Sam Palmisano ja IBM:n menestyksen resepti

Viime vuosikymmenen aikana Iso sininen on ollut kaikkea muuta kuin konservatiivinen.

Sam Palmisanon kaudella yhtiö luopui miljardien dollareiden arvoisista liiketoiminnoista ja korvannut ne uusilla, paremmin kannattavilla toiminnoilla. IBM on valinnut paremmat katteet liikevaihdon eli pelkän koon sijasta.

Samalla yhtiö on etsinyt aggressiivisesti uusia markkinoita ja edullisempaa suunnitteluvoimaaa merten takaa. Jättiyhtiöltä tämä kaikki on vaatinut ketteryyttä ja nopeita refleksejä.

Seuraajan puumerkki

Kapula on vuoden alusta siirtynyt Ginni Romettyn käsiin. Tammikuun alussa hänestä tuli IBM:n yhdeksäs toimitusjohtaja ja ensimmäinen naispuolinen sellainen.

Ensi töikseen Rometty lisäsi omia luottohenkilöitään myynnin ja konsultoinnin johtotehtäviin. Uudeksi myyntijohtajaksi nimitettiin Bruno Di Leo. Konsultoinnista vastaava uusi varatoimitusjohtaja on Bridget Van Kralingen, uutistoimisto Bloomberg kertoo.

Romettyn uskotaan panostavan pilvipalveluiden ja analytiikan kaltaisiin nouseviin markkinoihin eli jatkavan tällä saralla Sam Palmisanon työtä.

Hänen suurin haasteensa on auttaa yhtiötä saavuttamaan taloudelliset tavoitteensa. Näiden joukkoon kuuluu muun muassa lisätä myyntiä 20 miljardin dollarin verran vuosien 2010-2015 välisenä aikana. IBM:n päämaja sijaitsee New Jerseyn Armonkissa.

Ainakaan sijoittajat eivät pidä IBM:n menestyksen tekijöitä lainkaan pitkästyttävinä. Viime marraskuussa Berkshire Hathawayn isäntä, suursijoittaja Warren Buffett ilmoitti hankkineensa IBM:n osakkeita yli kymmenen miljardin dollarin arvosta. Tavallisesti teknologiayhtiöitä kaihtava Buffett omistaa nyt yli viisi prosenttia IBM:n osakkeista.

Neljä kysymystä

Vuoden vaihteessa paikkansa jättänyt Palmisano kertoo New York Timesin haastattelussa neljästä johtamisperiaatteestaan.

Kun Palmisano maaliskuussa 2002 astui Lou Gerstnerin tilalle IBM:n ruoriin, hän asetti itselleen neljä kysymystä:

1) Mikä tekee yhtiöstä niin ainutkertaisen, että joku haluaisi toimia yhtiön kumppanina?

2) Miksi joku haluaa työskennellä yhtiön palveluksessa?

3) Miksi yhteiskunta tai valtio sallii yhtiön toimia alueellaan?

4) Miksi joku haluaa sijoittaa rahojaan yhtiöön?

Palmisanon mielestä IBM oli yhä hyvä yhtiö muttei samanlainen edelläkävijä, kuin se oli vuonna 1973, kun hän tuli sen palvelukseen. Uusi toimitusjohtaja kertoi tämän heti tuoreeltaan tärkeimmälle 300 alaiselleen.

"Näiden kysymysten avulla meidän pitää palauttaa IBM entiseen suuruuteensa, koko toimialan suunnannäyttäjäksi", hän muistelee sanoneensa.

Strategisia muutoksia

Tämä kaikki edellytti uusia peruslinjauksia. Korkeammat katteet merkitsivät sitä, että oli luovuttava heikommin kannattavista toiminnoista, kuten pc-bisneksestä.

IBM:n vuonna 2002 tekemien tutkimusten mukaan innovatiivisuuden painopiste siirtyy yhä enemmän ohjelmistoihin ja palveluihin. Näitä jaellaan usein verkon kautta kaukana toisistaan sijaitsevien datakeskusten välillä. Tavoitteena on yhdistää mitä erilaisempia langattomia ja kiinteitä laitteita, myös pc-laitteita.

