KUNTA-IT
Ville Mäkinen, 12.6.2009, 12:15Oulu antaa hyvän kiertää
Kuva: Juha Sarkkinen,
Oulun kaupunki on avannut kuntalaisportaalinsa sähköisen asiointialustan ja sen sisältömoduulien lähdekoodin sekä arkkitehtuuridokumentaation muiden kuntien käyttöön.
Avaus on merkittävä, sillä kaupunki on sitouttanut OmaOulu-portaalin kehittämiseen viime vuosina kahden täysipäiväisen työntekijän panoksen. Kaupungin tietohallintojohtaja Ilari Heikkisen mukaan hankkeeseen on käytetty noin 400 000 euroa, ja se on kestänyt reilut kaksi vuotta.
Julkishallinnon tietohallintoa kehittävän KuntaIT-hankkeen arkkitehtuurimalliin pohjautuva portaali ja sähköisen asioinnin alusta hyödyntävät avoimen lähdekoodin ja avoimen arkkitehtuurin ratkaisuja.
Ei enää päällekkäistä työtä
Miksi Oulu antaa näin suuren työn tuloksen kaikkien käyttöön maksutta?
”Halusimme vauhdittaa julkishallinnon sähköisen asioinnin kehittämistä. Suomessa on tehty liian paljon päällekkäistä työtä, tuhlattu liikaa verovaroja ja kaiken lisäksi tulokset ovat olleet vaatimattomia”, Heikkinen sanoo.
Palvelutoimittajana Oulun hankkeessa on Ixonos.
”Ei ole mitään järkeä rakentaa alusta alkaen 320 kunnalle vastaavaa ratkaisua uudelleen ja uudelleen”, projektitoiminnan vetäjä Teppo Kuisma Ixonosista sanoo.
Yhtiölle oli alusta asti selvää avoimen lähdekoodin käyttö. Lisäksi se halusi, että tuotokset olisivat muidenkin kuntien käytettävissä. KuntaIT ja muutamat suuret kunnat ovat suosineet avointa koodia pidemmän aikaa. Hallituksen linjauksiin avoimuus tuli vasta tänä keväänä.
”Tilanne oli menossa siihen, että kaikilla Oulunkin eri yksilöillä olisi ollut oma käyttöliittymälogiikka ja tunnistautumisratkaisu. Niin päivähoitohakemukselle, kouluun ilmoittautumiselle, hammashoidon varaukselle kuin teknisen luvan hakemisellekin olisi ollut oma verkkosovellus, joilla kaikilla olisi oma valmistaja ja oma tunnistautuminen eikä mitään yhtäläisyyttä niiden välillä”, Kuisma kertoo.
Ixonos haluaa, että jatkossa kaikki palveluntarjoajat siirtyvät samalle alustalle eikä palveluntarjoajien siten tarvitse toteuttaa kuin kevyt käyttöliittymä omalle palvelulle. Palveluntarjoajat voivat siis keskittyä omaan erityisosaamiseensa, kuten terveydenhuollon ratkaisun tekemiseen tai opetustoimen palveluihin.
Lisää sisältöjä
Oulun kuntalaisportaali syntyi neljä vuotta sitten käynnistyneen Taito Oulu 400 -ohjelman myötä. Ohjelman oli määrä rakentaa toimiva, turvallinen ja luotettava verkkopalvelu edistämään kuntalaisten mahdollisuutta käyttää kunnan palveluita.
”Oululaiset otettiin alusta asti mukaan ideoimaan, mitkä olisivat hyödyllisiä asiointipalveluita. Edelleenkin, kun portaaliin tulee uusi ominaisuus, tutkitaan kuntalaisten avulla, toimiiko se niin kuin on ajateltu”, Ilari Heikkinen kertoo.
Portaalin palveluiden toiminnot ja käyttöliittymä on suunniteltu samanlaisiksi. Kuntalainen saa käyttöönsä oman, muokattavan sivun.
Kuntalaiset pystyvät myös kotikoneeltaan seuraamaan päätöksentekoprosessia ja kommentoimaan aloitteita niiden eri vaiheissa. Tämä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
”Rekisteröityneitä on enemmän kuin aktiivisia, joita sivuilla käy muutamia tuhansia päivittäin. Tarvitsisimme lisää killeri-sisältöpalveluita, jotta aktiivisten määrä kasvaisi.”
Portaalia kehitetään jatkuvasti kuntalaispalautteen pohjalta. Virheet korjataan heti, ja uudet palveluehdotukset etenevät normaalissa työjärjestyksessä.
”Jos ehdotukset ovat toteutettavia, ne siirretään tietyllä aikajanalla toteutukseen. Mihinkään palvelukehitykseen ei pystytä heti, koska se on budjettikysymys”, Heikkinen kertoo.
Ixonos on edelleen mukana Oulun kuntalaisportaalin palvelukehityksessä, nyt etenkin asiointipalveluissa.
”Sähköistämme prosesseja, lomakkeita ja päätöksentekoa. Prosessi kulkee virkamieheltä kuntalaiselle ja sieltä takaisin”, Teppo Kuisma selvittää.
OmaOulu-portaali on saanut runsaasti huomiota julkishallinnon sähköisten ratkaisujen edelläkävijänä. Se on valittu Suomen edustajaksi YK:n World Summit Award -kilpailuun e-government-sarjassa.
