Jospa nuoret ovat sittenkin oikeassa?

On kai geeneihin koodattu, että keski-ikäisten tulee järkyttyä nuorten mielipiteistä ja käyttäytymisestä. Ei meidän nuoruudessa -asenne tuntuu yhtä tavalliselta kuin sekin, että omassa nuoruudessamme muka hiihdettiin kesät talvet vielä yliopistollekin ja aina oli vastamäki.

Tämä nuorten paheksuminen ulottuu myös työelämään. Viime aikoina on pohdittu sitä, kuinka työelämään on nousemassa sukupolvi, joka on niin pilalle hemmoteltua, ettei se halua tehdä typerinä pitämiään tehtäviä vaan haluaa tehdä asioita, joilla on merkitystä.

Mitä röyhkeyttä! Me keski-ikäisethän olemme jo vuosikymmeniä tehneet täysin joutavanpäiväisiäkin rutiineja vain siksi, että se on ollut tapana. Mikä tämä nykynuori luulee olevansa, jotta voi katkaista nämä perinteet?

Julkistimme taannoin kansainvälisen tutkimuksen, jonka mukaan kolmasosa nykyopiskelijoista pitää internetiä yhtä tärkeänä välttämättömyytenä kuin ilmaa, vettä, ruokaa ja suojaa.

Joidenkin mielestä tämä oli järkyttävää. Ilman vettä kuolee, miten ihmeessä internetin hömpötykset voi rinnastaa veteen? Vielä kummallisempaa oli joidenkin mielestä se, että osa nykynuorista piti internettiä jopa tärkeämpänä kuin autoa, treffeillä käymistä ja juhlimista. Kyllä meidän nuoruudessamme juhliminen oli kaikkein tärkeintä.

Jos asiaa pohtii tarkemmin, ymmärtää kuitenkin nuorten nettiuskon. Tämä sukupolvi on syntynyt ja kasvanut netin kanssa.

He ovat tehneet koulutyönsä sähköpostin ja erilaisten yhteisöllisten alustojen avulla (Opit, Wilma). He ovat pikaviestitelleet kavereidensa kanssa läksyistä, he eivät marssi kirjastoon projektitöitä tehdessään vaan klikkaavat itsensä nettiin. He ilmoittautuvat jalkapallojoukkueensa treeneihin Nimenhuuto-palvelussa ja hakevat yhteishaussa opiskelupaikkaa internetin avulla. Jos tämä sukupolvi haluaa hoitaa asioitaan, he eivät enää edes ajattele virastotiskin äärelle marssimista.

Internetistä on tullut uusi sähkö- tai vesijohtoverkosto, ilman sitä on vaikea elää, eikä mikään toimi niin kuin haluaisi.

Internetin merkitys kasvaa koko ajan, kun nyt sieltä ei enää vain haeta tietoa, vaan se on yhä vahvemmin myös sosiaalisen elämän jatke ja tärkeä vuorovaikutuksen kanava.

Aiemmin mainitsemani tutkimuksen mukaan 40 prosenttia kyselyn yliopisto-opiskelijoista vastasi, että internet on heille tärkeämpi kuin treffeillä käyminen, ystävien tapaaminen tai musiikin kuuntelu.

Kun aiemmat sukupolvet ovat pitäneet tapaamista kasvotusten tärkeänä, tulevat sukupolvet haluavat kohdata ihmisiä verkon välityksellä.

On kuitenkaan turha heristää etusormea ja syyttää nuoria epäsosiaalisuudesta. Nuoret eivät suinkaan ole korvanneet kaverisuhteitaan Facebookin, Mesen, Twitterin, Google+:n ja muiden sosiaalisen median kanavien avulla.

Päinvastoin. Niiden avulla nuoret ovat yhä tiiviimmin yhteydessä niihin kavereihinsa, joita he tapaavat koulussa ja harrastuksissa muutenkin. Tai sitten he tapaavat siellä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samanlaisista asioista kuin he itsekin.

Internetin avulla pienoislentokoneiden harrastaja löytää toisen harrastajan ja harvinaisen koirarodun omistaja toisen. Samalla nämä sosiaalisen median kanavat mahdollistavat yhteydenpidon myös niihin ihmisiin, joihin olisi muuten hankala pitää säännöllisesti yhteyttä, kuten toisella puolella maailmaa oleviin vaihto-oppilasvuoden kavereihin.

Joillakin särähti korvaan se, että jopa joka neljäs opiskelija (27 prosenttia) piti Facebookia tärkeämpänä kuin juhlimista, treffeillä käymistä, musiikin kuuntelua tai kavereiden kanssa oleskelua.

Joissakin maissa Facebook rankattiin jopa ykköseksi, tärkeämmäksi kuin ystävien tapaaminen. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon nimenomaan se, että nuorille on aivan yhtä luonnollista kuulla kavereiden tekemisistä Facebookin välityksellä kuin kasvotusten tai puhelimessa. Väline on vain väline ja sisältö ratkaisee.

Työelämän kannalta nämä nuoret ovat iso mahdollisuus. Meille on tulossa työelämään sukupolvi, jolle asioiden hoitaminen ja työpaikan suhteiden vaaliminen ei edellytä aina kolmen tunnin palaveria neuvotteluhuoneessa kahvin ja pullan kera.

Näille nuorille on yhtä luonnollista hoitaa asiat nopeasti pikaviestitellen ja videoneuvottelussa. Kahvihuonejaarittelut hoidetaan sujuvasti sosiaalisessa mediassa ja kun sitten tavataan kasvotusten, ei jokaista palaveria tarvitse aloittaa kerraten viimeisen kuukauden kuulumisia small talkilla.

Työelämään on tulossa sukupolvi, joka osaa toimia tehokkaasti, viestiä nopeasti ja verkostoitua. Nykynuoret ymmärtävät myös sekä yksityiselämän että työelämän ihmissuhteiden merkityksen, siksi he myös vaalivat niitä. Nuorilla on kyky hakea tietoa, jalostaa sitä sekä löytää aina oikea asiantuntija.

Monessakin johtoryhmässä taitaa olla palaverin ja palaveripullien paikka, jotta nämä lahjakkuudet saadaan myös yritysten käyttöön. Olisiko syytä katsoa peiliin ja miettiä, onko nyt aika heittää osa perinteistä romukoppaan?

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (19 kappaletta)

Re: Jospa nuoret ovat sittenkin oikeassa? 16.11.2011 15:09

Jos esim. nykyiltä 40+ oltaisiin kysytty nuorina (ja kysyttynkiin) mitä ilman et voi elää niin listalla olisi ollut: Kaverit ja puhelin, nykyään netti=kaverit, puhelin ja vähä muutakin. Ei tässä mitään uutta ole, ehkä vain muisti pätkii ja kuvitellaan että vain oma aika oli se oikea aika.

Fugit185 Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje