IKÄTEKNOLOGIA
Heikki Nenonen, 18.10.2008, 11:24Skype on halvimpia hoivaratkaisuja
Hoivateknologia on nouseva toimiala, tarve on olemassa ja tähän liittyvät palvelut tulevat lähimmän kymmenen vuoden aikana lisääntymään räjähdysmäisesti”, hyvinvointiteknologiayhtiö Vivagon myyntijohtaja Pasi Posti sanoo.
Kysyntää on. Vanhusten kotihoitoa suositaan laitostumisen sijaan, mikä lisää teknisten apuvälineiden tarvetta. Ikääntyvien tarpeisiin kehitetyn hoiva- tai ikäteknologian markkinoille onkin tulijoita.
Yhteydenpidon välineen ei kuitenkaan tarvitse olla kallis erityisratkaisu. Esimerkiksi oululaisen Mäntykodin asukit käyttävät Skypen nettipuheluita.
Mäntykoti skypettää
Projektityöntekijä Kaija Luukinen Mäntykodista kertoo, että ensimmäinen Skype-puhelu soitettiin Mäntykodista viime vuoden alussa. Skype on nyt Mäntykodin asukkaiden sekä vuorohoidossa käyvien asiakkaiden käytössä.
Luukinen demoaa ratkaisua ottamalla yhteyden appeensa Heino Luukiseen Haukiputaalle. Hyvin toimii. Vanhusten antama palaute Skypestä onkin ollut erittäin hyvää.
Heino Luukinen on säännöllisesti Skype-yhteydessä sukulaisiinsa.
Kuva: Harri Nurminen
”Asiaa ideoitiin Oulun seudun ammattikorkean tekniikka-alan opettajan kanssa. Päädyimme Skypeen, joka on edullinen ja helppo toteuttaa niin kotona kuin laitoksissa.”
Skypellä sukulaisten kesken
Heino Luukinen Haukiputaalta pitää Skypeä helppokäyttöisenä. Skype on hänellä ollut käytössä parin vuoden ajan yhteydenpitoon perheenjäsenien ja vanhojen kavereiden kanssa.
”Toinen voi antaa toiselle Skypen kautta konsultaatiota, kun tietokoneen kanssa jotain tehdään. Näin voi mennä tuntikausia. Lisäksi olen yhteydessä veljeeni Valkeakoskelle”, Heino Luukinen sanoo.
Luukinen on Haukiputaan kunnan vanhusneuvoston jäsen ja hän toivoo, että Skype leviäisi seniorikansalaisten ja vanhustenhoitolaitosten keskuudessa laajaan käyttöön. ”Se on vanhusten kannalta hyödyllinen”, hän painottaa.
Luukisen mukaan Skypellä ei ole hänelle eikä puolisolleen merkitystä ikäihmisen hoidon kannalta.
”Olemme yli 70-vuotiaita, mutta aivan omatoimisia. Tätä on tehty sillä mielellä, että jos asiat menevät huonommalle mallille, niin silloin pääsee yhteyksiin.”
”Minusta Skype on vallan mainio keksintö. Ja puhelut menevät laajakaistan hintaan”, Luukinen sanoo.
Kolmen kerroksen väkeä
Projektityöntekijä Kaija Luukisen mukaan Mäntykoti halusi tukea vanhuksen yhteydenpitoa omaisiin myös uuden teknologian avulla.
”Yhteydenotto on hirveän merkityksellistä, koska välimatkaa voi olla satoja, jopa tuhansia kilometrejä.”
Tavoitteena oli myös vanhusten kotihoidon tukeminen. Mäntykodissa kuvapuhelinta onkin käytetty myös pidettäessä yhteyttä avohoidossa käyviin asiakkaisiin ja heidän omaishoitajiinsa.
Muutamat omaishoitajat halusivat siis myös Skypen ja opiskelijat kävivät sen heille asentamassa. Myös jotkut Mäntykodin ulkopuoliset ikäihmiset ovat – kun ovat saaneet tietoa hankkeesta – asennuttaneet Skypen kotiinsa.
Mäntykoti sijaitsee Oulussa kahdessa eri kiinteistössä.
”Kun hoivakoti on kolmessa eri kerroksessa, vanhukset juttelevat Skypen avulla kerrosten välillä ja myös meidän päivätoimintaamme, joka on kahden kilometrin päässä hoivakodista”, Luukinen kertoo.
