Linux on turvallinen ja muita myyttejä
Kuva: ---
Tietoviikko heitti kolmen viisaan miehen pureskeltavaksi kaksitoista linuxiin ja avoimeen lähdekoodiin liittyvää myyttiä. Uskomuksia murskasivat ja vahvistivat Microsoftin teknologiajohtaja Antti Larsio, tietokirjailija Petteri Järvinen ja avoimeen koodiin vahvasti sitoutuneen Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen.
1. Linux on turvallisempi kuin Windows
Antti Larsio: Molemmat saadaan ihan yhtä turvallisiksi. Kysymys on siitä, miten niitä käytetään.
Petteri Järvinen: Haavoittuvuuksia ja turva-aukkoja on molemmissa, mutta linux-käyttäjät ovat keskimäärin osaavampia kuin Windows-käyttäjät ja linuxin pienempi käyttäjämäärä vähentää haittaohjelmien tekijöiden kiinnostusta.
Teppo Sulonen: Niin kauan, kun ohjelmat ovat ihmisen tekemiä, on vastarannalla toinen, joka sen koodin väkisin purkaa.
Kuva: eri
Microsoftin teknologiajohtaja Antti Larsio (vasemmalla) edustaa linux-kriitikkoja. Ei tarvinne kertoa, miksi. Tietokirjailija Petteri Järvinen edustaa joukon neutraaleinta kolmasosaa. Joku voi pitää Järvistä Microsoftin miehenä, mutta hän on antanut useasti huutiakin Redmondin jätille. Tampereen kaupunki on tietohallintojohtaja Teppo Sulosen johdolla avoimen lähdekoodin innokas käyttäjä.
2. Avoimissa ohjelmissa on parempaa koodia kuin suljetuissa
AL: Kaupalliset toimijat katselmoivat koodiaan jatkuvasti, testaajat ovat eriytetty koodaajista ja testausjärjestelmiin panostetaan vähintään yhtä paljon kuin koodaamiseen. Laadunvalvonnassa kyse ei ole avoimuudesta tai useista silmistä, vaan ohjelmoijien osaamisesta, käytettävistä työkaluista sekä ennen kaikkea prosessista, jota noudatetaan kurinalaisesti.
PJ: Paremmuutta on vaikea määritellä. Avoimen koodin tekijöitä on harrastajista ammattilaisiin. Virheitä on kummassakin, osa avoimen koodin ohjelmista syö paljon muistia tai edustaa muilla mittareilla kyseenalaista koodausta. Avoimuus helpottaa virheiden korjausta, kunhan ensin joku vain löytää ne.
TS: Ei sitä kaverille kehtaa ihan huonoa jälkeä peukaloitavaksi luovuttaa. Toista on taas se, kun pakertaa yksin takahuoneessa ja testaa vasta asiakkaalla. Yhteisöllisyys synnyttää ideoita, ei yksin voi kaikkea keksiä.
3. Linux ja avoimen koodin ohjelmat tulevat organisaatiolle halvemmaksi kuin suljetun koodin
AL: Arviointi perustuu koko elinkaaren kustannuksiin, ei pelkästään hankintakustannuksiin. Elinkaarikustannuksiin tulee laskettavaksi vähintäänkin lisenssikustannukset sekä käyttöönoton, käytön ja ylläpidon kustannukset. Lisenssi- ja käyttöoikeusmaksuilla yleensä rahoitetaan t&k-panostukset sekä ylläpidon ja tuen perusvalmiudet – alhaisempi hankintahinta johtaa kohonneisiin kustannuksiin muualla.
PJ: Riippuu tapauksesta ja aikaperspektiivistä. Lisenssihinnat ovat vain yksi osa kustannuksia. Toisaalta se, että kaupallisen ohjelma tuki lopetetaan ja asiakkaan on pakko vaihtaa uudempaan (mikä taas tietää muutoksia muihin järjestelmän osiin) voi tulla todella kalliiksi.
TS: Meille avoimuus on palvelukeskeistä arkkitehtuuria ja avoimia rajapintoja toteutettuna avoimella lähdekoodilla. Kokemukset toteutuksien laadusta ja kustannuksista ovat olleet erinomaisia ja kannustavia. Suurimmat säästöt tulevat tietojärjestelmien avoimesta integraatiosta.
4. Avoimen koodin järjestelmissä vastuunkantajaa ei voida nimetä
AL: Viime kädessä organisaation oma tietohallinto on vastuussa hankkimistaan ja järjestämistään palveluista. Käytännössä se edellyttää ohjelmiston/palveluntarjoajan kanssa tehtävää sopimusta, jossa palvelutasot, laatutakuut ja vastuut määritetään. Vapaasti saatavissa olevissa ”as-is” ohjelmissa ulkopuolinen vastuunkantaja puuttuu – paitsi tapauksissa, jossa kaupallinen toimija ottaa vastuun kantaakseen.
