MAINETUTKIMUS
Jonna Vuokola, 27.11.2009, 15:00Jari Sarasvuo: Olemme ansainneet huonon maineemme
Tietoviikon mainetutkimus ei tänä vuonna mairittele Trainers’ Housea ja yhtiön toimitusjohtaja Jari Sarasvuota.
Haastattelijaa on silti vastassa säteilevä yritysjohtaja. Trainers’ House on tänään saanut kaksi mielenkiintoista tarjousta.
Eikä Sarasvuolle tuota vaikeuksia puhua ongelmista, niin kauan kuin ne koskettavat yritysmaailmaa. Eletään umpirakastuneen Virpi Kuitusen huipputulot -tyyppisten otsikoiden aikaa. Tähän mies ei ole vieläkään tottunut.
Tivi-maine 2009
- Tässä ovat maineikkaimmat tivi-yritykset 2009
- Nokian maine romahti, kolme suomalaista kiilasi ohi
- Hän on nyt maineikkain it-johtaja
- Missä Affecton maine?
- Jari Sarasvuo: Olemme ansainneet huonon maineemme
Mainetutkimuksen tulokset eivät herätä hänessä suuria tunteita. Puolustuspuheista ei ole tietoakaan.
”Olemme ansainneet tämän, koska tuloksemme laski dramaattisesti. Ei mainetta voi pelkällä puheella korjata. Se perustuu tuloksen kaltaisiin tosiasioihin, ja siksi meillä on edessämme todistamisen taakka. Ja kun onnistumme tässä, mainekin paranee”, hän sanoo.
Heikenneen tuloksen lisäksi maineen laskuun saattoi asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa Sarasvuon arvaamaton tapa kommentoida asioita.
Tätä Sarasvuokin jatkuvasti pohtii.
”Kysyn säännöllisesti hallitukselta, onko toivottavaa, että yhtiön toimitusjohtaja ilmaisee itseään persoonallisesti ja puhuu ruutanastrategioista. Mutta hallituksen näkemys tuntuu olevan, että saamme sillä kokoomme nähden paljon huomiota. Tämä huomio on mahdollista kääntää vuoropuhelun kautta yhteistyöksi”, hän kertoo.
Ilmaisu pohdituttaa
On Sarasvuo aika ajoin päättänyt ruveta käyttämään yhtiön vuosikatsauksissa jäykkää konsulttikieltä. Lausahdukset ovat kuitenkin spontaaneja ja vilpittömiä, eikä niillä tavoitella huomiota.
Sarasvuon mukaan mainetta ei myöskään voi tietoisesti rakentaa tai ylivarjella. Olisi ollut mahdollista valita toisenkinlainen ilmaisutapa, mutta ilmaisutapa taisi lopulta valita Sarasvuon.
Silti asia ei ole hänelle ongelmaton.
”En halua, että oma työni tai lausahdukseni kätkevät alleen sen briljantin työn, jota henkilökunta tekee. Poden jatkuvasti sitä, että henkilökunta kärsii sanomisistani ja sitä, mitä minusta riistomediassa kirjoitetaan.”
Asiakkaat ovat jo tottuneet Sarasvuon tyyliin ja suhtautuvat yritykseen rennosti.
Valmennus teknistyy
Maineen ja johtamisen kannalta uusia haasteita on merkinnyt sekin, että Trainers’ House on nykyisin myös teknologiayhtiö.
Verkkokeskusteluissa ihmetellään yhä Sataman ja Trainers’ Housen yhdistymisen perimmäisiä synergioita ja sitä, mihin yritys nyt tähtää. Muun muassa mobiililiiketoiminnan, analytiikan ja digimarkkinoinnin yksiköistä sekä ulkomaantoiminnoista on luovuttu.
Mihin teknologioihin Trainers’ House nyt keskittyy? Mitä ihmettä valmentamisella ja Microsoft-teknologioilla on tekemistä keskenään?
