kerrottavan vitsin it-projektipäälliköstä, joka joutui selittämään esimiehelleen, miten ihmeessä projekti voi olla viikkotolkulla myöhässä. Vastaus oli: "Että ihan vaan päivä kerrallaan".

Vitsipä hyvinkin, mutta valitettavasti tässä taitaa olla kuitenkin pieni totuuden siemenkin.

Tietohallinnon ja tietotekniikkaratkaisujen toimittajien usko omaan päätöstentekokykyyn ja projektityön johtamiseen on vahva, mikä perustuu usein pitkään kokemukseen ja perinteisiin. Olemassa olevia rakenteita ja menetelmiä ei haluta kyseenalaistaa, vaan ehkäpä jopa vahvistaa.

Silti vuosien varrella on toistuvasti raportoitu it-projektien epäonnistumisista. Esimerkiksi jo vuonna 2005 Standish Group teki tutkimuksen, jossa yli puolet tutkimuksessa olleista it-projekteista epäonnistuivat: aikataulu tai budjetti ylittyivät tai luvatuista toiminnallisuuksista vain osa toteutui.

Internet on pullollaan kirjoituksia epäonnistumisista. Usein epäonnistuneiden projektien takana on

• Epäonnistunut määrittely ja suunnittelu
• Epäselvät tavoitteet tai tavoitteiden muuttuminen projektin kuluessa
• Epärealistiset aikataulu- ja resurssiarviot
• Oikean osaamisen kohtaaminen tai puuttuminen
• Projektin aikaisen yhteistyön ja viestinnän haasteet
• Johdon tuen puuttuminen ja henkilöstön huono sitoutuminen

Usko projektiosaamiseen voi olla vahva, mutta entäpä, jos it-projektit käynnistetään puutteellisesti ja epärealistisin odotuksin?

Etenevätkö projektit siten, että niiden todellisesta etenemisestä ja vaikutuksesta esimerkiksi muihin projekteihin ja liiketoimintaan ei ole reaaliaikaista näkymää? Viedäänkö aloitetut projekti väkisin maaliin, vaikka liiketoiminnan kannalta katsottuna se ei enää olisi järkevää?

Päätösten ja ohjausliikkeiden tekeminen voi olla vaikeaa, jos organisaatioilla ja johdolla ei ole kokonaisvaltaista selkeää näkemystä käynnissä olevien projektien ja henkilöstöresurssien tilasta.

Siksi tilannetta ehkä seisahdetaan tarkastelemaan esimerkiksi kerran kvartaalissa, mikä voi tarkoittaa merkittäviä kustannuksia väärin kohdistettujen investointien ja menetettyjen aikataulujen vuoksi, puhumattakaan heikentyneestä kilpailukyvystä.

Ja kun projektipäälliköltä kysytään seuraavan kerran, miten on mahdollista, että projekti on myöhässä? Vastaus voi olla: "Ihan vaan silleen päivä kerrallaan."

It-projektien läpivientiä voidaan kuitenkin parantaa ottamalla käyttöön projektitoimintamalleja ja -prosesseja sekä keskitettyjä nykyaikaisia projektityökaluratkaisuja. Keskitetyt projektienhallintaratkaisut tarjoavat työkalut niin portfolion hallintaa, projektien operatiiviseen hallintaan, resurssien hallintaan kuin tehokkaaseen projektiyhteistyöhön ja mitä tärkeintä, reaaliaikaisen läpinäkyvän tilannenäkymän.

Kenelle keskitetty projektinhallintaratkaisu sitten sopii?

• Liiketoiminnan johdolle, joka haluaa nähdä reaaliaikaiset luotettavat graafiset ja numeraaliset raportit organisaation projektien tilasta
• Projektipäälliköille, jotka tarvitsevat työkalut, joilla luoda, ylläpitää ja hallinnoida projekteja ja aikatauluja
• Projektitiimeille, jotka tarvitsevat ajantasaisen tiedon heille osoitetuista tehtävistä sekä raportointityövälineet
• Resurssipäälliköille, jotka tarvitsevat näkymät, missä projekteissa heidän resurssinsa työskentelevät ja heidän kuormituksensa
• Ohjelma- ja hankevastaaville, jotka tarvitsevat konsolidoidun näkymän hankkeen kaikista projekteista, riippuvaisuudet sekä suorituskyvyn että tilatiedot
• Projektitoimistoille, jotka tarvitsevat ratkaisut, joilla määritellä, vakioida ja ananalysoida projektien ja ohjelmien tehokkuus
• Taloushallinnolle, joka tarvitsee tiedot projekteihin ja toimintoihin käytetystä työajasta sekä ennusteet
• Portfoliosta vastaaville, jotka tarvitsevat käsityksen muun muassa käytössä olevista resursseista optimoidakseen päätökset investoinnit

Lisätietoa Microsoftin projektinhallinnan ratkaisuista on saatavilla lisätietoa muun muassa TechDays-tapahtumassa sekä Projektijohtamisen muutos -seminaarissa.

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Keilarannan laineita

Palvelut kuntoon ternimaidolla!

Ternimaito ja alppimajat olivat Suomen hiihdon kansainvälisen kilpailukyvyn aseita 90-luvulla. Jälkikäteen katsoen kilpailukyky ei ole ollut ihan terveellä pohjalla. Ternimaitoa ja alppimajoja on pidetty jopa pelkkinä peiteoperaatioina muille keinoille.

Mutta mitä yhteistä on hiihtourheilun alennustilalla ja julkishallinnon sähköisillä palveluilla?

Avoin lähdekoodi on julkishallinnon palveluille kuin ternimaito hiihdolle. Ternimaito on lehmän poikimisen jälkeen tuottamaa maitoa, jossa on tavallista runsaammin vasikan kasvulle hyödyllisiä vasta-aineita, kasvutekijöitä, vitamiineja ja hivenaineita. Avoin lähdekoodi lupaa vastaavasti nopeampaa kehittämistä, kansallista kilpailukykyä, tasa-arvoa, laatua ja turvallisuutta.

Valtiohallinnon tietotekniikan käyttöä ohjataan Valtiotason arkkitehtuurit –hankkeessa valmisteltavilla periaatteilla. Jokainen tietotekninen arkkitehtuuri tarvitsee joukon yhteisesti sovittuja periaatteita, jotka muodostavat arkkitehtuurin ja sitä kautta kaiken tietotekniikan soveltamisen selkärangan.

Suomen valtiotason arkkitehtuurin osalta tätä selkärankaa valmistellaan dokumentissa Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteet ja –linjaukset, Määrittely, 0.62, Päiväys 31.12.2009.

Dokumentin 16. periaate on ’Käytä avointa lähdekoodia’. Miksi tämä periaate on ternimaitoa? Näennäisesti hieno asia jonka takaa löytyykin kilpailun ja julkishallinnon palvelujen laadun kannalta huolestuttavia asioita.

Avoimen lähdekoodin käyttöä perustellaan dokumentissa kahdella lauseella; ”Avoimen lähdekoodin ratkaisut tukevat teknologia- ja tuoteriippumattomuutta. Avoin lähdekoodi ja vapaa ohjelmisto (myös avoimet rajapinnat ja standardit) edistävät kilpailua.”

Näitä perusteita voi katsoa hieman toisinkin. Rajoittuminen pelkästään avoimeen lähdekoodiin rajoittaa kilpailua.

Myös kaupallisesti lisensoitavat ohjelmistot tukevat teknologia- ja tuoteriippumattomuutta, kun ne soveltavat avoimia standardeja ja dokumentoituja rajapintoja. Toivoisinkin kaikkien toimittajien dokumentoivan tuotteidensa rajapinnat vähintään vastaavalla tasolla kuin vaikkapa Microsoft SharePoint -tuotteen.

Markkinoilla on tarjolla niin avoimeen lähdekoodiin, kuin kaupalliseen lisenssimalliin perustuvia ratkaisuja. Jos tavoitteena on edistää kilpailua, on kummallista sulkea markkinoilla olevista ratkaisuista pois kokonaan lisenssimaksuilla perustuvien yritysten toimintamallit.

Kannattaa myös miettiä parikin kertaa millaista kilpailua halutaan edistää. Standardeihin pohjaavat ja dokumentoidut rajapinnat julkishallinnon ratkaisuissa mahdollistavat eri tuotteiden, niin avoimeen kuin suljettuun lähdekoodiin perustuvien, kilpailuttamisen keskenään. Ratkaisun kilpailuttaminen yhden ennalta valitun avoimen lähdekoodin tuotteen pohjalta kilpailuttaa vain tuntityötä. Onko Suomen kansallinen strategia kilpailla työn hinnalla Intian ja Kiinan kanssa?

Pieni osa paikallisista toimijoista perustaa osaamisensa ja palvelunsa avoimen lähdekoodin varaan. Esimerkiksi Microsoftilla on kumppaniverkostossaan yli 300 suomalaista ohjelmistotaloa ja integraattoria. Onko siis perusteltua syrjiä niitä kotimaisia yrityksiä, jotka käyttävät kansainvälisiä valmisratkaisuja ja nostavat oman työnsä jalostusarvoa. Väittäisin että jalostusasteen nostaminen on kehittyneille Suomen kaltaisille maille elinehto kansainvälisessä kilpailussa.

Avoimen ja suljetun lähdekoodin meriiteistä käydään paljon keskustelua. Tärkeää on tunnistaa ne perusteet ja syyt, joilla on oikeasti merkitystä uutta toimintaa tehostavaa ratkaisua rakennettaessa. Toiminnallisten vaatimusten täyttymisen ja ratkaisun elinkaarikustannusten ensimmäisten 48 kk aikana tulisi olla tärkeimmät päätöksentekoa ohjaavat periaatteet. Ratkaisun toimittajan liiketoimintamalli ei saa olla ohjaavana tekijänä.

Blogin kirjoittaja, kehittäjä- ja alustayksikön sovellusevankelista Pasi Mäkinen pitää Microsoftin asiakkaita ja kumppaneita tietoisena teknologiakehityksestä. Aikaisemmin Pasi johti Capgeminillä arkkitehtitiimiä. It-alasta hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus.

Keilarannan laineita

Tiedosta!

Useimmat meistä ovat nähneet joitakin tulevaisuuden teknologioita* sisältäviä toimintaelokuvia kuten Minority Report, Mission Impossible, Matrix tai Bondit. Näissä tietotekniikalla ja tiedon käsittelyllä on ollut näkyvä ja näyttävä rooli. Tehokeinona on käytetty tiedon esittämisen ohjausta jotenkin ”viittomalla ilmaan”, ja tieto on ilmaantunut käyttäjän eteen samaten ”jotenkin ilmaan”.

Viime vuoden puolella kirjoitin Areena blogiin joitakin poimintoja Microsoftin kehittäjäkonferenssista USAsta (PDC2009). Yksi niistä oli Microsoft Live Labsin Pivot, eli webin sisällön esittäminen uudella, ja väittäisin, mullistavalla tavalla.

PDC2009:n jälkeen Pivotin lataaminen edellytti tunnuksen hakemista, mutta nyt sen voi ladata ilman erillisiä tunnuksia. Pivotista on nyt nähtävillä myös demo.

Demossa Pivotin kehitysjohtaja kertoo saadusta palautteesta. Odotuksien mukaisesti käyttäjät ovat käyttäneet tuotetta huomattavasti monipuolisemmin kuin testilaboratoriossa voi edes kuvitella: Facebookin sisällön analysointi, web markkinoinnin vaikutukset ja niin edelleen ovat vasta esimakua tulevasta.

Käytössä on edelleen samoja rajoitteita ja vaatimuksia käyttöympäristön kanssa kuin aikaisemmin: tietyt laitevaatimukset, english(us)-kieliasetukset, vaatimuksia näytönohjaimelle sekä .Net SP2 sekä IE8. Nämä rajoitukset ovat harmillisia, mutta selittyvät tuotteen kehitysvaiheesta sekä sen tutkimuksellisesta luonteesta.

