Hyvän puheenvuoron kolme salaisuutta

Bittiviidakon suhinaa

Yrittäjä, näin tehostat arkeasi pilvipalvelulla

Viimeisten parin vuoden aikana on käyty paljon keskustelua työn muutoksesta. Iso osa keskustelusta on keskittynyt siihen, missä työtä tehdään ja minkälaisia välineitä ja tiloja työn tekemiseen käytetään.

Olen miettinyt asiaa yrittäjän näkökulmasta. Heille läsnätyö on ollut arkipäivää jo pitkään. Jos kysyn yrittäjältä hänen tärkeimpiä työvälineitään, vastauksena on usein vielä auto ja puhelin. On päästävä liikkumaan ja oltava tavoitettavissa. Harvoin ollaan koko työpäivää toimistolla.

Kollegani kysyi eräässä tilaisuudessa yrittäjältä, että onko hän yrityksensä tietohallintopäällikkö. Hetken pohdittuaan asiakas totesi olevansa, vaikka titteli hieman juhlavalta kuulostikin. Tämä kuvastaa hyvin sitä, että pienemmissä yrityksissä sama henkilö hoitaa hyvin monentyyppisiä tehtäviä ja toimitusjohtaja vastaa usein myös it-hankinnoista. Tuo aika on pois työskentelystä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lisäksi Suomi on pitkä maa. Asiakkaiden luo voi olla pitkä matka ja ajanpuutteen vuoksi moni potentiaalinen liidi jää poimimatta, kun asiakkaalla ei ehdi edes käymään. Minkälainen verkosto yrittäjällä on tukenaan, esimerkiksi sairausloman aikana? Voisiko osan työstä delegoida kumppanille tai toiselle yrittäjälle?

Pilvipalvelut tuovat aikaisemmin vain isojen yritysten käytössä olleet välineet kaikenkokoisten organisaatioiden käyttöön. Läsnätyön välineet ovat nyt myös pienemmänkin yrityksen saatavilla verkostoitumisen tueksi.

Tässä muutama vinkki yrittäjän arjen tehostamiseen.

1. Jaa kalenterisi.

Muut tietävät milloin olet tavoitettavissa. Tee tämä myös valittujen kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.

2. Siirrä osa kokouksista pilveen.

Voit kutsua kokouksiin omien työntekijöittesi lisäksi ulkopuolisia käyttäjiä ja saada oikeat henkilöt varmemmin paikalle. Lisäksi vältyt yllättäviltä poissaoloilta, kun voit verkkokokouksen avulla välttää kelistä tai liikenteestä aiheutuvat viivästykset.

3. Jaa dokumenttisi SharePointissa

SharePoint Online antaa mahdollisuuden jakaa materiaalit myös ulkopuolisten käyttäjien kanssa. Viimeisimmät dokumentit ovat aina kaikkien saatavilla. Dokumenteista saa myös offline-versiot kätevästi mukaan.

4. Ota käyttöön Windows Phone

Näin saat mukaasi sähköpostin, kalenterin ja yhteystiedot sekä SharePointissa sijaitsevat dokumentit. Tarvittaessa myös Lyncin.

Jos sinusta tuntuu, että olet epämukavuusalueella pilvipalvelun käyttöönottoon liittyvissä asioissa, ota avuksesi kumppani. Kumppanin ensisijainen tehtävä on piilottaa monimutkaisuutta!

Jos haluat itse kokeilla miltä palvelu tuntuu ja näyttää, saat sen ilmaiseen koekäyttöön osoitteesta: www.office365.fi

Aalto-yliopiston Pekka Mattila kertoi Hello Helsinki -tapahtuman Tulevaisuuden työ -seminaarissa siitä kuinka ihminen on tuottavimmillaan rutiineissa. Kuinka siis varmistamme sen että näistä uusista työtavoista tulee rutiinia yrittäjien arkeen?

Harri "Haba" Mikkanen toimii Suomen Microsoftilla Office 365 -ja SharePoint-tuotepäällikkönä. Haba haluaa parantaa kaikenkokoisten organisaatioiden tuottavuutta ohjelmistoratkaisujen keinoin.

Bittiviidakon suhinaa

Helpotusta helpdesk-toimintaan itsepalveluportaalilla

Lisenssimalliuudistus mahdollistaa Microsoftin System Center -tuotteita käyttävälle yritykselle myös muiden System Center 2012 -tuotteiden käyttöönoton.

Huomiota kannattaakin kiinnittää esimerkiksi Service Manager 2012 -ratkaisuun, sillä kilpailevat tuotteet saattavat maksaa huomattavasti enemmän kuin Service Manager 2012, jonka saat nyt melkein ilmaiseksi.

Suosittelen tutustumaan Service Manageriin ja pitämään sitä yhtenä vaihtoehtona, kun olet hankkimassa tai kilpailuttamassa esimerkiksi tiketöintijärjestelmää.

Miksi Service Manager? Service Manager 2012 tukee uudessa versiossa vahvasti ITIL- ja MOF- käytäntöjä.

System Center Service Managerin vahvuuksia ovat sen räätälöintimahdollisuudet, jolloin ratkaisu saadaan muokattua juuri sinun yrityksellesi sopivaksi.

Lisäksi System Center Service Manager 2012 on uudistunut paljon edeltäjästään 2010-versiosta.

Ehkä suurin ja odotetuin uudistus uudessa versiossa on Self Service -portaali, joka pyörii Sharepoint 2010-ohjelman ja Silverlightin päällä.

Self Service -portaali mahdollistaa it-tuen toiminnan 24/7. Prosessien automatisoinneilla saadaan vähennettyä it-tuen henkilöstön työmääriä merkittävästi, mikä taas auttaa resurssien tehokkaammassa hyödyntämisessä.

Service Manager sisältää myös CMDB -tietokannan (konfiguraatiotietokanta), joka hakee tietonsa AD:sta ja muista System Center -tuotteista.

Lisäksi Service Manager integroituu vahvasti Orchestratoriin, jonka avulla voidaan automatisoida ja integroida prosesseja muihin järjestelmiin.

Käytännon esimerkkinä hyödyistä voidaan nostaa esiin esimerkiksi uuden virtuaalikoneen tilaus, joka voidaan automatisoida Self Service -portaalin kautta niin pitkälle, että automatisoitu prosessi Orchestratorissa havaitsee työpyynnön ja luo käyttäjälle uuden virtuaalikoneen. Kuinka moni yritys pystyy toimittamaan virtuaalikoneen asiakkaalleen muutamassa tunnissa?

Automatisoituun prosessiin voidaan myös kytkeä hyväksyntäprosessi. Kuinka moni yritys maksaa varallaolijalle yötaksaa siitä, että valvontajärjestelmä on havainnut virheen palvelimella, joka korjaantuu, kun asiantuntija käynnistää palvelimen uudelleen tai käynnistää palvelun?

Automatisoinnin avulla yritys säästäisi rahaa ja asiantuntija saisi nukkua.

Service Manager on se keskitetty paikka, minne palvelupyynnöt ja hälytykset kerätään.

Microsoft on julkistanut System Center 2012 tuoteperheen ”volume-license” asiakkailleen, ja kaupallisen version julkistus on odotettavissa Las Vegasissa MMS 2012 tapahtumassa.

Muutoksen tultua voimaan asiakkailla on mahdollisuus hankkia kahta eri versiota tuoteperheestä, System Center 2012 Standard (yksittäisille fyysisille laitteille tai kevyesti virtualisoituun ympäristöön) tai System Center 2012 Datacenter (korkeasti virtualisoituun ympäristöön).

Tomas Tuohimäki on Nevtorin järjestelmäkonsultti ja System Center -ratkaisujen asiantuntija.

Bittiviidakon suhinaa

Dynaamisen konesalin prosessit palvelevat liiketoimintaa

Microsoft on lähitulevaisuudessa julkaisemassa System Center -tuoteperheestään version 2012, ja sen myötä myös lisenssimalli uudistuu.

Haasteet lisenssikuvioiden suhteen palvelinympäristössä ovat historiaa, ostat yksinkertaisesti System Centeriä. Tämä helpottaa huomattavasti automatisoidun konesalin käyttöönottoa.

Päätös siirtyä kustannustehokkaaseen ja liiketoimintaa paremmin palvelevaan tapaan tuottaa konesalipalveluita tehdään yksinkertaistettuna yhden kerran, lisenssihankinnan yhteydessä.

Kun lisenssit on hankittu omille palvelinjärjestelmille, jatkossa yrityksellä on käyttöoikeudet kaikkiin System Center -tuoteperheen ratkaisuihin.

Onko ne kaikki pakko käyttöönottaa kerralla? Ei, ja harvemmin kannattaakaan, ainakaan suunnittelematta.

Henkilöstökulut kuriin ja palvelutasomittaukset reaaliaikaisiksi

Jos tällä hetkellä harkitsee jonkin yksittäisen System Center -ratkaisun käyttöönottoa jonkin tietyn toiminnallisuuden saavuttamiseksi, kannattaa samalla muodostaa visio ja miettiä strategia pidemmälle; miten oma palvelualusta kannattaa rakentaa, jotta se palvelee tehokkaammin liiketoimintaa tulevaisuudessa.

Mikäli tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa it nähdään liiketoiminnan tehostajana eikä kuluna, dynaaminen konesali kuuluu ehdottomasti osaksi strategiaa. Tuli se sitten itse rakennettuna tai vuokrattuna palveluntarjoajalta.

Dynaamisen konesalin tunnusmerkkejä ovat pitkälle viety automaatio ja prosessit jotka palvelevat liiketoimintaa, yksittäisten it-komponenttien merkityksen ymmärtäminen osana liiketoimintaratkaisuja sekä nopea reaktiokyky liiketoiminnan tarpeisiin.

Nämä ominaisuudet näkyvät käytännössä muun muassa palvelimen käyttöönottoajan nopeutena, kurissa pysyvinä henkilökuluina tai vaikkapa reaaliaikaisena palvelutasomittauksena.

Dynaamisen konesalin mahdollistajana toimii System Center

System Center -tuoteperhe itsessään on laaja, mutta visio on kohtuullisen kaunis ja yksinkertainen; it-konesalia myöten on olemassa liiketoimintaa palvelemassa, ja siten it:n tehtävänä on tukea liiketoimintapalveluita mahdollisimman hyvin.

Tähän ratkaisut tuovat helpotusta monilla tavoilla; ensimmäisenä esimerkkinä järjestelmänvalvontaratkaisu, jolla päästään optimoimaan palveluiden suorituskykyä ja minimoimaan vikatilanteet.

Mitä tarkoittaa liiketoiminnalle, jos odottamattomat käyttökatkot vähenevät kahdesta päivästä vuodessa yhteen? Mitä tarkoittaa jos liiketoimintasovellus toimii 40 prosenttia nopeammin?

Toisena esimerkkinä automatisointiratkaisulla taas voidaan poistaa manuaalista työtä esim. ½htp / viikko. Vuodessa se tekee 26htp. Ja tämä ajansäästö tulee siis ensimmäinen prosessin automatisoinnilla, sen jälkeen päästään vasta vauhtiin.

Mitä, jos tietyt it:n tärkeimmät palvelut tehdään automaation ja itsepalveluportaalin kautta 24/7 saataville nykyisen toimistoajan sijaan? Vaikuttaisiko tämä liiketoimintaan?

Siirtyminen ei tapahdu kerralla

Yllä mainittujen esimerkkien lisäksi jokainen yksittäinen System Center -tuoteperheen ratkaisu tuo omat mahdollisuutensa toiminnallisuuden laajentamiseksi, mutta perinteisestä konesalista dynaamiseen konesaliin siirtyminen harvemmin tapahtuu kerralla; se on strateginen päätös jonka läpivieminen edellyttää suunnittelua ja kannattaa toteuttaa vaiheittain siten, että ratkaisuista saadaan jatkuvasti hyötyä. Investoinnin takaisinmaksuaika saadaan näin optimoitua.

Korkealle automatisoitu dynaaminen konesali itsepalveluportaalien kanssa ei ole taikuutta tai massiivinen kertainvestointi, jonka takaisinmaksuaikaa saa odottaa useita vuosia.

Risto Tolonen on Nevtorin konsultointipalvelujen johtaja.

Bittiviidakon suhinaa

Tehosta projektinhallintaa pilvipalvelulla - Office 365 projektitoiminnan tukena

Tuntuuko siltä, että projektisi pienin yhteinen nimittäjä on sähköposti?

Se on valitettavan usein myös projektitoiminnan selkäranka ja toiminnanohjausratkaisu.