Palmisanon kuvailemaa toimintaa kutsutaan nykyisin pilvipalveluiksi. Kun IBM vuosia sitten aloitti oman palvelukonseptinsa, yhtiö kutsui sitä kysyntään perustuvaksi tietojenkäsittelyksi (on-demand computing).

Pc-bisnes kiinalaisille

Pitkän pohdinnan jälkeen Palmisano päätti myydä pc-divisioonan silloin, kun se oli vielä kannattava ja arvokas. Vuonna 2004 divisioona myytiin kiinalaiselle Lenovolle.

Strategisella liikkeellä IBM irtaantui Dellin ja muiden pc-valmistajien kanssa käydystä kilpailusta. Kauppaa edesauttoi myös Kiinan hallituksen halu lisätä maan omien laitevalmistajien kansainvälistymistä länsimasten brändien oston kautta.

Lenovo-kauppa myös avasi IBM:n tuotteille arvokkaat markkinat Kiinassa, jossa hallitus edelleen ohjaa liike-elämää.

Vaikka Palmisanon aikana myydyt pc-, levyasema- ja muu laitekauppa ylsi 20 miljardin dollarin vuosiliikevaihtoon, kauppa ei ollut erityisen kannattavia.

Laitteista luopumisen jälkeen IBM ei ollut enää maailman suurin it-yhtiö.

Ykköseksi noussut Hewlett-Packard otti erilaisen kannan pc-valmistukseen varsinkin ostamalla Compaqin vuonna 2001.

Viime aikojen omissa myllerryksissään myös HP on joutunut pohtimaan pc-valmistuksen kohtaloa. Välillä yhtiö on päättänyt luopua toiminnasta, välillä taas pyörtänyt aiemman johdon päätökset.

"Joka tapauksessa meidän tekemämme päätökset ja niiden taloudelliset vaikutukset ovat helposti nähtävissä näin jälkikäteen", Palmisano sanoo NY Timesille.

Lehden mielestä hän viittaa erityisesti IBM nykyiseen 217 miljardin dollarin markkina-arvoon, joka on neljä kertaa suurempi kuin kriisissä ponnistelevan HP:n.

Ostettukin on

IBM on tehnyt raskaita investointeja muun muassa konsultointiin ja pilvipalveluihin. Ensin mainitusta on esimerkkinä vuonna 2002 tehty kauppa, jolla IBM osti PricewaterhouseConsultingin 3,5 miljardilla dollarilla.

Pilvipalveluihin, datalouhintaan ja analyytikkaan yhtiö on sijoittanut yli 14 miljardia dollaria vuoden 2005 jälkeen. Sinä aikana Iso sininen on kaapannut 25 näiden alojen ohjelmistoyhtiötä.

Internet on ollut se tekijä, jonka vuoksi IBM:kin siirtänyt painopistettää näille uusille alueille. Kaikki yritykset ja julkisyhteisöthän pohtivat nyt kuumeisesti sitä, miten parhaiten hyötyä niille verkon kautta tulvivasta datasta.

Palmisanon kaudella yritysostot ovat kasvattaneet IBM:n tutkimus- ja tuotekehitysbudjettia 20 prosenttia noin kuuteen miljardiin dollariin vuodessa.

Tutkimus ja tuotekehitys on aina ollut kovassa huudossa IBM:llä. Onhan Thomas Watson Seniorin yli sata vuotta sitten perustama yhtiö tuottanut viisi Nobel-palkinnon voittajaa.

"Maailmaa voi muuttaa ja samalla nousta nobelistiksi", Palmisano on sanonut nuorille tutkijoille houkutellessaan heitä IBM:n riveihin.

Seuraajan puumerkki

Kapula on vuoden alusta siirtynyt Ginni Romettyn käsiin. Tammikuun alussa hänestä tuli IBM:n yhdeksäs toimitusjohtaja ja ensimmäinen naispuolinen sellainen.

Romettyn uskotaan panostavan pilvipalveluiden ja analytiikan kaltaisiin nouseviin markkinoihin eli jatkavan tällä saralla Sam Palmisanon työtä.

Käännös: Markku Pervilä