Portaali on toteutettu palvelukeskeistä arkkitehtuuria tukevalla avoimella Liferay-alustalla.
Aika tarttua toimeen
Avoin lähdekoodi on aiemmin mietityttänyt monia kuntia, mutta nyt ne ja palvelukehittäjät tarttuvat Heikkisen mukaan yllättävänkin hanakasti ilmaiseen hyvään.
”Kiinnostuksen määrä on ylittänyt villeimmätkin odotukset. Aktiivisten kuntien lisäksi on aktiivisia it-taloja, jotka ovat olleet hyvin kiinnostuneita siitä, miten he pääsevät mukaan ja miten he voivat hyödyntää alustaa. Toivotaan, että kaikki tarttuisivat mahdollisuuteen katsoa, mitä hyötyä tästä olisi, eivätkä yrittäisi keksiä pyörää uudelleen”, Heikkinen sanoo.
Kiinnostusta yhteistyöhön on toki ollut aiemminkin, mutta vasta aktiivisesti kampanjoitu avoin linja tuntuu purevan.
”Houkuttelimme jo aiemmin muita mukaan ja sanoimme, että koodia saa pyytämällä tai voimme tulla auttamaan. Olemme puhuneet kolmesta neljään vuotta avoimen koodin puolesta, mutta vasta nyt Oulu ja me olemme oikeasti ensimmäisiä, jotka tekevät jotain konkreettista”, Kuisma toteaa.
Lähdekoodin julkaisulla halutaan toki tuloksia, ja mitä nopeammin sen parempi. Keskivertokunnalla on kymmeniä,
jollei satoja sovelluksia, joissa kaikissa loppuasiakas on kuntalainen. Kuisman mukaan kuntien pitäisikin muuttaa prosessejaan ja toimintatapojaan.
”Lähdekoodin julkistus on yksi isoista keinoista, joilla voidaan vauhdittaa Suomen siirtymistä kohti tietoyhteiskuntaa. Valtion hallintomalli on aika hajanainen, ja jos halutaan tehdä töitä yhdessä, nyt siihen on mahdollisuus. Tarjolla on yhteisesti sovittu arkkitehtuuri, mallit, esimerkit, dokumentaatio ja koodi. Loppu on kiinni rohkeudesta”, Kuisma räväyttää.
Avoimesti julkaistu asiointialusta tarjoaa etuja myös palveluntarjoajille. Asiointialusta on väylä tarjota palveluja käyttäjille. Käyttöliittymäkonsepti on valmiina, joten palveluntarjoaja voi keskittyä omien palveluidensa kehittämiseen.
Tarvetta lisäpalveluille
Hyväntekeväisyyden lisäksi koodin avaajilla on toki omia tavoitteita. Oulu toivoo uusia, muiden tekemiä kehittyneitä palveluita portaaliinsa, ja Ixonos taas hakee muun muassa ohjelmistoja palveluina (saas, software as a service) ostavia asiakkaita.
”Meillä on tarvetta muun muassa sähköisille nuorisopalveluille sekä sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen ja verottajan palveluille. Toivomme, että lähdekoodin julkistus auttaa muita kehittämään näitä, ja saamme niitä sitten itsellemme”, Heikkinen miettii.
Ixonos lanseerasi lähdekoodin julkistuksen yhteydessä myös tukun palveluita alustan päälle. Yhtiö kertoo voivansa auttaa kuntia käynnistämään sähköisiä palveluprojekteja ja tarvittaessa tarjota muita it-lisäpalveluja.
”Julkishallinnon sähköinen asiointi vaatii selvän buustin, ja avoin lähdekoodi voi sen tarjota. Meidän kannaltamme kiinnostavimpia ovat tietysti suunnittelutyöt ja mahdolliset saas-palvelut. Niistä asiakkaat haluavat maksaakin. Se, mitä jatkossakin teemme, jaetaan muiden kuntien käyttöön”, Kuisma kertoo.
Oho! Vihdoin on tajuttu, että näitäkin hommia voi tehdä fiksummin. Muut (etenkin valtio) voisi ottaa tästä mallia!!!
Keskeisiä kysymyksiä..
Mistä lähdekoodin saa?
Mitä moduuleja on tehty lisää Liferayn päälle ja mitkä näistä ovat avointa lähdekoodia? Eli ovatko kaikki moduulit avointa lähdekoodia vai onko jotain Ixonoksen "omaisuutta" (uutisessa lukee: "lanseerasi tukun palveluita alustan päälle").
Ja onko avoimen puolen lähdekoodi dokumentoitu niin hyvin, että niitä voi käyttää ilman kyseistä firmaa?
Oulussa ei toimi mikään,joka johti siihen että läksin "teknologia kylästä" veks,kypsyttyäni systeemiin...hyvä lähtee kiertoon ja nokia vielä perässä...kaivakaa kallioparkkia ja syvälle että sinne mahtuu muukin roska mitä ruskoon ei huolita...terv.EX oululainen...ADIOS!!!
Kyllä! Tämä on hyvä uutinen ja vahva signaali muille. Hallituksen linjauksen lisäksi vasta tänäkeväänä saatiin julkishallinnolle suositus avoimen lähdekoodin käytöstä:
JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa
PS: Kypsä!!! kivaa änkyröintiä nimimerkin takana, helpotti varmaan?