Miten hallita projektin materiaaleja, tehtäviä ja aikatauluja projektitiimin kesken riippumatta siitä ovatko henkilöt omia työntekijöitä, asiakkaita tai kumppaneita?

Toimialasta riippumatta elämme projektien maailmassa. Presidentin vaalikampanja on projekti siinä missä rakentaminen tai uuden liiketoiminnan käynnistäminen.

Meillä on kokemustaustastamme riippuen erilaiset valmiudet toimia projektitiimin jäsenenä tai projektipäällikkönä: projektitoimintaa opetetaan rajallisesti oppilaitoksissa, projektimalleja ei ole tai näihin valmennetaan vaihtelevasti, projekteja tehdään usein oman toiminnan ohella eikä työtä tukeviksi välineiksi ole välttämättä tarjottu sähköpostia kummempaa.

Monelle Microsoft Project on tuttu suunnittelutyökalu, mutta arkipäivän projektien johtamisessa Gantt –kaavio jää hyvin irralliseksi tiimiläisten tekemisestä.

Yksi tämän päivän ajatteluun sopiva tapa tukea projektitoimintaa on hyödyntää Microsoftin Office 365 -palvelua projektitoiminnan tukena ja yksittäisen projektin hermokeskuksena.

Palvelu tarjoaa tutut ja helppokäyttöiset työkalut, joilla yhdistää ihmiset ja prosessit teknologiaan. Office 365:llä tuot ryhtiä projektitekemiseen sekä kanavan tiedon jakamiseen.

Koska palvelu tarjotaan pilvestä, sen käyttäminen onnistuu helposti projektin sidosryhmiltä niin tietokoneelta (pc ja Mac) kuin uusilla älypuhelimillakin (Windows Phone).

Projektiin liittyvien suunnitelmien ja dokumenttien tuottaminen ja työstäminen onnistuu helposti, sillä SharePoint Online tukee dokumenttien yhtäaikaista muokkausta ja mahdollinen keskustelu muutoksesta on kätevä käydä Lync-pikaviestiratkaisun avulla, kun näkee ketkä dokumentin parissa työskentelevät juuri samalla hetkellä tai ketkä ovat dokumenttia kommentoineet.

Projektin aikataulu ja odotukset on helppo kommunikoida projektin kalenterin kautta projektin jäsenille. Kalenterin saa liitettyä Outlookiin tiimiläisten muiden tapaamisten rinnalle, josta projektin jäsenet voivat myös päivittää omien tehtäviensä etenemistä joko suoraan kalenterimerkintään tai SharePoint -työtilan tehtävälistaukseen.

Mikäli käytössä on Microsoftin Project 2010 -ohjelmisto projektin aikataulun ja tehtävien suunnitteluun, voidaan nämä viedä suoraan SharePoint -työtilaan projektin tehtävälistaukseksi.

SharePoint tarjoaa luontevan paikan projektin materiaaleille. Nämä saa kätevästi mukaan vaikka verkkoyhteyttä ei olisikaan, ja offlinena tiimiläisten tekemät muutokset synkronoituvat kaikkien käyttöön kun verkkoyhteys on taas saatavilla.

Projektin dokumenttien tuottamista voidaan tukea sisältötyyppien avulla, jolloin tarvittavat mallipohjat ovat aina kaikkien tiimiläisten käytettävissä.

Ihmiset. Prosessi. Työkalut sujuvaan viestintään sekä tehtävien suorittamiseksi tuottavammin. Siinä on paremman projektitoiminnan edellytykset.

Kirjoittaja toimii atBusineksessa tietotyön tuottavuuden ja sähköisten ratkaisujen asiantuntijana. Voit seurata Ari Puistoa myös Twitterissä (@aripuisto).

Bittiviidakon suhinaa

Opiskele ilmaiseksi virtuaaliakatemiassa!

It-infrastruktuuri muuttuu, ja usein emme enää hallinnoi yksittäisiä palvelimia ja niihin asennettuja ohjelmistoja, vaan palvelimet ovat resursseja, joissa suoritetaan palveluita.

Näitä palveluita ja pilveä, jossa palvelimet ovat resursseina, hallitaan hallintavälineillä eli Microsoftin tapauksessa System Center -ohjelmistoilla.

Yhä useammalle tulee siis tarpeelliseksi osata näiden välineiden toimintaa ja käyttöä.

Voit ladata System Center 2012 Release Candidate -versiot verkosta ja kokeilla niiden käyttöä, mutta koska koulutusta saa usein liian vähän saattaa lisäapu olla tarpeen.

Tähän tarpeeseen olen etsinyt ratkaisua, joka olisi veloituksetta kaikille saatavilla ja löysinkin sellaisen: http://www.microsoftvirtualacademy.com

Verkossa olevassa virtuaaliakatemiasta löytyy asiaan liittyvät kurssit, jopa ennen kuin niitä on muualta saatavana.

Kustakin kurssista julkaistaan kurssi sekä videona että pdf-materiaaleina, ja voit suorittaa kustakin osiosta testin sekä seurata oppimistasi pisteillä.

Keräämilläsi suorituspisteillä voit saada etuja sekä tulostaa suorituksistasi suoritustodistuksen. Lisätietoja useimmin kysytyistä asioista löydät täältä.

Aion itsekin suorittaa testejä. Kokeile sinäkin virtuaaliakatemiaa!

http://www.microsoftvirtualacademy.com/

Microsoftin teknologi Janne Pohjala auttaa suomalaisia it-asiantuntijoita ymmärtämään Microsoftin teknologiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta oman it-ympäristönsä kannalta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Rutiinien automatisointi kannattaa

Kaikilla it-organisaatioilla on toistuvia työvaiheita, jotka kannattaa tehdä muuten kuin aikaa vievänä käsityönä - esimerkiksi käyttäjätunnusten luomista, tiedostojen siirtoja tai huoltotoimenpiteitä.

Vaihtoehdot työn tekemiseen ovat yleensä joko ajan käyttäminen käsin tehtävään työhön tai skriptien laatiminen ja ajastaminen.

Skriptien laatiminen onkin paremmin toimiva ratkaisu kuin käsityö, mutta jättää jälkeensä monia kysymyksiä; kuka varmistaa, että skriptit toimivat järjestelmien muuttuessa? Ovatko ne kaikki dokumentoituna ja hallinnassa? Huomataanko skriptin toimimattomuus vasta kun vahinko on jo tapahtunut, eli ajastettu tehtävä jäikin jostain syystä suorittamatta? Kun skriptit laatinut työntekijä poistuu talosta, kuka uskaltaa enää koskea ratkaisuun?

Mistä automatisointi kannattaa aloittaa?

Uuden työntekijän aloitusprosessiin kuuluu yleensä manuaalisia toimenpiteitä, joista useimmiten kertyy monta palvelupyyntöä HelpDeskin tikettijärjestelmään. Tämän jälkeen HelpDesk laatii annettujen ohjeiden pohjalta käyttäjätunnuksen tai useita, ja tiedottaa siitä pyynnön tekijää. Tämä teettää turhaa toistuvaa manuaalista työtä HelpDeskille, joka isossa organisaatiossa voi hoitaa vastaavia pyyntöjä useasti päivässä.

Prosessin automatisointi ei ole vain helppoa, vaan säästää pidemmällä aikavälillä myös merkittävästi HelpDeskin työaikaa, jolloin asiantuntijat ehtivät hoitaa enemmän akuutteja liiketoimintaan liittyviä tikettejä.

Automatisoinnissa oivallinen työkalu on Microsoft System Center Orchestrator- ratkaisu, jonka voi integroida Sharepointiin, Active Directoryyn ja Exchangeen. Varsinainen identiteetinhallintatuotehan Orchestrator ei ole, tätä varten on olemassa Forefront Identity Manager, mutta meidän kevyeen tarpeeseemme Orchestrator sopi vallan mainiosti. Automatisoinnin alkuun pääsemisen jälkeen omia toimintamalleja kannattaa tarkastella kriittisesti: mitä muuta voisi automatisoida?

Hyvä esimerkki on asiantuntijoiden käyttöasteen ennustaminen palveluliiketoiminnassa, joka on tärkeää resursoinnissa, mutta ei saa rasittaa asiantuntijoita liikaa.

Ennusteraportin luominen saadaan todella helpoksi Orchestratorin avulla. Orchestrator käy avaamassa jokaisen asiantuntijan kalenterin ja katsoo tapahtumat tästä hetkestä kuukauden eteenpäin. Asiantuntijat täyttävät tulevat tilatut työnsä kalenteriinsa tietyllä kategorialla.Orchestrator tallentaa Sharepointin kantaan päiväkohtaisesti tehtävien tuntien määrän, jolloin meillä on päivittäin ajantasainen ennuste kuukaudeksi eteenpäin. Asiantuntijan ei tarvitse tehdä muuta, kuin päivittää kalenteriaan.

Luonnollisesti kalenterin jakaminen on ainakin Nevtorilla käytäntö muutenkin, jotta tiedämme missä liikutaan, eli yksityisyyssuojaan tässä ei kajota

Tieto voitaisiin tietysti viedä vaikka tietokantaankin, kaivaa tapahtumasta asiakas crm – linkityksen avulla, viedä tieto crm:ään tai muihin tietokantoihin. Mahdollisuuksia kehittää on valtavasti, mutta tärkeimpänä tekijänä on saada ajantasaista tietoa resursseista ilman ylimääräistä manuaalista työtä - luppoaikaa ei näinä päivinä ole kenelläkään.

Automatisoinnin monet mahdollisuudet

Valittaessa automatisoitavia prosesseja on tärkeää selvittää mikä on järkevää automatisoida ja mikä ei.

Toistuvat ja yksinkertaiset prosessit ovat aina ensimmäisiä, koska niissä todennäköisesti saadaan isoin kustannushyöty ja resurssien vapautuminen muihin töihin. Lisäksi automatisoinnilla pääsee eroon inhimillisistä virheistä.

Orchestratorilla kannattaa automatisoida usein tapahtumia ja toistuvia toimintoja tai muuten aikaa vieviä tehtäviä.

Automatisoinnin ei tarvitse rajoittua pelkästään infran hallintaan, vaan sillä voidaan myös huolehtia muidenkin järjestelmien tehtävien tarkkailusta. Voimme määritellä ajastettuja tiedostojen siirtoja ja näiden varmistamisia.

Esimerkiksi tietokantojen huoltotoimenpiteissä voidaan usein tehtäviä dba:n töitä automatisoida. Tietokantojen kopioinnit ja erilaiset tarkistukset voidaan ottaa Orchestratorin hallittavaksi. Kyse ei siis ole pelkästään it-infra -tasosta, vaan mukaan voidaan ottaa myös erilaisia yrityksen it -järjestelmiä ja näiden automatisoiduista tapahtumista ja toisiin järjestelmiin yhdistämisistä. Orchestratoria voimme hyödyntää kaikenlaiseen ympäristöjen ja järjestelmien huoltotöihin. Se voi itse seurata haluttuja kohteita tai se voi saada työpyyntöjä olemassaolevalta tiketointijärjestelmältä.

Tulemme itse Nevtorilla kasvattamaan automatisoitujen prosessien määrää ja rakentamaan näille helposti käytettävän sisäisen asiointiportaalin. Tuotteella säästämme resursseja, nopeutamme prosesseja ja korotamme laatua. Tämä näkyy suoraan tuloksena viivan alla, sekä meidän että asiakkaamme.

Risto Tolonen on Nevtorin asiantuntijapalvelujen johtaja.

Haluatko ymmärtää lisää System Center -ratkaisujen hyödyistä? Tule kuulemaan Nevtorin asiantuntijan Harri Puupposen esitys TechDaysille!

Bittiviidakon suhinaa

Näin otat etätöistä kaiken irti SharePoint Workspacen avulla

Talvi on saapunut lumisateineen sekä liikenneruuhkineen, ja etätyöskentely tuntuu välillä houkuttelevalta.

Perusedellytys läsnätyölle on tietysti toimiva verkkoyhteys, jotta muun muassa työpaikan intranetin työtilassa sijaitseviin dokumentteihin pääsee käsiksi.

Sama koskee myös esimerkiksi kumppanin tarjoamaa extranet -palvelua tai vaikkapa Microsoftin Office 365 -ympäristöstä hankittua pilvipalvelua.

Verkkoon pääseminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys.

Miten siis varmistat, että sinulla on pääsy työhösi tarvittaviin materiaaleihin ajasta, tilanteesta ja paikasta riippumatta?