Pivot mahdollistaa tiedon hakemisen ja analysoinnin yhä laajenevasta tietomassasta. Sillä voi luokitella tietolähteet esimerkiksi virallisesti sertifioituihin tai lähteiksi, joissa käyttäjä itse luokittelee yhdistävät lähteet ja ominaisuudet.

Käyttäjät voivat myös itse luoda omia kokoelmiaan ja jakaa niitä sosiaalisen median uudessa aallossa. Samalla tämä on täysin uusi aalto demokratian edistämiseksi, kun kansalaiset itse voivat analysoida ja luoda merkitystä tiedon sisällölle. Ja tätä sisältöä voi myös käsitellä ohjelmallisesti.

Uskon, että webin kehityksen seuraava aalto on semanttisten merkitysten luominen ja tiedon käsittely tämän merkityksen perusteella. Ja sen esitystapa tulee olemaan Pivotin kaltainen, jossa selaimen merkitys pienenee. Sovelluksetkin voivat toimia selaimen ulkopuolella esimerkiksi Silverlightin avulla.

Palatakseni blogini otsikkoon: lähivuosina kaikesta tiedosta tullaan esittämään uusia näkymiä ja käyttäjille uutta kokemusavaruutta. Toisaalta tämän teknologian ymmärtäminen edellyttää uutta ymmärtämistä tiedon merkityksestä – siksi kehote: tiedosta!

Blogin kirjoittaja Antti Larsio toimii Microsoftilla teknologiajohtajana. Pitkän linjan it-ammattilainen on toiminut muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Sonera-konsernissa ja lääketehdas Orionilla.

Keilarannan laineita

Mitä tänään opit? Entä miten opit?

”Mitä tänään koulussa opit, poika pellavapäinen – mitä tänään maailmasta koit, tytär silkkihapsinen?” Pellen laulun sankarit tiesivät, että koulussa oppimisen vaihtoehto on kokea maailma itse. Meillä jokaisella on erilainen tapa oppia.

Auditiivinen henkilö oppii kuuntelemalla, ja hänen tietää innostuneen uudesta asiasta, jos se ”kuulostaa hyvältä”. Luokkahuoneessa oppiminen tai nauhoitteen kuunteleminen on auditiivisen henkilön tehokkain tapa oppia.

Visuaalinen ihminen oppii näkemällä ja käyttää sanontoja kuten ”asia kirkastuu”. Hän lukee mielellään käyttöohjeita ja oppikirjoja joissa uudet asiat kuvitetaan yksityiskohtaisesti.

Kinesteettinen oppii itse tekemällä ja kokeilemalla. Hän näkee usein valmiin lopputuloksen mielessään, mutta välivaiheet eivät ehkä kiinnosta.

Yksi näistä oppimistavoista on dominoiva, mutta muitakin tarvitaan. Ryhmää opetettaessa on otettava huomioon, että osallistujina on kaikkia kolmea tyyppiä.

Meillä teknologiatoimittajilla on vastuu ottaa erilaiset oppimistavat huomioon, jotta kaikki omaksuisivat uudet asiat ja tukisimme yritysasiakkaitamme uuden teknologian käyttöönotossa. Oppimisen tarve korostuu uusien tuotteiden lanseerauksen yhteydessä.

Microsoftilla Suomessa tuotetut, visuaaliset käyttöoppaat tukevat visuaalisesti oppivia ihmisiä. Auditiiviset henkilöt luultavasti hakeutuvat sopiville kursseille.

Itse olen kinesteettinen oppija ja oma ehdoton suosikkini on OfficeLabsin julkaisema RibbonHero. Se on peli, joka tukee Office 2007:n ja 2010:n oppimista kannustamalla kokeilemaan uusia ominaisuuksia ja pisteyttämällä käyttäjän itse käyttämät ominaisuudet ja tehdyt harjoitukset. Koukkuun jää viimeistään saatuaan 100 pistettä, mikä mahdollistaa tulosten jakamisen FaceBookin kautta.

Vanha kiinalainen viisaus toteaa ”Minkä kuulen, sen unohdan. Minkä näen, sen muistan. Minkä teen, sen ymmärrän.” Minun osaltani RibbonHero on nimenomaan auttanut minua käyttämään tuottavuusratkaisuja tehokkaammin.

Tom Toivonen toimii Microsoftin tuottavuusratkaisuiden liiketoimintajohtajana Suomessa. Ennen Microsoftia Toivonen on toiminut tietotekniikkayritysten kansainvälisissä myynti-, markkinointi-, johto- ja konsultointitehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Keilarannan laineita

Yhteistyökumppaneita, pikaviestintää ja toimistounelmia

Yritystason pikaviestintäratkaisut ovat yleistyneet nopeasti organisaatioiden sisäisessä käytössä. Samalla on kasvanut myös kiinnostus laajentaa tämä joustava viestintämuoto organisaatioiden ulkopuolelle.

Miksi emme hyödyntäisi reaaliaikaista pikaviestintää yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa? Voisiko pikaviestintää hyödyntää vaikkapa osana asiakaspalvelua? Ovatko yritystason pikaviestintäratkaisut tähän valmiita?

Microsoft Office Communications Server 2007 R2:lla pikaviestintä ja läsnäolotiedon välittäminen onnistuvat turvallisesti ja hallitusti myös organisaation ulkopuolelle. Kaksi organisaatiota voi rakentaa keskenään liiton, eli federaation, joka mahdollistaa tietojen ja viestien välittämisen. Sisällön lisäksi voidaan välittää ääntä ja videokuvaa. Tapaamiset ja liiketoimintaan liittyvät reaaliaikaiset keskustelut voidaan näin viedä hallitusti verkkoon.

Pikaviestintä ei rajoitu omalle työasemalle, sillä Microsoft Office Communicator -asiakasohjelma löytyy niin työasemalle, puhelimelle kuin selaimellekin. Näin reaaliaikainen pikaviestintä onnistuu kaikkialta, jopa älypuhelimesta tai nettikahvilasta käsin.

Ovatko julkiset pikaviestintäratkaisut kiellettyjä organisaatioissanne?

Työntekijät perustelevat usein julkisten pikaviestintäratkaisujen tarvetta ja käyttöä organisaation tietokoneilla tarpeella viestiä kätevästi työpaikan ulkopuolelle esimerkiksi perheen jäsenten kanssa. Vastaavasti useat organisaatiot käyttävät tietoturvaa ja hallittavuutta syinä estää henkilökuntaa ottamasta käyttöön kyseisiä palveluja.

Tietohallinnon huoli voi olla aiheellinen, mutta täytyykö pikaviestintä julkisiin pikaviestintäpalveluihin estää?

Microsoft Office Communications Server 2007 R2 mahdollistaa hallitun läsnäolotiedon jakamisen ja yritystason pikaviestinnän myös julkisten pikaviestintäratkaisujen käyttäjien kanssa. Organisaatiot voivat tarjota OCS-käyttäjille yhteydet Microsoft Windows Live Messengeriin, AOL, Yahoo! ja Google Talk -palveluihin.

Järjestelmän valvojilla on mahdollisuus valita käyttäjä- tai käyttäjäryhmäkohtaisesti ne julkisen pikaviestinnän tarjoajat, joihin käyttäjät voivat olla yhteydessä. Samalla liitynnät organisaation ulkopuolelle saadaan keskitetysti hallintaan. Keskitetyn ratkaisun kautta pystytään huomioimaan myös tietoturva, kuten virusten torjunta, esimerkiksi Microsoftin ForeFront-tuoteperheen tuotteilla.

Microsoft Office Communications Server 2007 R2 tarjoaa yritystason pikaviestintäratkaisun niin organisaation sisäiseen kuin ulkoiseenkin viestintään.

Public Instant Messaging Connectivity

Microsoft Office Communications Server 2007 R2

Microsoft Forefront

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Keilarannan laineita

Tätä en tekisi uudelleen

Rakensimme perheeni kanssa noin 6 vuotta sitten omakotitalon, jossa urakoitsijana oli luotettavan oloinen suomalainen yritys. Tarjous oli houkuttelevan edullinen. Toteutustapana käytimme niin sanottua pitkää tavaraa, eli timpurit tekivät rakennusmateriaalit paikanpäällä.

Vaihtoehtona oli talopaketti, jossa olisi ollut tuhansiin rakennettuihin taloihin perustuva, valmis, kiinteä hinta. Toimitus olisikin sisältänyt sitten kaiken, sisustusta lukuun ottamatta.

Nyt viiden vuoden korjailuiden ja muutosten jälkeen talo alkaa viimein olla valmis, ja on hyvä uskotella itselleen, ettei oma työpanos ole kustannus. Muuten edes puolitoistakertainen budjetti talopakettiin verrattuna ei riittäisi.

Olisiko sovelluskehitysmaailman kokemuksia voinut hyödyntää toteutusmallia päätettäessä?

Jälkikäteen on helppo sanoa, että noviisinkin olisi pitänyt ymmärtää valmiiden ja selkeiden ratkaisuiden tuovan turvallisuutta. Talopaketin olisin saanut kiinteällä hinnalla, mutta se kuulosti kovin paljon kalliimmalta, vaikka laskin pitkän tavaran laskelmiin ylimääräistäkin työtä.

Tarkasta arvioinnista huolimatta rakenteiden tekemiseen meni aikaa arvioitua enemmän. Yksittäinen työtunti ei ollut kovin kallis, mutta aika meni perusasioihin, koska välineet eivät olleet kunnossa.

Rakentajien joukossa oli selkeitä ammattimiehiä, ja sitten niitä, joiden kohdalla saattoi vain toivoa, että kaakelit olisivat osanneet kertoa, milloin niitä asennettiin väärin. Seinien maalausta aloitti yksi henkilö, toinen jatkoi ja lopun teki vielä kolmas. Lopputulos oli melko kirjava. Sinänsä yksittäisen työmiehen työssä ei ollut vikaa, mutta kun toteutustapoja oli useampia, niin töiden jatkajalle tuli kovasti lisätöitä.

Jos nyt saisin uudelleen päättää, toimisin samalla periaatteella kuin sovelluskehitysmaailmassakin.

Ottaisin seinät valmiina elementteinä, niitä kun on tehty samanlaisia niin moneen kertaan ja keskittyisin asioihin, jotka ovat erityisiä juuri meidän talossamme.

Ja edelleen puhutaan siis taloprojektista, vai miksi tämä kuulostaa niin tutulta...

Blogin kirjoittaja Jukka Wallasvaara, vastaa Suomessa akatemisesta yhteistyöstä ja opetuksen kehityksen tukemisesta. Jukalla on yli 10 vuoden kokemus It-alasta ja nykyisin hän toimii Microsoftin kehittäjä- ja alustayksikön evankelistana.

Keilarannan laineita

Vuoden 2009 Huomaamaton muutos ja muut palkinnot

Vuodenvaihtumisen tienoilla tehdään menneestä yhteenvetoja ja ennustetaan tulevaa. Palkintoja, ruusuja ja risuja jaellaan. Tässä oma lisäni vuoden 2009 palkintosateeseen.

Vuoden 2009 Huomaamaton muutos -palkinto

”Huomaamaton muutos” astui voimaan vuoden 2009 ensimmäisenä päivänä. Kyseessä on arkinen asia eli kotien digityöt.

Kotona teetetystä työstä voi osittain saada verovähennyksen. Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut merkittävästi. Samalla harmaa työ on vähentynyt ja uusia työpaikkoja syntynyt.

Tämä vuoden uutuus on, että kodin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito – ja opastustyöstä aiheutuvat kustannukset oikeuttavat kotitaloustyövähennykseen. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa ja enimmäismäärä 3000 euroa.

Verottaja ei ole muutosta juuri ”mainostanut”, eikä se sen tehtäviinkään kuulu. Julkisuudessa muutos on ollut esillä valitettavan vähän. Itse ostin näitä vähennykseen oikeuttavia palveluita viime vuonna. Toivottavasti moni muukin tarttui asiaan.

