SIMULOITU SOTA
Juho Pentikäinen, 16.2.2009, 11:26Suomen armeija harjoittelee pc-peleillä
"Juttu on siinä, ettei tarvitse rakentaa 200 miljoonan dollarin
simulaattoria, vaan karvalakkimalli riittää”, mainostaa mainostoimisto JustGon
AD Michael Eklöf (kuvassa oikealla).
Tähän asti sotilaskäytössä olevat simulaattorit ovat olleet kalliita yhden asian laitteita.
Esimerkiksi puolustusvoimien Parolannummen panssariprikaatissa käytössä oleva Leopard 2 -simulaattori maksoi noin 500 000 euroa. Siinä panssarimiehet istuvat ahtaasti, ja jokainen nappula on oikealla paikallaan 60 tonnia painavan esikuvansa mukaisesti.
Simulaattorihalli Parolannummella.
Sotilassimulaattoreista puhuttaessa karvalakkimalli tarkoittaa tietokonepeli Operation Flashpointista alkunsa saanutta Virtual BattleSpace 2 -jalkaväkisimulaattoria (VBS). Käytännössä simulaattori on kolmiulotteinen tietokonepeli, joka on riittävän realistinen ja monipuolinen koulutukseen.
Pc-alustalla toimivan yhden järjestelmän hinta on 3 000 euroa, josta puolet tulee laitteistosta ja puolet lisenssistä. Simulaattoriksi järjestelmä on huippuhalpa, tietokonepeliksi todella kallis.
VBS2-simulaattorin grafiikka on tasokasta, mutta uusimmat pelit pystyvät vielä parempaan.
Peruskokoonpanolla sotaa käydään tavallisen pc-koneen näppäimistöllä ja hiirellä. Verkossa taisteluihin voi osallistua useita ryhmiä yhtä aikaa vastakkain tai samalla puolella sotien.
Sotilailla on tietenkin ryhmässä oma osansa vaikkapa konekiväärimiehenä tai sinkotaistelijana. Johtajat voivat harjoitella johtamista antamalla komentoja mikrofoniin, jolloin simulaattorisotilas näyttää asiaan kuuluvat käsimerkit.
Simuloitu sota Tivissä
- Simuloitu sota >kova bisnes
- Suomen armeija harjoittelee pc-peleillä
- Sotasimulaattori syntyi Operation Flaspoint -pelistä
- Sopiiko simulaattori Suomen armeijalle?
Vakuudeksi hän näyttää videon, jossa Yhdysvaltain laivasto harjoittelee helikopterin laskeutumista. Lentäjä on helikopterinsa sisällä, ja toinen sotilaista heiluttaa soihtuja laskeutumispaikalla. Todellisuudessa harjoittelija heiluttaa keppejä virtuaalikypärä päässään luokkahuoneessa, ja lentäjä suorittaa omia manöövereitä lasikuidusta rakennetussa kopissa virtuaalikypärällä ja -hanskoilla.
Voima on editorissa
Kouluttaja voi valita valmiin tehtävän tai luoda sen itse editorilla. Pelin aikana kouluttaja voi seurata tehtävän etenemistä haluamallaan tavalla ja tarvittaessa puuttua peliin vaikkapa heittämällä sekaan lisää vihollissotilaita.
”Voima on editorissa. Se ei tarvitse hirveästi osaamista, ja kouluttajat tekevät skenaarion helposti”, Eklöf täsmentää.
Pienen ja yksinkertaisen kartan rakentaa muutamissa tunneissa satelliittikuvan ja korkeuskäyrien avulla. Sen jälkeen kartalle sijoitellaan halutut rakennukset, ajoneuvot ja tietenkin sotilaita. Skenaarioita voi ostaa valmiina tai väkertää niitä itse.
Simulaation aikana kouluttaja voi hypätä katsomaan taistelua pelaajan silmin tai katsella kokonaiskuvaa yläviistosta. Ja taistelun jälkeen suorituksen voi kelata alkuun ja katsoa ryhmän kanssa tapahtumat läpi vaikkapa yksittäisen luodin tarkkuudella.