Avustaja mukana
Käytännössä toimitaan niin, että omaiset ovat ensiksi yhteydessä avustavaan henkilöön. Skype on tällä hetkellä asennettuna pöytäkoneisiin, jotka ovat osastojen käytävillä.
”Siinä täytyy olla avustaja, oli hän sitten hoitaja, vapaaehtoinen tai muu ystävä. Monet eivät esimerkiksi sairauden takia pysty Skypellä itse soittamaan, vaan tarvitsevat siihen apua. Siitä huolimatta he pitivät siitä kovasti ja vanhukset juttelevat luontevasti toistensa kanssa.”
Kysymyksessä on aina kuvapuhelu.
”Kaikki vanhukset eivät pysty puhumaan, mutta he ymmärtävät ja kuulevat. Kuulokkeitten käyttäminen vielä parantaa kuulemista ja ympärillä oleva häly sulkeutuu samalla pois.”
”Haaveenamme on saada langattomat yhteydet ja kannettavia tietokoneita, jotka voisimme viedä vanhusten huoneisiin. Vaikka he olisivat omassa vuoteessaan, niin he pystyisivät näkemään ja kuulemaan.”
Skype-puhelun laatu koettiin riittävän hyväksi.
”Minusta äänen ja kuvan laatu riittää meille. Niin isoja ongelmia ei ole ollut, ettei niiden kanssa pärjäisi.”
Ennakkoluulot pois
”Toivoisin, että omaiset, ystävät ja sukulaiset olisivat aktiivisempia ja ottaisivat enemmän yhteyttä omaisiinsa ja vanhuksiin. Ennakkoluuloja voi olla lapsenlapsillakin: ’ei se mummu osaa’, ’ei se pappa pysty’ -asennetta valitettavasti vielä esiintyy”, Kaija Luukinen sanoo.
Mäntykodissa on kokeiltu myös oululaisen Videran kuvapuhelintekniikkaa.
”Videra oli käytössä viime vuoden loppuun asti, tällä hetkellä meillä on Videran kuvapuhelin, jota käytetään koulutuksessa ja kokouksiin”, Luukinen sanoo.
”Koulutimme myös vapaaehtoisia Skypen käyttöön, jotta he voisivat pitää kotoaan yhteyttä Mäntykotiin, vanhuksiin tai minuun”, Kaija Luukinen kertoo.
Luukisen mukaan hankkeen taustalla oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti vapaaehtoistyöstä ja verkostoista vanhus- ja omaishoitajien tukena.
Seniorpolis kasvaa Ristijärvelle
Ristijärven kunta Kainuussa on profiloitunut seniorikansalaisten kunnaksi. Kunnassa käynnistettiin vuosituhannen alussa Seniorpolis-hanke, jonka Agoraksi ristitty osio keskittyy hoivatekniikkaan.
”Agora toimisi testiympäristönä esimerkiksi anturilattioille. Eri teknologioille meillä ei nyt ole tarjota testilaboratoriota tai -tilaa, se on tarkoitus rakentaa tuohon rakennukseen.”
”Agoraan tulisi seniorakatemian tiloja, asuntoja ja se toimisi myös seniorien kohtaamispaikkana. Puhutaan tuhansista neliöistä ja siihen on jo tehty alustavat suunnitelmat.”
”Kunta on sitä varten perustanut yhtiön ja omaa pääomaa on 900 000 euroa. Nyt on tarkoitus jatkaa ulkopuolisen rahoituksen voimin eteenpäin”, Helenius kertoo.
Ristijärveläisen Seniorivirtaa Oy:n toimitusjohtaja Harri Helenius sanoo, että hoivateknologiaa on paljon tarjolla, mutta keskitettyä tietoa on vaikea saada.
”Teknologioissa on myös se ongelma, että vaikka ne olisivat kuinka helppokäyttöisiä niin tämä nyt seniori-iässä oleva sukupolvi ei ole tottunut käyttämään niitä. Tilanne muuttuu, kun mennään 10–15 vuotta eteenpäin. Sitten tulee sellainen sukupolvi, joka on käyttänyt kännyköitä ja muita laitteita ja se helpottaa myös hyvinvointiteknologioiden käyttöä.”
Kuntaan on syntynyt esimerkiksi komea monitoimitalo, jossa senioreille on tarjolla runsaasti aktiviteettejä, kuten senioriakatemian luentojen.
Helenius sanoo, että Seniorpolis-hankkeen myötä Ristijärvelle on muuttanut 70–80 ikäihmistä.