Yksi hyväksi toteamamme työkalu on Microsoftin SharePoint Workspace 2010, joka löytyy todennäköisesti koneeltasi jo valmiiksi asennettuna, koska se kuuluu osaksi Office Professional Plus 2010 -pakettia. Ikävä kyllä ratkaisusta ei välttämättä yrityksessäsi tiedetä mitään tai jos tiedetäänkin, niin sen tarjoamia mahdollisuuksia työn tuottavuuden lisäämiseksi ei ymmärretä.

Dokumentit ja listat aina käsillä

SharePoint Workspace 2010 mahdollistaa yrityksen omien, SharePointissa hallittujen dokumenttien ja listojen käsittelyn offline -tilassa.

Samalla myös kumppanien tarjoamat SharePoint -työtilat ovat yhden klikkauksen päässä omalta työasemaltasi ilman erillistä kirjautumista.

Kuten yrityksen omat sisällöt, saat myös nämä kumppaneiden tarjoamat sisällöt helposti offline-tilaan, jolloin muokkaamasi tiedostot päivitetään muiden käyttäjien saataville automaattisesti, kun seuraavan kerran olet kiinni verkossa. Vastaavasti muiden kollegoidesi tuottamat dokumentit tai muut listakohteet päivittyvät käyttöösi.

SharePoint Workspace 2010 avulla voit:

• käyttää SharePoint -työtilojen sisältöä offline-tilassa
• tarjota SharePoint -extranetin käyttöön ilman erillistä kirjautumista (myös offline -käyttö)
• tallentaa tiedostot suoraan Microsoft Office -ohjelman ”tallenna” -valikon kautta myös ilman verkkoa suoraan oikeaan SharePoint kirjastoon
• hallita ja tallentaa liitteitä suoraan Outlookista SharePointin kirjastoon tutulla ”drag and drop” -menetelmällä

Kirjoittaja toimii atBusineksessa tietotyön tuottavuuden ja sähköisten ratkaisujen asiantuntijana. Voit seurata Ari Puistoa myös Twitterissä (@aripuisto).

Helpoin tapa tutustua SharePoint Workspace 2010:n toiminnallisuuksiin on kokeilla sitä käytännössä esimerkiksi atBusineksen Espoon toimistolla, jossa nykyaikaisen sähköisen työympäristön ominaisuuksia pääsee testaamaan CIE-testiympäristössä (Customer Immersion Experience) asiantuntijoidemme ”hands on” opastuksella.

Bittiviidakon suhinaa

Demoympäristö Lumiaan vartissa

Vesku Paananen pyysi minulta muutama viikko sitten Office 365 -demotiliä.

Vesku oli menossa parin kollegan kanssa Nokia Dealer Night -tapahtumaan esittelemään Nokian jälleenmyyjille sitä, miten hienosti Office, Windows Live -palvelut ja Office 365 toimivat Nokian Lumiassa.

Mietin asiaa viisi minuuttia ja ilmoitin että demotiliä ette saa. Pilvipalveluja ei nimittäin demoilla, niitä käytetään tai vähintäänkin koekäytetään.

Mitä käytännössä tein?

• Hankin itselleni koekäyttötilin (www.office365.fi)
• Lisäsin uudet käyttäjät
• Perustin kaikki käyttäjät sisältävän jakelulistan
• Lisäsin käyttäjät jäseniksi SharePoint-ryhmäsivustolle.
• Tiedotin käyttäjille, että nämä palvelut ovat heidän käytössään.
• Vanhasta tottumuksesta yhdistin vielä pilvipalvelun ja Microsoftin oman Lyncin pikaviestimaailmat.

Palvelun käyttöönotto puhelimessa on lapsellisen helppoa. Käyttäjän tarvitsee vain syöttää Office 365 -käyttäjätunnus ja salasana puhelimeen, ja sähköpostin, yhteystietojen, kalenterin ja dokumenttikirjastojen maailma saapuu matkapuhelimeen. Tämän jälkeen on vaikea perustella sitä, että kontaktitietojen saaminen puhelimeen on manuaalista työtä ja kestää pitkään.

Jälkeenpäin Vesku kertoi Dealer Nightissa saamastaan palautteesta:

”Tilaisuudessa ihmiset näkivät miten yhdellä tunnuksella saadaan helposti käyttöön koko Office 365:n tarjonta puhelimessa. Kuinka helppoa dokumenttien löytäminen ja kommentoiminen voikaan olla. Ihmiset pystyivät kuvittelemaan jopa dokumenttien muokkaamista puhelimessa, esimerkiksi Excelin tietojen päivittämistä”, hän muisteli vastaanottoa ja jatkoi:

”On hämmästyttävää miten Officen tärkeimmät toiminnot on saatu helppokäyttöisiksi ja sopimaan puhelimen Metro-käyttäjäkokemukseen. Moni myönsikin että tällaisella työkalulla jää moni läppärin käynnistäminen reissussa väliin.”

Samaa ympäristöä hyödynnettiin surutta Microsoftin omassa Hello Helsinki -tapahtumassa sekä muutamassa kumppanikoulutuksessa. Perustamaani ympäristöön on nyt tunkua. Pari vielä mahtuu mukaan, mutta muille samat mahdollisuudet saa edellä mainituilla ohjeilla ja Office 365 -koekäyttötilillä.

Harri "Haba" Mikkanen toimii Suomen Microsoftilla Office 365 -ja SharePoint-tuotepäällikkönä. Haba haluaa parantaa kaikenkokoisten organisaatioiden tuottavuutta ohjelmistoratkaisujen keinoin.

Bittiviidakon suhinaa

Hyvän puheenvuoron kolme salaisuutta

Puheenvuoron rakentaminen, josta kuulijat pitävät, ei ole helppoa. Tilaisuuden, jossa kuulijoita on 40 tai 60, vielä vaikeampaa.

Olen saavuttanut tason jossa 94 prosenttia osallistujista suosittelee tilaisuutta ystävilleen. Mikä on salainen kastike tähän?

1. Tee puheenvuorosi kuulijoillesi. Ymmärrä mistä tarvitaan tietoa, mikä on hyödyllistä, tarpeellista, mielenkiintoista tai hauskaa.

2. Tunne yleisösi. Palaute on ystäväsi. Kysy ystäviltäsi, guruilta, ei-guruilta, mikrotuelta ja tietohallintojohtajalta. Ole loppumattoman utelias. Ymmärrä mikä saa toimialasi tikittämään. Jouni Heikniemen tekemä erinomainen infograafi kevään TechDays -tilaisuudesta toimii hyvänä esimerkkinä.

3. Löydä puhujat. Tarvitset guruja, osaajia, aloittelijoita, innokkaita ja niitä ketkä haluavat oppia uutta ja jakaa osaamistaan. Porukkaa, jotka voisivat yhtä hyvin istua yleisössä kuin olla kertomassa siitä mitä tekevät päivittäin.

No - eihän se sitten ollutkaan ihan niin yksinkertaista?

Ei, mutta nämä kolme peruskiveä auttavat sinut matkalle. Valmiiksi et tule, etkä perille pääse koskaan, joten nauti matkasta.

Matkalla on hauskaa ja opit itse enemmän näiltä ihmisiltä tosimaailman asioista kuin miltään kurssilta.

Nämä opit, jotka olen saanut ihmisiltä, haluan siirtää jokaiselle joka tulee ovesta sisään.

Seuraavan kerran tämän voit kokea Finlandiatalolla 15.11.

Jouni Heikniemen blogiartikkeli palautteesta, parhaista puhujista ja kiinnostavimmista aiheista kannattaa lukea. Haluamme, että te tiedätte näistä asioista saman kuin mekin, muuten meistä ei tule yhteisöä. Jutusta löydät linkin isokokoiseen infograafin, jota on helppo lukea.

Ilmoittaudu syksyn suurimpaan tapahtumaan IT-asiantuntijoille, 15.11 TechNet. 40 tuntia tiukkaa teknistä asiaa.

Microsoftin teknologi Janne Pohjala auttaa suomalaisia it-asiantuntijoita ymmärtämään Microsoftin teknologiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta oman it-ympäristönsä kannalta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Enää neljännes Suomen koneista Windows XP:ssä

Windows XP:n kymmenvuotispäivien kunniaksi on syytä kurkata miten käyttöjärjestelmällä menee Suomessa.

Statcounterin mukaan enää neljännes Suomen koneista on Windows XP:ssä. Viimeisen vuoden aikana Windows 7 on yleistynyt nopeasti.

On syytä kiittää Windows XP:tä näistä kymmenestä yhdessä vietetystä vuodesta ja alkaa valmistella XP:n parin vuoden päässä häämöttävää hyvin ansaitulle eläkepäiville lähtöä.

Mikäli Windows 7 -hanke on edessä, niin helpoiten asia hoituu kun tulet kuulemaan kootut käytännön kokemukset ja vinkit jo tehdyistä hankkeista, joilla kolmen neljäsosaa Suomen koneista on jo siirretty seiskaan.

Kokosimme Ota7 -kurssille Suomen guruimmat MVP -arvonimen saaneet osaajat ja parhaat opit jo tehdyistä projekteista, sekä tarjoamme tarvittavat tiedot ja materiaalit, joilla hanke hoituu.

Tie XP:stä seiskaa seuraavaan versioon kulkee seiskan kautta. Ensimmäinen osuus Ota7:sta järjestetään TechNet -apahtuman esikonferenssina 31.10 ja toinen osuus osana TechNet tapahtumaa Finlandiatalolla. Lisätietoja saat tästä.

Microsoftin teknologi Janne Pohjala auttaa suomalaisia it-asiantuntijoita ymmärtämään Microsoftin teknologiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta oman it-ympäristönsä kannalta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Html5 – mikä se on ja mitä se tarkoittaa?

Html5 on uusin html:n spesifikaatio ja html4:n sekä DOM level 2:sen evoluutio. Se tarjoaa uusia moderneille verkkosovelluksille tarpeellisia toimintoja. Html5 on suunniteltu järjestelmäriippumattomaksi, joten sinun ei tarvitse ajaa jotain tiettyä käyttöjärjestelmää.

Tarvitset ainoastaan modernin selaimen. Uusin Internet Explorer, Safari, Mozilla Firefox, Google Chrome ja Opera tukevat monia html5-ominaisuuksia.

Html5 sisältää monia uusia ominaisuuksia, jotka helpottavat sivustojen luomista ja parantavat sivujen käyttökokemusta. Se on suunniteltu taaksepäin yhteensopivaksi vanhempien html-versioiden ja olemassa olevien selainten kanssa. Html5 tuo myös mukanaan uusia ominaisuuksia kuten semaattiset elementit ja ominaisuudet:

Esimerkkejä semaattisista elementeistä

• <article> määrittelee riippumattoman, itsenäisen sisällön. Artikkelin pitäisi olla järkevä itsenäisesti ja sitä tulisi olla mahdollista jakaa muusta sisällöstä riippumattomana.
• <section> määrittelee eri osioita dokumenttiin. Näitä ovat esimerkiksi luvut, otsikot, alatunnisteet tai muut dokumentin osiot.
• <header> määrittelee johdannon tai ryhmän navigaatio elementtejä dokumentille.
• <footer> määrittelee dokumentin alatunnisteen. Tyypillisesti tämä sisältää tekijän nimen, dokumentin luontipäivän ja/tai yhteystiedot.
• <aside> määrittelee sisällön joka on sivussa siitä sisällöstä johon se on asetettu. Tämän sisällön tulee liittyä sitä ympäröivään sisältöön.
• <nav> määrittelee osion jossa on navigaatiolinkit.

Html5 sisältää myös sisäänrakennettuja rajapintoja jotka helpottavat verkkosovellusten kehittämistä:

• API joka tarjoaa <audio> ja <video> tuen, joten selaimen lisäosien tarve pienenee.
• Canvas API on kaksiulotteinen piirtopohja jota voidaan ohjelmoida JavaScriptilla.
• ”Offline Web Application”-API mahdollistaa sovellusten toiminnan vaikka verkkoyhteyttä ei olisi saatavilla.
• Drag&Drop API.
• GeoLocation, missä vierailijat voivat valita nykyisen fyysisen sijaintinsa jakamisen verkkosovelluksen kanssa.
• Html5-lomakkeita jotka tarjoavat parannuksia tekstinsyöttöön, hakukenttiin sekä muihin kenttiin. Se tarjoaa myös paremman hallinnan lomakkeen validoimiseen.