Vähennyksellä saa ”digitalkkarin” kotiin tekemään vaikka tietoturvapäivityksiä, laittamaan kotiteatteri kuntoon, huoltamaan solmuun mennyt kotikone tai asentamaan uuden uljaan kotipalvelimen ja muut laitteen yhteen.

Lisätietoja Vero.fistä.

Vuoden 2009 Painava sana -palkinto

Vuoden Painava sana -palkinnosta kilpailivat Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn raportti Nykyaikaa etsimässä - Suomen digitaalinen tulevaisuus ja korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo.

Vaikka EVAn raportissa oli paljon arvovaltaa pelissä (muun muassa Risto Siilasmaa, Sari Baldauf, Pekka Ala-Pietilä ja Matti Lehti) ja julkistustilaisuudessa muun muassa ministeri Suvi Lindén kommentoimassa, niin palkinto menee kuitenkin korkeimman oikeuden suuntaan.

Siinä yhdistyy nimittäin arvovalta ja arkinen käyttäjäkokemus. Korkein oikeus vietti vuoden 1809 merkkivuotta juhlaseminaarilla. Paikalla olivat tasavallan presidentti, pääministeri ja kaikkien Pohjoismaiden korkeimpien tuomioistuinten presidentit.

Annetaan isojen kirjainten puhua. Pauliine Koskelo siis juhlapuheessaan sanoi seuraavaa:

“Tietohallinnon osalta vallitseva tilanne on onneton. Hallituskonseljin oikeusosastolla oli aikanaan ratkottavina monia toiminnan järjestämiseen liittyneitä ongelmia. Luulisin kuitenkin, että heillä ei ollut suuria, toimintaa haittaavia ongelmia kirjoitusvälineiden suhteen. 2000-luvun oikeuslaitoksessa on toisin: perustason tietotekniikka ei toimi. Tämä on esimerkki siitä, että pitkään jatkunut väärä säästäminen on tullut tiensä päähän. Perimmältään ei ole kyse tietotekniikasta, vaan johtamisen ja organisaation ongelmista.

Johtamiseen kuuluu, että olennaiset kehittämistarpeet ja ongelmat ensin tunnistetaan, sitten tunnustetaan ja sen jälkeen hoidetaan. Johtamisen laatu näkyy siinä, muuntuuko poliittinen tahto taikka organisaation tehtäviä koskeva tarve tai tavoite käytännön toimiksi. Jos asiat olisivat tässä suhteessa olleet kunnossa, me emme olisi nykyisenlaisissa ongelmissa. Suomen ei kuulu eikä tarvitse olla oikeushallinnon kehitysmaa, jossa tuomareilla ei ole toimivia työvälineitä tai tehtäviensä edellyttämiä koulutusmahdollisuuksia. Ongelmat periytyvät pitkältä ajalta, mutta se ei vähennä meidän vastuutamme niiden korjaamisessa.”

Tuohon on vaikea lisätä tai kommentoida. Kovaa tekstiä.

Puhe kokonaisuudessaan löytyy korkeimman oikeuden sivuilta.

Vuoden 2010 Poliittinen teko –palkinto jo tyrkyllä

Lopuksi asetan vielä kolmannen palkinnon tyrkylle. Vuoden 2010 poliittinen teko-palkinto on tarjolla eduskunnan talousvaliokunnan hallituspuolueiden kansanedustajille. Se, että lunastetaanko palkinto, jää nähtäväksi kunhan edustajat palaavat lomilta.

Kyse on EU:n maksupalveludirektiivin täytäntöönpanosta. Säätely koskee muun muassa palveluja, jossa teleyritykset laskuttavat omalla laskulla omia asiakkaitaan kolmannen osapuolen tarjoamista sellaisista palveluista, jotka eivät ole käytettävissä digitaalisen laitteen kautta. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi joukkoliikenneliput, pysäköintimaksut tai limsa-automaatista kännykällä ostettu limu.

Tiukasti tulkittuna sääntely pakottaisi teleyrityksiä moniin muutoksiin laskutus- ja tietojärjestelmissä. Vaarana on, että näiden muutosten kustannukset ja käytännön hankaluus johtaisi siihen, että osa palveluista lakkautettaisiin kokonaan. Niistä ei vielä tässä vaiheessa saa tarpeeksi bisnestä suhteessa uuden regulaation hintaan. Tai vaihtoehtoisesti kustannukset pitäisi vyöryttää asiakkaalle, joka tuskin innostuu lisäämään uusien palveluiden käyttöä.

Hallitus esitti säätelyn toimeenpanoa Suomessa tiukassa muodossa – mallioppilas ei uskaltanut käyttää harkintaa.

Suomella ei ollut mitään kiirettä olla romuttamassa hyviä, arkisia tietoyhteiskuntapalveluita. Pitää vain osoittaa poliittista rohkeutta. Mahdollisuus tähän on Eduskunnan talousvaliokunnalla, joka käsittelee asiaa alkuvuodesta. Jättämällä tietyt palvelut soveltamisalan ulkopuolella voidaan nämä kännykkäliput ja -palvelut pelastaa.

Riittää kun hallituspuolueiden kansanedustajat yhdessä uskaltavat tehdä hallituksen esitykseen tarvittavat muutokset. Katseet kohdistuvat hallituspuolueiden kansanedustajiin (käytännössä vain heidän yhteisellä päätöksellä mahdollistuu hallituksen esityksen muuttaminen) Antti Rantakangas, Harri Jaskari, Hannu Hoskonen, Anne Kalmari, Jouko Laxell, Eero Lehti, Marjo Matikainen-Kallström, Petteri Orpo, Oras Tynkkynen, Markku Uuspaavalniemi ja Ulla-Maj Wideroos.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin,kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

CES-messujen tärkeimmät poiminnot

Las Vegasissa järjestettiin viime viikolla kulutuselektroniikan vuosittainen mammuttitapahtuma, CES 2010. Yli 110 000 ihmistä hämmästeli uuden tekniikan vyöryä. Ensimmäiset tiedotteet ja jutut itse tapahtumasta ovat jo maailmalla ja jatkoa seuraa tarkempien analyysien merkeissä. Tapahtuman esityksiä voi käydä katselemassa osoitteessa www.cesweb.org .

Teknologia- ja ohjelmistoteollisuus ovat viime aikaisesta taloudellisesta taantumasta huolimatta jatkaneet panostusta innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Ja kun monet puhujat toivat esiin näkemyksen, että talous on nousussa, niin investoinnit todennäköisesti kannattavat. Toisin sanoen vuodesta 2010 tullee hyvä kasvun vuosi.

Uusia asioita voisi tarkastella kolmena kokonaisuutena:

1. Laiteteknologia, jossa kiinnostavia ovat 3d-tekniikoiden läpimurto koteihin ja ylipäätään uudet laitteet, joita on joka lähtöön ja joka makuun.
2. Käyttöliittymään liittyvät asiat. Xboxin elekäyttöliittymä Project Natal tulee kaupalliseen tuotantoon vuonna 2010.
3. Pilvipalveluiden mahdollistamat uudet käyttökokemukset ja toiminnallisuudet.

Pilvipalveluiden kokonaisuuteen voi laskea käytännössä rajattoman laskentatehon ja tallennuskapasiteetin, sekä kaikkialla olevat erittäin nopeat tietoliikenneyhteydet. Mutta todella innostavaksi asia tulee kuluttajille, kun nämä palvelut yhdistävät tv-vastaanottimen, pc:n ja puhelimen.

Tapahtumassa Microsoft esitteli uuden version internet-televisiosta (iptv) eli Mediaroom 2.0:n, joka tulee saataville ensimmäisille palveluntarjoajille helmikuun alussa.

Lähitulevaisuudessa kuluttajat voivat seurata tai nauhoittaa teräväpiirtotasoisia tv- ja internet-lähetyksiä (versiossa 2.0 neljää yhtäaikaista teräväpiirtolähetystä) ja katsella niitä sitten omasta tv:stä, pc:ltä tai tarkoitukseen sopivalta älypuhelimelta.

Televisio ja pc tulevat yhä enemmän toimimaan yhdessä - siis ”pc-ohjattu televisio” & ”Televisio aina mukana”. Ja katselulaitteena voi olla vaikkapa perinteinen tv, Windows-käyttöjärjestelmällä toimiva pc tai Mac, Xbox tai sopiva älypuhelin. Jopa niin, että kesken katselua vaihtaa katselulaitetta.

Television ja internetin yhteistoiminta lisääntyy ja tuo aivan uusia käyttökokemuksia ja mahdollisuuksia – siis jo tänä vuonna.

Ainakin suuressa maailmassa.

Blogin kirjoittaja Antti Larsio toimii Microsoftilla teknologiajohtajana. Pitkän linjan it-ammattilainen on toiminut muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Sonera-konsernissa ja lääketehdas Orionilla.

Keilarannan laineita

Avoimuus ompi ilomme

Microsoftin tuotteita pidetään yleisesti ottaen hyvin keskenään integroituina mutta huonosti muiden tuotteiden kanssa yhteentoimivina. Uskon, että tuotteidemme yhteentoimivuus on yleistä käsitystä paremmalla tasolla.

Olemme itse syypää tuon yleisen käsityksen syntymiseen. Jos katsoo vaikkapa Microsoftin omia suomalaisia asiakasreferenssejä, on niissä erikseen mainittu vain ratkaisussa käytetyt Microsoftin tuotteet. Toki teksteissä usein viitataan ratkaisun integrointiin muihin teknologioihin ja jo käytössä oleviin vanhoihin järjestelmiin. Säännön vahvistavana poikkeuksena löytyi tosin G4S:n Dynamics AX erp-referenssi, jossa erikseen kerrotaan integroinnista muihin järjestelmiin, kuten Wintime, OpusCapita ja SAP.

Yhteentoimivuus on asiakkaiden näkökulmasta vahva myyntivaltti. Esittelin asiakkaan arkkitehdille pilvilaskentaa ja Windows Azure -alustaa. Viestin vastaanotto oli hieman etäinen, mutta vieressä istunut kollega kertoi kuulijan ruumiinkielen kertoneen selvästä mielenkiinnon kasvusta, kun mainitsin Azuren tukevan PHP, Java, Python ja Ruby -pohjaisia sovelluksia, sekä Eclipse-kehitysympäristölle tarjolla olevia työkaluja.

Käytännön yhteentoimivuus sovellusratkaisuissa syntyy avoimia teknologioita käyttävistä rajapinnoista. Yritystuotteiden osalta Microsoftin politiikkana onkin varmistaa, että niille löytyy dokumentoidut ja avoimiin tekniikoihin, kuten xml:ään, soap:iin ja rest:iin pohjaavat rajapinnat.

Joskus oikean polun löytäminen kestää aikansa. Lyhenneparilla odf ja ooxml saa edelleen aikaan paljon mielenkiintoista keskustelua.

Avoimia standardejakin on usein valittavissa useampia kuin yksi ainoa. Identiteetin hallinnan ja federoinnin alueella panostimme pitkään ws-federation–pohjaiseen malliin. Julkishallinnon projekteissa päädyttiin etenkin Pohjoismaissa saml-standardin soveltamiseen.

Tuoteryhmälle Redmondiin sai kertoa terveisiä melko moneen kertaan, kunnes viime marraskuussa saimme valmiiksi tuotantoversion Windows Identity Foundation ratkaisusta, jonka yhteentoimivuutta olemme dokumentoineet muun muassa Sunin, Novellin ja CA:n ratkaisuihin.

Usutankin tätä blogia lukevia ammattilaisia kertomaan omia kokemuksianne sovellusten yhteensopivuudesta, niin huonoja kuin etenkään hyviä unohtamatta. Onko jokin projekti jäänyt erityisesti mieleen yhteentoimivuuden näkökulmasta? Miksi onnistuttiin, tai mitä olisi pitänyt olla tai tehdä toisin?

Blogin kirjoittaja, kehittäjä- ja alustayksikön sovellusevankelista Pasi Mäkinen pitää Microsoftin asiakkaita ja kumppaneita tietoisena teknologiakehityksestä. Aikaisemmin Pasi johti Capgeminillä arkkitehtitiimiä. It-alasta hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus.

Keilarannan laineita

Tärkeät sähköpostit turvallisesti hallussa?

Jälleen kerran etsin pitkään sitä yhtä tärkeää sähköpostiviestiä ohjeistuksineen, jonka lähetin silloin...hmm...joskus viime vuonna. Varmasti olen sen tallentanut jonnekin tai olenko? Tuntuuko tutulta?

Yritysten käyttäjille tarjoamat postilaatikkojen koot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin postin määrä ja koko. Muun muassa tästä johtuen sähköpostiviestejä tallennetaan paikallisille levyille postikansioihin, ulkoisille levyille, palvelimille levynnurkkiin ja niin edelleen.

Samanaikaisesti sähköposti on yhä kiinteämpi ja kriittisempi osa yritysten prosesseja ja arvoketjuja. Silti tärkeitä ja luottamuksellisia viestejä säilötään hyvinkin turvattomissa ja jopa kyseenalaisissa paikoissa.

Tietoturva ja viestien palauttaminen ja haku aiheuttavat tietohallinnolle erilaisia haasteita ja tuovat lisäkustannuksia. Miten esimerkiksi kannettavilla työasemilla olevat paikalliset postikansiot ja siellä olevat luottamukselliset tiedot suojataan? Miten tarvittavat tiedot löydetään ja palautetaan tarvittaessa?

Osaan viestintää kohdistuu myös erilaisia viranomais- ja yritysvaatimuksia ja velvotteiden noudattamiseksi tietoja joudutaan säilömään ja arkistoimaan. Osa yrityksistä onkin investoinut erillisiin arkistointijärjestelmiin, mutta voisiko arkistointi ja säilöntä olla kiinteä looginen osa sähköpostijärjestelmää?

Uusi Exchange 2010 mahdollistaa suurien postilaatikkojen tarjoamisen käyttäjille. Aikaisempiin Exchange-versioihin nähden se pystyy hyödyntämään tallennusratkaisuissaan myös halvempia sata-levyjä, joten suurienkin sähköpostilaatikoiden rakentaminen on nyt kustannustehokasta.

Uusi versio sisältää myös arkistoinnin, jolloin kaikki säilytettävät viestit, tiedot, saadaan turvallisesti ja keskitetysti tallennettua palvelimilla oleviin arkistointilaatikkoihin. Arkistointilaatikko näkyy käyttäjälle kuten muutkin sähköpostilaatikot ja viestien arkistoimista voidaan ohjata joko manuaalisesti tai automaattisesti.

Samalla pystytään huomioimaan paremmin tietoturvan ja velvotteiden noudattaminen. Käyttäjien kannalta viestien säilytys ja haku helpottuvat olennaisesti, kun arkistointi on looginen osa sähköpostijärjestelmää, puhumattakaan tietohallinnon työtaakasta ja kustannuksista.

Aiheesta lisää Microsoftin sivustoilta: Exchange 2010

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Keilarannan laineita

Pohjoisia tarinoita ilmastonmuutoksesta

Tätä kirjoittaessa ilmastomuutosta käsittelevä Kööpenhaminan ilmastokokous COP15 jatkaa työtään. Viestit kokouksesta ovat monenlaisia - toiset toiveikkaita, toiset huomattavasti varautuneempia, jopa pessimistisiä.

Ilmastomuutoksesta vallitsee varsin laaja tieteellinen konsensus. Rikkomaton se konsensus ei kuitenkaan ole. Sama koskee ilmaston politiikkaa. Harva kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen merkityksen maailmanpolitiikassa. Se on takuulla niin sanottua ”high politics” -sarjaa.

Ilmastonmuutokseen liittyen Microsoft julkisti 14. joulukuuta Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) kanssa uuden Environmental Atlas of Europe -verkkopalvelun.

Karttapalvelun avulla ihmisillä on mahdollisuus tarkastella ilmastomuutoksen vaikutuksia Euroopassa ja sitä, miten muutosta vastaan taistellaan.

Karttapalvelu on yksi esimerkki teknologian tuomista mahdollisuuksista informoida ihmisiä ja päätöksentekijöitä ilmastonmuutoksesta ja sen ympärillä käytävästä keskustelusta. Palvelu on jatkoa Microsoftin ja Euroopan ympäristökeskuksen väliselle yhteistyölle ja kehitysaskel Eye On Earth -portaalille, joka raportoi veden ja ilman laadusta ympäri Eurooppaa.

Palvelu tarjoaa aluksi tarinoita kahdeksasta Euroopan maasta, mukaan lukien Suomi. Palveluun tulevia tarinoita pääsee lukemaan klikkaamalla Bing Maps -palvelussa olevia ikoneita.

Palvelun pohjoisin tarina koskee porotaloutta.

Poronhoitajien elinkeinolla on uusi haaste – ilmastonmuutos. 1980-luvun lopulta asti lumentulon ajankohta on myöhentynyt, ja talvella lumen päälle on satanut vettä. Vesi jäätyy ja muodostaa lumen pinnalle jääkerroksen. Kerros on liian kova, jotta porot pääsisivät syömään lumen alta jäkälää, joka on sen pääravintoa.

Poron ravinnonsaantia vaikeuttaa myös jatkuvasti pohjoiseen etenevä puuraja: metsä valtaa alaa tundralta, jossa porot laiduntavat.

Näiden ympäristötekijöiden seurauksena pahimpina vuosina jopa 90 prosenttia eläimistä on kuollut nälkään.

Environmental Atlaksen toinen tarina Suomesta kertoo Hailuodosta.

Oulun edustalla sijaitsevalle Hailuodon saarelle on kahdeksan kilometriä pitkä jäätie. Laittaa huomattavasti nopeampi vaihtoehto. Jään pitää kuitenkin olla 70 senttimetrin paksuista, ennen kuin tie on turvallinen ajaa.

Satelliittikuvat viimeisen 30 vuoden ajalta kertovat, että Itämeren jäätyvä alue on supistunut merkittävästi. Paikalliset mittaukset ovat osoittaneet, että jää on myös ohuempaa kuin ennen. Meri on jäässä 44 päivää vähemmän kuin 30 vuotta sitten.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin,kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

Opiskelijoilla on oikeus tietää

Suomessa meillä on todella motivoituneita ja taitavia tulevaisuuden osaajia oppilaitoksissa. Haasteena koulutuksessa usein on, että opiskelijat eivät saa tarpeeksi laajaa käsitystä eri teknologioista käytännössä.

Oppilaitokset suhtautuvat eri teknologiavaihtoehtoihin hyvin vanhoillisesti, ajattelematta sen tarkemmin käytännön työelämässä vaadittavia taitoja. On tietotekniikkaopiskelija käyttänyt sitten Javaa, C#:ia, PHP:tä tai jotakin muuta ohjelmointikieltä, hän hallitsee todennäköisesti ohjelmoinnin peruskäsitteet hyvin ja hän pystyy luomaan monenlaisia ratkaisuja harjoittelemallaan tekniikalla.

Työelämään haettaessa monille opiskelijoille on tullut yllätyksenä se, kuinka paljon eri teknologian osaamista arvostetaan. Nykyisissä yrityksissä on yhä useammin erilaisia ympäristöjä, joiden yhteen toimivuus tulisi olla mahdollisimman toimivaa ja taattua.

Taitava ammattikonsultti ei tuijota yhtä teknologiaa, vaan huomioi mitkä ratkaisut missäkin tilanteissa ovat loppuasiakkaalleen parhaita. Millä teknologialla kehittämiskustannukset voidaan huomioida mahdollisimman hyvin, ja miten varmistetaan hallitut ja ennakoidut ylläpitoon liittyvät kustannukset.

Valmistuvan opiskelijan pitäisi tietää, mikä ero on esimerkiksi web-sivuston tekemisellä käyttäen PHP:tä tai Asp.net-tekniikkaa. Tai mitä eroa on sovelluskehityksen kannalta toteutettaessa oikeita liiketoimintosovelluksia Silverlightilla tai vaihtoehtoisesti Flashillä.

Vaihtoehtoja on, mutta oikean ratkaisun löytäminen perustuen oikeaan tietoon ja omiin kokemuksiin onkin vaikeampaa. Useissa tilanteissa teknologiavalinnat tehdään valitettavan usein perustuen käsityksiin ja muiden antamiin mielipiteisiin.

Nykyisessä maailmassa ei ole yhtä ratkaisua, mutta tulevaisuuden ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus tietää itse, milloin mitäkin ratkaisua kannattaa käyttää.

Opiskelijan onkin hyvä katsoa opinahjoaan valittaessa, tarjoaako oppilaitos yrityksissä käytetyimmät teknologiat opetuksen osana. Jos oppilaitos opettaa .NET-teknologioita, opettaako se myös, miten samat asiat tehdään Javalla tai PHP:llä - ja päinvastoin.

Tietotekniikan opettajille on olemassa valtavasti ilmaiseksi saatavaa ja vapaasti käytettävää opetus- ja koulutusmateriaalia, joten aina vallitsevaan resurssien puutteeseen löytyy paljon apua. Yksi tällainen on erityisesti opetukseen panostavien yliopistojen ja korkeakoulujen hyödyntämä Faculty Connection , joka tarjoaa opettajille valmiita luentomateriaaleja, harjoituksia, videoluentoja ja seminaareja.

Yrityksissä ja Microsoftilla vastakkain asettelun aika alkaa olla jo ohi, entä oppilaitoksissa?

Blogin kirjoittaja Jukka Wallasvaara, vastaa Suomessa akatemisesta yhteistyöstä ja opetuksen kehityksen tukemisesta. Jukalla on yli 10 vuoden kokemus It-alasta ja nykyisin hän toimii Microsoftin kehittäjä- ja alustayksikön evankelistana.

Keilarannan laineita

Kovaa analyysiä Helsingissä

Mitä tapahtuu kun Jyrki muuttaa Tampereelta Helsinkiin?

Tampereella on käytössä yli 300 erilaista tietojärjestelmää. Muuttaessaan Jyrki joutuu tekemään muutoksen noin 50 rekisteriin Helsingissä. Tieto ei siirry automaattisesti.

Entä 3-vuotias Juuso, joka siirretään saman sairaalan sisällä sydänklinikalta silmäklinikalle?

Taaskaan tiedot eivät siirry. Juuson vanhemmat vastaavat varsin monta kertaa samoihin kysymyksiin pojan mahdollisista allergioista.

Tämä on tietoyhteiskunnan arkea. Ja lisää esimerkkejä löytyy. Edellä kerrotut ja muut vastaavat kertomukset löytyvät viime viikolla julkaistusta Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tietoyhteiskuntaraportista .

Sisällön lisäksi nyt pelissä on myös arvovaltaa.

Hyökkäyksen etujoukossa kulkee Risto Siilasmaa. Säestämässä ovat muun muassa Sari Baldauf, Eero Lehti ja Pekka Ala-Pietilä.

Haaste hallitukselle on kova. Kun raportin julkistustilaisuuteen saapui myös Matti Vanhanen, niin EVA:n valtuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollila laittaa vastaavasti arvovaltansa raportin taakse. Paljon enempää painetta ei voi Suomessa luoda.

Analyysista harvat ovat eri mieltä. Keinoista pitää käydä hieman enemmän keskustelua. Niitäkin EVA:n raportissa on.

Ongelman ydin on johtamisessa ja poliittisessa tahdossa. Tämä hallitus ei voi todeta: "Hallitusohjelman mukaan mennään. Palataan kunnianhimpoisempiin hankkeisiin ensi vaalikaudella."

Julkistustilaisuuden paljastavin tilanne oli keskustelu valtion käynnissä olevista hankkeista. Eräs mainittu hanke liittyi sähköiseen osallistumiseen. Sari Baldauf kysyi: "milloin mainittu pilottihanke on käynnissä?" Vastaus kuului: "2011".

Niinpä. Pilotti on jotakin, jota kokeillaan ja laitetaan pystyyn ehkä kahdessa tai kolmessa kuukaudessa. Sitten se toimii tai ei, ja opitun perusteella muutetaan toimintaa.

EVA:n raportti on hyvä kiteytys. Nyt täytyy kasata painetta myös toimialalle ja EVA:lle itselleen. Raportista voisi tuottaa vaikka aikataulutetun tasapainotetun tuloskortin. Scorecardilla saisi hieman lisää kunnianhimoa tekemiseen.

Toinen puute raportissa on, että se ei vastaa kysymykseen, mitä digitalisaatio tarkoittaa yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Johtamisongelman korjaaminen on tärkeää, mutta vielä oleellisempaa on motivointi. Mitä minä hyödyn digitalisoiduista palveluista?

Kansalaiskeskeinen lähestyminen olisi paikallaan. Uskon, että tämä seikka nousee esille raportin seurannassa.

Kolmas seikka, johon huomio kiinnittyy on se, että raportissa ei pohdita lainkaan koulutuskysymyksiä. Miten tieto- ja viestintäteknologia tukevat opetusta peruskoulusta täydennyskoulutukseen? Miten ihmisten innovatiivisesta ict-teknologian hyödyntämisestä huolehditaan?

Raportissa mainitaan Tanska ja Tanskan asiointitili johtavana esimerkkinä. Voisiko sen kenties suoraan ottaa ratkaisuna myös suomalaisen järjestelmän ratkaisuksi? Toimittajana on tanskalainen Nnit.

Rima on asetettu liian alas. Eri puolilla yhteiskuntaa, että odotetaan vain uutta hallitusohjelmakierrosta, jossa asioita korjataan.

Ei kovin ketterää, noin diplomaattisesti ilmaistuna.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin,kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

Seuraava suuri asia

The Next Big Thing! Näillä sanoilla hehkutettiin monia esityksiä viime viikolla Microsoftin järjestämässä kehittäjäkonferenssissa Los Angelesissa. Professional Development Conference (PDC) on ohjelmistokehittäjille suunnattu suurtapahtuma, jonka painopiste on (lähi)tulevaisuudessa. Myös Suomesta oli mukana parisenkymmentä ohjelmistoalan eturivin ammattilaista.

Otsikon viittaukset vaihtelivat riippuen siitä, miten esittäjä oli määritelly sanan ’Big’ tai aikajänteen ’Next’. Mutta kaikki olivat varmoja ja innostuneita asiastaan.

Taatusti yksi ”Next Big Thing” lähivuosina tulee olemaan webin sisällön hahmottaminen ja hallinta. Sieltähän on jo vaikeaa löytää haluamaansa, kun sisältöä on niin paljon. ”Microsoft Semantic Engine” – työnimellä kehitellään joukkoa algoritmeja ja tekniikoita, joilla käyttäjät voivat hahmottaa ja hakea informaatiota webistä ja eri tietojoukoista merkityksen perusteella.

Semanttiseen webiin liittyen Microsoft Live Labs julkisti rajoitetulle joukolle Live Labs Pivot -tuotteen, jolla webin ja eri tietojoukkoja voidaan ryhmitellä kokoelmiksi. Live labs -tiimi kehottikin luomaan omia kokoelmia esimerkiksi kaikesta julkisesta tiedosta.

Tässä ja tänään tarkasteltuna seuraavat isot asiat liittyvät tuotejulkistuksiin. Windows 7 on jo täällä, mutta sen kaikkia piirteitä, kuten grafiikkaominaisuuksia ja multi-touchia, ei suinkaan ole ohjelmistoissa hyödynnetty. Esillä olivat myös Office 2010 beetaversiot, Azuren aikataulut ja saatavuus (Suomi mukana ensimmäisessä aallossa), Silverlight 4 ja eri ohjelmistojen tuoteroadmapit.

Koko tietotekniikan kehityskaarta sivuttiin ainakin kolmella eri lähestymistavalla. Lähimpänä oli julistus – SOA on eilispäivää – seuraava on Pilvi (tosin muutos pilveen kulkee SOAn kautta).

Vielä suurempana muutoksena esiteltiin tietoteknisen kehityksen elinkaari. Elinkaaren ensimmäisessä vaiheessa oli simulaatiovaihe, jossa ohjelmistojen toiminnat simuloivat todellisuutta. Toisena vaiheena on kommunikaatiovaihe, jossa informaatiota tuotettaan ja käytetään toisistaan riippumattomasti – internet edustaa tätä vaihetta.

Kolmantena vaiheena on tulossa interaktiivinen vaihe, jossa ohjelmistot kommunikoivat suoraan fyysisen maailman kanssa sensorein. Näistä esimerkkinä tarkasteltiin USA:n puolustusvoimien kokeiluhanketta, jossa 50 autoa liikkuivat pienessä kaupungissa ilman kuljettajaa noin 100 kilometrin matkan.

Autot havainnoivat ympäristöä esimerkiksi tutkilla, paikannuksella ja kartoilla. Eteneminen oli paikoin hidasta, mutta etenivät kuitenkin. Ei uhreja - joitakin lommoja.

Mielenkiintoisena ja mullistavana esiteltiin ”Energynet”, jossa kaikki energiaa tuottavat ja kuluttavat laitteet kuuluvat samaan verkkoon ja osaavat kommunikoida keskenään. Verkko on valtaisasti nykyistä internettiä suurempi.

Piilaaksossa aiheen tutkimus on kasvamassa räjähdysmäisesti ja ”Silicon Valley” on muuntumaksi ”Clean Valleyksi”. ’Clean’ tarkoittaa tässä yhteydessä järkevää ja tuhlailematonta energian käyttöä.

Tulevaisuuden sähköautoilla on merkittävä rooli, koska ne tulevat toimimaan yhtenä keskeisenä energiavarastona, jotka sekä kuluttavat, varastoivat että luovuttavat takaisin varastoimaansa energiaa verkkoon.

Aikamoisia visioita. Yhden esiintyjän sanoin ”Olen nähnyt valon”. Totta - aurinko paistoi joka päivä.

Blogin kirjoittaja Antti Larsio toimii Microsoftilla teknologiajohtajana. Pitkän linjan it-ammattilainen on toiminut muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Sonera-konsernissa ja lääketehdas Orionilla.

Keilarannan laineita

Pilvilounas ei ole ilmainen

Keskustelin erään arkkitehdeille suunnatun tilaisuuden tauolla siitä, houkutteleeko pilvipohjainen sovellusalusta, kuten Windows Azure, kehittäjiä huolimattomaan suunnittelutyöhön ja löysään koodiin kun tarvittaessa voi aina säätää nupista lisää resursseja palvelulle.

Perinteisen, omassa tai ulkoistuskumppanin tuotantoinftastruktuurissa elämään tottuneen, arkkitehdin näkemys oli, että dedikoitu tuotantoinfra kannustaa optimoimaan resurssien käyttöä tarkemmin. Väitän, että pilvialustat kannustavat siihen vielä voimakkaammin.

Perinteisessä tuotantotavassa palvelimet pyörivät tyypillisesti alhaisella käyttöasteella. Tätä pyritään korjaamaan konsolidoimalla palvelimia virtualisointitekniikan avulla. Näin fyysisen raudan käyttöaste saadaan nostettua korkeammaksi. Raudan käyttöasteen nostaminen ei vielä sinällään auta kannustamaan tehokkuuteen. Yksittäisen sovelluksen omistajalle tai kehittäjälle varattujen resurssien määrä on edelleen mitoitettava maksimitarpeen mukaan.

Pilvipohjainen sovellusalusta muuttaa resurssien käytön sovelluksen omistajalle ja kehittäjille näkyväksi. Jos tietoliikenteestä, laskenta- ja tallennuskapasiteetista veloitetaan kulutuksen mukaan, tulee sovelluksen resurssienkäytön optimoinnista hyvin konkreettista.

Kirjoitan tätä juttua Los Angelesissa Microsoftin Professional Developers Conferenssin alla. Maanantain ohjelmassa oli eri aihealueisiin keskittyviä varsinaista konferenssia edeltäviä luentokokonaisuuksia, joista kävin seuraamassa Chris Auldin esitystä ’Architecting and Developing for Windows Azure’. Esitys pohjautui kokemuksiin Uuden-Seelannin TicketDirect-lippukaupan Azure-version rakentamisesta.

Esityksessä mielenkiintoista oli se, miten paljon ja syvällisesti ratkaisua rakennettaessa on pohdittu eri teknisten ja rakenteellisten ratkaisujen vaikutusta tuotantokustannuksiin. Esimerkkinä mallinnettiin käyttäjäkohtaista kuukausikustannusta, joka toisella toteutustavalla oli 0,029 senttiä ja vaihtoehtoisella tavalla 0,017 senttiä. Kuulostaa hiustenhalkomiselta, mutta jos käyttäjiä on miljoonia, alkaa ero näkyä yrityksen kulukannassa varsin konkreettisesti.

Samassa tilaisuudessa istunut arkkitehtikollega poti eksistentiaalista kriisiä pohtiessaan onko oikein että arkkitehtuuria mietitään näin puhtaan kustannuslähtöisesti. Entä ratkaisun ylläpidettävyys, integroitavuus ja muut pidemmällä aikavälillä etuja tuottavat, arkkitehtien vaalimat pyhät näkökulmat?

Tilaisuus ja siitä syntynyt keskustelu osoittavat ainakin sen, että pilvipohjaiset sovellusalustat ovat oikeasti mullistava ja uusia mahdollisuuksia luova teknologia. Tulemme hämmästymään miten paljon elastisuus ja välitön kustannusten palauteluuppi vaikuttavat sovellusten suunnittelun ja teknisiin ratkaisuihin.

Tuoreita kuulumisia PDC09 konferenssin julkistuksista omassa blogissani.

Blogin kirjoittaja, kehittäjä- ja alustayksikön sovellusevankelista Pasi Mäkinen pitää Microsoftin asiakkaita ja kumppaneita tietoisena teknologiakehityksestä. Aikaisemmin Pasi johti Capgeminillä arkkitehtitiimiä. It-alasta hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus.

Keilarannan laineita

Palvelu on kunkku myös puhelimissa

Älypuhelinmarkkinan kasvun myötä perinteiset puhelinvalmistajat ovat saaneet uusia kilpailijoita perinteisistä tietokonevalmistajista. Applen ohella älypuhelimia valmistavat muun muassa Acer, Asus, Lenovo ja Toshiba. Myös Google on tullut markkinoille omalla Android-käyttöjärjestelmällään.

Perinteiset valmistajat ovat reagoineet markkinan muutokseen. Esimerkiksi Nokia on tehnyt suuria investointeja ostamalla Navteq-karttavalmistajan ja investoimalla "satoja miljoonia" Ovi-palveluiden kehittämiseen.

Fyysinen puhelin ja sen muotoilu ovat edelleen tärkeä tekijä uutta laitetta hankittaessa. Mutta viimeisen kahden vuoden aikana myös puhelimeen saatavien palveluiden ja ohjelmistojen merkitys on kasvanut. Apple teki valtavan palveluksen koko toimialalle markinointimiljoonillaan kouluttamalla käyttäjät lataamaan ja ostamaan sovelluksia älypuhelimiin.

Microsoftin näkökulmasta tämä kehitys on erittäin hyvää ja tervettä. Microsoft ei tee puhelimia vaan kehittää ohjelmistoja ja palveluita, jotka herättävät kylmän raudan henkiin. Kumppanit innovoivat ja valmistavat varsinaiset puhelimet, joissa on Microsoftin mobiilikäyttöjärjestelmä ja palveluita. Alusta on avoin, jolloin sille voi kuka vaan kehittää ja markkinoida uusia ratkaisuja.

Tavallinen kuluttaja ei osta puhelinta sen käyttöjärjestelmän mukaan. Ostopäätökseen vaikuttaa hinnan ja muotoilun lisäksi tietysti brändi, mutta entistä enemmän myös se, mitä muuta puhelimella voi tehdä soittamisen tai tekstaamisen lisäksi. Tämän takia me puhumme nykyään Windows-puhelimista, jotta kuluttaja ymmärtäisi, että älypuhelimella voi tehdä osin samoja asioita kuin Windows-tietokoneellakin, ja esimerkiksi käyttää Officea ja internet-palveluita.

Uusien hyödyllisten ja viihdyttävienkin palveluiden kehittäminen on yksi Microsoftin päätavoitteista. Microsoftilla on jo tänä päivänä satoja miljoonia aktiivisia Live Messenger -ja Hotmail-käyttäjiä. Näitä pilvestä tarjottavia palveluita voidaan käyttää tietokoneella, puhelimella tai jopa Xbox360-pelikonsolilla.

Vastaavaan pyritään myös tulevissa palveluissa ja olemassa olevien palveluiden välisiä raja-aitoja kaadetaan vauhdilla. Nyt on otettu vasta ensiaskel.

Viikonloppuna olin DigiExpo-messuilla kolmena päivänä tapaamassa ihmisiä ja esittelemässä uusia Windows phone -puhelimia. Uudet puhelimet ja varsinkin malliston kehittyneimmät mallit herättivät erittäin suurta huomiota muotoilullaan ja ominaisuuksillaan. Mutta kaikkein varaukseton palaute tuli Microsoft My Phone -palvelusta.

Maksuttomalla My Phone -palvelulla käyttäjä voi ottaa varmuuskopion puhelimessaan olevista tekstiviesteistä, kuvista, kontakteista ja muusta sisällöstä salasanalla suojattuun verkkopalveluun. Käyttäjä voi katsoa sisältöä verkkoselaimella ja tehdä esimerkisi hakuja tekstiviesteihin tai julkaista kuvia Facebookin ja Liven kaltaisiin verkkopalveluihin. Jos puhelin katoaa, niin lisäpalvelun avulla käyttäjä voi lukita puhelimen, käskeä sitä soimaan tai tyhjentää sen kokonaan. Lisäksi kartalta voidaan nähdä, missä puhelin on ollut viimeisen synkronoinnin aikana.

My Phone on hyvä esimerkki palvelusta, joka yhdistää puhelimen, selaimen ja PC:n yhdeksi kokonaisuudeksi ja tarjoaa lisäarvoa käyttäjille. Monet totesivatkin palvelun nähtyään "näinhän tämän olisi pitänyt aina olla".

Microsoft ei luonnollisestikaan innovoi ja tuota kaikkia hyödyllisiä palveluita. Me haluamme tehdä yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa, jotka voivat jakaa ja markkinoida palveluitaan itse tai Microsoftin Marketplace-ohjelmistokaupassa.

Windows Marketplace for Mobile tarjoaa myös suomalaisille ohjelmistokehittäjille ja palvelun tarjoajille suoran maailman laajuisen kanavan Windows-puhelimiin. Allekirjoittanutkin on luvannut olla auttamassa suomalaisia innovaatioita pääsemään maailmalle käyttäjien puhelimiin.

Uskonkin, että seuraava suomalainen "Nokia" ei ole rautaa vaan palveluita.

Vesa-Matti Paananen vastaa Microsoftin mobiilista liiketoiminnasta Suomessa ja työskentelee Microsoftin Marketplace-palvelun parissa 12 Euroopan maassa. Veskulla on pitkä kokemus mobiiliratkaisuista niin yrityksissä kuin kuluttajasektorillakin.

Keilarannan laineita

Laita etäyhteyspaletti kuntoon

Organisaatioiden työntekijät ovat yhä enenevässä määrin liikkuvia käyttäjiä – kannettavaa tietokonetta ja muita mobiililaitteita käytetään paitsi työpaikalla, myös kotona, matkoilla, liikennevälineissä, nettikahvilassa, siis missä tahansa ja milloin tahansa.

Windows 7 tarjoaa tähänkin tarkoitukseen hieman uutta – nimittäin DirectAccessin nimellä kulkevan toiminnallisuuden, joka "automatisoi” etäyhteyden muodostamisen organisaation verkkoon. Käyttäjän ei siis tarvitse tehdä mitään. Mutta ennen sen konffaamista otetaan pieni aikalisä ja mietitään muutamaa asiaa.

Perinteisestihän ”etäyhteys” on tarkoittanut sitä, että käyttäjälle tavalla tai toisella tarjotaan täysi pääsy organisaation verkkoon. Onko organisaatiossa kuitenkaan mietitty, onko täysi verkkoyhteys aina tarpeen?

Onko organisaatiossa mahdollisesti sellaisia etäkäyttäjiä, jotka tulisivat toimeen jollakin paljon rajoitetummalla etäyhteydellä? Pitäisikö organisaation käyttäjät itse asiassa jakaa erilaisiin ryhmiin, ja sen jälkeen määrittää näille ryhmille erilaiset käytännöt etäyhteyksien muodostamiseen?

Etäyhteyksiin on tällä hetkellä olemassa jo useitakin erilaisia tapoja toteuttaa ne. Esimerkiksi Microsoft itse käyttää hyvin vaihtelevia tapoja päästä internetistä yhteyteen sisäverkossamme oleviin palveluihin. Näitä tapoja ovat esimerkiksi Outlookin ja Exchangen ominaisuudet (selainkäyttöliittymä sekä Outlookin ja mobiili-Outlookin synkkausmahdollisuudet), jotka tarjoavat lähinnä pääsyn sähköpostiin sekä joihinkin siihen liittyviin resursseihin.

Yksittäisiä sovelluksia voidaan tarjota Terminal Server –päätepalveluiden kautta, ja sovelluksia sekä muita verkon palveluja voidaan julkistaa käyttämällä Intelligent Application Gateway –palvelimen toiminnallisuutta.

Toki meillä on käytössä myös perinteinen etäyhteys eli täysi verkkoyhteys sisäverkkoomme, joko Windowsin jo vuosia tarjoaman Remote Acces Service -toiminnallisuuden tai sitten uudemman DirectAccess-toiminnallisuuden kautta. Mutta tärkeää on huomata, että mahdollisuuksia on paljon eri tarkoituksiin, ja sen jälkeen hyödyntää nämä mahdollisuudet oikealla tavalla.

DirectAccess on siis yksi lisä etäyhteyspalettiin. Ja kun DirectAccessin käyttöä lähdetään miettimään, kannattaa taas muistaa muutama asia: Ensinnäkin DirectAccess vaatii ipv6-protokollan toimiakseen. IPv6-protokolla on aihe, joka ansaitsee ihan oman kirjoituksensa, joten palaan siihen myöhemmin tässäkin blogissa.

Toisekseen DirectAccessin yhteydessä kannattaa muistaa, että sitä käytettäessä kannettava tietokone on automaattisesti yhteydessä organisaation sisäverkkoon aina, kun koneesta jokin verkkoyhteys löytyy. Näin ollen luonnollisesti halutaan varmistaa, että kannettavan tietokoneen tietoturva on aina siinä kunnossa, että se voidaan päästää yhteyteen sisäverkkoon.

Tietokoneelle pitäisi siis aina pystyä tekemään terveystarkastus ja varmistaa onko it:n edellyttämät korjaukset asennettu, onko virustorjunta käytössä ja ajan tasalla, onko palomuuri käytössä ja niin edelleen. Tähänkin on olemassa Windows-palvelin- ja –työasemakäyttöjärjestelmän mukana toimitettava palvelu – Network Access Protection.

Mahdollisuudet siis ovat kehittyneet myös etäyhteyksien osalta. Nyt onkin hyvä hetki miettiä, miten uudet mahdollisuudet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla, ja vielä niin, että liikkuva käyttö tapahtuu tehokkaasti ja tietoturvallisesti.

Kimmo Bergius on Microsoftin Suomen-tietoturvajohtaja vastuualuenaan tietoturva, erilaiset yhteentoimivuuskysymykset sekä standardointi. Bergius on toiminut it-alalla noin kahdenkymmenen vuoden ajan erilaisissa lokalisointiin, konsultointiin ja koulutukseen liittyvissä tehtävissä.

Keilarannan laineita

Pelataanko teillä puhelinpingistä?

Pelataanko teidän työpaikalla sähköposti- tai puhelinpingistä?

Kun vastaanottajaa ei tavoiteta puhelimella, niin jätetään vastaajaan viesti ja pyydetään ottamaan yhteyttä. Kun viestin saaja soittaa takaisin, eikä alkuperäinen henkilö ei olekaan tavoitettavissa, niin ainahan voi jättää vastavuoroisesti vastasoittopyynnön.

Erinomaista "syöttöä" vastaan saatiin siis oiva "palautuslyönti". Mahtoikohan asia olla kiireellinen tai tärkeä?

Onneksi emme ole pelkän puhelimen varassa. Voimme ”varmistaa” asian perille menon sähköpostiviestillä ja lisätä siihen kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet.

Samalla viestiin voisi varmuudeksi lisäillä mukaan muutaman muunkin vastaanottajan. Korostetaan viestiä vielä isolla fontilla ja liputetaan viesti tärkeäksi. Painetaan lähetä-painiketta ja jäädään odottamaan vastausta.

Kuinkahan kauan odotellaan?

Pingiksestä liikennevaloihin

Ratkaisuna on yhdistetty viestintä. Mahtavan viestintäarsenaalin lisäksi se sisältää tavoitettavuustilan.

Käyttäjien läsnäolotietoa esitetään selkein ”liikennevaloin” verkkotilan ja kalenterin perusteella. Esimerkiksi vihreällä valolla käyttäjä on tavoitettavissa, punaisella varattu ja niin edelleen. Käyttäjä voi hallinnoida tavoitettavuustietojaan myös itse eli mitä näytetään ja kenelle.

Samalla kun käyttäjä kirjautuu järjestelmään, hän saa kaikki ne viestintämuodot, jotka organisaatio haluaa hänelle tarjota. Sähköpostin ja puhelimen lisäksi käytössä ovat pikaviestin, puhe-, video- ja verkkoneuvottelut.

Palataanpa alkuperäiseen puhelinpingikseen ja sähköpostiongelmaan. Mikäli tavoitettavuustieto olisi ollut käytettävissä, niin ensin olisi voitu tarkistaa puhelun ja sähköpostiviestin vastaanottajan läsnäolotiedot ja vasta sitten päättää yritetäänkö viestiä, kenen kanssa ja miten.

Tilanteen tärkeyden ja vastaanottajien tavoitettavuuden perusteella yhteydenottajalla on siis mahdollisuus valikoida kulloinkin tilanteeseen parhaiten sopiva viestinnän muoto. Joskus se voi olla puhelinsoitto, joskus sähköposti, mutta yhä useammin viestintää käydään reaaliajassa yritystason pikaviestintäratkaisuilla, video-, puhe- ja verkkoneuvotteluratkaisuilla.

Tavoitettavuustieto parantaa viestintää, yhteistyötä ja koko organisaation tuottavuutta.

Aiheesta löytyy lisätietoa ja esimerkkivideo Microsoftin sivuilta.

Ari Suominen toimii tuote- ja ratkaisupäällikkönä Microsoftin Office-liiketoimintayksikössä vastuullaan viestintäratkaisut.

Keilarannan laineita

Tuottavampia ohjelmistoja saa myös ilmaiseksi

Mitä myöhemmin projektiin tehdään muutoksia, sitä kalliimpaa muutos todennäköisesti on. Karrikoituna esimerkkinä voisi pitää esimerkiksi talon rakentamista: "mikä on saunan kustannus, jos se on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, tai jos se lisätään taloon siinä vaiheessa kun verhoja kiinnitellään?"

