Tietoviikko

Nyt puhutaan siitä, mikä maailmaa oikeasti pyörittää: rahasta.

Olemme kulmahuoneessa Otaniemen Innopolissa, jossa pitää toimistoaan Balancion, yksi monista suomalaisista netti-startupeista.

Jussi Muurikaisen kipparoima yhtiö kehittää uutta verkkopalvelua kuluttajille. Saitti on juuri siirtynyt beta-testaukseen ja ensi vuoden alkupuoliskolla on tarkoitus avata palvelu virallisestikin.

Miten kannustaa käyttäjiä kehittämään palvelua? Jussi Muurikaisella on aloittavan nettiyrittäjän haasteet.

Jos Balancion – tai mikä tahansa muu aloitteleva yritys, jonka potentiaalinen käyttäjämäärä on Suomessakin satoja tuhansia – alkaa kerätä käyttäjiä todenteolla, muodostuu käyttäjätuen rakentamisesta melkoinen urakka. Kuka hoitaa kaiken neuvonnan ja millä rahalla?

Useimmissa verkkopalveluissa käyttäjäyhteisön rooli on ratkaiseva. Haasteena on kuitenkin vapaaehtoisten motivointi – miten saada käyttäjät uhraamaan omaa aikaansa toisten neuvontaan ja vaikkapa palvelun kehittämiseen?

Netissä netin tavalla

Muurikaisella ja muilla aloittelevilla yrittäjillä voi olla käytettävissään ratkaisu, jolla yhteisen hyvän (ja yrityksen) eteen työskennelleet vapaaehtoiset saavat muutakin kuin hyvän mielen.

Lyödä valuuttaa käyttäjän tilille.

Mutta nyt ei puhuta euroista. Eikä dollareista, punnista tai jeneistä. Ei mistään, mitä saa pankista tai säästöpossun rikkomalla. Tätä valuuttaa voi tehdä vaikka itse.

Netissä kehittyy vauhdilla ilmiö, jota voisi kutsua esimerkiksi avoimeksi rahaksi. Useissa erillisissä hankkeissa syntyneet digivaluutat asettuvat jonnekin eurojen ja kunnian välimaastoon.

Eivätkä valuuttojen sovellusmahdollisuudet rajoitu pelkkään käyttäjälähtöiseen kehitystyöhön. Kehittäjiensä ajatuksissa valuutat muokkaavat lähitulevaisuudessa perinpohjaisesti ihmisten tapaa tehdä yhteistyötä niin verkossa kuin fyysisessä maailmassa.

Korkealentoisimmissa visioissa ne korvaavat keskuspankkien uumenista tulevat setelit.

Euro, dollari, ven..

Yksi pisimmälle kehittyneistä virtuaalivaluutoista on Ven. Se on Hub Culture -verkoston sisäinen valuutta, jota vastaan muilta verkoston jäseniltä voi pyytää pieniä – tai isompia – palveluksia. Keskusteluryhmässä Pete haluaa rekrytoida pr-osaajan Lontoon alueelta. Sopivan kandidaatin vinkkaajalle olisi tiedossa 15 veniä.

Hub Culture -verkosto pyrkii kasvattamaan läsnäoloaan myös fyysisessä maailmassa. Verkostolla on jäsenille tarkoitettu työskentelytila Lontoossa, ja lisää samanlaisia on suunnitteilla muihinkin maailman metropoleihin – Euroopassa esimerkiksi Berliiniin ja Amsterdamiin. Ven-valuutan tarkoituksena on edistää jäsenten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä näissä paviljongeissa: Jeesaisitko mua tässä projektissa, jos maksan kymmenen veniä? Paviljongin kuukausimaksukin lasketaan luonnollisesti veneissä.

Lukeeko kukaan meilejäsi?

Pari päivää sairaslomalla ja sähköpostilaatikko nitisee liitoksistaan. Mistä kohdasta aloittaa suman purkaminen? Miten erottaa oikeasti tärkeät viestit?

Tähän jokaiselle tietotyöläiselle tuttuun ongelmaan tarttuu ohjelmistoyhtiö Seriosityn sähköpostivaluutta Serios.

Serios-maailmassa oman viestinsä perillemenoa voi edesauttaa määrittämällä postiin, kuinka monta krediittiä omasta serios-potistaan vastaanottajalle antaa, jos tämä lukee viestin. Pomolle palvelu voi toimia myös pienenä palkitsemisvälineenä: Hyvin hoidettu case Mikko, tossa sulle sata seriosia.

Mikroblogipalvelu Twitterissä hyvistä linkeistä ja insiroivista viesteistä voi puolestaan kiittää twollareilla, siis twitterdollareilla.

