Turvataan kasvu paremmalla IT:n hyödyntämisen johtamisella

Otsikon perusteella saatat pohtia, onko tämä hurahtaneen it-uskovaisen julistus it:n johtamisen kaikkivoipaisuudesta.

Onko muka tietotekniikan johtamisen parantamisella jokin merkittävä yhteys talouskasvuun ja sitä kautta hyvinvointiamme uhkaavien haasteiden ratkaisemiseen?

Entä lisääkö johtamisvalmiuksien parantaminen oikeasti yritysten ja muiden organisaatioiden sellaisia johtamiskyvykkyyksiä, joita tähän tarvitaan?

Kaiken uhalla - väitän näin.

Euromaiden akuutin velkakriisin tai työurien pidentämisen kaltaisia ongelmia ei tietenkään voida ratkaista it:n johtamista pa-rantamalla.

Kuitenkin jopa näiden ongelmien pitkän aikavälin seurauksien hallintaan ja sopeutumiseen voidaan vaikuttaa myönteisesti. Miksi?

Koska it ja sillä käsitelty tieto ovat tärkein tuottavuuden kasvun ja merkittävä taloudellisen kasvun lähde.

Kansantaloustieteilijöiden tutkimukset päätyivät väitteitteni tueksi joitakin vuosia sitten pitkähkön it:n ja tuottavuuden kasvun välistä yhteyttä koskeneen väittelyn jälkeen.

Suomessa Aalto yliopistossa työskentelevä Matti Pohjola on syytä mainita tässä yhteydessä.

Teknologiateollisuudelle vuonna 2008 kirjoittamassaan tuottavuusraportissa hän arvioi myös, että Suomen seuraava kas-vupyrähdys voi tapahtua vain, jos tietotekniikan hyödyntäminen leviää kaikkialle teollisuudessa, palveluissa, julkisessa taloudessa ja kuluttajien keskuudessa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Pohjolan havainto siitä, että it:n hyödyt ovat tähän asti tulleet pääosin teknologian, järjestelmien, palveluiden ja tiedon lisäämisestä ja että tämä tie on suurelta osin kuljettu loppuun.

Näin, koska it on jo kaikkialla.

Hänen mukaansa tulevat hyödyt syntyvät yhä enemmän tietotekniikan käyttämisestä toimintatapojen muuttamiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.

Sitä tarvitaan julkisen sektorin palvelurakenteen ja palveluiden kehittämiseen sekä eläköitymiseen vastaamiseksi. Sitä tarvitaan kun (suur)yritykset tavoittelevat selkeämpiä, yhtenäisempiä ja samalla myös ketterämpiä toimintatapoja.

Toimintatapojen muutokset ja uusien liiketoimintojen synnyttämiset onnistuvat vain näitä toimintoja johtamalla.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti hiljattain Pekka Ala-Pietilän johdolla työryhmän pohtimaan Suomen ict-klusterin työllisyyttä ja alan uutta kasvua.

Toivotan työryhmälle kaikkea menestystä.

Samalla kannustan heitä pohtimaan työnsä osana myös sitä, miten it:llä synnytetään uusia työpaikkoja ja kasvua, kun sitä hyödynnetään strategiamuutosten, liiketoimintamallien ja toimintatapojen muuttamiseen. Tällaisen työn tuloksia voidaan käyttää hyväksi kaikissa muissakin maissa.

Entä onko meillä oikeasti it:n johtamisvaje kuten otsikossa väitän? Todisteita riittää, tässä vain muutamia.

Osallistun vuosittaisen Tietotekniikan liiton IT-barometritutkimuksen tekemiseen. Tutkimusten mukaan vain kolmannes it-projekteista – lue liiketoiminnan kehitysprojekteista - onnistuu suunnitellusti.

Amerikkalaisen Standish Groupin havaintojen mukaan tilanne on vielä kehnompi. Suurista, yli 10 miljoonan dollarin projekteista vain kaksi prosenttia onnistuu suunnitellusti.

Samojen barometrien mukaan tutkimukseen vastanneet uskovat vahvasti sekä tietotekniikan nykyiselle liiketoiminnalle tuottamiin hyötyihin että tuleviin hyötyihin.

