Kotkan sähköinen resepti myöhästyy, Turku ehtii juuri ja juuri
Kelan Erkki Aaltosen mukaan aikataulu on Fujitsun kanssa pitänyt kohtuullisesti – kun otetaan huomioon matkan varrella tulleet uudet määritykset.
Kuva: Heidi Strengell
Kun kansallinen potilasarkisto ja sähköinen resepti otetaan käyttöön, sairaaloissa käytettävien potilaskertomusjärjestelmien on oltava siihen valmiina. Järjestelmiä kehitetään integrointikuntoon viidessä eri klusterihankkeessa, joihin ovat kokoontuneet käyttäjät ja kehittäjät sekä muun muassa Kelan, Stakesin, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEOn ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajia.
Logican järjestelmän mukaan nimettyä Pegasos-klusteria vetää hankepäällikkö Tellervo Alanärä.
”Klusterimme on nyt neljä kuukautta myöhässä”, hän harmittelee. ”Meillä ja Logicalla oli valmius testata [sähköistä reseptiä] jo helmikuussa mutta Kelalla ja TEOlla ei.”
Alanärän mukaan kehittämistä on jarruttanut myös ministeriön määritysten puuttuminen.
Kohtuullisen hyvin tähän asti
Sähköisen reseptin käyttöönottoa valmistelevat moittivat Kansaneläkelaitosta ja Fujitsua hidastelusta.
Kelan kehittämispäällikkö Erkki Aaltosen mukaan reseptikeskuksen rakennustyö on tehty, mutta testauksessa ja hienosäädössä on vielä paljon työtä. Hän on kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen yhteistyöhön.
”Kun tällainen iso hanke on muutaman kuukauden haarukassa siitä, mitä kaksi vuotta sitten arvioitiin, siihen voi olla tyytyväinen. Ja olemme sentään matkan varrella ottaneet mukaan uusia määrityksiä sosiaali- ja terveysministeriöstä.”
Asiakysymykset on Aaltosen mukaan nyt ratkaistu.
”Tästä eteenpäin tämä ei ole enää vain meidän käsissämme. Uudeksi haasteeksi tulee liittyminen, että se saataisiin koordinoidusti ja hallitusti eteenpäin.”
Aaltosen mukaan Turun ja Kotkan pilottiprojektit tulevat antamaan mallin tarvittavasta työn ja koulutuksen määrästä.
”Näin näemme mahdolliset lastentaudit, ja ne, jotka tulevat perässä, pääsevät vähemmällä työllä”, hän kuvaa.
Kelan hankeorganisaatiossa on ollut mukana 40–50 henkilöä. Fujitsulta projektissa on ollut muutamia kymmeniä henkilöitä.
Ensimmäinen sähköisen reseptin käyttööntto tehdään Turussa. Projektia vetävä Riitta Söderlundkin harmittelee viivästyksiä. ”Käyttöönotto onnistuu juuri ja juuri tämän vuoden puolella.”
Kotkassa aikataulu on venynyt, eikä sähköisen reseptin käyttöönotto tapahdu vielä tämän vuoden puolella. Projektipäällikkö Johanna Andersson arvioi, että toteutusvaiheeseen päästään tammikuussa.
”Avoimia asioita on kuitenkin vielä paljon ja tähän voi tulla monta mutkaa matkaan. Tässä on niin älyttömän monta kansallisen tason toimijaa”, hän sanoo.
Tällä hetkellä testataan Effica-järjestelmän uusinta versiota. Sähköisen reseptin testaus alkaa lokakuun tietämillä.
Resurssihaasteita
TietoEnatorin Effica-järjestelmää käyttävät kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat järjestäytyneet Proxit-klusteriin. Sosiaali- ja terveysministeriön viimevuotisen katselmoinnin mukaan hanke oli lähes vuoden jäljessä aikataulusta.
Hankepäällikkö Markku Stenmankin harmittelee määritysten viivästymistä. Hän muistuttaa, että lainsäädännön tulkinta ja käytännön tasolle tuominen vaatii aina paljon muutoksia, ja lisäksi muutokset on testattava.
”Organisaatioissa tarvitaan aika paljon resursseja jo ennen järjestelmän käyttöönottoa. Niillä pitää olla salatut yhteydet rakennettuna ja valmiudet esimerkiksi sähköiseen tunnistautumiseen.”
”On helppo sanoa, että silloin ja silloin on pakko liittyä arkistoon, mutta rahaa ei tule organisaatioihin yhtään enempää kuin aikaisemminkaan.”
Motivaatio kunnossa, aikataulu ei
Vaikka aikataulupaineet kasvavat, kaikki vakuuttavat yhteistyön sujuvan hyvässä hengessä.
Kaikki tuntuvat myös arvioivan kriittisesti mahdollisuuksia viedä kansallinen projekti maaliin aikataulussa, eli vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä.
”Haasteena on se, että käyttöönotoissa tarvitaan aina sovellustoimittajien resursseja”, Söderlund sanoo.
Pegasoksen hankejohtaja Alanärä toivoo ryhtiä kaikkiin osapuoliin.
”Kovana pitää projektipäällikön tässä olla. Ministeriöltä pitää saada määrittelyjä, jotta päästään sen antamaan aikatauluun.”
Stenman arvioi aikataulun liian tiukaksi, jotta ratkaisuille saataisiin kattavuutta.
”Vuonna 2011 ollaan valmiita joltain osin joissain organisaatioissa. Mutta ei varmasti kaikissa kaikilta osin”, hän summaa.
Tietoviikko kysyi sosiaali- ja terveysministeriöstä, onko jättihankkeiden aikataulutavoite enää realistinen. Lue: Jättihankkeiden aikataulu lipsuu
Lue myös uutiskommentti: Järkyttävä hanke