On myös erittäin tärkeää ymmärtää mitkä tekijät eivät kuulu html5-spesifikaatioon. Alla mainituista ominaisuuksista puhutaan yleensä html5:n yhteydessä, mutta nämä ominaisuudet eivät kuulu html5-spesifikaatioon, vaan niillä on omat spesifikaationsa.

• Web socketit
• CSS3 siirtymät
• SVG
• Geolocation
• CSS3 @font-face

Html4- ja html5-sivujen rakenne

Html4 Html5

Yksinkertainen html5-asetelma

<!DOCTYPE html>

<html lang="en">

<head>

<meta charset="utf-8" />

<title>Simple HTML5 layout</title>

<link rel="stylesheet" href="style.css">

<script src=”file.js”></script

</head>

<body>

<header id="main-header"></header>

<div id="main-content">

<section id="content">

<aside id="form">

<form action="template_submit" method="get">

<input id="name" name="name" type="text" class="textfield name" placeholder="some text" >

<input id="email" name="email" type="text" class="textfield email" placeholder="Email">

<textarea id="message" name="message" type="textarea" placeholder="Some text"></textarea>

<input type="submit" value="some text" class="submit">

</form>

</aside>

</section>

<figure>

<a href="#" class="link-thumbs"><img src="images/picture-1.png" alt="some text"></a>

<a href="#" class="link-thumbs"><img src="images/picture-2.png" alt="some text"></a>

</figure>

<video controls width="380" height="210" poster="images/placeholder.jpg">

<source src="video/video-1.mp4" type="video/mp4">

<object type="application/x-shockwave-flash" width="380" height="268" data="player.swf?file=video/video-1.mp4">

<param name="movie" value="player.swf?file=video/video-1.mp4">

</object>

</video>

</section>

</div>

<footer></footer>

</body>

</html>

Esimerkkejä html5-sivuista

Tässä on jotain esimerkkejä html5-sivuista. Nämä sivut on tehty puhtaasti html5:llä.

• http://demos.w3avenue.com

Alla on muita html5-demoja, mutta nämä käyttävät html5, CSS3 ja Javascript yhdistelmiä.

• IE10 TESTDRIVE
• Safaridemos
• html5gallery.com

Html5:n tulevaisuus

Html5 saavuttaa ehdokkaan statuksen vuonna 2012, testaus valmistuu 2020 ja sitä tullaan suosittelemaan vuonna 2022.

Vaikka html5 spesifikaatio ei ole lopullinen, sen ei pitäisi estää sinua tekemästä kokeiluja sillä. Voit käyttää mitä tahansa selainta joka tukee sitä tai edes osaa siitä.

Internet Explorer 9 käyttää Windows modernien grafiikkojen APIa sekä laitteistoa kiihdyttääkseen selaimen piirtämät grafiikat ja tekstit. Microsoft on myös kertonut, että IE10 sisältää uuden SVG -tuen.

• http://ie.microsoft.com/testdrive/Default.html

Html5 mobiilialustalla

Älypuhelimet ovat kääntämässä selkäänsä Adobe Flashille, kuten esimerkiksi Apple on tehnyt. Tämän lisäksi monet suosituimmista mobiiliselaimista tukevat jo monia html5-spesifikaation osioita. Tämä on erittäin tärkeää mobiiliystävällisten sivustojen tekemisen kannalta tulevaisuudessa.

Uusi Windows Phone 7:n Mango-päivitys tulee käyttämään Internet Explorer 9-selainta, joka on html5 yhteensopiva mobiiliversio.

Html5 on tärkeä askel mobiilisivustojen kehittämiselle. Sen tarjoamia tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:

• Offline-tuki: AppCache ja tietokanta antavat mobiilikehittäjille mahdollisuuden tallentaa tietoa lokaalisti laitteelle. Offline -demo
• GeoLocation API: On erillinen spesifikaatio, mutta se niputetaan usein yhteen html5:n kanssa sillä ne puhelimet jotka tukevat html5 ominaisuuksia yleensä tukevat myös GeoLocation APIa. Geolocation -demo
• Canvas ja Video: Nämä kaksi uutta ominaisuutta mahdollistavat grafiikan ja videon esittämisen ilman erillisien selain lisäosan tarvetta. Canvas and Geolocation -demo
• Lomakkeet: Html5-lomakkeiden parannukset tekevät selaimen kenttien validoimisesta helpompaa. Mitä enemmän toimintoja saamme suoraan selaimeen, kuten validointi, niin sitä vähemmän meillä on tarvetta JavaScriptille tai tietojen lähettämiseen palvelimelle validoitavaksi.

Html5-mobiiliesimerkkejä:

• Microsoft mobile -demo

Yhteenveto

Spesifikaatiossa on paljon muita mielenkiintoisia asioita, mutta niitä ei ole implementoitu vielä selaimiin. Voit esimerkiksi rekisteröidä selaimen sisällön hallitsijaksi. Näin ollen dokumentin, videon tai kuvan valitseminen työpöydältä avaa tiedoston selaimen verkkosovelluksessa, jossa sitä voidaan muokata esim. työkalurivien kautta. Tämä kaikki tulee olemaan mahdollista html5:lla, mutta se odottaa vielä toteuttamistaan.

Html5 tulee olemaan paljon isommassa roolissa ja nopeammin kuin mitä ihmiset saattavat odottaa, joten aloita html5 käyttö nyt ja kokeile sen uusia omaisuuksia. Lisää esimerkiksi videoita sivullesi ja käytä Canvasta pelien ja sovellusten luomiseen.

Lisätietoja saat alla olevista linkeistä:

http://dev.w3.org/html5/spec/Overview.html

http://www.whatwg.org/specs/web-apps/current-work/multipage/

http://diveintohtml5.org/

http://ishtml5readyyet.com/

Samuli Sulkko on Microsoft Student Partner Turun ammattikorkeakoulusta. Hänen pääaineensa on tietojenkäsittely ja mielenkiinnon kohteitansa web-ohjelmointi, mobiiliohjelmointi sekä käyttöliittymäsuunnittelu.

Bittiviidakon suhinaa

Pilvirealismi syntyy varautumisesta

Internetin kautta tarjottavien pilvipalvelujen käyttöön liittyy monia harhakäsityksiä ja ennakkoluuloja.

Optimistit olettavat pilvipalvelun käytön tuottavan automaattisesti sataprosenttisen käytettävyyden mille tahansa ratkaisulle. Pessimistit eivät uskalla hyödyntää palveluja, koska konekeskukseen ei itse pääse ja palveluprosesseihin ei pysty puuttumaan. Mikä nevuoksi?

Riskit on hallittava

Pilvipohjaisten sovellusalustojen etu on kustannustehokas skaalautuvuus. Osa sovellusalustoista, kuten Windows Azure, automatisoi myös sovelluksen terveydentilan valvonnan ja koettaa toipua havaituista häiriöistä käynnistämällä sovellusprosesseja tai virtuaalikoneita automaattisesti.

Sovellusalustassa ei kuitenkaan ole kustannustehokasta toteuttaa kaikille alustalla ajettaville sovelluksille korkeimman vaatimusluokan käyttövarmuutta. Esimerkiksi koko konekeskuksen tasolla vaikuttaviin häiriöihin varautuminen vaatii asian huomioimisen sovelluksen rakenteessa ja hajautusasteessa.

Pilvipohjaisen sovelluksen jatkuvuuden suunnittelu on aivan samanlaista kuin perinteisenkin sovelluksen. Suunnittelun pohjana on tavoiteltu toipumisaika (recovery time objective) ja häiriötilanteessa vaarantuvan tiedon enimmäismäärä (recovery point objective, esimerkiksi x viimeistä minuuttia). Näiden kahden tavoitteen pohjalta valitaan keinot, joilla sovelluksen jatkuvuus varmistetaan.

Käytännön keinoja

Levytila varmistetaan Windows Azuressa kirjoittamalla tiedot kolmelle levypinnalle samassa konekeskuksessa. Koko konekeskuksen tasoiseen häiriöön varautuminen vaatii varmuuskopioinnin toiseen konekeskukseen tai omalle palvelimelle. Ohjeistusta on tarjolla niin Azure Table Storage- kuin Blob Storage -palveluihin talletetun datan varmistamiseen. Jos sovellus tarvitsee erittäin lyhyen toipumisajan, on rakennettava sovelluskohtainen levytilan ajantasainen replikointi. Kehitystyö maantieteellisesti hajautetun varmistuspalvelun lisäämiseksi Windows Azure -alustaan on käynnissä.

SQL Azure -relaatiokanta toimii vastaavalla periaatteella ja tallentaa kaiken datan kolmeen erilliseen tietokannan kopioon. Ympäristö toipuu automaattisesti vikatilanteista ja rakentaa tarvittaessa uuden kopion tietokannasta. Sovellusvirheisiin ja koko konekeskukseen vaikuttaviin häiriötilanteisiin voi varautua ottamalla tietokannasta transaktioehyen kopion toiseen konekeskukseen. Jos tarvitaan hyvin lyhyttä toipumisaikaa, kannattaa käyttää SQL Azure Data Sync -palvelua, jolla on mahdollista rakentaa synkronointi vaikka tapahtuma kerrallaan.

Sovelluksen laskentakapasiteetin osalta Windows Azuressa voidaan käyttää tarpeen mukaan joko jatkuvassa valmiudessa olevaa toiseen konekeskukseen luotua varapalvelua tai pelkästään valmiiksi luotua sovellustiliä, jolle sovellus viedään tuotantoon häiriötilanteessa. Ensimmäisen vaihtoehdon etuna on palvelun nopea uudelleenkäynnistys, mutta vastaavasti jatkuvassa valmiudessa olevasta varapalvelusta kertyy enemmän kustannuksia. Toisen vaihtoehdon etuna on alhainen kustannus, mutta varapalvelun käynnistämisessä kuluu enemmän aikaa.

Loppukäyttäjien yhteydet palveluun hallitaan Traffic Manager -palvelulla, joka reitittää liikenteen tarpeen mukaan. Liikenne voidaan reitittää tarvittaessa joko kumpaankin konekeskukseen tai pitää toista konekeskusta vain varakopiona.

Asiallisen tiedon ja ennakkosuunnittelun kera voimme toivottavasti olla pilvirealisteja.

Blogin kirjoittaja, kehittäjä- ja alustayksikön sovellusevankelista Pasi Mäkinen pitää Microsoftin asiakkaita ja kumppaneita tietoisena teknologiakehityksestä. Aikaisemmin Pasi johti Capgeminillä arkkitehtitiimiä. It-alasta hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus.

Lisää Microsoftin blogeja löydät Microsoftin sivuilta. Bittiviidakon suhinaa -blogin kirjoittajat löytyvät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Nyt kannattaa irtisanoutua: Suomeen tarjolla valtavasti investointirahaa!

Kauppalehden mukaan Suomeen ennustetaan tälle vuodelle 175 miljoonan dollarin investointeja riskipääomaan, mikä tarkoittaa 46 dollaria kansalaista kohden. Euroopan keskiarvo on 7 dollaria, ja olemme myös saaneet Ruotsin (45 USD) kiinni.

Tämä tarkoittaa, että meillä on erinomaiset mahdollisuudet luoda uusia yrityksiä ja tehdä tuotekehitysinvestointeja. Nyt on paikka lunastaa se innovatiivisuus, josta olemme puhuneet!

Uskalletaan epäonnistua

Olisi hyvä, jos Suomessa syntyisi uudentyyppistä ajattelua aloittavien ja uusia ideoita kokeilevien yritysten suhteen. Kuten maailman piilaaksoissa, myöskään Suomessa emme saa ajatella, että jokaisesta yrityksestä pitää tulla menestys. Innovatiivisuuteen kuuluu myös rohkeus kokeilla ja katsoa mitä ideoista tulee – tai ei tule. Muualla maailmassa arvostetaan ihmisiä, joilla on sisua ja rohkeutta yrittää monta kertaa.

Samaa rohkeutta yrittää tarvitaan nyt myös Suomessa, vaikka maailman taloudet huojuvat. Meillä on paljon osaamista monilla aloilla, erityisesti tietotekniikasta ja mobiilimaailmasta. Aiemmin osaaminen on kenties hieman liikaakin keskittynyt suuryritysten kammioihin, joissa luova ideointi on helposti jäänyt ekonomin investointilaskelmiin. Nyt tarvitaan vapautta innovoida ja toteuttaa ideoita.

Tässä suhteessa Nokia ja Microsoft tekevät yhdessä parhaansa sen eteen, että saisimme Suomeen uusia Rovioita ja menestystarinoita. On aika luoda se Suomen oma Piilaakso, josta olemme haaveilleet. Tälle on kaikki edellytykset olemassa, kun sallimme itsemme ajatella samoin kuin maailman piilaaksoissa.

