CIO

Tiina Siltala, 24.11.2011, 9:51

CIO:n oikeutus olemassaoloon

Lähivakuutuksen CIO:n Jukka Mäkisen mielestä CIO:n tärkein tavoite on lisäarvon ja paremman tuottavuuden hakeminen liiketoiminnalle.

”Meidän on ansaittava olemassa olomme oikeutus. CIO:n on ennen kaikkea pystyttävä osoittamaan, että tietotekniikka on hyödyllinen investointi.”

Tietohallintojohtajan rooliin kuuluu myös tietohallinnon ja liiketoiminnan välinen yhteistyö.

Tietohallinnon johtamisessa ja päätöksenteossa on Mäkisen mukaan vain kaksi tärkeää teemaa: ihmisten ja yhteistyön johtaminen sekä kustannusten hallinta.

”Tietohallinnosta puhutaan, että se on tekniikkaa ja konepellin alla olevaa asiaa, mutta se ei ole missään nimessä pelkästään sitä.”

Yhteistyön johtamisella Mäkinen tarkoittaa omia työntekijöitä it-hallinnon sisällä sekä yhteistyötä laite- ja järjestelmätoimittajien kanssa, mutta ennen kaikkea liiketoimintaa eli asiakasta.

Enemmän vähemmällä

Kustannusten hallinta on Mäkisen mukaan ylimmässä johdossa aina tapetilla.

”Kustannukset täytyy aina pitää kurissa. Paine siihen, että rahaa jäisi enemmän uuden kehittämiseen ja menisi vähemmän perusylläpitoon, on kasvanut. Se johtoa kiinnostaa.”

Ajankäyttö kuriin

Jukka Mäkisen mielestä se, mihin CIO:n täytyy keskittyä, on oman ajankäytön hallinta.

”Tänä päivänä tietohallintojohtajan pitäisi revetä joka tuuttiin. Siksi hänen pitääkin priorisoida tekemisiään. Yksi keino, joka auttaa, on käyttää ulkopuolista työvoimaa”, hän kuvailee.

Lähivakuutuksen tietohallinto käyttääkin Mäkisen mukaan paljon konsultteja oman toimintansa tukemiseen.

Marketvision tarjoama CIO-palvelu on yksi hänen henkilökohtaista ajankäyttöään jonkin verran parantava apukeino.

”Jos palvelua kuvailee kansanomaisesti, se on sitä, että haluamme auttaa CIO:ja heidän tuskassaan ja helpottamaan heidän elämäänsä it-hallinnon kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyen”, Marketvision konsultointijohtaja ja CIO-palvelun vetäjä Jarmo Erikäinen sanoo.

Kuinka palvelet asiakasta?

Tutkimusyhtiö tuo suomalais-CIO:lle maailmanluokan tutkimusta Gartnerin kautta sekä kotimaisia tutkimuspalveluita, joiden yksi komponentti on palvelutason mittaaminen.

”Se auttaa Jukkaa ymmärtämään, kuinka hänen tietohallintonsa palvelee asiakkaitaan”, Erikäinen toteaa.

Ensimmäinen palvelutasokysely tehtiin Mäkisen mukaan viime vuonna, ja tämän vuoden kysely lanseerattiin aikaisemmin syksyllä liiketoiminnan 1050 vastaajalle.

”Tämä kuuluu palveluun vuosittaisena toimenpiteenä. Ihmiset lähtivät innokkaina mukaan, koska kysely tehtiin ammattimaisesti ja ulkopuolisen toimesta”, hän kertoo.

Minimoi riskit

Erikäisen mukaan Marketvision CIO-palvelun anti asiakkailleen on systematiikka, jota nämä saavat palvelusta ongelmiensa ratkaisuun.

”Ja sitten on tämä konsultointinäkökulma. Meillä on kokeneita konsultteja, jotka voivat auttaa asiakasta hyödyntämään konsultointi- ja tutkimuskonseptejamme”, hän sanoo.

Lähivakuutus teetti ensimmäisen konsultointipalvelun Marketvisiolla viime kesäkuussa.