Vielä syvemmälle virtuaalirahan ytimeen sukeltaa Metacurrency Project, joka pyrkii kehittämään yleisen alustan digivaluuttojen luomiselle. Johtotähtenä on avoimuus ja analogiaa haetaan sovelluskehityksen puolelta vertaamalla nykyistä rahajärjestelmää suljetun lähdekoodin ohjelmistoihin.

Samaan tapaan kuin suljetun koodin ohjelmistoissa vain julkaisijayhtiö tietää, kuinka tietoturvasta on huolehdittu, nykytaloudessa vain pankit tietävät, miten korot määräytyvät, Metacurrency Project rinnastaa.

”Ihmiset jotka sääntelevät rahan tarjontaa, voivat ja käyttävät asemaansa omaksi edukseen ja seurauksena olevaa varallisuutta poliittikojen ostamiseen sekä kohtuuttomaan hallituksen kontrollointiin”, projektin puuhamiehet ja -naiset perustelevat esittelysivustolla. ”Jos me haluamme koskaan taloudellista vakautta ja kestävää kehitystä, meidän täytyy luoda uusi järjestelmä, joka voi olla itseään sääntelevä.”

Näkymätön näkyväksi

”Näkymätön, olemassaoleva todellisuus voisi tulla näkyväksi”, pohtii Jussi Muurikainen. Keskustelumme on ajautunut syvälle digivaluuttojen maailmaan, mutta vastaan tulee jatkuvasti esimerkkejä jokaiselle asiantuntijalle tai varsinkin yrittäjälle tutusta maailmasta.

Laatiessaan yrityksensä liiketoimintasuunnitelmaa Muurikainen kertoo saaneensa sparrausapua kymmeniltä, ellei peräti sadoilta eri alojen asiantuntijoilta. Itse hän kertoo puolestaan konsultoineensa pari päivää sitten myös yrittäjän uralle aikovaa tuttavaa.

Niin, tätähän tapahtuu jatkuvasti. Ihmiset vaihtavat tietoja, tekevät palveluksia tuttavilleen, sparraavat toisiaan, kuka milläkin motiivilla: velvollisuudentunnosta, kunniasta, halusta päästä esille, uratoiveet mielessä...

Digivaluuttojen olemassaolo tekee näistä tapahtumista näkyviä, mitattavia. Hub Culture -verkostossa Pete osoittaa arvostavansa hyvää rekrytointivinkkiä 15 venin verran. Muurikaisen sparrauskumppanit olisivat voineet puolestaan kasvattaa digivaluuttavuortaan.

Tällainen kehityskulku voisi tarkoittaa mielenkiintoisia muutoksia vaikkapa it-yrittäjän arkeen. Virtuaalisessa b2b-kauppapaikassa yksi myisi markkinatutkimusta, toinen yhteystietolistaa potentiaalisista asiakkaista, kolmas verkkosivustojen toteutusta, neljäs tietoturvakonsultointia, viides bisnessparrausta. Yritysten välillä liikkuisi tietoa ja palveluita - ja virtuaalirahaa.

Esimerkiksi niukasta rahoituksesta kärsivän, aloittelevan yrittäjän elämää se voisi muuttaa aika lailla. Uusien valuuttamuotojen kehittäjien visioissa muutos ei koskisi vain yrittäjiä tai tietotyöläisiä. Se vaikuttaisi jokaikiseen.

Finanssikriisin perilliset

”Ei ole mitään rajaa sille, kuinka monta vapaata valuuttaa voi syntyä tai kuinka paljon ’rahaa’ kunkin valuutan sisällä voi olla olemassa”, todetaan uusille valuuttamuodoille perustuvaa kauppapaikkaa kehittävän Flowplace-sivuston esittelyssä.

Eikä tässä vielä kaikki.

”Vapaiden valuuttojen avulla kansalaiset, yrittäjät, organisaatiot, alueet, kaupungit ja kansalaisjärjestöt voivat järjestää rahahuoltonsa ilman riippuvuussuhdetta monopolistiseen rahajärjestelmäämme. Miljoonat vapaat valuutat kiertävät kohta ympäri internetiä ja matkapuhelimiamme.”

Riippumattomuus nykyisestä pankkijärjestelmästä, jokaiselle oma valuuttansa, avoimuutta..ei aivan pieniä tavoitteita.

Eri hankkeilla tuntuu olevan myös yksi yhteinen käyttövoima: käynnissä oleva talouskurimus. Sanayhdistelmä The current financial crisis vilahtelee asiaa käsittelevissä kirjoituksissa, powerpoint-esityksissä ja videopätkissä tämän tästä.

Monessa esityksessä keskuspankkivetoisen rahatalouden ja nykyisen talouskriisin välille vedetään yhtäsuuruusmerkit tai vähintään vahva kausaalisuus.