Tässä yhteydessä olisi hienoa, jos voisimme saada myös yrittäjille mahdollisuuden säilyttää eläketurva ja muut sosiaaliset palvelut esimerkiksi niin kauan kuin yritys on vielä pienyritys. Tämä kannustaisi yhä useampaa yrittämään.

Rahaa ja välineitä saa

Aloittavan yrityksen perustaminen ei ole edes kallista, ja investointirahaa Suomessa on kuusinkertaisesti verrattuna Euroopan keskiarvoon. Kun hyvä idea saa riskisijoittajan hyväksynnän, eivät pelissä enää ole oma asunto eikä auto niin kuin monella muulla yrittäjällä. Jopa välineet saa käyttöönsä käytännössä ilmaiseksi, esimerkiksi Biz Spark -ohjelman kautta. Usein myös kumppanuus jonkin kansainvälisen toimijan kanssa voi olla sopiva keino pienen yrityksen saada kansainvälinen myyntiverkosto ja päästä näin laajoille markkinoille. Sovelluskauppojen syntyminen on ollut valtava kädenojennus.

Investointirahaa on siis tarjolla ja välineitä saatavilla, joten rakennetaan nyt Suomeen se innovatiivinen Piilaakso ja näytetään osaamisemme maailmalle!

Microsoftin teknologi Janne Pohjala auttaa suomalaisia it-asiantuntijoita ymmärtämän Microsoftin teknologiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta oman it-ympäristösi kannalta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Näin pyydystetään ulkomainen sijoittaja

Tapasin Brysselissä European BizSpark Summitissa rahoittajan, jolla vaikutti olevan kiirus saada rahat taskuistaan maailmalle.

Mainitsin hänelle tulevista tapahtumista, joihin olin osallistumassa Suomessa. Yksi tapahtumista oli Aalto Venture Garagen kesäkuun Startup Sauna, toinen Aalto Entrepreneurship Societyn Summer of Startupsin Demoday elokuussa ja kolmas syyskuun Arctic15.

Kaikissa näissä esitellään innovaatioita ja palkitaan parhaita. Startup Saunan tapahtumassa Aalto Garagen tiloissa pihalta löytyi innovaatioiden lisäksi iso demoteltta, sauna ja uima-allaskin, jonne kylpijöitä löytyi jo päivän aikana. Osallistujien innovointi-innostus tarttuu jopa siinä määrin, että tässä yrittää itsekin ideoida luppoajalla uutta.

Palataan rahoittajatapaamiseen: lähetin hänelle tietoa edellä mainituista tapahtumista ja sainkin innostuneen vastauksen – tulossa ollaan tapahtumiin tutustumaan ideoihin! Sanoin, että tervetuloa, me kyllä haluamme teidän rahanne tänne.

Tänne vaan

Me Suomessa nimittäin tarvitsemme ulkomaista rahaa maahan. Hankitaan siis kaikki tapaamamme rahoittajat tänne yhdessä!

Muistattehan tekin mainostaa Suomea reissuillanne, että saadaan liikennettä oikeaan suuntaan! Kehua retostakaa kaikella, mitä tarjottavaa meillä maailmalle on, kutsukaa ulkomaalaisia meille tutustumaan mielenkiintoisiin tapahtumiin ja tuokaa vieraita yhteen kotimaan tekijöiden ja vaikuttajien kanssa aina kun se on mahdollista.

Ei puhuta niin paljoa itikoista, sateesta ja kylmästä säästä. Kerrotaan mieluummin ihanasta vuodenaikojen vaihtelusta ja valoisista, tajunnanräjäyttävistä kesäöistä! Ehdotan small talk -aiheiksi myös monipuolisia harrastusmahdollisuuksia talvilajeista kesälajeihin sekä koskematonta luontoa ja rauhaa, jota saa muualta hakea sitä löytämättä.

Meillä on niin paljon tarjottavaa, että väkimäärämme pitäisikin aina ilmoittaa potentiaalikertoimella laskettuna!

Tervetuloa Suomeen!

Blogin kirjoittaja Hanne Leskinen on Microsoftin projektipäällikkö BizSpark- ja WebsiteSpark-ohjelmissa. Leskinen on toiminut it-alalla myynnin ja markkinoinnin tehtävissä seitsemän vuoden ajan.

Lisää Microsoftin blogeja löydät yhtiön sivuilta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Voiko softalla voittaa syövän?

Suomalainen Techila Technologies menestyi European BizSpark Summitissa!

Kovatasoisessa kisassa toinen sijoitus on loistava saavutus, ja kisa kärkisijoista oli tuomariston mukaan todella tiukka. Voittaja Mopapp pitchasi hyvin sovellustaan, joka kerää tietoa suurimmista sovelluskaupoista ja antaa ajantasaista tietoa mobiilidevaajille heidän viimeisimmistä myyntiluvuistaan.

Mikä kilpailussa sitten toimii?

Finalistit saivat viime vuoden voittajilta viime hetken kannustusta. Andrew Yates, Artesian toimitusjohtaja, ja Vincent Vergonjeanne Kobojosta kehoittivat kilpailijoita seuraamaan vaistojaan. Viime vuonna finalisteja valmentaneen Guy Kawasakin sanoja muistellen Vincent sanoi: ”I remember Guy Kawasaki in Paris last year talking about ‘Hot or Not’. Be HOT today!”

Melkein mutta ei ihan

Tamperelainen Techila jäi suorastaan harmittavan lähelle voittoa, sillä Techilalla on ihan killeri sovellus, jolla voidaan tulevaisuudessa toivottavasti ratkaista muun muassa syöpätutkimuksen haasteita.

Techila on kehittänyt innovaation, jonka avulla henkilökohtaisten tietokoneiden käyttämätön laskentakapasiteetti voidaan valjastaa kustannustehokkaasti kalliiden supertietokoneiden kilpailijaksi. Sen avulla asiakkaiden laskentaan käyttämä aika vähenee kuukausista tunteihin.

Muun muassa syöpätutkimuksen haasteena on järkyttävän suuren tietomäärän käsittely ja tulkinta. Techilan softa nopeuttaa tutkimusdatan käsittelyä dramaattisesti.

Lue lisää myös muista kisan tapahtumista ja sovelluksista! Microsoftin Claire Leen blogissa käydään koko kisa läpi.

Blogin kirjoittaja Hanne Leskinen on Microsoftin projektipäällikkö BizSpark- ja WebsiteSpark-ohjelmissa. Leskinen on toiminut it-alalla myynnin ja markkinoinnin tehtävissä seitsemän vuoden ajan.

Lisää Microsoftin blogeja löydät yhtiön sivuilta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Eikö äänesi kuulu? Perustetaan verkkopuolue.

Meillä on ollut verkkokauppoja toistakymmentä vuotta. Lähes kaikki yritysten välinen kauppa ja pankkiasiat hoidetaan sähköisesti, ja kuluttajakaupastakin viidennes. Milloin olisimme valmiita siihen, että verkkokaupan lisäksi meillä olisi verkkopuolue?

Verkkopuolue?

Niin juuri. Suoraa edustuksellista demokratiaa. Perustuslain mukaan.

Meillä ei kuulemma ole kansakuntana edellytyksiä järjestää kansanäänestyksiä Sveitsin tapaan, tai sitten ei vain haluta, että kansa vähän väliä sotkisi poliitikkojen suunnitelmat.

Entäpä, jos meillä olisi sen sijaan verkkopuolue, jossa jäsenkirja on lupa kirjautua sisään ja äänestää puolueen kanta?

Kansanedustajat tekisivät sitten sitä, mitä heidän pitäisikin tehdä, eli edustaisivat äänestäjiään eduskunnassa heidän ilmaisemansa kannan mukaan.

Kansalainen takapenkiltä rattiin

Verkkopuolueessa kansalaisella olisi enemmän vaikutusta siihen, mihin suuntaan mennään.

Nykymallissa kansalainen saa sanoa takapenkiltä kerran neljässä vuodessa oman mielipiteensä siitä, mentäisiinkö oikealle vai vasemmalle, ja sitten etupenkin hallitus päättää, minne todellisuudessa mennään. Tämän jälkeen takapenkillä onkin taas täysi oikeus olla hiljaa neljä vuotta.

Luomalla puolueen, jonka perustana olisi jäseniensä edustaminen verkkodemokratian avulla, saisimme puolueen, jossa puolueen jäsen tuntisi todella olevansa ratissa ja vaikuttavansa asioihin. Tulisi vain pitää huolta, että puolueohjelman ensimmäinen kohta olisi kunnioittaa puolueen jäsenien ilmaisemaa kantaa, eikä siitä lipsuttaisi.

Mikään laki ei estä puoluetta kuulemasta jäsenistönsä kantaa sähköisesti, eikä tähän kenties edes tarvittaisi uutta puoluetta. Voihan joku nykyisistäkin sitoutua edustamaan äänestäjiään. Tällainen käytäntö poistaisi myös mahdollisuuden maan tapaan antaa poliitikkojen tehdä lehmänkauppoja keskenään. Ainoastaan puolueen enemmistö voisi tehdä lehmänkaupan – mutta sehän ei enää lehmänkauppaa olisikaan, vaan puolueen jäsenten demokraattinen enemmistöpäätös.

Moni elämänalue on jo muuttunut vuorovaikutteiseksi. Miksi politiikka olisi poikkeus digitalisoitumisessa? Työyhteisötkin digitalisoituvat ja yhä useampi tekee läsnätyötä, jossa fyysinen ja digitaalinen läsnäolo ovat yhdenvertaisia. Yhteisöllisyys on nyt vahvassa nousussa. Eikö puoluekin ole yhteisö?

Aletaanko ajatella asioita avoimin mielin?

Microsoftin teknologi Janne Pohjala auttaa suomalaisia it-asiantuntijoita ymmärtämän Microsoftin teknologiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta oman it-ympäristösi kannalta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Nörttien taksvärkki: Olisiko sinullakin jotain annettavaa?

Isännöin viime viikonloppuna 15 hengen koodausmaratonia, jossa toteutettiin kehitysapuprojekteja varten suunnitellun Aidbrella-palvelun koeversio Azure-palvelualustalle. Kyseessä oli GeekGive -hyväntekeväisyyskonseptin pilotti.

Viikonlopun varsinaisina primus motoreina olivat idean äiti Ilona Mäkinen ja GeekGive-konseptiin perehtynyt Tero Vuorenmaa.

Aidbrella auttaa koordinoimaan kehitysapuprojekteja

Aidbrella (ent. AidBook48) on tarkoitettu työvälineeksi niin virallisille kuin epävirallisillekin kehitysyhteistyötä tekeville organisaatioille. Ilona ja muut kehitysyhteistyötä tutkivat tai tekevät ovat havainneet, että projekteissa tehdään monesti päällekkäisiä asioita. Toisaalta projekteissa ei aina pystytä hyödyntämään samalla alueella työtä tekevien hankkeiden yhteisvoimaa.

Aidbrella on karttapohjainen palvelu, johon voidaan kirjata perustiedot projekteista ja niiden tavoitteista sekä ajantasaisia kuulumisia projektin etenemisestä.

GeekGive on nörttien taksvärkki

GeekGive -konsepti on alkujaan Yhdysvalloista, missä tapahtumia on järjestetty muutamia. Aikaisemmissa tapahtumissa sisältönä on tosin ollut perinteinen yhdyskuntatyö. Tässä tapauksessa auttamisessa oli mahdollista kuitenkin käyttää omia ydintaitojaan.

Toki omien työtaitojen käyttö tekee viikonlopun aikana tehtävästä vapaaehtoistyöstä raskaampaa. Tapahtuma antoi toisaalta osalle osallistujia tilaisuuden tutustua teknologiaan, jota ei päivittäisessä työssä sovella.

Työtä tehtiin ja koordinointiin Microsoft Visual Studio 2010- ja Team Foundation Server (TFS) -välinein. TFS-palvelinympäristön tapahtumaa varten tarjosi Softability. Työtä tehtiin väljästi soveltaen Scrum-prosessin mukaan. Jatkossa Aidbrellan elinkaaren hallinta hoidetaan todennäköisesti Codeplex-palvelulla, joka tarjoaa TFS-ympäristön avoimen lähdekoodin projekteille.

Azure auttaa varautumaan

Miksi sitten Windows Azure -alusta sopii Aidbrellan kaltaiseen palveluun? Palvelua perustettaessa ei tarvita raskaita investointeja. Ensimmäinen versio voidaan tuottaa jopa vapaaehtoistyönä. Kun palvelulle saadaan käyttäjiä ja heidän palautteensa avulla palvelua kehitettyä, palvelua on helppo laajentaa, sillä alusta on helposti skaalautuva.