”Se liittyi järjestelmäprojektiin, jota varten pyysimme Marketvisiota hakemaan Suomessa toimivat, tietyn alueen toimittajat ja järjestelmät. Kyse oli muutaman päivän toimeksiannosta. Tälle vuodelle on sovittu vielä kahdesta samantyyppisestä, muutaman päivän konsultoinnista.”, Jukka Mäkinen kertoo.

Mihin sitten konsulttia tarvitaan?

Mäkisen mukaan toimittajahallintaan sekä toimittajan ja järjestelmän valintaan.

”Kyse on riskien minimoimisesta.”

Mäkisen mukaan tietotekniikka koetaan liian usein kustannuskomponenttina, vaikka sitä pitäisi aina pitää investointina. Se, että katsotaan suoraan viivan alle, paljonko rahaa it:hen menee, on hänen mukaansa väärä ajattelutapa. Laskelmat tulisi sen sijaan tehdä investoinnin ja hyödyn kautta.

”Jos tietotekniikkaan pannaan euro, ja hyötylaskelman mukaan siitä saadaan toteutuneina hyötyinä takaisin vuoden päästä 1,5 euroa, minun logiikkani mukaan se on silloin kannattavaa.”

Tietotekniikkaan on pakko panostaa, sillä harva toimiala pyörii ilman sitä. Tietohallinnon tehtävä on tehdä oikeita päätöksiä, jotta investoitu euro tuottaa sen puolitoista takaisin.

”Jos näin ei tapahtunut, on mietittävä, mikä meni pieleen. Oliko se laskelma, vai jäikö jotain hyödyistä toteuttamatta?”

Tiukka ote toimittajista

”Toimittajanhallinta ja toimittajanhallinta!”, Mäkinen vastaa miettimättä, kun häneltä kysyy tietohallintojohtajan keskeisimpiä tehtäviä tällä hetkellä.

Hänen mukaansa suuri muutos on ulkoistuspalveluiden roolin kasvaminen radikaalisti. Juuri se tekee toimittajahallinnasta niin tärkeää.

”Tietohallinnon budjetista menee 90 prosenttia toimittajille. Ei ole yhdentekevää, kuinka sitä rahaa hallitaan.”

Tämän päivän trendinä Mäkinen pitää sitä, että yrityksillä itsellään on pieni it-ydinorganisaatio, jolla on tiettyjä ydinosaamisia, joita sen kannattaa ylläpitää itse. Ja loppu hankitaan talon ulkopuolelta.

Näin on tapahtunut myös Lähivakuutuksessa.

Yrityksen tietohallinnossa työskentelee vain 30 ihmistä, kun sen henkilöstömäärä on noin 1050.

”Tietohallintomme on prosentuaalisesti suhteellisen pieni organisaatio, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että olemme ulkoistaneet paljon sen tehtävistä.”

Pettymys ajaa sisäistykseen

Viisi vuotta sitten suuntauksena oli kaiken tietotekniikan ulkoistaminen. Tietohallintoon jäi vain CIO, joka toimi palveluiden ostajana.

”Parin viimeisen vuoden aikana on sen sijaan nähty sisäistämisiäkin. Ilmassa on jonkin verran merkkejä, että yritykset alkavat vetää takasinpäin ja toteuttaa itse asioita”, Mäkinen kertoo.

Syytä it:n sisäistämiseen Mäkinen ei tiedä, mutta uskoo, että yksi sellainen saattaa olla pettymys ulkoistuksen kustannuksiin ja koetun toiminnan laatuun. Jotkut yritykset eivät ole saaneet sellaisia säästöjä ja palvelutasoa, joita niille alunperin luvattiin.

Liiketoiminnalle saattaa tulla yllätyksenä myös yhteistoiminta ulkoisen toimijan kanssa, varsinkin, jos on totuttu saumattomaan sisäiseen yhteistyöhön.

Lähivakuutuksella itsellään on suhteellisen pieni oma konesali, jossa pidetään laitteita, joita siellä kannattaa pitää. Suurin osa konesalikapasiteetista on kuitenkin ulkoistettu.