VBS:n editorilla kentälle saa lisää taistelijoita sivuvalikosta raahaamalla.
Mihin simulaattoria tarvitaan?
Suomen puolustusvoimilla on käytössä tällä hetkellä muutamia kymmeniä simulaattoreita. Osa on testikäytössä olevia yksittäiskappaleita. Koulutuskäytössä simulaattoripeli on vain puolustusvoimien kansainvälisellä keskuksella Fincentillä, jossa sillä harjoittelevat kotimaiset ja ulkomaiset kansainväliset joukot.
”Perinteisesti kuvaamme tilanteita kartalla lattialle. Esimerkiksi ajoneuvopartio liikkuu kohti käskettyä määränpäätä, ja kouluttaja on suunnitellut partion matkalle esimerkiksi liikenneonnettomuuden tai miinakentän.
”VBS2:n avulla asioita voidaan harjoitella ennakolta”, kertoo verkko- ja virtuaalikeskuksen päällikkö yliluutnantti Aku Sirviö Fincentistä.
Koulutuksessa simulaattorin osa olisi oikean suorituksen harjoittelu ennen maastoon menemistä.
”Todennäköisesti saamme hyviä harjoituksia vedettyä luokkatiloissa ja sitten katsomme maastossa, onko mitään jäänyt päähän”, kertoo Sirviö.
Käytännön harjoituksia simulaattori ei kuitenkaan korvaa.
Ulkomailla simulaattoria käyttävät Irakissa taistelevat yhdysvaltalais- ja brittisotilaat. Päivän saattueajoa varten on mahdollista luoda skenaario sen päivän maisemalla. Satelliittikuvien avulla maastoon voi sijoittaa silläkin hetkellä tienvarressa lepäävät bussinraadot.
”Mahdolliset väijytyspaikat voi silloin katsoa etukäteen ja sitten väistää ajossa”, kertoo Eklöf.
Säästö syntyisi yhteistoiminnassa
VBS ei sovellu lentäjien lentoharjoitteluvälineeksi, mutta taktisiin temppuihin ja yhteistoimintaan se on omiaan.
”Yhteistoiminnassa tämä säästää rahaa. Esimerkiksi kuljetushelikopterien ja jääkärien touhun voi harjoitella ensin simulaattorilla”, suunnittelee Simulaattorisektorin johtaja insinööriyliluutnantti Lasse Lahdenmaa Panssariprikaatista.
Lasse Lahdenmaa järjestää panssarimiehille ohjelmaa puolen miljoonan euron panssarisimulaattorilla.
Verkkoyhteyden avulla jääkärit voivat käydä samaa sotaa Parolassa ja Utin helikopterilentäjät lentää Utissa.
Myynti lähti harrastuksesta
Suomalainen mainostoimisto JustGo kehittää simulaattoria alihankintana ja myy sitä Suomeen ja Baltian maihin.
”On vähän hassua, että sotilassimulaattoria tekee ja myy mainostoimisto, mutta olemme perustamassa uutta firmaa armeijajuttuja varten”, kertoo JustGon AD ja osakas Micke Ecklöf.
Eklöfillä itsellään on armeijatausta, ja hän kouluttaa myös reserviläisiä. Konttorin kahvipöydältä löytyykin iso kasa asiaan kuuluvia Suomen armeijan taktiikkaoppaita.
”Olen itse innokas peliharrastaja. Tykkäsin Operation Flashpointista, ja kun Suomi leikkasi reservin määrärahoja, syntyi ajatus, että tämähän sopisi myös koulutukseen”, kertoo Eklöf. Soitto peliä valmistavalle Bohemia Interactivelle kertoi, että vastaavaa kiinnostusta löytyi muualtakin.
JustGo kehittää simulaattorin valmistajalle Bohemia Interactive Australialle osia alihankintana.