Vain pieni osa viikonloppuun osallistuneista kehittäjistä oli joskus kokeillut Azure-alustaa. Tutut työvälineet ja .Net-sovellusalusta tekivät Azure-alustalle kehittämisestä helppoa omaksua.

Keskustelin myös Ilonan kanssa Aidbrella-palveluun kohdistuvista mahdollisista kysyntäpiikeistä. Hänen mukaansa palvelun käyttö on normaalitilanteessa melko tasaista. Aktiivisuus eri vuorokauden- ja vuodenaikoina tasoittuu globaalissa palvelussa.

Katastrofitilanteet, kuten maanjäristykset, tsunamit tai sota voivat kuitenkin äkillisesti räjäyttää palvelun kysynnän, kun ihmiset eri puolilla maailmaa etsivät sopivaa tapaa auttaa. Azure-alustalla palvelun kapasiteetti voidaan tarvittaessa moninkertaistaa viidessätoista minuutissa.

Jatkoa luvassa kesälomien jälkeen

Ilona ja Tero olivat tyytyväisiä pilottitapahtuman sujumiseen. Kesälomien jälkeen onkin tarkoitus järjestää isompi tapahtuma, johon pilottitapahtumaan osallistuneita saataisiin toivottavasti mukaan opastamaan ja tukemaan uusia kehittäjiä. Tarkoituksena on koota useampi Scrum-tiimi ja jatkaa Aidbrellan product backlogin purkamista ensimmäisen laajamittaisesti käyttöönotettavissa olevan Aidbrellan aikaansaamiseksi.

Itse lupasin jo olla jatkossakin mukana.

Olisiko sinullakin annettavaa?

Blogin kirjoittaja, kehittäjä- ja alustayksikön sovellusevankelista Pasi Mäkinen pitää Microsoftin asiakkaita ja kumppaneita tietoisena teknologiakehityksestä. Aikaisemmin Pasi johti Capgeminillä arkkitehtitiimiä. It-alasta hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus.

Lisää Microsoftin blogeja löydät Microsoftin sivuilta. Bittiviidakon suhinaa -blogin kirjoittajat löytyvät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Onko työasemasi rantakunnossa?

Onko työpaikallasi vastassa huippuunsa viritetty, viimeisen tietoturvan sekä tuoreimman käyttöjärjestelmäversion sisältävä dynaaminen työn tukipilari vaiko vähän väsähtänyt, epäluotettava ja unhoitettu työjuhta?

Me Microsoftilla tarjoamme ratkaisuksi Windows Intune -pilvipalvelua. Katso Ketosen ja Myllyrinteen video työaseman kuntokuurista!

Windows Intune on pilvipalvelu, jolla voidaan hallita työasemia riippumatta siitä, missä työasemat ovat. Palvelu on tarkoitettu kaikille yrityksille, jotka eivät halua investoida omiin hallintapalvelimiin.

Palvelussa näkee yhdellä silmäyksellä työasemien tilan, päivitykset ja raportit. Lisäksi käyttäjätukea voi tarjota riippumatta siitä, missä päin verkkoa käyttäjät ovat. Samaan palveluun kuuluu myös aina uusin versio käyttöjärjestelmästä.

Lisätietoja saat katsomalla TechNet TV -lähetyksen Windows Intunesta täältä tai lukemalla Intune-kehittäjätiimin blogia. Pk-yrityksistä ja Intunesta kirjoitti tässä blogissa viime viikolla Janne Pohjala.

Kirjoittaja suunnittelee ja toteuttaa it-asiantuntijoille ja kehittäjille suunnattua markkinointia.

Bittiviidakon suhinaa

Tällainen on Windows Phonen uusi versio

Microsoft kertoi pääsiäisen alla seuraavan Windows Phone -version (koodinimi “Mango”) ominaisuuksia kehittäjänäkökulmasta MIX11-tapahtumassa Las Vegasissa.

Windows Phonen seuraava versio tulee saataville syksyllä myös suomenkielisenä, ja sen saa maksuttomana päivityksenä kaikkiin jo nyt markkinoilla oleviin Windows Phone -puhelimiin. Tarjolle tulee kuitenkin myös aivan uusia puhelinmalleja.

Tänään julkistetuista uusia ominaisuuksista ja tekniikoista ovat kehittäjille tärkeimpiä muun muassa seuraavat:

• Moniajo, jonka ansiosta käyttäjä saa reaaliaikaista tietoa uudistettujen Live Tile -ruutujen, push-ilmoitusten, sovelluslinkkien ja tausta-agenttien avulla. Lisäksi moniajo nopeuttaa siirtymistä sovellusten välillä. Varsin konkreettinen hyöty on mahdollisuus soittaa musiikkia ja siirtää tiedostoja taustalla. Spotifyn kaltaiset kehittäjät voivat luoda puhelimeen saumattomasti integroituvia musiikkikokemuksia.
• Augmented reality -tyyppiset sovellukset, joissa sensorien (mm. kiihtyvyysanturi, kompassi) ja puhelimen kameran ohjelmallisen käytön avulla (API) yhdistetään tosiaikaista informaatiota kameran välittämään kuvaan ympäristöstä. Uutena sensorina osaan uusista puhelimista tulee gyroskooppi.
• Reaaliaikainen viestintä on mahdollista verkko-sockettien avulla (tcp, udp, udp multicast). Tämä mahdollistaa esimerkiksi Skypen tai IRC:n kaltaiset sovellukset.
• IE9 Mobile tukee puhelimen grafiikkaprosessoria ja tekee dynaamisista sivuista erittäin nopeita. Näin kehittäjien on mahdollista hyödyntää samoja sivuja kuin pc:lläkin.
• SQL-pohjainen tietokantavarasto puhelimessa helpottaa esimerkiksi sovelluksen sisäisen haun toteuttamista ja nopeuttaa suurien datamäärien hallintaa.
• Ohjelmallinen pääsy sovelluksista kalenteriin ja kontakteihin edistää integraatiota.

Windows Phone Developer Tools -ohjelmistot päivittyvät toukokuussa, jotta kehittäjät pääsevät jo ennen kesää kehittämään sovelluksia tulevalle uudelle Windows Phone -versiolle. Työkalujen mukana päivittyy myös puhelinemulaattori, joka helpottaa sovellusten testaamista. Myös työkaluissa on uusia testaamiseen liittyviä ominaisuuksia, kuten gps ja liike-emulaattorit.

Myös Windows Phone Marketplace päivittyy. Kehittäjien ansaintamahdollisuudet paranevat, kun sovellusten löydettävyyttä kehitetään, ja niitä voi liittää osaksi niin sanottuja hubeja.

Tässä vaiheessa Marketplaceen on rekisteröitynyt jo yli 38 000 kehittäjää, ja kehittäjätyökaluja on ladattu yli 1,5 miljoonaa kertaa. Marketplace on kasvanut nopeammin kuin esimerkiksi Googlen Android -sovelluskauppa vastaavassa vaiheessa, ja Marketplacessa on jo yli 13 000 sovellusta. Suomen Marketplace avautuu syksyllä, mutta suomalaiset kehittäjät voivat rekisteröityä App Hubissa jo nyt.

Voit katsoa lisätietoja ja keynote-esityksen videotaltiointi MIX11 Windows Phone -sivulta. Tietoa löytyy myös Windows Phone -blogista ja Windows Phone Developer -blogista.

Vesa-Matti Paananen vastaa Microsoftin mobiilista liiketoiminnasta Suomessa ja työskentelee Microsoftin Marketplace-palvelun parissa 12 Euroopan maassa. Veskulla on pitkä kokemus mobiiliratkaisuista niin yrityksissä kuin kuluttajasektorillakin.

Bittiviidakon suhinaa

Pk-yritys, tuo tietotekniikan väliinputoaja

Suomi on täynnä pk-yrityksiä. Suomalaisen yrityksen keskikoko on seitsemän työntekijää.

Alle 25 työntekijän tai ainakin tietokoneen käyttäjän yritykset edustavat valtaosaa suomalaisyrityksistä, mutta saavatko nämä yritykset palvelua, kun puhutaan tietotekniikasta?

Suuryrityksen tietohallintojohtajan oven takana on kyllä myyjää ja palveluhalukasta toimittajaa jonoksi asti, mutta pieni yritys ei läheskään aina tunnu kiinnostavan ketään.

Suuret palvelutalot pitävät liian pienenä ja asiakkaat liian kalliina. Paikallisesta kodinkoneliikkeestä et löydä tarvittavia ohjelmistoversioita, kun he keskittyvät kuluttajiin. Kuka välittäisi pienyrittäjästä?

Tarvitseeko pienyritys tietotekniikkaa?

Kyllä vaan. Vähintään yhtä paljon kuin suurempikin.

Aiemmin ei pienyrityksille vain yksinkertaisesti ole ollut mahdollista rakentaa suuryrityksen ratkaisuja, ostaa kasapäin palvelimia ja maksaa konsulteille pystytyksestä.

Silti sellaiset ominaisuudet, jotka ovat hyödyllisiä suuressa yrityksessä työskentelevälle 15 hengen tiimille, olisivat yhtä hyödyllisiä 15 hengen pienyritykselle.

Aina ei tarvitse olla näin

Maailma muuttuu tällä alueella rajummin kuin koskaan. Se, mikä oli ennen mahdotonta, voi olla sekä helppoa että edullista.

Avain on se, että palvelu tuotetaankin nyt vaikkapa 60 miljoonalle käyttäjälle ja kullekin porukalle annetaan siitä oma siivunsa. Kun kululle on monta jakajaa, on kustannus käyttäjää kohden edullinen – jopa edullisempi, kuin mihin edes useimmat suuryritykset ovat päässeet.

Pilvestä saatavat palvelut muuttuvat konkreettisemmiksi ja paremmin palveleviksi.

Tarvitsetko tietotyön ratkaisut pilvestä? Sopii, tunnissa olet ottanut ne käyttöön.

Mahdotontako? Ei ole, lukekaapa vaikka Antmanin Akin blogikirjoitus siitä, kuinka sulavasti Sulavassa otettiin käyttöön Office 365, sähköposti, kalenterit, intranetti, viestintä ja sähköiset kokoukset.

Entä infra, kuten ne pc:t? Kuka tukisi pienyrityksen käyttäjää?

Microsoftin ratkaisu tähän olisi Intunen ja paikallisen kumppanin yhdistelmä. Se mahdollistaa muun muassa etätuen, virustorjunnan, päivitysten jakelun sekä sen, että saat inventointitiedot siitä, mitä koneita on ja mitä niissä on. Myös käyttöjärjestelmä päivittyy pilvestä, ja ratkaisut ovat toki olemassa myös paikallisien palveluiden hoitoon.

Moni asia muuttuu paremmaksi

Uusien palveluiden myötä pienyrittäjän ei tarvitse enää tyytyä vähäisiin palveluihin, eikä tuskailla, kuka palvelimen pystyttäisi ja hoitaisi. Enää ei tarvitse ihmetellä, mistä löytää softien yritysversiot, kun ne voi ladata pilvestä ja maksaa vielä käytön mukaan.

Toivottavasti teistäkin tuntuu, että olemme kuunnelleet teidän toiveitanne, pienyritykset!

Haasta meitä

Tule kuulemaan ja kysymään lisää minulta ja Akilta keskiviikkona 20.4. Mukaan suoraan Live Meeting -lähetykseen voit liittyä tästä linkistä.

Emme tarjoile mainoshömppää, vaan käymme läpi sen, mistä nämä palvelut koostuvat, kuinka ne toimivat, mitä niillä voi tehdä, miten ne otetaan käyttöön ja millaisia ovat tähänastiset kokemukset. Mitä enemmän kysymyksiä, sitä hyödyllisempi sessio on kaikille!

Nähdään netissä 20.4 kello 9:00, tervetuloa!

Microsoftin teknologi Janne Pohjala auttaa suomalaisia it-asiantuntijoita ymmärtämän Microsoftin teknologiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta oman it-ympäristösi kannalta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Pytyllä tsunamia odotellessa

Me puhumme paljon jostain ihmeen tietoyhteiskunnasta. Meillä on paljon härveleitä, pieniä ja isoja, kiiltäviä ja mattapintaisia. Joidenkin identiteetti rakentuu näiden laitteiden varaan, toisille ne ovat vain välineitä. Niitä käytetään innolla ja näytetään, että ollaan nykyajan kärjessä.

