Netti hyytyy vuonna 2010?

Internetin toiminta hidastuu vuonna 2010, ja verkkoinnovaatioiden kehittyminen pysähtyy. Googleja ja Facebookin kaltaisia innovaatioita ei enää synny, koska vanhojenkin palveluiden käyttö takkuilee kuin modeemien aikakaudella.

Tutkimusyhtiö Nemertsesin mukaan nettijumin aiheuttaa palveluiden kysynnän kasvaminen eksponentiaalisesti. Uudet innovaatiot nostavat palveluiden kysynnän ennen pitkää ohi verkon resurssien, koska operaattorien investoinnit infraan kasvavat korkeintaan lineaarisesti.

Tutkimuksen hurjat visiot eivät hätkäytä suomalaisasiantuntijoita. Videokuvan verkkojakelu voi aiheuttaa kapeikkoja, mutta sovellusten kehittyminen estää isomman romahduksen.

Internet taipuu, mutta kestää

Nemertes korostaa, ettei internet kaadu kokonaan. Verkon toiminta hidastuu, kun paisuneet palvelut tukkivat ennen kaikkea hitaampia yhteyksiä.

Kysyntä räjähtää

Nemertes kehuu tutkimustaan ainutlaatuiseksi, koska se tarkastelee internetin kehitystä sekä palvelujen kysynnän että verkon kapasiteetin näkökulmista.

Yhtiö laski kysynnän kehityksen loppukäyttäjien käytettävissä olevan kaistanleveyden käyttöasteen kasvusta. Tutkimuksen mukaan käyttäjät hyödyntävät koko ajan suuremman osan kaistastaan, ja kysyntä kasvaa eksponentiaalisesti.

Vuonna 2006 netin käyttäjä latasi Nemertesin mukaan keskimäärin 350 megatavua päivässä. Kuudessa vuodessa laskennallinen päiväkäyttö nousisi 26 gigatavuun päivässä – jos käyttäjän verkkoliittymä vain mahdollistaisi sen.

Verkon kapasiteetin Nemertes määritti operaattorien investointien ja laitevalmistajien myynnin perusteella.

Tutkimusyhtiön mukaan ongelmat eivät kohdistu runkoverkkoon, vaan verkon laidan ”viimeiselle mailille” loppukäyttäjien verkkolaitteista operaattorin keskukseen. Operaattorit eivät Nemertesin mukaan kehitä kuluttajaliittymiä riittävän nopeasti, jolloin erityisesti uudenlaiset liikkuvan kuvan siirtoon liittyvät palvelut aiheuttavat hitautta ja katkoja kaikkien palveluiden toimintaan.

Nemertes huomauttaa, että nopeimmilla yhteyksillä internetiin kytkeytyneet eivät kärsi jumista. Erityisesti Yhdysvaltojen liian hitaasti kehittyvät yhteydet aiheuttavat sen, että uusille enemmän kaistaa vaativille palveluille ei ole tarpeeksi käyttäjiä ja niiden kehittyminen pysähtyy.

Suomessa kaikki hyvin?

”Sähköpostin ja webin arkikäyttö tuskin hidastuu, mutta nykytekniikan mukaisten sovellusten leviämiseen ja suosioon voi ilmiöllä olla todella vaikutusta”, arvioi TDC Songin teknologia-asiantuntija ja Ficixin puheenjohtaja Jorma Mellin. Ficix ylläpitää Suomen internetliikenteen suurinta solmupistettä.

Palvelukehityksen pysähdystä Mellin ei kuitenkaan pelkää. ”Uskon, että käytettävät tekniikat ja tavat kehittyvät niin, että mihinkään innovaatiopulaan ei jouduta.”

Elisan Saunalahti-liiketoiminnasta vastaava johtaja Panu Lehti huomauttaa, että erilaisia internetin tulevaisuutta epäileviä skenaarioita on esitetty aiemminkin.

”Toistaiseksi ennusteet ovat osoittautuneet vääriksi - tekniikka on kehittynyt ja ratkaissut ongelmat ennen kuin ne ovat päässeet vaikuttamaan verkon toimintaan.”

Lehden mukaan käyttäjäpään yhteydet kehittyvät tällä hetkellä erittäin nopeasti, eikä hän siksi pidä niitä todennäköisenä pullonkaulana tulevaisuudessa. Mutta Mellin pitää kuparisiin puhelinlinjoihin perustuvia dsl-yhteyksiä pullonkaulana jo nyt.

”Kuitu- ja kaapeli-tv-verkoissa tilanne on toinen, mutta dsl-verkoissa nopein tapa nostaa nopeuksia on ottaa toinen kuparipari käyttöön. Se kuitenkin söisi verkon portteja tuplamäärän nykyiseen verrattuna ja päätelaitteetkin tulisi uusia.” Mellin arvelee, ettei markkina ole vielä valmis tällaisesta aiheutuvaan kustannustason nousuun.

Tietokirjailija Petteri Järvinen arvelee, että kaupunkialueilla kysyntää ja maksuhalua löytyy riittävästi takaamaan nopeiden 10–100 Mbit/s -yhteyksien saatavuuden.

”Jos kaikki alkavat katsoa iltaisin teräväpiirtovideoita netistä, käyttöaste nousee dramaattisesti korkeammaksi kuin mihin operaattorit ovat infransa ja hintansa mitoittaneet”, Järvinen spekuloi.

Nemertesin mukaan kyse onkin siitä, että internet-yhteydentarjoajat eivät investoi riittävästi käyttäjäpään yhteyksiin.

Operaattorit eivät halua jäädä pelkän bittiputken toimittajaksi. Koska niillä ei kuitenkaan ole mitään takeita päästä arvoketjun osaksi, tekevät ne Mellinin mukaan investointeja hyvin varovaisesti. Nettijumi voisi siis Suomessakin osua suurimpien keskusten ulkopuolella asuvien kohdalle.

Peliä internetin tulevaisuudella

Nemertes laskee, että vuoden 2010 jumin estävä verkkoinfran päivitys maksaisi maailmanlaajuisesti 90 miljardia euroa.

Yhtiö ei esitä, mistä rahat pitäisi saada, tai miten ongelma pitäisi hoitaa. Sen sijaan se toivoo, että operaattorit ja sisällöntarjoajat antaisivat tutkijoille tarkempia tietoja liikennemääristä, jotta internetin tilanteesta saataisiin tarkempi kuva.

”Uskomme, että internetin tulevaisuus riippuu siitä”, yhtiö dramatisoi.

Market-Vision tutkimuspäällikkö Tommi Rinnemaa huomauttaa, että tutkimuksessa näkyy amerikkalaislähtöisyys ja että sillä saatetaan pyrkiä välttämään sähköverkkojen kohtalo. Elokuussa 2003 Yhdysvaltoihin iski laaja sähkökatko, koska vähäisten investointien takia verkkoinfran laatu oli heikentynyt.