Kahden yrityskulttuuriltaan hyvin erilaisen yrityksen yhdistäminen ei ole ollut helppo tehtävä, mutta Sarasvuo ja yhtiön varatoimitusjohtaja Jarmo Lönnfors tuntuvat tietävän, mihin suuntaan laivaa ohjaavat.
”Synergiat olivat puhtaasti strategisia, eikä muita synergioita yhdistymisessä edes haettu. Niitä ei kaupantekohetkellä ollut olemassa, vaan niitä luodaan tässä ja nyt. Molemmat yritykset olivat menossa kohti päämääriä, joiden tavoittaminen yksin ei olisi ollut mahdollista”, Sarasvuo ja Lönnfors muotoilevat.
Valmentaminen tarvitsee kuitenkin teknologiaa, muutoin sen implementaatio käytäntöihin on vaikeaa. Sarasvuon mukaan valmennus ei enää selviä ilman tekniikkaa vaan jää ilman sitä irrelevantiksi. Toiminnoista, jotka eivät istuneet valmennusta tukevaan strategiaan, on luovuttu. Jäljelle jää se, mikä on tämän mission toteuttamisen kannalta tärkeää.
Tällä hetkellä suuri osa teknoliiketoiminnasta tulee Microsoft-teknologioista. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy yhä enemmän ohjelmistoja palveluna tarjoaviin saas-ratkaisuihin, joita yhtiöllä on neljä: Kasvua tukeva johtamisjärjestelmä Blarp, muutoksen johtamiseen keskittyvä Pulssi, sähköisen työpöydän ratkaisu Sydän sekä avoimissa valmennuksissa käytettävä Polku. Lisäksi yhtiö tekee asiakaskohtaisia saas-projekteja.
Yhtiön kokonaisliikevaihdosta teknologian osuus on noin 35 prosenttia.
Lönnforsin mukaan Trainers’ Housen on rakennettava maine uudestaan kovana projektitoimittajana. Tehtävä ei ole ylitsepääsemätön, koska yhtiö toimii suhteellisen kapealla sektorilla.
It integroituu
Osalle asiakkaista ja työntekijöistä ajatus valmennuksen ja teknologian yhdistämisestä on ollut vaikea.
Trainers' House
Trainers’ House oli Tietoviikon, Arvopaperin ja Pohjoisrannan tekemän mainetutkimuksen suurimpia laskijoita. Yhtiön kokonaismaine laski tänä vuonna 6,6 yksikköä viimevuotisesta.
Yhtiön julkisuuskuva, joka koostuu vetovoimaisuudesta, näkyvyydestä, sidosryhmätunnettuudesta ja johtajan karismaattisuudesta, on kuitenkin edelleen hyvä. Yhtiö ylsi sijalle 14.
Trainers’ Housen toimitusjohtajan Jari Sarasvuon johtajamaine laski tänä vuonna 11,6 yksikköä. Sarasvuo putosi sijalle 30. Viime vuonna hän ylsi sijalle 15.
Lähes kaikilla tutkimukseen vastanneille sijoittajilla tuntuu olevan käsitys sekä Trainers’ Housesta että Sarasvuosta. Kun esimerkiksi Koneen Matti Alahuhta saa 56 mainintaa ja Finnairin Jukka Hienonenkin vain 92, saa Sarasvuo 346 mainintaa.
Trainers’ Housen liikevaihto vuonna 2008 oli 44,2 miljoonaa euroa, ja yhtiön tulos 4,3 miljoonaa euroa.
Kuluvan vuoden tammi-syyskuun liikevaihto oli 20,7 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavalla jaksolla oli 32,5 miljoonaa. Liiketulos oli 3,1 miljoonaa euroa pakkasella, kun se vuotta aiemmin oli 2,5 miljoonaa euroa plussalla.
Kun Sarasvuo puhuu aiheesta, tuntuu kuin kuulisi puhuttavan ensimmäisen kerran it:n ja liiketoiminnan yhdistämisestä. Sitähän Trainers’ House on nyt kädet mullassa tekemässä. Tuomassa it:tä valmennusliiketoimintaan.