Ja sitten kaikki pysähtyy. Mitäs, jos verkkoa ei olekaan? Koko hieno korttitalo lakoaa. Olemme koko tietoyhteiskunnan kanssa täysin riippuvaisia verkosta, oli se sitten 2g, 3g, 4g, 5g, langaton, langallinen tai mikä vaan. Diginatiivin pulssi alkaa näyttää viivaa heti kun verkko katoaa.

Minäkö riippuvainen verkosta?

Kyllä vaan. Myönnän sen. Jopa lomalla ja jopa aivan erityisesti silloin. Saavuimme perheen kanssa Los Angelesiin muutama viikko sitten torstaina. Lastauduimme kentällä kotiloon ja ajoimme Hotel Californiaan, 200 metriä rannasta Santa Monica Beachilla. Sweet.

No sitten aamulla tuli tietenkin herättyä viiden maissa, joten nappasin telkkarin auki. Joka lähetys toitotti maanjäristystä ja sitä, että Kalifornian rannikolle iskee tsunami. Kukaan uutistoimittaja ei kuitenkaan kertonut että milloin, missä ja kuinka paljon. No, mitä tekee satunnainen matkailija? Tempaisee tietysti puhelimen käteen selatakseen nettiä.

Ja niinhän sä luulet

Ainoa verkko johon pääset, on T-Mobilen Edge, josta tulee bitti sekunnissa ja huonona minuuttina ei sitäkään. Puhelin sivuun ja miniläppäri repusta. Onneksi hotellissa on ilmainen wlan. Paitsi että se ei kuulu huoneeseen saakka. Pienen ravailun jälkeen paras kenttä löytyy, kun seisoo vessanpytyn päällä ja pitää läppäriä vessan tuuletusikkunassa.

Tässä vaiheessa tuli mieleen, että onhan tässä ainakin se etu, että jos seisoo pytyllä toisessa kerroksessa, niin kenties jalat jäävät kuiviksi…

Valaistuminen tuli

Jotenkin siinä pytyllä seisoessa valkeni, miten haavoittuvainen meidän diginatiivien maailma on. Kun meiltä vetäistään verkko alta, kaikki se, mikä tekee meistä näppäriä ja tietäviä, pyyhkäistään pois. Paikat, joista luulet saavasi tietoa sekunnissa, ovat tavoittamattomissa. ja vesimuuri pyyhkäisee ylitsesi. Sinä et ole mitään ilman verkkoa. Tehokas kuin telkkarin kaukosäädin ilman paristoja.

Lopulta itikkaverkon välistä koneeseen tunkeutui niin paljon aaltoja, että selvisi, että niin sanottu tsunami oli jo ohittanut Havaijin ja sen korkeus oli ollut metrin luokkaa.

Jee! Minä tiesin enemmän kuin kaikki uutiskanavien ankkurit, jotka jauhoivat tsunamin iskevän Kaliforniaan ja pelottelivat 50 miljoonaa ihmistä hengiltä. Perhettä ei tarvinnutkaan pakata autoon ja ajaa jalka suorana kukkuloille.

Aidosti yksin

Tämän aamuherätyksen jälkeen tuli muutenkin seurattua, mikä on diginatiivin elämänlanganpaksuus matkalla. Se oli onneton.

Suurimman osan reissusta ainoa vaihtoehto operaattoriksi oli T-Mobile ja Edge savumerkkidatalla. Losissa T-Mobile, Barstowissa T-Mobile ilman dataa. Diginatiivi ei löytänyt Barstow Outlettia kun Garmin Nuvi eli Avis Where To 2 ei löytänyt koko markettia. Diginatiivi oli pihalla kun lintulauta, kun ei ollut kirjoittanut paikan osoitetta paperille.

Tietenkin pitkät pätkät Route 66:sta olivat ilman mitään kenttää. Jos täällä kotilo leviää, niin siinähän liftaat tai kävelet. Kenellekään et ainakaan soita. Tai sitten Verizonilla. Ehkä. Ehkä et. Ja vain jos olisi cdma-puhelin.

Muutekin kokemus oli valaiseva. Diginatiivin happiletkusta tuli tavaraa ajoittain sihisemällä mutta satunnaisesti. Hotellit vaihtelivat matkan aikana laidasta laitaan. Needlesin Best Westernin wlan kiiti kuin juna yössä. Grand Canyonin hotelli oli pelkkä hermosaha. Flagstaffissa oli hyvä yhteys, mutta se ei kuulunut huoneeseen. No, Hotel Monte Vista on kansallinen maamerkki ja entisöity vuoden 1927 asuun. Annettakoon anteeksi.

Ja miksi sitä haluaa koko perhe käyttää?

No tietysti halutaan katsoa, minne mennään huomenna, mitä katsotaan, päivittää naamakirjaan kavereille että reissussa ollaan, lähettää kissojen hoitajalle ohjeita, anopille kuvia, ja kuljettaja lottoaa tietenkin pysähdyspaikkoja, aukioloja ja hintoja. Etukäteen? Blah, kuka ehtii. Lomallahan on aikaa.

Yllätys oli, että koko reissun paras mobiilidata löytyi Flagstaffista Arizonasta. Siellä T-Mobile oli luovuttanut, ja antoi roamata AT&T:n verkon kanssa. Johan alkoi diginatiiviin happiletku taas suhisemaan.

AT&T:n suhiseva happiletku toikin sitten tiedon siitä että AT&T ja T-Mobile neuvottelevat yhdistymisestä. Ei ihme, sillä se hatullinen, mitä T-Ford-mobiilin verkosta on jäljellä, on arvotonta. Sen asiakkaatkin ovat todennäköisesti yhtä kypsiä kuin satunnainen matkaileva diginatiivi. Älypuhelimilla ei tee paljoa tuossa verkossa, ja jatkossa ne ovat kuitenkin koko homman suola ja rahan lähde. T-Mobile jäi viivyttelemään tasoristeykseen ja jäi junan alle.

Ai meillä ei?

Oliko tämä nyt se yksittäistapaus? Se, mitä ei voi käydä muualla? Ei koske Suomea?

Ei. Ei ollut. Vaikka me tykkäämme läpsytellä olkaimiamme siitä, että meillähän on sitä ja tätä, mutta vieläkin sukulaisen tuvalla Satakunnan Sääksjärvellä lähetellään savumerkkejä ja puhelut soitetaan pihalla, vaikka valtatie on muutaman kilometrin päässä. Vielä iso osa maasta on todellisuudessa verkon ulottumattomissa.

Kun diginatiivit älypuhelimineen ja laitteineen täyttävät maan, jää operaattori junan alle. Kuka haluaa jonotuslipun?

Mikä sen vaikeampaa kuin käydä määrittelemään, mikä milloinkin on maan edistyksen mittari. Joskus se oli laivaston koko. Sitten puhuttiin jo rautateistä, seuraavaksi tuli tieverkon kattavuus ja nopeus. Nyt puhutaan digitaalisesta tieverkosta.

Jos nyt tietoyhteiskunnalta jotain odottaisi, niin se olisi nopeat ja luotettavat verkkoyhteydet koko maahan. Muuten sitä ollaan pytyllä seisomassa tsunamia odotellen.

Natiivi Pohjala

10 670 metriä Ison Orjajärven yläpuolella ilman verkkoyhteyttä

Microsoftin teknologi Janne Pohjala auttaa suomalaisia it-asiantuntijoita ymmärtämän Microsoftin teknologiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta oman it-ympäristösi kannalta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Miten startup-kisa voitetaan

Mistä on menestyneet firmat tehty?

Ainakin asiantuntijoista, guruista, luotettavista tukijoista, innovatiivisista ideoista sekä halusta menestyä ja pyrkiä eteenpäin laadusta tinkimättä.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä millainen firmasi on, ennen kun kerrot siitä – ja toteutat työsi laadulla, joka tukee kertomaasi. Silloin muutkin haluavat kertoa teistä.

Jos teette hyvin sen, mitä teette, kannattaa harkita kisaan osallistumista. Voittajat noteerataan usein sekä alan sisällä että lehdistössä.

Kisalla ulos kaapista

Nyt on hyvä tilaisuus hakea foorumia kaapista esiin tulemiselle ja kertoa tekemisistänne muillekin.

Ei ole kesää ilman Microsoftin kumppaneille suunnattua Worldwide Partner Conference -tapahtumaa (WPC), joka pidetään tänä vuonna heinäkuussa Los Angelesissa.

Siellä on mahdollisuus tavata muita yrityksiä, ja näkyvyyttä voi hakea kilpailusta, johon voi nyt ilmoittautua.

Miten se sitten voitetaan? Tässä muutama ainesosa menestysreseptistä…

Valitse oikea kategoria

Yleisissä kilpailukategorioissa kilpailemassa on kokeneita yrityksiä, joilla voi olla jo roppakaupalla nimekkäitä asiakkuuksia ja liikevaihtoa sekä jo valmis menestystarina kerrottavana. Etsi siis itsellesi sopivin.

WPC:n BizSpark Partner of the Year -kategoria on rajattu puolestaan uusille softataloille. Siinä olisi mahdollisuus, joka jokaisen BizSpark-etuohjelmassa mukana olevan softatalon kannattaisi huomata.

Hae ajatuksella

Kun täytät hakemuskaavaketta, muista, että tämä tieto on usein se ainoa tieto, jonka perusteella tuomaristo tekee valintansa. Vastaa kysymyksiin siis niin täydellisesti kuin mahdollista. Vastausten arvoa ei kannata väheksyä.

Kerro vahvuuksista, kuten innovatiivisuudesta ja uusista tavoista tuottaa lisäarvoa. Kun kyseessä on Microsoftin teknologiakilpailu, kerro myös siitä, miten uudet teknologiat, kuten Azure, IE9 ja WP7, ovat mukana sovelluksessanne.

Harkitse myös tunnettujen tukijoiden ja rahoittajien sekä jo saadun lehdistö- ja muun näkyvyyden mainitsemista.

Menestykseen ei ole oikoteitä – mutta hyvällä kaavakkeella pääsee jo pitkälle!

Toivottavasti useat suomalaiset, vanhat ja uudet, softatalot menestyvät ja pääsevät esittämään liikeideaansa kansainvälisellä areenalla.

Blogin kirjoittaja Hanne Leskinen on Microsoftin projektipäällikkö BizSpark- ja WebsiteSpark-ohjelmissa. Leskinen on toiminut it-alalla myynnin ja markkinoinnin tehtävissä seitsemän vuoden ajan.

Lisää Microsoftin blogeja löydät yhtiön sivuilta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Näin it-osastosta tulee paras

ICT-messuilla Helsingissä 23. maaliskuuta palkittiin Suomen ensimmäinen Vuoden it-osasto. Palkinnon vei Berggren Oy Ab:n tietohallinto.

Yhteistyössä Tietoviikon ja MikroPC:n kanssa järjestetyn kilpailun tuomaristo piti erityisesti siitä, kuinka strateginen merkitys it:llä on koko yrityksen liiketoiminnalle ja kuinka paljon sähköinen työympäristö on tehostanut koko yrityksen liiketoimintaprosesseja.

Berggrenin tietohallintopäällikkö Jari Hyppönen kertoi paneelikeskustelussa ICT-messuilla, että heillä sekä it että liiketoiminta kulkevat samoja polkuja kohti yhteisiä liiketoimintatavoitteita.

Jotta aidosti päästään tähän tilanteeseen, vaaditaan molemmilta pitkäjänteistä työtä ja jatkuvaa vuoropuhelua. Tässä Berggren on onnistunut hyvin.

"Berggren toimii täysin sähköisessä työympäristössä,” kertoo Berggren Groupin kehityspäällikkö Heikki Kinnunen.

”Kaikki prosessimme toimivat tietoteknisten ratkaisujen päällä. Tomimme alalla, jolla on erittäin korkeat vaatimukset prosessien luotettavuudelle ja tietojen arkistoimiselle. Sähköinen toimintamalli ja sähköiset palvelut ovat tärkeä kilpailutekijä liiketoiminnassamme. Olemme tässä suhteessa selkeä edelläkävijä alallamme kansainvälisestikin arvioituna."

Mistä hyvät it-osastot tehdään?

Vuoropuhelu liiketoiminnan ja it:n välillä korostui ICT-messujen panelistien puheenvuoroissa paljonkin.

