AVOIN DATA
Jouni Junkkaala, 4.3.2010, 19:10Kaljakoppa vetoa: Hallinnon data aukeaa nyt
Hallinnon dataa on yritetty avata Suomessa pariin otteeseen 1980- ja 90-luvuilla, mutta hankkeet ovat kaatuneet kustannus- ja budjetointikysymyksiin. Webiä edeltäneellä ajalla katsottiin, että tietojen ”ylimääräinen” lähettely olisi aiheuttanut liikaa kustannuksia. Kysymys oli – ja on edelleen – ennen kaikkea hallinnon organisaatioiden rahoituksesta. Esimerkiksi Väestörekisterikeskus saa suurimman osan tuloistaan myymällä tietojaan.
Avaamista yritetään nyt kolmannen kerran. Liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat pari viikkoa sitten kolme työryhmää selvittämään, miten julkisen datan saatavuutta voitaisiin parantaa ja edistää sen käyttöä julkisen ja yksityisen sektorin kesken.
Hyvä vierailija!
Arkistomme on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on jo käyttäjätunnus Tietoviikkoon, kirjaudu sisään.
Aiemmin verkkopalvelussa
Täytyyhän näistä löytää ensin tarve. On aivan hölyn pölyä esitellä merkityksettömiä tietoja. Esim. kunnan kokousten tiedot ovat avoimia, mutta kuka niitä viitsii katsoa. Ja kun asioille ei voi mitään.
Onhan meillä yksitysikohtia, jotka voisi avata. Esim. "kirkonkirjat" eli väestörekisterin. Tiedettäisiin kuka on kenenkin lapsi. Tämä on nyt ihme salaisuus. Samoin osoitetiedot voisi avata, myös ns. tyttönimillä. Ihmiset olisivat kiinnostuneita tietää, miten sähköyhtiöiden siirtohinnat lasketaan. Paljonko niissä on ilmaa. Samoin moni haluaisi tietää, miten tilastokeskuksen työttömyystilasto on laskettu. Samoin haluttaisiin selkokielinen esitys kuntien taloudesta. Samanlaiset taseet kuin suuryrityksilläkin on.
Jos valtion IT-johdon tavoitteita ohjataan näin: "Benson kertoo lyöneensä jo monta kaljakoppaa vetoa asian puolesta, joten motivaatiota asian ajamiseen löytyy. " niin kyllä on asiat pielessä.
En pitäisi asianhallintaa käytännössä kovinkaan avoimina, kun pöytäkirjat on esitetty käsittämättömän epäkäytännöllisessä muodossa jossain kunnan sivujen syövereissä.
Avointa olisi, jos asianhallintajärjestelmässä olisi koneluettava rajapinta niin, että olisi mahdollista tehdä palvelu, josta kiinnostuneet voivat seurata itseään kiinnostavi ASIOITA jo ennen, kuin niistä päätetään... silloin, kun ne ovat menossa kokouksiin.
Nyt kaikki asiat on sekaisin eli kokousbyrokratian mukaisesti järjestettyinä asiakirjoina. Yksittäisen asian kehittymisen seuraaminen lautakkunnasta toiseen on todella työlästä dokumenttien kliksuttelua.
Aihe herättää mukavasti keskustelua.
Kirjoitin tuossa ensimmäisessä kommentissani: "Ensin julkisten organisaatioiden tietokannoissa oleva data vapauttaa panttivankeudesta ja vasta sen jälkeen voidaan pohtia miten sitä jaetaan ja millä hinnalla."
Näyttää jääneen pitää sana pois. Tarkoituksen i oli kirjoittaa '...data pitää vapauttaa...'
Samoin kirjoitin: "Oracle keksii takuuvarmasti aivan välittömasti laskutusperusteen heti kun tuota dataa aletaan jakamaan vapaasti."
Näin käy varsinkin 'jos rajapinta on koneluettava' kuten tuolla - Kaljakoppa vetoa: Hallinnon data aukeaa nyt - jutussa esimerkiksi tulee esiin.
Data on tietoa joka on tietojärjestelmissä. Kaikissa järjestelmissä se data ei ole tietokannassa. Data on ainakin tietokannassa säilytettävää tietoa ja tänä päivänä sen pitäisi nimenomaan olla tietokannoissa jotta se voisi olla mahdollisimman helposti siirrettävissä. Tietojen siirrettävyys perustuu rajapintoihin ja jos ne eivät ole standardoituja ei onnistu.
Käyttäjän kannalta tietokoneohjelma ei ole dataa eli tietoa. Tietokoneohjelman tekijälle se ohjelmakin on jo dataa. Varsinkin sen dokumentaatio. Teos ei ole dataa käyttäjälle. Tekijälle se on.
Avoimmuus tarkoittaa sitä että on avoimet ja standardit rajapinnat joiden avulla data eli tieto saadaan luettua ja tallennettua.
Esimerkkinä http://www.skolelinux.org/~conrad/snofrix/html/fi/standards.html
"Milloin ei ole kyse avoimesta standardista
Kuvittele, että lähetän sinulle dokumentin, jota et pysty lukemaan, ja että sen jälkeen ehdotan, että sinun pitäisi ostaa jokin erityinen ohjelma "purkaaksesi" lähettämäni viestin! Vaikka suostuisitkin tekemään niin, olisit luultavasti vihainen. Tällainen käytäntö tekee kommunikoinnin ja yhteistoiminnan vaikeammaksi. Mutta sitä tapahtuu joka päivä! Joka päivä ihmiset ostavat erikoisjärjestelmiä lukeakseen omia tiedostojaan. Toisin kuin saamasi sähköpostiviestit, ovat Word-dokumentit (siis .doc-muotoiset tiedostot) oikeastaan salattuja tiedostoja, jotka pitää "purkaa" auki ennen kuin ne voi lukea! Ei ole olemassa kansainvälistä sopimusta Office-tiedostoista, kuten on sähköpostin muodosta.
Jos aioit kysyä, paljonko hallitukset ja yhtiöt ovat sijoittaneet rahaa opettaakseen ihmisiä kirjoittamaan salattuja tiedostoja, ja verrata sitä siihen, paljonko rahaa on kulutettu avoimien standardien edistämiseen - esimerkiksi tukemalla avointa tiedostomuotoa (.sxw), jota OpenOffice.org käyttää, tai tukemalla OpenOffice.org-ohjelman ohjelmoijia - olisi tulos sekä shokeeraava, että hävettävä. Silti suurinta osaa ihmisistä riivaa suurempi "tarve" lukea "salattuja" .doc-muotoisia tiedostoja kuin tukea avoimia standardeja."
Onneksi tilanne on ainakin jossain määrin parantunut tässä.
Olen ilman muuta avoimmuuden kannalla. Sillä on muun muassa työllisyyttä lisäävä vaikutus. Jos käytetään 100 000 rahaa kahdella eri tavalla. Tapa yksi ostetaan lisenssi 40 000 ja maksetaan ylläpidosta 10 000 palkkoihin jää 50 000. Tapa kaksi käytetään koko 100 000 palkkoihin.
Panttivankitilannetta pitäisi lähteä purkamaan nyt kun halutaan lisää sähköisiä palveluita kansalaisille. Avoimmuuteen perustuvaa tietoa voidaan ilman muuta jakaa vapaasti ja siihen on kehitetty jo lisensointi.
Tuli sitten tämä kommenttini väärään juttuun vaikka samasta asiastahan tässäkin on kyse. Vaan kun oli tarkoitus kommentoida tuota "Avoin juttu" kirjoitusta.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.