Projektien yksi suurimpia haasteita onkin muutosten hallinta. Yleensä vasta projektien edetessä selkeytyy, mitä projektilta loppujen lopuksi halutaankaan.

Oikeanlaiset ratkaisut muun muassa projektien hallintaan tarjoavat yhdenmukaiset ympäristöt, joilla projektit hallitaan, ja joilla muutosten vaikutus on helpompi nähdä. Projektinhallintatyökaluilla projektipäällikkö voi tietää tarkkaan, moneenko ohjelmariviin muutettava vaatimus liittyy. Tämä taas auttaa arvioimaan muutoksen kustannuksia ja luo läpinäkyvyyttä projektin tilaan.

Käyttöliittymäsuunnittelijan ja ohjelmistokehittäjän yhteistyö on selkeää, kun kumpikin voi käsitellä samaa projektia omilla työvälineillään. Kehittäjän muutokset eivät vaikuta käyttöliittymän toiminnallisuuksiin ja päinvastoin. Kehittäminen on merkittävästi tehokkaampaa, kun esimerkiksi monimutkaisen tietokannan toimiva web-käyttöliittymä voidaan luoda jopa minuutissa.

Mutta entäpä uudet yksityisyrittäjät tai pienyritykset?

Pienten ja uusien yritysten haasteena voi olla toiminnan käynnistyskustannukset. Nykyään löytyy kuitenkin useita eri tapoja, joilla nämä sovelluskehittimet, käyttöliittymätyökalut, käyttöjärjestelmät ja palvelimet ovat saatavissa yrityksien sovelluskehityskäyttöön alle 100 euron ohjelmajäsenmaksulla.

BizSpark ja WebsiteSpark ohjelmat antavat vaatimukset täyttäville yrityksille ilmaiseksi tuotantokäyttöön palvelin ja kehitinlisenssejä, jotta yrittäjyyden liikkeelle lähtö tai bisneksen kasvattamisen rima olisi matalampi.

Entäs oppilaitokset ja opiskelijat?

Kuinka opiskelija voi opetella uusimmat käyttöjärjestelmät, saada käyttöönsä ammattilaisten käyttämät täydet kehitinversiot tai saada mahdollisuuden vaikka kehittää omia pelejä, joita voi sitten pelata pelikonsolilla tai pc:llä ilman erillisiä kalliita erikoiskonsoleita?

Tietotekniikkaa tekeville oppilaitoksille ja opiskelijoille on tarjolla opetukseen ja opiskelukäyttöön kaikki Microsoftin käyttöjärjestelmä-, palvelin- ja kehitysohjelmistot Msdnaa -ohjelman kautta. Siihen kuuluvat opiskelijat saavat tätä kautta miltei kaikki ohjelmistot käyttöönsä ilmaiseksi, myös omaan kotikoneeseensa.

Esimerkiksi Microsoftin uusin käyttöjärjestelmä Windows 7, on ollut Msdnaa-opiskelijoille saatavilla maksutta jo jonkun aikaa.

 Opiskelija voi saada myös tärkeimmät ammattilaisten kehittäjä-, käyttöliittymä-, tietokanta- ja käyttöjärjestelmäohjelmistot ladattua verkosta löytyvästä DreamSpark -palvelusta ilmaiseksi omaan kotikäyttöön. On siis monia mahdollisuuksia, joilla yrityksissä paljon käytetyt ohjelmistot voidaan ottaa käyttöön jo opiskeluaikana.

Ja kun on aika bisnekselle, oikeat teknologia- ja työkaluvalinnat eivät ainakaan riipu hinnasta.

Blogin kirjoittaja Jukka Wallasvaara, vastaa Suomessa akatemisesta yhteistyöstä ja opetuksen kehityksen tukemisesta. Jukalla on yli 10 vuoden kokemus It-alasta ja nykyisin hän toimii Microsoftin kehittäjä- ja alustayksikön evankelistana.

Keilarannan laineita

Oikea puhelin tekee tyytyväisen työntekijän

IDC ennustaa, että älypuhelinmarkkina kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana 77 prosenttia noin 350 miljoonaan myytyyn puhelimeen vuonna 2013. Älypuhelimet valtaavat yrityskäyttäjien ja kuluttajien taskuja, koska puhelimella halutaan tehdä muutakin kuin puhua tai tekstata.

Kehitys on luonnollista seurausta raudan kehityksestä. Mooren lain mukaisesti saamme joka vuosi tehokkaampia ”tietokoneita” taskuun, jolloin niihin voidaan kehittää parempia palveluita ja sovelluksia.

Viimeisen vuoden suurin murros on se, että myös kuluttajat ovat löytäneet sovellukset ja haluavat ladata eri valmistajien sovelluskaupoista puhelimeen. Älypuhelin ei itsessään ole älykäs, vaan ohjelmistot herättävän kylmän raudan eloon ja tekevät siitä henkilökohtaisen.

Tämän päivän hektisessä maailmassa puhelin kulkee aina mukana. Olen omassa elämässäni huomannut, että on usein erittäin hyvä, että puheluiden lisäksi taskussa on väline, jolla voi lukea ja vastata sähköposteihin, pikaviestiä reaaliajassa ja käyttää selaimella erilaisia verkkopalveluita. Myös liitetiedostojen avaaminen joko sähköpostista tai suoraan intranetistä ei aina katso aikaa eikä paikkaa. Lisäksi puhelin on mukana kulkeva viihdekeskus.

Käyttötarpeet ovat hyvin yksilöllisiä niin kuin me kaikki ihmiset olemme. Myös yksilön rooli muuttuu päivän aikana useasti, kun työ ja vapaa-aika kietoutuvat toisiinsa. Tämän takia myös ratkaisujen pitää olla yksilöllisiä. Yritysmaailmassa pyritään standardoimaan asioita kustannusten kurissa pitämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi, mutta tätä ei pidä tehdä yksilön tuottavuutta ja toimintamahdollisuuksia rajoittaen.

Tärkeää on standardoida alusta, jonka päältä on mahdollista tarjota henkilön roolissa tarvittavia palveluita. Myös mobiilipuolella pistemäisten ratkaisujen aika on auttamatta ohi kalliina ja hankalina ylläpitää.

Puhelin on tietokoneen ja selaimen rinnalla yksi tärkeimmistä käyttöliittymistä palvelimiin ja pilvipalveluihin. Niin yritys- kuin kuluttajapalvelut pitää nostaa ulos siiloistaan, jolloin käyttäjä voi käyttää samaa palvelua parhaiten tilanteeseen sopivasta päätelaitteesta.

Yrityspuolellä yritykset tarvitsevat yhtenäisen mobiilistrategian, jota toteutetaan ja jonka etuja mitataan. Palveluita ja niiden kehitystä pitää ohjata liiketoiminnan näkökulmasta eikä teknologian. Vuoden takaisen Market-Vision Tekesille tekemän tutkimuksen mukaan vain noin 20 prosenttia suomalaisista yrityksistä olivat tällaisen strategian kirjoittaneet.

Parhaimmillaan älypuhelin vapauttaa pc:n kahleista ja nostaa työskentelyn tehokkuutta. Sama puhelin myös viihdyttää ja auttaa olemaan yhteyksissä läheisiin. Käyttäjä valitsee itselleen parhaiten sopivan fyysisen laitteen, johon yritys toimittaa tarvittavat palvelut yhtenäiseltä alustalta. Tuloksena on tyytyväisempi työntekijä, joka voi hallita ajankäyttöään paremmin kiireen keskellä.

Vesa-Matti Paananen vastaa Microsoftin mobiilista liiketoiminnasta Suomessa ja työskentelee Microsoftin Marketplace-palvelun parissa 12 Euroopan maassa. Veskulla on pitkä kokemus mobiiliratkaisuista niin yrityksissä kuin kuluttajasektorillakin.

Keilarannan laineita

Hoitaako kotikuntasi asioita vanhenevilla välineillä?

Tuottavuuden eturivin tutkijoihin kuuluva professori Matti Pohjola kiteyttää tuottavuuskehityksen ja tieto- ja viestintäteknologian yhteyden kansantalouden tasolla seuraavasti:

”Suomi on kiistatta hyötynyt paljon tieto- ja viestintäteknologiasta. Sen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun on ollut noin prosenttiyksikkö vuodessa ajanjaksolla 1990–2005. Kaksi kolmasosaa on tullut tuottavuuden kasvusta ict-tuotteiden valmistuksessa ja yksi kolmasosa siitä, että muuta pääomaa on korvattu ict-pääomalla.”

Talouskasvusta siis yksi prosenttiyksikkö on tullut ict-vaikutuksista. Se on kuitenkin historiaa.

Professori Pohjola jatkaa pohtimalla tulevaisuutta. Hän kirjoittaa tuottavuuden kolmannesta aallosta. Tässä aallossa muutos ja kasvu lähtevät toimintatapojen muutoksesta. Myönteistä on, kuten Pohjola kirjoittaa, että tämä muutos on pidemmällä aikavälillä merkittävämpi.

Erityisen vahva tuottavuushaaste on julkiselle sektorille. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa palveluiden tuottamisen painopiste on kunnissa.

Kuntien tietotekniikka vanhenee vauhdilla. Business Technology Finlandin Digital City Monitor -raportti perustuu Suomen sadan suurimman kunnan it-ympäristöjen arviointiin. Kyseessä on yli 100 asiantuntijan haastattelu.

Raportti kertoo, että esimerkiksi taloushallinnon sovellusten keski-ikä on 6,5 vuotta, ja yli kolmannes sovelluksista on yli 10 vuotta vanhoja.

Vaikka kuntien välillä on eroja, niin kärjistäen kunnissa tehdään hommia vanhentuneilla välineillä, vaikka samalla pitäisi hakea tuottavuushyötyjä.

Tällaisessa tilanteessa strategian merkitys korostuu. Harvassa kunnassa it nähdään oleellisena osana kunnan strategiaa tai tuottavuusstrategiaa. Tietohallinto käsitetään hankinta- tai tuottamisorganisaatioksi. Vähän niin kuin ”ostettaisiin sähköä, jotta toimistoissa palaa valot”.

Tietohallintojohdon paikka on kunnan johtoryhmässä. Hyvä tietohallintojohtaja ymmärtää palveluprosesseista enemmän, kuin mitä esimerkiksi poliittisen päättäjän tarvitsee ymmärtää tietotekniikasta.

Väitän siis, että tuottavuushaasteessa olevien kuntien tulee investoida tietotekniikkaan, sen hyödyntämiseen ja samalla nostaa sen roolia päätöksenteossa. Kaikkia kolmea täytyy hyödyntää, kun onnistumisia haetaan.

Max Mickelsson toimii tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla. Hän hoitaa yhteyksiä yhteiskunnallisiin päättäjiin,kansalaisjärjestöihin ja vastaa myös hyvään yrityskansalaisuuteen liittyvistä hankkeista.

Keilarannan laineita

Koodaamalla ei säästä

Valtiohallinnon säästötalkoot ovat elvytyksen jälkeen alkamassa. Tosin valtiovarainministeri Jyrki Katainen arveli menneellä viikolla säästöruuvin kiristämisen jäävän seuraavalle hallitukselle.

Valtiohallinto kaavailee tietotekniikan soveltamisessa entistä merkittävämpiä säästöjä keskittämällä peruspalvelujen tuottamista. Tavoite tuntuu järkevältä. Tuotetaan keskitetysti se mikä on hallinnonaloille yhteistä.

Mistä säästöjä sitten on järkevää hakea?

Usein ratkaisuksi tarjotaan avoimen lähdekoodin suosimista. Sen kannattajat maalailevat miten valtiohallinnossa säästyy rahaa, kun kaupallisesti tuotettujen järjestelmien lisenssimaksuja tarvitse enää maksaa.

Lisäksi samalla tuetaan suomalaista työllisyyttä, kun integraattoreina toimii kotimaisia yrityksiä. Työtä säästyy myös lisenssien hallinnassa.