Mistä löytää tasapaino, jossa muun muassa tietoturvastandardit, käytettävyys sekä hinta saadaan kohdalleen niin, että kaikki yrityksen osapuolet ovat tyytyväisiä? It-osasto ei saa olla kaikki-kiva- kielletty, kyykytä-käskytä-konfiguroi -osasto vaan myös loppukäyttäjien tarpeet huomioon ottava palveluorganisaatio.

Tuomariston mukaan alati pidemmälle kehittyvä kuluttajistuminen tulee lisäämään näitä haasteita monessa yrityksessä, mutta todettiin myös, että pilvipalvelut taas voivat olla se voima, jolla saadaan eri käyttäjäryhmät toimimaan paremmin yhdessä.

Tuomaristossa istuivat Tommi Kanto (ICT Standard Forum), Sami Laiho (Sovelto), Antti Oksanen (Talentum), Petri Paavola (Aalto Yliopisto), Jussi Roine (Onsight Helsinki) sekä Panu Saukko (ProTrainIT Oy).

Mitä mieltä sinä olet? Mikä mielestäsi on tärkein IT-osaston funktio?

Kuulisin mielelläni eri mielipiteitä asiasta!

Kirjoittaja suunnittelee ja toteuttaa it-asiantuntijoille ja kehittäjille suunnattua markkinointia.

Bittiviidakon suhinaa

Mitä Windows Phonesta kannattaa tietää

Viime viikkoina olen saanut suorastaan rynnäkön kysymyksiä siitä, mikä se Windows Phone oikein on. Siksi ajattelin koota tähän muutaman keskeisen asian, jotka puhelimesta on hyvä tietää:

1. Uudenlainen käyttöliittymä

Windows Phone tuo netin, viestinnän, kalenterit, asiakirjat ja ystäväsi samaan paikkaan. Voit käyttää yhdellä laitteella useita palveluita (Live, Gmail, Yahoo jne.) yhtä aikaa Outlookin, Facebookin ja muiden tietolähteiden kanssa.

Käyttöliittymän perusajatuksena ovat elävät ”tiilet”, jotka toimivat kuin widgetin ja kuvakkeen yhdistelmät, eli näyttävät tietoa ja toimivat painikkeina samalla kertaa.

Käyttöliittymää voi muokata liittämällä siihen toimintoja, ohjelmia, ihmisiä tai niin sanottuja keskuksia, joita ovat esimerkiksi kuvat, ihmiset, musiikki, pelit tai vaikkapa päivän kooste, joka näkyy viereisen kuvan puhelimesta.

Jos haluat nähdä käytännössä, miten tämä uusi käyttöliittymä toimii, katso Joe Belfioren esittely siitä täältä (kelaa video kohtaan 17:00).

2. Tiedot pilveen

Puhelimen Office hubin sovelluksilla voi käsitellä asiakirjoja käsitellä myös tien päällä.

Asiakirjoja voit käyttää suoraan työpaikkasi Sharepoint -palvelimelta, ja kameralla ottamasi kuvat voit siirtää automaattisesti talteen pilveen SkyDrivelle. Voit myös lähettää ne suoraan eri kuvapalveluihin tai Facebookiin.

3. Viihdettä löytyy

Pelikeskus yhdistää puhelimen XBox Liveen ja peleihin. Musiikkikeskus tarjoaa puolestaan musiikkia niin verkosta, omilta levyiltäsi kuin radiostakin. Kauppapaikalla on jo lähes 10 000 sovellusta, vaikka se on julkaistu vasta muutama kuukausi sitten, ja määrä kasvaa vauhdilla. Mikäli kaipaat Twitter-sovellusta, Acrobat Readeria, Youtubea, lisää hakupalveluita, Kindle-kirjaa tai peliä ajanvietteeksi, ne löytyvät myymälästä.

Kehitys ei lopu tähän

Päivitysten myötä puhelimeen tulee merkittäviä uusia ominaisuuksia tämän vuoden aikana. Yksi niistä on odotettu copy-paste -toiminto.

Jos haluat nähdä miltä nuo uudet ominaisuudet näyttävät ja miten ne toimivat, katso niiden esittely tästä (kelaa kohtaan 22:45). Katso lopusta myös pätkä Kinect -integraatiosta, se on cool!

Ja jos Windows Mobilelle kehittäminen kiinnostaa, kannattaa opiskelu aloittaa täältä. Mitä sinä kehittäisit?

Microsoftin teknologi Janne Pohjala auttaa suomalaisia it-asiantuntijoita ymmärtämän Microsoftin teknologiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta oman it-ympäristösi kannalta. Bittiviidakon kirjoittajat löydät myös Facebookista.

Bittiviidakon suhinaa

Kysy nämä, ennen kuin menet pilveen

Mikä on se yksi kysymys, johon organisaation liiketoiminnan kehittämisen tuesta ja tietotekniikan hyödyntämisen ohjauksesta vastaavan on osattava pilvilaskennan suhteen vastata? Mitä siis vastaat, kun johto kysyy sinulta näin:

Voiko pilveen luottaa?

Luottamukseen tiivistyy kaikki, mitä organisaation ydintoimintojen hoitamiseen käytettävästä palvelusta on selvitettävä.

Säilyvätkö palveluun viedyt tiedot luotettavasti ja luottamuksellisesti? Onko palvelu käytettävissä aina tarvittaessa? Kehitetäänkö palvelua eteenpäin, hyödynkö uusista ominaisuuksista? Onko toimittaja olemassa vielä viiden vuoden kuluttua? Onko palvelun käytölle vaihtoehtoja?

Tässä muutama avainkysymys.

Missä tietosi sijaitsevat?

Tietojen käsittely- ja säilytyspaikka vaikuttavat siihen, mitä lainsäädäntöä sovelletaan. Kansainvälisessä mittakaavassa tuotettua sovelluspalvelua koskee helposti kolme mahdollista lainsäädäntöä: asiakkaan kotipaikan, sovelluspalvelun tarjoajan kotipaikan ja tietojen käsittelypaikan lainsäädännöt. Arkkitehdin ei toki kannata toimia asiantuntijana, vaan hankkia kannanotto ja tarvittavat rajaukset lainopilliselta asiantuntijalta.

Todennäköisesti yksi toimintamalli kaikelle organisaation hallitsemalle tiedolle ei ole riittävä. Tietojen pilvikelpoisuus on arvioitava niihin kohdistuvien ulkoisten vaatimusten sekä organisaation oman toiminnan jatkuvuuden ja riskitason suhteen. Päätöksenteko hanketasolla on helpompaa, jos arkkitehdilla on valmis kartta tiedon pilvikelpoisuudesta. Kartan avulla on myös helppo päättää, onko pilvipohjainen ratkaisu hyödynnettävissä hybridimallilla, jossa kriittiset tiedot säilytetään omassa hallinnassa olevassa tietovarastossa, mutta käsittely tapahtuukin julkisessa pilvipalvelussa.

Viime kädessä tietojen luokittelussa on kyse kontrollitarpeen tunnistamisesta. Mitkä ovat ne tiedot, joiden osalta asiat on pidettävä asiat tiukemmin omassa hallinnassa? Kannattaa tosin muistaa, että valintaa ei tehdä pelkästään tuotantopaikan perusteella, vaan myös itse palvelun toteutustapa vaikuttaa tiedon kontrolloinnin mahdollisuuksiin.

Oheinen kaavio havainnollistaa miten tuotantopaikka ja palvelun toteutustapa vaikuttavat mahdollisuuksiin kontrolloida tietoa.

Sovelluspalvelun toimittajan kannalta moniasiakasmallin etuna on kustannusten optimointi koko asiakaskannan tasolla ja tämä näkyy loppuasiakkaalle palvelun pienempänä yksikköhintana. Moniasiakasmallissakin riskejä voidaan madaltaa teknisin keinoin.

Hyvänä esimerkkinä toimii suomalainen Sopima, jonka moniasiakasmallilla rakennetussa sopimustietopankissa säilytetään asiakkaiden luottamuksellisia sopimuksia. Heidän tapauksessaan asiakkaan kontrollimahdollisuuksia on parannettu salaamalla sopimussisältö asiakaskohtaisilla avaimilla ja tarjoamalla sopimusarkiston varmuuskopio asiakkaan osoittamalle paikalliselle pavelimelle.

Kuka auditoi pilvesi?

Luottamusta tietotekniseen ratkaisuun voidaan rakentaa myös ulkopuolisen auditoijan käytöllä. Auditointi on palveluntuottajasta riippumattoman, asiakkaan kannalta luotetun tahon tekemä tietojärjestelmätarkastus. Yleisimmät infra- ja alustapalvelujen tarkastuksen perusteella myönnettävät sertifioinnit ovat ISO 27001 ja SAS 70 Type I ja II.

Sertifioinnit itsessään eivät valitettavasti vielä kerro siitä, onko palveluntuottajan toimintatapa absoluuttisesti hyvä vai huono. Toiminnan pohjana oleva palvelutoimittajan dokumentoitu toimintamalli kertoo, mitä vaatimustasoa vasten tarkastus on suoritettu. Kannattaa siis tarkistaa, miten hyvin palvelutoimittajan tuotantotapa ja prosessit on dokumentoitu. Palvelutoimittajalta on hyvä kysyä esim. ITIL- ja Cobit-käytäntöjen soveltamisesta.

Edellä mainittu Sopima on sovelluspalveluna hyvä esimerkki myös auditoinnin hyödyntämisestä. Palvelun tietoturvaratkaisut auditoitiin ulkopuolisen tarkastajan toimesta suunnitteluvaiheessa ja tarkastettiin uudelleen palvelun valmistuttua. Auditointiraportin lukeminen tuo luottamusta asiakkaille. Sopima käyttää Microsoftin Windows Azure -palvelualustaa, joten sen osalta auditoija luotti alustan kattavaan dokumentointiin ja konekeskusten ISO 27001 ja SAS 70 auditointeihin.

Millainen on palvelun saavutettavuus?

Palvelun saavutettavuuden osalta toimittajan palvelulupaus mitataan aina toimittajan käyttämän tuotantoympäristön internet-liittymästä. Sen lisäksi, että arvioi palvelutason riittävyyden oman toiminnan kannalta, kannattaa myös tarkistaa, onko palvelulupauksen toteutumisesta saatavilla historiatietoa ja onko palvelun häiriötilanteista saatavissa hälytyksiä ajantasaisesti.

Pilvipalvelujen käyttö asettaa uusia vaatimuksia myös organisaation omalle infrastruktuurille. Internet on rakenteeltaan hajautettu, ja kokonaisuus toimii vaikka tietty osaverkko olisi pois käytöstä. Pilvipalveluja hyödyntävän organisaatiolle on siksi eduksi, jos toimipaikkoja ei kytketä palveluihin pelkästään keskitetysti yksityisen verkon kautta, vaan organisaation verkko ja työasemaympäristö on rakennettu siten, että toimipaikoista päästään myös suoraan internetiin. Yhden toimipaikan internetyhteyksien häiriö vaikuttaa tällöin vain paikallisesti.

Entä millainen on toimittajariski?

Luottamus kohdistuu viime kädessä palvelun ja sen tuotantoalustan toimittajan osaamiseen ja toiminnan jatkuvuuteen. Pilvipalvelut pohjautuvat laajamittaiseen, internet-teknologioita hyödyntävään tuotantomalliin. Ensimmäisenä tätä tuotantomallia sovellettiin julkisissa kuluttajapalveluissa. Jos palvelutoimittajalla on 10–15 vuoden kokemus internet-mittakaavan julkisten palvelujen tuottamisesta, on osaamista kertynyt enemmän kuin puhtaasti yritysratkaisuja toimittaessa.

Itse kerron usein tarinan, joka kuvaa oman tuotantoympäristömme kokemuspohjaa. Kerroimme taannoin julkisesti, että microsoft.com on internetin useimmin hyökkäyksen kohteena oleva sivusto, ja meille on normaali operatiivinen tilanne, että 95 prosenttia liikenteestä on vihamielisenä suodatettavaa. No, saimme puhelun Pentagonista, että microsoft.com on sittenkin maailman toiseksi hyökätyin sivusto.

Miten sinun palveluntarjoajakokelaasi hoitaa palvelujen toimivuuden takaamisen?

Blogin kirjoittaja, kehittäjä- ja alustayksikön sovellusevankelista Pasi Mäkinen pitää Microsoftin asiakkaita ja kumppaneita tietoisena teknologiakehityksestä. Aikaisemmin Pasi johti Capgeminillä arkkitehtitiimiä. It-alasta hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus.

Lisää Microsoftin blogeja löydät Microsoftin sivuilta. Bittiviidakon suhinaa -blogin kirjoittajat löytyvät myös Facebookista.