Verkkopankkihuijaukset tekevät tilaa kaappausohjelmille
Tavanomaisten verkkopankkihuijausten ja niihin liittyvien sivustojen määrä on ensi kertaa vähentynyt. Tiedot käyvät ilmi Anti-Phishing Working Group -ryhmittymän julkaisemasta vuoden ensimmäistä neljännestä käsittelevästä raportista.
Apwg-organisaatiolle raportoitujen tiedonkalastelutapausten määrä väheni tarkalleen 12,5 prosenttia edellisestä seurantajaksosta jääden noin 26 000 tapaukseen.
Perinteisen sähköpostitse toteutettavan tiedonkalastelun sijaan rikolliset käyttävät nyt tarkoitusta varten kehitettyjä haittaohjelmia.
Crimewarea ja keyloggereita
Verkkorikollisten tekniikka on muuttunut ratkaisevasti niin sanottujen crimeware-haittaohjelmien suuntaan. Crimeware on ohjelma, joka esimerkiksi näppäilytallentimien, näytöltä varastettujen kuvien tai istunnon kaappaamisen avulla varastaa käyttäjän kirjautumistietoja ja henkilökohtaisia tietoja käyttäjän huomaamatta.
Tietoviikon verkkopalvelu kertoi rikollisten suuntautumisesta kaappausohjelmien käyttöön jo viime kesänä.
Vuodesta 2003 toimineen Apwg:n mukaan tällaisten haittasivustojen määrä nousi 337 prosenttia vuoden takaisiin lukemiin verrattuna. Näppäilytallentimien eli keyloggereiden määrä nousi niin ikään korkeammalle kuin kertaakaan aiemmin Apwg-ryhmittymän toiminnan aikana.
Syynä sql-injektiot
Raportin laatimiseen osallistuneen Websense Securityn teknologiajohtajan Dan Hubbardin mukaan crimeware-suuntaus on laajojen sql-injektio-hyökkäysten kasvun syytä. Niin sanotussa sql-lauseinjektiossa turvapäivitetyllekin web-palvelimelle saadaan lisättyä haittalinkkejä, koska tietoturvattoman koodaustavan takia sovellus hyväksyy myös vihamielisiä merkkijonoja.
Tunnusten kalastelun kohteeksi ovat Suomessa pankkien lisäksi joutuneet myös Saunalahden Netti- ja Nic-sähköpostiasiakkaat, Elisan Kotiposti-asiakkaat sekä Sanoman Mbnet-asiakkaat.
Luottokorttinumeroa taas on kalasteltu autonomistajilta ja erilaisilla naamioiduilla lentolippujen vahvistusviesteillä. Verkkopankkiasiakkaita koskevat phishing-sähköpostihuijaukset alkoivat puolestaan Nordea-huijauksella lokakuussa 2005.
Suomalaisten henkilökohtaisia tietoja on eiliseen mennessä viety noin 460 henkilöltä. Mukana ovat niin troijalaisohjelmien avulla kuin sähköpostitsekin tapahtuneet, onnistuneet verkkourkintatapaukset.