PJ: Jos ohjelman kehittäjänä on ainoastaan ”verkkoyhteisö”, mitään takeita tulevasta tai vastuunkantajasta ei ole. Mutta on myös kaupallisesti myytäviä avoimia ohjelmia. Joskin niidenkin myyjät usein sanoutuvat irti vastuusta.
TS: Toimittajan vastuu ei katoa mihinkään.
5. Avoimen koodin lisenssiasioita/sopimuksia ei ymmärrä erkkikään
AL: Haasteena on useiden kymmenien erilaisten mallien olemassaolo. Vaikka yksittäisen ymmärtäisikin, niin haasteita tulee kokonaisuudesta, jossa eri osuudet perustuvat erilaisiin lisensointisopimuksiin.
PJ: Lisenssejä on luvattoman paljon ja aikoinaan tehty valinta saattaa tuottaa tulevaisuudessa yllätyksiä.
TS: Uudet julkisen hallinnon sopimusehdot ovat hyvä askel parempaan suuntaan. Tapauskohtaisia virityksiä on kieltämättä. Tampereen kannalta bisneksen tekeminen ei ole häpeä ja toimittajienkin pitää saada elää.
6. Linux ei sovi vaikeakäyttöisyytensä takia työasemiin
AL: Tee se itse -lähestymistapa rajaa käytön suhteellisen pieneksi.
PJ: Monet avoimen koodin ohjelmat tehdään ohjelmoijille itselleen. Linuxissa tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, koska eräät jakelupaketit on tuotteistettu kuluttajaa ajatellen. Perussurffaus onnistuu niillä yhtä helposti kuin Windowsissa. Myös päivitykset on automatisoitu.
TS: Muutosvastarinta on avoimuuden pahin vihollinen.
7. Linux-osaajia ei ole Suomessa tarpeeksi ja tai he ovat kalliita (suhteutettuna yleiseen osaajapulaan)
AL: Uskoisin, että erityisesti moniosaajista on pulaa – eli mahdollisuuksia integraatio-osaajille!
PJ: Riippuu osaajien tasosta. Linux-osaajia ei sertifioida ja tuotteisteta samalla tavalla kuin esimerkiksi Microsoft-osaajia. Huipulla pitää varmaankin paikkansa.
TS: Tampereella ei tällaista pulaa ole havaittu. Laatuun suhteutettuna hinnatkin ovat olleet ok. Työtunnin hinta ei ratkaise, vaan kokonaistulos.
8. Organisaatioiden tekninen väki vastustaa avoimen koodin järjestelmiä eniten
AL: Järjestelmäympäristön hallinnan helppous tai työläys vaikuttavat teknisen väen mielipiteeseen – tähän vastatuuleen on luonnollinen selitys.
PJ: Riippuu yrityksistä ja teknisestä väestä. Joissain tapauksissa avoin koodi on este, joissakin yrityksissä edellytys.
TS: Teknikko on perusluonteeltaan konservatiivi, mutta kun hän innostuu, niin sitten mennään.
9. Linuxiin ei saa toimialakohtaisia bisnessovelluksia
AL: No, ainakin Windows-alustalle niitä on paljon saatavana.
PJ: Ei, paitsi itse tekemällä tai teettämällä.
TS: Tampereella on ollut ongelmia Vistan kanssa, koska kaikki operatiiviset tietojärjestelmät eivät tahdo siinä toimia.
10. Avoimen koodin järjestelmät ovat Suomessa yhtä kuin linux koululuokissa ja OpenOffice oikeusministeriössä
AL: Koskaan ei ole liian myöhäistä palata valtavirtateknologiaan...
PJ: Yrityksissä käytetään paljon esimerkiksi Apache-palvelimia ja ohjelmia, joiden sisällä on avoimen koodin palasia ja komponentteja. Kodeissa käytetään OpenOfficea ja Firefoxia. Monikaan ei tiedosta avoimen koodin osuutta, koska hintalappu ei välttämättä kerro mitään eikä aina edes näy käyttäjälle asti.
TS: Tampereella pyörii 8 000:n käyttäjän palvelualusta avoimella lähdekoodilla toteutettuna.
11. Erilaisia linux-jakelupaketteja on liikaa
AL: Tämä on keskeinen syy järjestelmäympäristöjen hallinnan ja tuen haasteisiin. Tekijöillä on merkittävä vaikutus koko elinkaaren kustannuksiin.
PJ: Jep, jokaisella pitää olla omansa!
TS: Olen enemmän tietojärjestelmä- kuin käyttöjärjestelmämiehiä, tähän ongelmaan en ole törmännyt.
12. Linux-väki voi pukeutua rennommin kuin muut
AL: Kenties tässä linux-yhteisöllä on annettavaa meille muille!
PJ: Totta! Kuka ottaisi vakavasti pukua käyttävää linux-ihmistä?
TS: Kun osaa hommansa, niin lihaksetkin rentoutuvat.
