Verottaja piiskaa ohjelmistoalalta kasvuhalut pois
Suomalaisista ohjelmistoyrityksistä lähes puolet on alle viiden hengen yrityksiä. Koska yritykset eivät myöskään kasva, Microsoftin ja Ohjelmistoyrittäjien Kasvufoorum 2008 -ohjelman loppuraportissa tullaan päätelmään, että niiltä puuttuu joko kasvuhalu tai -mahdollisuudet.
Loppuraportista löytyy useitakin syitä nykyiseen tilanteeseen. Siinä annetaan myös toimenpidesuosituksia tilanteen korjaamiseksi.
Ohjelmistoyrittäjien hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkonen pitää yhtenä keskeisimpänä asiana suomalaisen innovaatiojärjestelmän ohjausmekanismien tarkistusta.
”Työ- ja elinkeinoelämän vastuulla on tarkastella, miten Tekes, TE-keskukset ja osaamiskeskukset toimivat”, hän sanoo.
Herää verottaja!
Heikkosen mielestä nyt on syytä ottaa syyniin nykyiset, kasvua hidastavat rakenteet. Yksi selkeä sellainen on nopeasti kasvavien yksityisyritysten tuloverotus, joka on sekä välitön että puolueeton ohjausmekanismi.
”Tällaiset yritykset rahoittavat kasvunsa kassavirran kautta. Tulovero perustuu yrityksen kannattavuuteen, eli mitä kannattavampi se on, sitä enemmän sitä verotetaan. Siitä seuraa vero, joka kohdistuu yrityksen kassaan ja sitä kautta kasvuun käytettävissä oleviin varoihin.”
Ohjelmistoalan sisäiset haasteet
1. Myynnin ja markkinoinnin puutteet
2. Pieni yrityskoko
3. Markkinan ja asiakkaan huono tuntemus
4. Kasvustrategian muodostamisen vaikeus
5. Puutteellinen verkostoituminen
6. Kasvun myötä muuttuvat johtajuusvaatimukset
7. Kasvun hallinnan vaikeus
8. Kasvun myötä monimutkaistuva johtaminen
9. Huono osaamisen kehittäminen
Kaksinkertaisen verotuksen piiriin yritys joutuu silloin, kun se myydään. Silloin siitä peritään arvonlisävero.
Heikkosen mielestä verotusjärjestelmä ei ole järkevä, vaan kasvuyritysten tulisi saada määräaikainen verovapaus tietyt kriteerit täyttäessään.
Toinen verotukseen liittyvä ohjausmekanismi, joka Heikkosta arveluttaa, on julkisten tukien verottaminen.
”Tekesin ja TE-keskusten strategian mukaan tuettavien yritysten tulisi olla kannattavia, mitä kassavirran ja kannattavuuden varassa kasvavat yritykset ovat. Eli juuri ne joutuvat maksamaan tuistaan kannattavilta yrityksiltä perittävän tuloveron, joka on enimmillään 26 prosenttia. Tuella on siis tuloveron suuruuden verran alhaisempi kassavaikutus”.
Heikkonen pohtiikin, pitäisikö myös innovaatiojärjestelmän kautta tulevien tukien olla verovapaita.
Kaupallisuuden kirous
Suomalaisten ohjelmistoyritysten teknologialähtöisyys kaupallistamisen ja kansainvälistymisen kustannuksella ei ole uusi juttu. Siitä huolimatta Heikkonen pitää yhä ongelmana sitä, että nykyinen innovaatiojärjestelmämme ohjaa yrityksiä teknologiapainotteisesti.
Hänen mukaansa Tekesin ja TE-keskusten shok-hankkeissa (strategisen huippuosaamisen keskittymät) tehdään yhä teknologiaa ja kauhistutaan, kun puhe kääntyy myyntiin ja markkinointiin.
”Innovaatio ei ole teknologiaa vaan sen kaupallistamista”, Heikkonen painottaa.
Hänen mukaansa kaupallistamista ja kansainvälistymistä karttava innovaatiojärjestelmämme voi piiloutua muun muassa EU-lainsäädännön taakse.
Asenne ensin
Vaikka Heikkonen aloittaa keskustelun rahasta, hän korostaa, että kaikkein tärkeintä ohjelmistoyritysten kasvulle on asenneilmapiirin muuttuminen yrittäjäystävällisemmäksi.
”Kasvuyrittäjyyden kulttuurin luominen ei ole ongelmallista vain Suomelle vaan koko Euroopalle. Pienelle Suomelle se on kuitenkin erittäin tärkeää”, hän toteaa.
Asenteisiin vaikuttaminen ei koske vain nykyistä työvoimaa vaan ennen kaikkea tulevaa.
”Potentiaalisille yrittäjille on luotava mielikuva siitä, että yrittäminen on varteenotettava vaihtoehto, joka tarjoaa myös mahdollisuuden vaurastua nopeammin kuin päivätyössä.”
Suomessa yrittäjyyttä lähestytään riskien ja epävarmuuden kautta, kun kyse pitäisi Heikkosen mukaan olla myönteisestä haasteesta ja mahdollisuudesta. Positiivisen viestin eteenpäin viemisessä koulutusjärjestelmällämme on tärkeä rooli.
Aalto-yliopistoa hän pitää hyvänä ponnahduslautana yrittäjyyden ja kaupallisten valmiuksien luomisessa. Yrittäjäasenteen ja -osaamisen parantaminen ei kuitenkaan saa jäädä korkeakouluihin, vaan keskiasteen lisäksi sen pitäisi kuulua jo peruskoulutukseen.
”Siellä ne asenteet syntyvät.”