Hurjimmissa kirjoituksissa viitataan suoranaisiin yhteiskunnallisiin mullistuksiin, joihin nykyinen talousjärjestelmän kriisi voisi johtaa. Suomalaisessa Qaiku-keskustelupalvelussa aihepiiriä käsittelevässä viestiketjussa käytetään esimerkiksi sellaisia ilmauksia kuin poikkeustila, kriisiviestintä, realistinen uhka, n määrä ihmishenkiä.

Kovaa menoa. Mutta silmäys jokapäiväiseen elämään antaa aihetta muutamille skeptisille havainnoille.

K-kaupasta kun esimerkiksi ei saa maitoa veneillä, kudoseilla tai muilla vastaavilla. Ja vaikka jossain vaiheessa saisikin, niin mitä enemmän erilaisia uusia valuuttamuotoja alkaa kehittyä, sitä vaikeammaksi niiden hallinnointi alkaa muuttua. Mitä kaikkia valuuttamuotoja vaihdannassa hyväksytään? Voiko serios-sähköpostipisteitä vaihtaa jollain kurssilla veneihin? Jos voi, missä se vaihtokurssi määräytyy?

Toinen kriittinen kysymys liittyy rahan arvoon. Nykyisin se perustuu siihen, että joku - siis keskuspankki - pystyy kontroilloimaan taloudessa liikkeellä olevan rahan määrää. Päinvastaistakin on kyllä kokeiltu: esimerkiksi Saksassa kärsittiin 1920-luvulla hyperinflaatiosta kun sotakustannuksia koitettiin rahoittaa painamalla valtaisia määriä lisää rahaa. Jossain vaiheessa seteleiden lämmitysarvo nousi niiden yleistä käyttöarvoa korkeammaksi, kuten kuuluisat kuvat todistavat. Jos uusissa valuuttajärjestelmissä rahan määrää ei rajoiteta mitenkään, niin mihin näiden uusien valuuttojen arvo oikein perustuu?

Verottaja yrittänee lyödä myös kampoja rattaisiin omalta osaltaan. Mitä enemmän työtä ja vaihdantaa siirtyy vaihtoehtoisten valuuttojen piiriin, sitä pienemmäksi jää verottajan potti.

Vilpittömyyden loppu?

Palataanpa vielä takaisin Balancionin toimistoon. Virtuaalivaluutoille on syntynyt tässä vaiheessa jo leikkimielinen, ecu-rahasta lainaava intangible currency unit -nimi, siis aineeton valuutta eli icu.

Näille icuille voisi syntyä myös Balancionin toiminnassa joku rooli juuri käyttäjien toisilleen antaman tuen ja neuvonnan kautta: kun auttaa toisia käyttäjiä ja tarjoaa hyviä neuvoja, voisi ansaita itselleen virtuaalirahaa, joka joillain ehdoilla muuttuisi hyödyksi käyttäjälle itselleen.

Esimerkiksi saksalainen yritysohjelmistojätti SAP käyttää omilla käyttäjäfoorumeillaan vastaavankaltaista sapluunaa, jossa hyvistä ohjeista palkitaan pisteillä ja SAP palkitsee kontribuuttoreita tiettyjen pisterajojen ylityksistä, Muurikainen rinnastaa.

Tiedon, kontaktien ja neuvonnan vaihtamisesta palkitsevan ”icun” syntyminen toisi myös mielenkiintoisen lisäelementin ihmisten henkilökohtaiseen varallisuuteen.

”Jos olisi joku yleisesti tunnustettu icu, niin sehän toisi henkilökohtaiseen talouteen vähän samanlaisen elementin kuin aineeton omaisuus yritysten taseissa”, Jussi Muurikainen pohtii.

Yritysnäkökulmasta hän heittää esille ajatuksen, että aloittelevia yrityksiä voitaisiin esimerkiksi tukea julkisesti antamalla niille joku määrä ”icu-valuuttaa”, jolla voisi hankkia vaikka sparrausapua alkuvaiheessa.

Mutta: Miten icu-valuuttoja itselleen kasaavat uusien yrittäjien sparraajat itse hyötyvät siitä, että digitilin saldo kasvaa kohti taivaita?

Uusvaluuttojen esiinmarssilla ihmisten väliseen vuorovaikutukseen voisi olla myös merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia.

”Nyt kun ei vaihdeta mitään icuja, niin toisten auttaminen on lähtökohtaisesti vilpitöntä. Jos alettaisiin käyttämään laajasti tällaisia valuuttoja, niin on potentiaalia, että uusista valuutoista tulee peli, mikä ei ole pelkästään positiivista.”