Nokia lopetti Intellisyncin, mitä se tarkoittaa?
Nokia ilmoitti viime viikolla lopettavansa Intellisyncin kehittämisen. Kännykkävalmistaja osti mobiilitoimisto- ja päätelaitehallintatuotteita kehittävän amerikkalaisyhtiön vuonna 2006 noin 370 miljoonalla eurolla.
Jatkossa yhtiö aikoo Intellisyncin sijaan panostaa yhteistyöhön johtavien yritysjärjestelmätalojen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi IBM, Oracle ja Microsoft.
Kari Tuutti
”Lopetamme oman sähköpostipalvelimen kehittämisen ja jatkamme sellaisten ratkaisujen kehittämistä, joissa puhelimen sovellus keskustelee johtavien yritysjärjestelmätoimittajien ratkaisujen kanssa.”
Tuutin mukaan Microsoftin Exchange-palvelimen kanssa keskusteleva Mail for Exchange on ensimmäinen tällainen ratkaisu, ja vastaava ratkaisu on luvassa myös IBM:n järjestelmiin.
”Ciscon kanssa meillä on jo kaupallisia ratkaisuja voip-puolella.”
Nokia lupaa tukea Intellisynciä parin vuoden ajan. Paljonko yhtiöllä on Intellisync-asiakkaita?
”Emme ole antaneet tarkkaa lukua. Satoja.”
Jatkossa Nokia keskittyy kuluttajien sähköpostitarpeiden tyydyttämiseen. Sen merkiksi yhtiö osti syyskuun lopulla pienen Oz Communicationsin.
Mikä yrityspuolen markkinoilla oikein muuttui?
”Asiakasyritysten tarpeista on tullut paljon laajempia kuin vain sähköposti. Samalla mobiliteetistä on tullut keskeinen osa näiden [Microsoft, IBM, Cisco ym.] yhtiöiden kommunikaatio- ja sähköpostiratkaisuja, eikä meidän kannata lähteä kilpailemaan heidän laajojen tuoteportfolioidensa kanssa”, Tuutti sanoo.
Pari vuotta sitten julkaistu Mail for Exchange perustuu Activesync-teknologiaan, jota Nokia lisensoi Microsoftilta. Paljonko Nokia on siitä maksanut?
”Emme ole kommentoineet sitä. Microsoft on nähnyt Blackberryn nousun markkinoille ja ollut halukas tekemään yhteistyötä meidän muiden kanssa.”
Nokia ei enää tarjoa Blackberry Connect -tuotetta, jonka avulla puhelimia on voinut käyttää Blackberryjä kehittävän RIM:in järjestelmissä. Miksi näin?
”Totesimme että Blackberryjä on hyvin vähän verrattuna niihin satoihin miljooniin potentiaalisiin asiakkaisiin, joita Microsoftin tai IBM:n ratkaisuilla on. Keskitämme resurssit sinne.”
”Jos Blackberryjä on 20 miljoonaa ja yrityssähköpostitilejä 800 miljoonaa, niin toimimalla Microsoftin ja IBM:n kanssa katamme 780 miljoonaa potentiaalista sähköpostilaatikkoa.”
Onko vanhan Nokia Enterprise Solutionsin tuoteportfoliosta vielä jotain jäljellä Intellisyncin lopettamisen jälkeen?
”Tulemme käyttämään Intellisyncin teknologiaa kuluttajapuolella ja luonnollisesti kehitämme laitepuolen sovelluksia, mutta muut on lopetettu.”
Mistä kuluttajatuotteesta Intellisyncin teknologiaa löytyy?
”Beta-vaiheessa olevasta Nokia Email -palvelusta.”
Pöytä on tyhjä
Monelle Intellisyncin parissa toimineelle Nokian päätös tuli yllätyksenä.
Kännykkä ei ole pc
Nokia näkee tulevaisuuden, jossa yritysmobiliteetti ei ole enää oma toimialansa, eikä sähköposteihin tai laitehallintaan tarvita erityisratkaisuja. Perinteiset it-jätit astuvat pelikentälle ja kännykkä hallitaan siinä missä pc:kin.
Mobiilitoimistotalo Sevenin kehityspäällikkö Seppo Salorinne väittää vastaan.
”On kaksi perustavaa laatua olevaa syytä olla vertaamatta kännykkää pc:hen – radiokaista ja virrankulutus. Kännykkä ei ole pc nyt eikä viiden vuoden päästäkään”, hän sanoo.
Olennaisena erona on Salorinteen mukaan myös kännyköiden käyttöjärjestelmien jatkuva muutostila.
Suomalaisen Smartnerin liitosta vuonna 2005 muodostunut yhtiö valmistautuu julkaisemaan pitkään odotetun uuden version mobiilitoimistoratkaisustaan. Sen on määrä avata rajapintoja sähköpostin ja kalenterin lisäksi yritysten intranet-sovelluksiin, kuten esimerkiksi dokumentinhallinta- ja ryhmätyöratkaisuihin.
Yritysasiakkaiden lisäksi Sevenillä on yli 130 operaattoriasiakasta AT&T:stä ja Sprintistä NTT DoCoMoon.
”Olennaista on se, että ratkaisusta tehdään helposti käytettävä myös ylläpitäjälle”, Salorinne sanoo.
Salorinteen mukaan yhtiön kilpailuetu esimerkiksi Nokian Intellisynciin nähden on juuri hallinnan helppous, alustariippumattomuus sekä se, että ratkaisu soveltuu hyvin palveluna tuotettavaksi.