Mutta miten asia on todellisuudessa?

Asiassa hyödyllinen tietolähde on julkaisusarja Tietoja valtion tietohallinnosta ja tietotekniikasta. Sen tuorein valtiovarainministeriön verkkopalvelusta löytyvä numero käsittelee vuotta 2008 . Raportin mukaan budjettivuonna 2008 ohjelmistojen osuus kuluista on 8 prosenttia. Suurimmat kuluerät ovat palveluiden ostot 52 prosenttia, sekä palkat ja palkkiot 28 prosenttia.

Uusien ratkaisujen kehittämisen näkökulmasta väliä on myös ratkaisun alustana käytetyn tuotteen tai teknologian tarjoaman toiminnallisuuden lähtötasolla. Veronmaksajana suosisin mallia, jossa katsotaan yhden komponentin hinnan sijaan valmiin ratkaisun kokonaiskustannuksia. Suljetun ja avoimen lähdekoodin ratkaisuilla kun ei oikeasti ole mitään eroa sen suhteen, voiko perustuotteen päälle tehtyä ratkaisua monistaa valtiohallinnon sisällä.

Muistutan jälleen, ohjelmistokulut ylläpitomaksuineen ovat koko tietotekniikkakuluista vain 8 prosenttia. Investoinnin vastineeksi saadaan parempaa ja valmiimpaa tavaraa ratkaisujen rakentamisen pohjaksi. Säästö suurimmasta ict-kuluerästä, eli palveluostoista ja palkkakuluista (yhteensä 80 prosenttia kulukannasta), kompensoi paremman alustan kalliimman hankintahinnan.

Peruspalvelujen keskittäminen mahdollistaa myös mallit, joilla vältetään kokonaan lisenssi-investointien tekeminen. Ostetaan peruspalveluja suoraan palveluna tarvitsematta investoida ennakkoon euroakaan ohjelmistoihin ja laitteisiin. Näillä peruspalveluilla tarkoitan vaikkapa sähköpostia, ryhmätyövälineitä ja verkkoneuvottelua. Maksetaan suoraan siitä mitä käytetään.

Toki valtiohallinnossa on paljon tietoa ja asioita, joita ei voi käsitellä ja varastoida maan rajojen ulkopuolella. Tarvitaan siis ratkaisuja joissa on mahdollista yhdistää saumattomasti palvelupohjainen Internet-mittakaavan tuotanto ja palvelutasoltaan räätälöity paikallinen tuotanto.

Arvatkaapa kenellä olisi sellainen tarjolla?

Blogin kirjoittaja, kehittäjä- ja alustayksikön sovellusevankelista Pasi Mäkinen pitää Microsoftin asiakkaita ja kumppaneita tietoisena teknologiakehityksestä. Aikaisemmin Pasi johti Capgeminillä arkkitehtitiimiä. It-alasta hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus.

Keilarannan laineita

Windows, Office ja mitä muuta?

Kaikki tietävät Office-toimistopaketin ja Windows-käyttöjärjestelmän, mutta sen jälkeen kuva Microsoftista sumenee. Tässä kohti meidän täytyy katsoa itseämme yrityksenä peiliin, sillä olemme paljon muutakin.

Olen työskennellyt Microsoftilla vajaa kaksi vuotta teknologiajohtajana. Pääasiassa kehitän teknologiastrategioita, keskustelen niistä asiakkaiden kanssa ja kehitysyksikkömme kanssa. Minulla on siis hyvä kuva tutkimustyöstämme.

Yllättävää onkin se, että Microsoft on mukana lähes kaiken inhimillisen toiminnan ja ympäröivän maailman tutkimuksessa. Tietenkin varsinainen substanssi on yleensä maailman johtavissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

Meidän työpanoksemme on ilmiöiden mallintamisessa laskennallisin menetelmin, visualisointi ja jatkotutkimuksen työvälineiden luonti. Tätä teknologiaa on käytössä esimerkiksi merivirtojen liikkeiden, ilmaston lämpenemisen, liikennekäyttäytymisen, kulutustottumusten, geenitutkimuksen ja ihmisen biosignaalien tutkimuksessa.

Kehitetyistä menetelmistä saattaa myös syntyä ideoita, jotka etenevät tuotteiksi asti. Washingtonin yliopiston Trident-projektissa olimme mukana tutkimassa Yhdysvaltain rannikon merivirtoja, lämpötilamuutoksia ja eliökantoja. Tutkimuksen pohjalta kehitimme tutkijoille työkalupakin, jota voi käyttää vaikkapa ilmastonmuutoksen, lääketieteen tai sosiaalisten yhteisöjen käyttäytymisen tutkimiseen.

Pitkälle kehitetyt teknologiset innovaatiot ovat kiintoisia ja hauskoja. Jatkossa esittelen lisää alueita, mutta katsotaan vielä yhtä aihealuetta, nimittäin käyttöliittymien kehitystä.

Xbox-pelikonsoliin kehitetyssä Natal-projektissa ihmisen luonnollista käyttöliittymää on kehitetty tavallista pidemmälle, ja käyttöliittymä onkin ihmisen vartalo. Natalissa kamera ja sen ohjelmistot tunnistavat hahmoja ja liikkeitä. Laitetta ohjataan siis omalla vartalolla.

Toinen luonnollinen käyttöliittymä liittyy ihmiseen liitettäviin apuvälineisiin kuten antureihin ja sensoreihin. Suuhun laitettava anturi tunnistaa kielen liikkeet ja ohjaa tietokonetta tai laitetta. Tai lihaksiin kiinnitettävä tunnistin ohjaa robottia.

Tällaisten keksintöjen kaupallistuminen vie aikaa, mutta ne ovat tulossa. Näyttö, näppäimistö, älypuhelin, puheentunnistus, liiketunnistus, paikkatieto ja ubiikkiyhteiskunta - tulevaisuuden peruskauraa.

Blogin kirjoittaja Antti Larsio toimii Microsoftilla teknologiajohtajana. Pitkän linjan it-ammattilainen on toiminut muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Sonera-konsernissa ja lääketehdas Orionilla.

Keilarannan laineita

Miten kauan Microsoft tukee tuotteitaan?

Tapaan joidenkin suomalaisten suurten organisaatioiden tietohallinto- ja tietoturvajohtoa säännöllisesti, ja tapaamisten agendalla on suoranaisesti tietoturvaan liittyviä asioiden lisäksi myös yleensä Microsoftin tuotteiden elinkaarikysymykset.

Käymme muutamassa minuutissa läpi, mitä kyseisen organisaation käytössä olevien Microsoft-tuotteiden tulevaisuuteen liittyy, ja ennen kaikkea onko niiden elinkaaressa tapahtumassa jotain muutoksia, jotka saattaisivat vaikuttaa niiden käyttöön organisaatiossa.

Mikä sitten on ohjelmistotuotteiden elinkaari? Microsoftilla se tarkoittaa ensinnäkin aikaa, joka kuluu tuotteen jonkin tietyn version julkaisemisesta siihen, kunnes tuki kyseiselle tuotteelle päättyy ja toisekseen niitä asioita, joita olemme sitoutuneet tekemään tuona aikana.

Joitakin vuosia sitten otimme käyttöön kuukausittaisen vakioajan tietoturvakorjausten julkaisemiseen, ja samassa yhteydessä myös kaikkien tuotteidemme elinkaarikäytäntö yhtenäistettiin. Näiden molempien muutosten tavoitteena oli se, että asiakkaamme pystyvät paremmin suunnittelemaan ja ennakoimaan Microsoft-tuotteiden käyttöä omissa ympäristöissään.

Monesti asiakkaat kysyvätkin, miten he voivat paremmin seurata Microsoftin tuotteiden elinkaaria ja niihin liittyviä tärkeitä päivämääriä. Seurannassa auttaa, kun tuntee muutaman yksinkertaisen periaatteen, joihin elinkaarikäytäntö perustuu:

1. Microsoft tukee organisaatiokäyttöön tarkoitettuja tuotteita vähintään 10 vuoden ajan. "Vähintään" tarkoittaa sitä, että tuotetuki on yleensä kestoltaan 10 vuotta, mutta että tuosta voidaan poiketa ylöspäin, eli pidentämällä tukiaikaa, kuten Windows XP:n tapauksessa tehtiin. 10 vuoden tuki jakautuu kahteen 5 vuoden jaksoon, niin sanottuun perustukijaksoon (mainstream support) ja jatkettuun tukijaksoon (extended support). Näiden pääasiallinen ero on se, että perustukijakson aikana tehdään korjauksia tuotteeseen ja julkaistaan niitä mm. service packien kautta, mutta jatketun tukijakson aikana yleensä julkaistaan enää tietoturvaan liittyviä korjauksia. Lisätietoja tukijaksoista.
2. Yksittäisen tuotteen tuen elinkaaren lisäksi merkityksellistä on myös se, miten kauan tuemme yhtä yksittäistä tuotteen service packiä. Ja vastaus tähän on yleensä 12 kuukautta sen jälkeen, kun uudempi korvaava service pack on julkaistu. Poikkeuksena tästä on Windows-käyttöjärjestelmät, joita tuetaan 24 kuukautta uudemman, korvaavan service packin julkaisemisen jälkeen. Eli esimerkiksi Windows XP:n service pack 2:ta tuetaan n. kaksi vuotta siitä, kun SP3 tuli ulos (SP2:n tuki päättyy 13. heinäkuuta 2010).
3. Ja kolmas, ehkä hieman jo nippelitiedon puolelle menevä yksityiskohta on se, että tuen päättyminen synkataan aina kyseisen kuukauden tietoturvatiedotteiden julkaisuhetkeen, eli kuukauden toiseen tiistaihin. Kuten kohdassa 2. huomattiin, sekä Windows 2000:n tuki että Windows XP:n SP2:n tuki päättyvät samana päivänä, 13. heinäkuuta 2010. Tarkoittaa sitä, että tuo on viimeinen mahdollinen päivä saada tietoturvakorjauksia ko. tuotteille.

Kun muistaa nuo kolme asiaa ja vielä siihen päälle osoitteen http://support.microsoft.com/lifecycle, pärjää pitkälle. Tuosta osoitteesta löytyy sekä tarkempia tietoja tuotetuen elinkaaresta että yksittäisten tuotteiden ja service packien tuen alkamis- ja päättymispäivämäärät. Toki joillekin tuotteille voi saada myös jatkoa 10 vuoden tukiajalle, mutta tuen jatkosopimukset ovat organisaatiokohtaisia ja maksullisia.

Hyvä ja ajankohtainen esimerkki on Windows 2000, joka tuli markkinoille maaliskuun lopulla vuonna 2000. Windows 2000:n osalta 10 vuoden elinkaari päättyy ensi vuoden heinäkuussa, tarkemmin sanottuna 13.7.2010. Eli jos organisaatiosi käytössä on edelleen Windows 2000 -käyttöjärjestelmällä varustettuja työasemia ja/tai palvelimia, etkä vielä ole aloittanut projektia niiden siirtämiseen uudempaan käyttöjärjestelmään, alkaa pikkuhiljaa olla kiire.

Eli yhteenvetona, vaikkakin Microsoftin ohjelmistotuotteiden elinkaari on varmasti yksi markkinoiden pisimpiä, kannattaa kuitenkin tutustua tuohon edellä mainittuun elinkaarisivustoon ja käydä tarkistamassa omassa käytössä olevien tuotteiden elinkaaritiedot. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä.

Blogin kirjoittaja Kimmo Bergius on Microsoftin Suomen-tietoturvajohtaja vastuualuenaan tietoturva, erilaiset yhteentoimivuuskysymykset sekä standardointi. Bergius on toiminut it-alalla noin kahdenkymmenen vuoden ajan erilaisissa lokalisointiin, konsultointiin ja koulutukseen liittyvissä tehtävissä. Viimeiset kymmenen vuotta hän on ollut Microsoftin palveluksessa.