Vai miten muuten tämän voisi tulkita: ”Momentum it-projekteista katoaa, jos tietotekniikka integroidaan arkkitehtuuriin eikä johtajuuteen. Tämä oli alun perin Microsoftinkin strategia”, Sarasvuo tietää.
It:n tuominen johtajuuteen on paljon perinteistä toimintamallia haasteellisempaa ja vaatii paljon opettelemista. Vastustusta on aina luvassa, kun asioita aletaan tehdä uudesta vinkkelistä.
”Valmennus luo potentiaalia, joka on purettava prosesseiksi. Ihmisiä ei voi vain innostaa, ilman että mikään asia oikeasti muuttuu. Teknologia toimii tässä muutoksessa siltana”, Sarasvuo avartaa ja lisää esimerkin:
”Puhelinkin oli olemassa kymmeniä vuosia, ennen kuin siitä tuli bisneskriittinen työkalu. Siihenkin meni kymmenen vuotta, ennen kuin internetistä tuli johtamisen väline.”
Kulttuurit törmäävät
Satamassa ja Trainers’ Housessa vallitsivat ennen yhdistymistä hyvin erilaiset yrityskulttuurit.
Vanhaan Satamaan kuului Lönnforsin mukaan ”villi kulttuuri”, joka piti sisällään joukon vapaat kädet omaavia individualisteja. Trainers’ Housessa sovitut toimintamallit taas ovat pyhiä.
Yrityksiä yhdisti Sarasvuon ja Lönn-forsin mukaan intohimo olla parhaita siinä, mitä ne tekivät.
”Eikä individualismi Satamassa ollut persoonakysymys. Trainers’ Housessahan ihmiset työskentelevät paljon enemmän juuri persoonansa kautta. Ytimessä on kuitenkin kunnioitus toimia standardien mukaisesti”, Sarasvuo sanoo.
Hänen mukaansa molemmat talot olivat hyvähenkisiä.
”Niissä oli helposti lähestyttävää väkeä; kunnon ihmisiä, jotka eivät vie kaikkea happea ympäriltä.”
Jälkikäteen ajateltuna kahden eri yrityskulttuurin yhdistäminen on ollut haastavaa. Trainers’ Housessa ollaan mittarikeskeisiä, ja yhtiön työntekijät ovat kiinnostuneita asiakkaidensa työn tuloksista. Satamassa taas vallitsi kiinnostus oman työn tuloksiin.
Nyt suurin työ alkaa olla takana, ja henkilökunta on oivaltanut, mistä yhdistymisessä on kysymys.
”Olemme teknologiariippuvainen valmennusyritys, ettei valmennus olisi vain tarinan kerrontaa. Nyt halutaan bisneskriittisiä teknologioita, ja me toimitamme niitä. Kiinnostava idea pitää kääntää vakuuttavaksi tarinaksi ja toiminnaksi. Kun kansainvälistyminen tapahtuu tämän kanssa rinnakkain, tulos paranee.”
Toisessa Sarasvuon mainitsemista tuoreista tarjouksista on kyse eräänlaisesta urheilun Facebookista tai virtuaalisesta kuntoklubista, joka sisältäisi muun muassa varausjärjestelmät ja valmennuksen kertymän seuraamisen.
”Me pystymme toimittamaan sellaisen. Tällä hetkellä tulee todella kiinnostavia tarjouspyyntöjä. Lokakuu on ollut tilauskannan kasvun kannalta vuoden toiseksi parhain kuukausi.”
Alihankkija irtisanoutuu
Sarasvuo sanoi vuosi sitten, että Trainers’ Housen historiassa on loppunut vaihe, jossa se toimii jopa alihankkijan alihankkijana. Irti alihankkijan roolista on edetty suunnitelmallisesti.
”Meillä ei ole juurikaan meneillään projekteja, joissa toimisimme alihankkijana”, Lönnfors sanoo.
Hänen mukaansa fuusion yhteydessä Satama pyrki tietoisesti alihankkijasta bisneskumppaniksi.