Tämän väitteen allekirjoittaa myös Fujitsun kehityspäällikkö Jaakko Korhonen. Sevenin tuote on kääritty osaksi yhtiön Patja tarjoomaa.
Salorinteen mukaan Sevenin tärkeimpiä kilpailijoita ovat nyt yhdysvaltalaiset RIM ja Visto.
Valtioneuvoston 500 älypuhelimen mobiilitoimistoratkaisu on rakennettu Intellisyncin varaan. Nokian lupaamaa kahden vuoden siirtymäaikaa Keskitalo pitää melko lyhyenä, sillä käytössä olevat puhelinmallit eivät vaihdu niin nopeasti.
Hän huomauttaa, että ministeriöissä on yhä käytössä myös Intellisyncin edeltäjä, Nokian vuonna 2005 esittelemä Business Center -tuote.
”Tämä ilmoitus saa nyt miettimään, mitä me seuraavaksi valitaan.”
Keskitalo kertoo, että uusi kilpailutus alkaa ensi vuonna, ja kaikki markkinoilla olevat laite- ja järjestelmävalinnat tullaan ottamaan syyniin.
”Pöytä on Nokian ilmoituksen jälkeen enemmänkin kuin tyhjä. Yksi rajoittava tekijä on kuitenkin se, että meillä on yhä ne 500 Nokian puhelinta, jotka täytyy ottaa uuteen ratkaisuun mukaan”, hän sanoo.
Capgeminin toimittama ratkaisu on Keskitalon mukaan maksanut noin 30–40 euroa kuukaudessa käyttäjää kohden. Hinta ei sisällä tiedonsiirtoa eikä päätelaitetta.
Kumppanit
”Ilman muuta Nokian päätös yllätti”, F-Securen mobiililiiketoiminnasta vastaava johtaja Samu Konttinen sanoo.
Vain pari viikkoa aiemmin F-Secure oli julkaissut tiedotteen, jossa se kertoi paketoineensa turvatuotteensa Nokian kanssa TeliaSoneran tarjoomaan. Se tiedote vanhentui hyvin nopeasti.
Konttinen arvioi, että Intellisync tulee jättämään markkinoille jonkinlaisen tyhjiön, mutta se täyttyy nopeasti. Hänen mukaansa tilanne ei kuitenkaan vaikuta F-Secureen.
”Meillä on monta muutakin mobiililaitteiden hallinnan kumppania, jotka tuottavat ratkaisujaan oma-laitehallintastandardin mukaisesti.”
TeliaSoneran johtaja Pasi Mehtonen kertoo, että operaattorin on lähivuosina etsittävä uusi teknologiakumppani, jonka kanssa palvelu jatkossa hoidetaan.
”Tavoitteena on luonnollisesti asiakkaille mahdollisimman näkymätön alustamuutos”, Mehtonen kertoo.
Palvelutaloilla on pari vuotta aikaa löytää uudet ratkaisut push-postin toimittamiseen. Suomessa esimerkiksi TietoEnator on panostanut Nokian Intellisync-tuotteeseen.
Yllätys mutta mahdollisuus
Kun Nokia ilmoitti luopuvansa Intellisyncistä, pieni Capricode lähetti tiedotteen, jossa se arvioi suuren kilpailijan poistumisen avaavan uusia mahdollisuuksia.
”Ei Nokian päätöstä olisi ihan heti osannut arvata. Meille se kuitenkin on suuri mahdollisuus. Pääsemme pienenä toimijana paremmin esiin, ja toisaalta meidän on helpompi toimia Nokian partneriohjelmissa, kun emme enää ole heidän kilpailijansa”, Antti Nevalainen sanoo.
Oululaisyrityksen laitehallintaratkaisulla on noin sata asiakasta, pääosin Suomessa.
Suomalais-virolainen Fromdistance on toinen pieni mobiililaitehallintaa tekevä yhtiö. Toimitusjohtaja Jouko Vierumäki sanoo yllättyneensä mutta myös ymmärtävänsä Nokian päätöstä.
Hän arvioi, että Nokia halusi alun perinkin Intellisync-ostoksellaan varmistaa, että yrityspuolen päätelaiteliiketoiminnalla on riittävä tuki. Se viestitti yritysasiakkaille, että mobiililaitteilla pystyy oikeasti ottamaan yhteyden tietojärjestelmiin.
”Tilanne oli sama kuin aikanaan verkkobisnekseen lähtemiselle. Verkkoja tarvittiin, jotta puhelimia saataisiin myytyä. Vetäytyminen taas viestii sitä, että toimijoita on nyt yhtiön tulkinnan mukaan riittävän paljon. Heidän laitebisneksensä ei enää kärsi siitä, ettei markkinoilla olisi työkaluja ja hallintaa.”
Näin tulkiten Nokian tekemää 370 miljoonan euron sijoitusta voisi pitää suuren mittakaavan markkinointitekona.
Siinä Vierumäki on ainakin oikeassa, että kilpailua mobiililaitteiden hallinnan alueella riittää. Mobiililaitteiden hallintaa tarjoavat muiden muassa Sybase, HP, Microsoft, IBM, Novell, Symantec, Mformation ja CA.
Operaattorikenttään ovat erikoistuneet esimerkiksi edellä mainittu Mformation sekä InnoPath, Synapse, Sicap, Synchronica ja SmartTrust.
Fromdistance pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan esimerkiksi sillä, että sen ratkaisu tukee kännyköiden ja kämmentietokoneiden lisäksi kannettavia tietokoneita, ajoneuvotietokoneita ja jopa viivakoodiskannereita.