”Nykyisin arvomerkit ovat rinnassa tarkka-ampujien vuoksi, ja kaverit kannattaisi tunnistaa kasvoista. Nyt meillä on rakenteilla systeemi, joka tuottaa etu- ja sivuvalokuvista oikean henkilön kasvot simulaattoriin”, kertoo Eklöf.
Liiketoiminnan luvuista Eklöf on kuitenkin vaitonainen.
”Tehtävänäni on olla saarnamies. Maailmanlaajuisesti meidän onnemme on, ettei meillä ole kilpailijaa. Hankintaprosessi on puolustusvoimille helppo, sillä meillä on yksinoikeus Suomessa.”
Nyt palkkalistoilla on Eklöfin lisäksi yksi simulaattorin parissa työskentelevä. Tulevaisuudessa työntekijöitä on kolmesta neljään.
”Teemme me muutakin, kuten myymme räjähdesimulaatiovälineitä”, sanoo Eklöf ja kaivaa hyllystä sylinterin, joka simuloi räjähteitä pamauttamalla ilmoille talkkipölyä.
Simulaattorit keskustelevat
Parhaimmillaan simulaattori toimii yhteistoimintaharjoituksissa. Tällöin jääkärit taistelevat VBS:n puolella, ja tukevat yksiköt suorittavat tehtäväänsä omissa, niille paremmin sopivissa simulaattoreissa.
Tällä hetkellä Parolassa harjoitellaan panssarivaunutemppuja Steel Beast -simulaattoriluokassa, joka on myös tietokonepeliin pohjautuva mutta itse henkilökunnan voimin rakennettu.
”Kaupallisesti tällainen maksaisi noin neljä kertaa 200 000 euroa. Henkilökunnan rakentamana luokka maksoi 60 000 euroa. Tietokoneisiin liitetyt ohjauslaitteet ovat varaosapanssarivaunusta”, myhäilee Lahdenmaa.
VBS ja Steel Beast puhuvat samaa hla/dis-standardia (high level architecture/distributed interactive simulation), joten jääkärit ja panssarimiehet voivat toteuttaa omia tehtäviään samalla kartalla.
Syy yhteensovittamiseen on siinä, että VBS on graafisesti etevämpi ja soveltuu paremmin jalkaväkitoimintaan. Steel Beast taas mallintaa panssarivaunujen toiminnot paremmin.
Tankkipeli paljastaa jääkärin
Yhteistoiminnassa on kuitenkin vielä ongelmia. Steel Beastissa jalkaväkimiehet on kuvattu karkeasti. Vastaavasti VBS:n panssarivaunujen toiminnot eivät riitä panssarimiehille.
Ongelma tulee esille nopeasti. Notkoon hyvin maastoutuneet jääkärit eivät näe panssaria ruohon seasta, mutta Steel Beastin nurmettomalla kentällä jääkärit loistavat kauas.
Periaatteessa panssarimiehetkin voisivat käyttää harjoituksiinsa VBS:ää, jos se olisi tarpeeksi tarkka. Ainakaan vielä se ei onnistu.
”Esimerkiksi tämä BMP-2-rynnäkkövaunu on T72:n tähtäimellä”, harmittelee Lahdenmaa. Kyseessä on kuitenkin siviileille myytävästä Armed Assault -pelistä testattavaksi otettu Suomi-muunnos eikä valmis kaupallinen tuote.
Tämä kun yleistyisi muuallakin maailmassa, niin kohta voisi sodatkin hoitaa ihan vain verkkopelillä.
"niin kohta voisi sodatkin hoitaa ihan vain verkkopelillä."
Olisihan se hienoa, ja minäkin haluaisin kilon kultaa joka aamu, mutta ei tule tapahtumaan. Luuletko, että vihollismaa luovuttaisi maa-alueita hävittyään pelissä? Kun ihmiset, joiden ajatusmaailmat eroavat toisistaan, ottavat yhteen niin ei siinä virtuaaliveri riitä. Ruumiita tulee. Pelin hävittyään tapahtuisi mitä nykyään tapahtuu, kun joku häviää nettipeleissä. "LAG", "XEET!!!" jne...