”Tämä työ ei ole ollut kivutonta mutta välttämätöntä”, Lönnfors sanoo.
Yrityksen on hänen mukaansa oltava asemassa, jossa se kykenee tuottamaan arvoa.
”Nopeammin ja halvemmalla -asenne ei tee hyvää yhtiön osaamiselle.”
Maailma muuttuu
Mutta palataanpa maineeseen ja Sarasvuohon. Hän itse ei pidä suurena syntinä, jos on kymmenen vuotta sitten sanonut, ettei Trainers’ House menisi pörssiin. Maailma ja ihmiset yksinkertaisesti muuttuvat. Sallittakoon se.
”Totuus on tuoretavaraa. Maailma ja asiayhteydet muuttuvat ja ovat liikkeessä. Ja elämä on yksinkertaisesti ristiriitaista”, hän sanoo.
Vaikka ”älyvapaa, populistinen jauhanta” julkisuudessa ylittää verotietojen julkistuspäivinä Sarasvuon sietokyvyn, suuren yleisön mietelmien pohtimista paljon vaikeampaa hänelle on pettymysten tuottaminen yrityksensä työntekijöille.
Sitä, miten vaikea pala kuluvan vuoden yt-neuvottelut hänelle olivat, Sarasvuo ei peittele.
”Kärsin madaltuneesta työkyvystä niiden vuoksi useita kuukausia. Terveyttä lukuun ottamatta lähes kaikki rakenteet ympärilläni muuttuivat. Tein sen virheen, että lykkäsin toimenpiteitä, koska en pystynyt kohtaamaan tosiasiaa. Sitten tuli hetki, jolloin väistämismahdollisuutta ei enää ollut. Koin rajua ahdistusta, mutta luojan kiitos Jarmo johti hanketta enemmän kuin minä.”
Näin koskettavasti sanoo yritysjohtaja, joka mainelukujen perusteella kuului vuoden romahtajiin.
Kun tutkimuksessa sijoittajilta kysyttiin, mikä on yrityksen paras tapa tehdä sijoittajaviestintää, oli ykkösvastaus rehellisyys ja avoimuus.
Niiden puutteesta ei Sarasvuota voi syyttää.
Jos toiminta perustuu Microsoft-teknologoihin, niin huono maine on todellakin ansaittu. Siinä ei Jarin lausahdukset paljon paina suuntaan eikä toiseen.
Perinteisesti konsultit käy puhumassa hypeä ja hetki leijutaan pilvessä ja asia unohtuu kuin ei käteen jäänyt mitään välinettä toteuttaa tätä unenelmaa.
Jarin ajatus ottaa välineet avuksi asian toteuttamiseksi samalla projektilla on järkevä
Sillä onko väline linux vai mikrosofta ei kait ole oikeasti väliä
Joskus 80 luvun lopulla Time Manager systeemi yritti tätä samaa, mutta homma oli monimutkainen paperiversio, jota monikaan ei jaksanut päivittää. Mutta jäipä mieleen "aikarosvo" termi.
Jari on nyt missannut pointin. Hän toteaa: "Olemme ansainneet tämän, koska tuloksemme laski dramaattisesti."
Kuitenkin kun katsoo maineen osatekijöitä, niin "johtaminen ja yrityskulttuuri" sekä "tuotteet ja palvelut" ovat kaikkein heikoimmiksi arvioidut.
Toivottavasti Jari on sitä mieltä että nämäkin on "ansaittu". Vai?
Hei Jartsa! Joko unohdit Blarpin? Eikös sen pitänyt juuri nitoa johtajuus ja it yhteen, vai haudattiinko projekti vähin äänin? Syytä kyllä olisi ollut.
kaikki merkit TH:n ympärillä viittaavat siihen, että pääomistajat ovat päättäneet tyhjentää kassan. Viimeinen niitti tulee keväällä jos osinkoja jaetaan tappiovuoden jälkeen, katsokaas vaan. Äkkiä karkuun.