Kaupat voivat kariutua

Mäkinen peräänkuuluttaa toimittajilta visionäärisuutta ja roadmap-ajattelua. Niillä täytyy olla jonkin näköinen ajatus siitä, missä myytävänä oleva palvelu tai järjestelmä on viiden vuoden päästä, ja tarkka käsitys siitä, missä mennään vuoden, kahden päästä.

”Jos toimittaja ei pysty myyntitilanteessa kertomaan, mikä on palvelun tai järjestelmän roadmap parin vuoden päästä, kaupat jäävät kyllä tekemättä.”

Myös hinnoittelumallia Mäkinen pitää yhtenä asiana, joka saattaa saada kellot soimaan ostajan päässä. Jos toimittajalla ei ole selkeää kaaviota tai hinnastoa siitä, miten tuotteen tai palvelun loppuhinta muodostuu, kaupat voivat jäädä syntymättä. Hinnoitteluun hän kaipaakin läpinäkyvyyttä, ennustettavuutta ja avoimuutta.

”On yllättävän paljon toimittajia, jotka sanovat, että hinta perustuu asiakkaan saamaan lisäarvoon. Eli siis, jos asiakkaan liikevaihto kasvaa, niin lisenssikustannukset nousevat.”

Toinen vie ja toinen vikisee

Syvällisiin kumppanuuksiin, ja erityisesti kumppanuuksiin, joissa toisena osapuolena on pieni suomalainen yritys ja toisena maailmanluokan palveluntarjoaja, Mäkinen suhtautuu varsin skeptisesti.

”Kyllä siinä toinen vie ja toinen vikisee.”

Kumppanuuksissa globaalien palvelutarjoajien kanssa on Mäkisen mielestä myös se ongelma, että toimittajapuolen yhtiöillä on maailmanluokan omistus, jolloin päätöksetkin tehdään muualla maailmassa.

”Suomen pää on vähän niin kuin koiranhäntä, ja kroppa on jossain Amerikassa.”

Monitoimi-ihmisiä

Tänä päivänä CIO:ilta vaaditaan poikkitieteellisyyttä. Pelkkä tekniikkaosaaminen ei riitä. Mäkinen väittääkin, että insinöörikoulutuksen saaneiden CIO:jen osuus kaikista suomalaisista tietohallintojohtajista on ehkä vain noin kolmannes. Taloushallinnon taitajia joukossa on toinen kolmannes, ja loput ovat hänen veikkauksensa mukaan hyvin erilaisen koulutuksen saaneita, kuten lakimiehiä ja humanisteja.

”Kun katson sitä, mistä oma tehtäväkenttäni koostuu, siihen liittyy juridinen puoli, henkilöstöjohtaminen, joka tosin kuulu kaikille esimiehille, ja yhteistyökumppanien hallinta, ovat ne sitten liiketoiminnassa tai toimittajia.”

Myös talouden ja talouslukujen seuraaminen vie reilusti Mäkisen työaikaa. Se pitää sisällään niin budjetointiin liittyviä asioita kuin analysointiakin.

”Joka päivä sitä tulee mietittyä, onko johonkin varaa vai ei”, hän kertoo.

Ei mahtipäätöksiä pilvestä

Vaikka monet it:hen liittyvät ismit kuolevat, pilven kuolemaan Mäkinen ei usko. Pilvipalveluiden osuus it-palveluista tulee kasvamaan, mutta ne eivät hänen mielestään ole kaikilta osin vielä niin kypsiä, että niihin kannattaisi hypätä kauhean syvälle.

Mutta kyllä Lähivakuutuksessakin mietitään pilviasioita.

”Me pohdimme pilveen siirtymistä tapaus tapaukselta. Mitään mahtipäätöstä, että pilveen mennään vuonna 2012, emme missään nimessä tee. Pakkoa mennä pilveen emme näe olevan.”

Vakuutusyhtiö on käynnistämässä yhtä it-hanketta, jonka toimittajia se parhaillaan evaluoi. Sen saamista tarjouksista viisi tai kuusi on Mäkisen mukaan pilvipalveluihin perustuvia.

Myös sähköpostijärjestelmän uusiminen on hänen mukaansa pian ajankohtaista, ja silloinkin pilvestä toimitettu ratkaisu nostaa päätään.