Kaikkina tutkimusvuosina yhdeksän kymmenestä on yhtynyt väitteeseen it:n strategisen merkityksen kasvamisesta tulevaisuudessa heidän organisaatioissaan.

Sitä vastoin arviot organisaatioiden kyvystä hyödyntää ja johtaa it:tä ovat selvästi heikommat.

Myös it:n liiketoimintavaikutukset tunnetaan huonosti.

Merkittävälle osalle projekteja ei edes aseteta tavoitteita.

Ne kaikki ovat it:n hyödyntämisen johtamisen puutteista johtuvia seurauksia. It:n johtamisen kehittämistä haittaa selvästi se, että olemme tottuneet sen johtamisen puutteisiin, ikään kuin ne olisivat luonnollinen asian tila.

Kaiken kaikkiaan it:n hyödyntämisen johtaminen on reaktiivista maassamme, kuten oheinen kuva osoittaa. Tuo It–barometrista poimittu kuva havainnollistaa sen, että asenteet IT:n hyödyntämiseen seuraavat viiveellä bkt:n muutoksia.

Miten tämä ilmenee it-johtamisen arkipäivässä?

It:hen panostetaan hyvinä aikoina. It–barometrissa seurasimme it:n johtamisen muutoksia edellisen, vuosien 2008-2010 taantuman aikana.

Kun taantumaan varauduttiin loppuvuonna 2008, useimmat vastaajat kertoivat, että heidän organisaationsa tulevat sekä leikkaamaan it-kuluja että käyttämään sitä toiminnan tehostamiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.

Vuotta myöhemmin havaitsimme, että pääsääntöisesti vain it-kuluja oli leikattu.

Viime keväänä ennen eurokriisin akuutin vaiheen puhkeamista vastaajat ennakoivat panostusten käynnistymistä uudelleen. Edellisen taantuman oloissa myös sellaiset toimet oli jätetty tekemättä, jotka olisi voitu toteuttaa oman henkilöstön työllä ilman muita investointeja.

Lopettakaamme kuitenkin synkistely. Suomessa on myös organisaatioita, jotka osaavat johtaa hyvin it:n hyödyntämistä osana liiketoimintansa toteuttamista.

Mitä nämä organisaatiot tekevät toisin?

Tärkeitä eroja on kaksi. Näissä organisaatioissa tietotekniikka on osa liiketoiminnan toteuttamista todellisessa elämässä eikä pelkästään paperilla.

Tällöin it:tä ymmärtävät johtajat ja asiantuntijat ovat koko ajan mukana organisaatioittensa strategiatyössä ja liiketoiminnan johtamisessa muiden keskeisten liiketoimintojen johtajien ja asiantuntijoiden tavoin.

Toiseksi, riittävän suuri osa ylimmästä johdosta ymmärtää yrityksen toiminnan yhteyden it:hen sen todellisen laajuuden mukaisesti oman kokemuksensa perusteella.

Vastaavasti ”it”-johtajan osallistuminen organisaation johtamiseen perustuu siihen, että hän on kykenevä osallistumaan strategisen johtamisen ja liiketoiminnan johtamisen kysymysten käsittelyyn muiden johtajien tavoin.

It:n hyödyntämisen johtamisessa johdolla on kolme keskeistä tehtävää.

Heidän tehtävänään on arvioida mihin organisaatio käyttää it:tä, mitä hyötyjä sen käytön tulee tuottaa, ja huolehtia, että hyötyjen saavuttamista tavoittelevia toimenpidesuunnitelmia tehdään

Toisena tehtävänä on vastuuttaa ja resursoida suunnitelmien toteuttaminen. Kolmantena tehtävänä on seurata luotettavan tiedon avulla, että haluttuja hyötyjä ja toimenpiteitä saadaan aikaiseksi.

Voiko se olla näin helppoa? Voi, jos hyvin IT:n hyödyntämistä johtavien organisaatioiden esimerkkeihin voi luottaa.

Kirjoittaja on Tietohallintojohtamisen erikoistutkija Turun yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa, toimitusjohtaja, konsultti ja hallitusammattilainen Tomi Dahlberg Oy:ssä sekä leading mentor CxO Mentor Oy:ssä.

Lähetä

Tulosta