Tietoyhteiskuntahanke epäonnistui Oulussa – mutta TietoEnator teki tilin
Kuva: Leila Nurminen
Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Tomi Voutilainen moittii TietoEnatoria ja Logicaa.
”Se on ihmeellistä, koomista oikeastaan, miten ne puhuvat palvelupohjaisesta arkkitehtuurista mutta eivät pysty toteuttamaan sitä järjestelmiinsä”, hän sanoo.
Viraston tekemässä alueellisten tietoyhteiskuntahankkeiden tuloksia arvioineessa toiminnantarkastuskertomuksessa väitetään, että TietoEnatorilla ja Logicalla (entinen WM-data) on ongelmia viranomaisten palveluiden ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja rajapinnoissa.
Mitä tutkittiin, mitä hutkittiin?
Valtiontalouden tarkastusvirasto kävi läpi tietoyhteiskuntaohjelman nimissä toteutettuja alueellisia hankkeita. Raportin mukaan niiden vaikutukset jäivät vähäisiksi merkittävistä panostuksista huolimatta.
Raportissa käytiin läpi julkisesti rahoitettuja laajakaistahankkeita, alueellista tasa-arvoa edistäviä tietoyhteiskuntahankkeita sekä Jupa- eli Julkiset palvelut verkkoon -hankekokonaisuutta.
Tutkittujen 49 hankkeen kokonaisbudjetti oli 40-50 miljoonaa euroa.
Suurin häly on noussut juuri Jupasta, joka kuitenkin on vain hyvin pieni osa tutkitusta, saati tietoyhteiskunnan kokonaisprojektista. Jupan kokonaisbudjetti oli 1,85 miljoonaa euroa.
”Jupasta puuttui realismia jo suunnitteluvaiheessa. Olisi pitänyt tietää, ettei näillä summilla, henkilöresursseilla ja aikataululla saada laajasti aikaan sähköisiä palveluja”, ylitarkastaja Tomi Voutilainen sanoo.
Maakunnissa lähdettiin toteuttamaan peräti yhdeksää Jupa-hanketta, joista oikeastaan vain Etelä-Suomen lääninhallituksen tavaraliikenneluvan verkkopalvelu onnistui tavoitellusti.
”Se kertoo, ettei valtionhallinnossa hallita it-hankkeita eikä siellä ole ymmärretty, mitä ollaan tekemässä.”
Helmikuussa julkaistussa raportissa it-yhtiöille osoitettu kritiikki on sivuosassa. Enimmäkseen siinä käydään läpi julkishallinnon organisoitumista tai sen puutetta.
Lukuisin esimerkin osoitetaan, miten avustuksia myönnettiin vaihtelevin perustein, valtakunnallinen koordinointi unohtui ja valvonta petti.
Eräissä tapauksissa tarkastusvirasto suositti avustusten takaisinperintää ja muutamassa kohdassa viranhaltijan henkilökohtaista vastuun selvittämistä.
TietoEnator sai kriittistä palautetta Hämeen ja Pohjois-Lapin hankkeista. Molemmat saivat huutia Oulun seudun tuloksettomasta päivänhoidon verkkopalveluprojektista.
(Lue myös aiheeseen liittyvä uutiskommentti.)
Ongelmia Oulussa
Oulussa haluttiin luoda seudullinen toimintamalli, jossa päivähoitopaikka on mahdollista saada yli kuntarajojen. Asiaa lähdettiin kehittämään tietoyhteiskuntaohjelman Julkiset palvelut verkkoon (Jupa)-hankkeena.
Hanke kuitenkin epäonnistui. Tarkastusviraston raportin mukaan suurin syy siihen oli oli TietoEnatorin ja Logican yhteistyökyvyttömyydessä ja ”kapseloidussa” liiketoimintapolitiikassa. Ne eivät halunneet avata rajapintojaan.
Raporttia varten haastatellut vastuuhenkilöt arvioivat myös, että TietoEnatorin Effica-järjestelmän tekniset ongelmat estivät rajapintojen toteuttamisen siten, että hakemuslomakkeen voisi välittää sinne asiointijärjestelmästä.
Ylitarkastaja Voutilaisen mukaan Oulussa vallitsi epäselvyyttä myös siitä, mitä rajapintojen kehittäminen ja toteuttaminen tarkoittaa.
It-talojen mukaan siihen ei kuulunut varsinaista käyttöönottoa, mikä tuli projektivastuullisille yllätyksenä.
Oulun tietohallintojohtaja Ilari Heikkinen myöntää epäselvyydet.
”Täällä ei osattu vaatia sopimuksiin oleellisia asioita, eikä toimittajalla ollut intressiä huomauttaa asiasta.”
Muutoksenhallinta puuttui
Valtiovarainministeriön KuntaIT-yksikön projektipäällikkö Tommi Oikarisen mukaan Jupa-hankkeiden perimmäinen ongelma on ollut puuttuva muutoksenhallinta. Kun suunnitelmia muutettiin, ne olisi pitänyt hyväksyttää ja kirjata tavoitteisiin.
”Siksi projektisuunnitelmat ja rahoitushakemukset ovat niin kaukana siitä, mitä lopulta saatiin”, hän kuvaa.
Näistä asioita oli kyse myös Oulussa.
”Toisaalta hankkeen aikana emme sisäasianministeriössä osanneet arvioida työmääriä tai resursointia oikein ja tehdä riittävän tiukkoja sopimuksia.”
Yksi hankaluus oli Oikarisen mukaan tilaajan, toimittajan ja rahoittajan monimutkainen suhde. It-yhtiöillä oli rajapintojen määrittelyyn liittyvä sopimus ministeriön kanssa ja toisaalta toteutussuhde alueellisen projektiorganisaation kanssa. Rahoitusta myöntänyt ministeriö siis valvoi alueellista hanketta, jonka onnistuminen riippui osittain ministeriön omasta projektista.
Melkoinen soppa, eikä toimintaa varmasti helpottanut TietoEnatorin kanssa tehty löyhä sopimus. Oikarisen mukaan Logica-sopimus luotiinkin sitten jo huolellisemmin.
Kuusitoista kuukautta ja 55 000 avustus-euroa myöhemmin Oulun päivähoitoalueen tietoyhteiskuntahanke pysähtyi.
Rajapinnat saatiin toteutettua Logican Pro Consona -järjestelmään, jota käytetään osassa Oulun seudun kunnista, mutta niissäkään päivähoidon verkkopalvelua ei ole otettu käyttöön.
Hanketta ei hyödynnä ainakaan TietoEnatorin Efficaa käyttävä Oulun kaupunki. Oulussa päädyttiin nimittäin lopulta kansallisen ratkaisun sijasta ostamaan TietoEnatorilta valmis moduuli.
Siinä mielessä TietoEnatorille kävi siis hyvin, vaikka tietoyhteiskuntahanke epäonnistuikin.
Tietohallintojohtaja Heikkinen hymähtää tilanteen ironialle ja harmittelee hukkaan mennyttä työtä. Hänen mukaansa Oulussa ei olla toimittajan suuntaan nyreissään – omassakin organisaatiossa on syytä katsoa peiliin.
”Ei meillä ole mitenkään tulehtuneita välejä TietoEnatorin kanssa.”
Koordinoinnista kiinni
TietoEnatorin johtaja Hannu Puurosen mukaan väitteet rajapintojen suojelusta ja huonosta yhteistyökyvystä eivät pidä paikkaansa. Mitä Oulun projektiin tulee, Puurosen mukaan sopimukset eivät olleet epäonnistumisen tärkein syy.
”Sopimuksen sisältö muuttui jonkin verran projektin kuluessa. Sovimme silloin käyttöönoton siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, jota ei kuitenkaan tullut.”
Puurosen mukaan kansalliselle Jupa-hankekokonaisuudelle määritelty 1,8 miljoonan euron budjetti oli tavoitteisiin nähden hyvin vaatimaton.
”Jos suin päin rynnätään rahoittamaan saman asian sovelluskehityshankkeita eri puolelle Suomea, niin siitä tulee erillisiä ratkaisuja, joiden yhteiskäyttöisyys ei toteudu”, Puuronen sanoo.
Hän painottaa projektijohdon roolia. Ratkaisun tavoitteenmukaisuuden varmistaminen on tilaajan tehtävä.
Monistettavaa tavaraa
Logican johtaja Kimmo Koivisto ei hänkään myönnä rajapintaongelmia.
”Olemme toteuttaneet rajapinnat juuri niin kuin piti”, Logican johtaja Kimmo Koivisto sanoo. ”Niitä ei Oulun alueella viety tuotantoon, mutta saimme niillä spekseillä tehtyä vastaavan projektin Pohjois-Karjalassa.”
Koivisto arvioi, ettei Oulussa riittänyt aikaa, panoksia ja intressiä viedä hanketta loppuun.
”Riskit liittyvät aina sen aliarviointiin, paljonko käyttäjäorganisaatioiden resursseja hankkeeseen voidaan sitouttaa ja miten ajankäyttö järjestetään. Luulen, että näissäkin hankkeissa on ollut kyse siitä”, hän sanoo.
Koivisto uskoo Jupa-hankkeen synnyttäneen aidosti monistettavaa tavaraa.
”Päivähoitopalvelussa on nyt olemassa uudelleenkäytettävät speksit, jotka pitäisi ottaa käyttöön muualla. Myös vanhustenhoidon palvelussa on määrittelyt valmiina.”
Vaikka tarkastajat epäilevätkin lastenhoidon määrittelyjen toimivan tällä hetkellä vain WM-datan järjestelmissä, Koiviston mukaan työ on kaikkien käytettävissä.
”Jupan idea on, että jatkossa tilaaja voi tarjouspyynnössä vaatia toimittajaa tekemään määritysten mukaisia ratkaisuja”, Koivisto sanoo.
Nyt ammutaan kovilla
Niin it-taloja kuin Kuntaliittoakin harmittaa, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on ampunut julkisuudessa kovilla. Julkisen sektorin hankkeissa kohdataan muutosvastarintaa ilman tätäkin hälyä.
TietoEnatorin Puuronen huomauttaa, että it-taloihin kohdistettu kritiikki on vain sivujuonne tarkastusviraston laajassa raportissa, jossa keskitytään julkisen sektorin projektinhallinnan puutteisiin ja rahoitusjärjestelmän epäselvyyksiin.
Logicaa taas asia harmittaa siksikin, että yhtiö on pitänyt Jupa-hankeen projekteja julkisena referenssinään.
Koivisto poimii käsiinsä Talouselämän artikkelin, jossa tarkastusviraston ylitarkastaja kommentoi Logican ja TietoEnatorin roolia tulevissa terveydenhuollon jättiprojekteissa.
’”Vaarana on, että tulevat terveydenhuollon järjestelmäintegroinnit epäonnistuvat, koska samat yritykset ovat mukana suunnitelluissa hankkeissa’”, hän lukee ääneen.
”Virastossahan tuomitaan hankkeet jo etukäteen.”