”Suurin ongelma on vuokra-asuntojen puute. Nyt on rakennettu kaksi kymmenen huoneiston kohdetta. Valitettavasti joudumme jatkuvasti sanomaan ei-oota. Pidämme myös tonttiasiat esillä, koska senioritkin rakentavat aktiivisesti taloja.”
VTT hyvinvointihankkeessa
VTT on suomalaisen projektiyhteenliittymän mukana eurooppalaisessa yhteishankkeessa. AmIE – Ambient Intelligence for the Elderly (Älykäs toimintaympäristö vanhuksille) kehittää ikäihmisten kotona selviytymistä tukevia älykkäitä, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä teknologioita.
VTT:n erikoistutkija Jouni Kaartinen luonnehtii hanketta niin, että laitteet on saatava toimimaan keskenään ja välittämään tietoa turvallisesti myös muille hoitotapahtumassa mukana oleville.
”Vaatii standardointia, että laitteet voidaan tehdä keskenään yhteensopiviksi.”
”On tärkeää tehdä kokonaisvaltaisia palveluja niin, että tieto välittyy ikääntyvälle itselleen ja hoito- tai apupalvelun piirissä oleville omaisille tai työntekijöille”, Kaartinen sanoo.
”Jos laitteet keskustelisivat keskenään, pystyttäisiin kotikäyttöönkin tekemään uusia sovelluksia. Jos esimerkiksi tunnistin välittäisi tiedon oven avaamisesta muihin sovelluksiin niin tästä voitaisiin päätellä, että asukas on hereillä ja aktiivinen. Nykyiset ratkaisut ovat erillisiä järjestelmiä, eikä tieto välity laitteiden välillä eri sovelluksiin”, Kaartinen sanoo.
”Tärkeää on myös se, miten tieto liikkuu avustajien välillä, ja miten tietoa saadaan kerättyä esimerkiksi lääkityksestä ja kuntoutuksesta ja välitettyä se turvallisesti. Myös asianosaiselta on saatava lupa tiedon keräämiseen ja käyttöön.”
”VTT:llä tutkitaan tässä hankkeessa tiedonvälittämistä ja hallintaa järjestelmien välillä, hyvinvoinnin monitorointia, toimintatilannetietoisuutta ja helppokäyttöisiä käyttöliittymiä”, Kaartinen kertoo.
AmIE-projektin suomalaiseen konsortioon kuuluvat VTT:n lisäksi Audio Riders, Incode, Mawell, Soneco, Oulun kaupunki sekä Yrjö ja Hanna Säätiö. Projektin rahoitukseen osallistuu myös Tekes. Projekti päättyy ensi vuoden lopulla.
Rannekkeella turvaa
Vivago valmistaa hyvinvointiranneketta, jossa on turvapuhelimen lisäksi muitakin vanhustenhoitoon sopivia ominaisuuksia.
Rannekkeella on myyntijohtaja Pasi Postin mukaan runsaat 20 000 käyttäjää. Tuotetta myydään myös ulkomaille, erityisesti Ranskaan. Jatkossa yhtiö on keskittymässä Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.
”Ranneke on enemmän kuin turvapuhelin. Siitä saadaan esimerkiksi aktiviteetin seurantakäyrää, jota voidaan käyttää kotihoidon apuna asiakkaiden hoitosuunnitelmissa”, Posti sanoo.
Ranneke saadaan myös hälyttämään, jos vanhus on pitkään liikkumatta, ja se voi ilmoittaa, kun sen kantaja poistuu rakennuksesta.
”Ranneke voi merkittävästi pidentää vanhuksen aikaa kotiympäristössä. Omaiset voivat olla turvallisemmalla mielin laitteen ansiosta”, Posti kertoo.
Tieto kulkee vanhuksen kotiin asennetun tukiaseman kautta. Puheyhteyden siihen saavat myös omaiset, jos tällainen palvelu on valittu.
Ranneke myydään palveluna, jolloin yksityishenkilöilläkin on käytössään ammattilaisten ylläpitämä hälytyspäivystys. Pasi Postin mukaan palvelu maksaa vajaat 50 euroa kuukaudessa.
Vivago Care -hyvinvointirannekkeella on pitkä historia. Matti Myllymäki alkoi kehittää sitä 1990-luvun alussa. Yritys oli aiemmin nimeltään IST International Security Technology, mutta nimi on muutettu päätuotteen mukaan Vivagoksi.
