Hei maailma!

Tietotekniikan tutkija Brian Kernighan dokumentoi 40 vuotta sitten julkaistuun kirjaansa "A Tutorial Introduction to the Language B" tiettävästi ensimmäisen Hello world -ohjelman.

Hei maailma on legendaarinen tietokonesovellus, jonka jokainen ohjelmoinnin alkeita joskus tapaillut tunnistaa. Se printtaa näytölle tekstin "Hei maailma", ei enempää eikä vähempää.

Vaikka Hello worldin käyttö rajautuukin lähinnä käyttöympäristön testaamiseen, on sen merkitys kahta datastringiä suurempi.

Harva asia yhdistää koodareita globaalisti niin kuin muisto siitä, milloin ja millä kielellä ensimmäistä kertaa nuo kaksi sanaa tulosti.

Yleensä ne tulostetaan yksin ja omassa kotona, seurana ainoastaan kuvaruudun kelmeä loiste. Se on yhteisöllistä yksinäisyyttä - ja palkitsevaa sellaista.

Tilastoja on aiheesta vaikea löytää. Useamman kuin joka toisen tuntemani ohjelmoijan kohdalla Hello world on tullut vastaan jo ennen kuin peruskoulu, tai ainakaan lukio oli suoritettu.

Ei kuitenkaan ohjatusti koulun penkillä, vaan kotona kaverin, isoveljen tai manuaalin innoittamana.

Meidän insinöörien luvatussa maassamme voi suorittaa ylioppilaskokeessa lukuisia perinteisten kielten kokeita mutta ei mitään tietotekniikkaan viittaavaakaan.

Liioittelematta lainkaan voi sanoa, että suurin osa ylioppilastutkinnon suorittaneista joutuu tulevissa töissään päivittäin tekemisiin tietoteknisten laitteiden kanssa - paljon todennäköisemmin kuin ranskan, saksan tai ruotsin kielen.

Voisikin miettiä, että tekisikö yleissivistyksellemme hyvää, jos ylioppilas ymmärtäisi, etteivät ohjelmat sada pilvestä. Tai jos satavatkin, niin miten ne sinne päätyvät. Pelkästään toimisto-ohjelmien käytön opettelu ei innovatiivisuutta tue.

Peruskoulun ja lukion tietotekniikan opinnot ovat vapaaehtoisia, ja ne painottavat tietoyhteiskunnan valmiuksia ohjelmointiosaamisen sijaan.

Vapaaehtoisuutta kannatan minäkin, ja pragmaattisesti tietotekniikan osaamiselle voisikin tehdä tilaa vapauttamalla toisen kotimaisen kielen opinnot valinnaiseksi.

Hello World -sovelluksen kirjoittamistaidolla on paljon enemmän globaalia tartuntapintaa kuin yhdelläkään reunaeurooppalaisella kielellä.

Harvasta tulee huippukoodaria, mutta jokainen, joka on oman annoksensa ohjelmoinut, on sisäistänyt myös aimo määrän logiikkaa, tietokoneen ja -verkon toimintaperiaatteita sekä sen, kuinka tärkeää jatkuva suunnittelu on lopputuloksen kannalta.

Näiden osaamisalueiden hallinta tekisi hyvää esimerkiksi julkishallinnon it-hankkeissa, myös tilaajan leirissä.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (4 kappaletta)

Re: Hei maailma! 14.2.2012 8:44

Bittiopinnot korvaamaan ruotsinkielen pakko-opiskelun olisi jättiharppaus järjen käytölle tässä maassa.
Vaikka suomalaiset ovat varsin koulutettua kansaa, tietotekniset taidot ovat pintapuolisia ja syvään ytimeen mentäessä edes hetkeksi, suurin osa kääntää päänsä, peittääkseen tietämättömyytensä.

Dalai Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje

Teit ilmoituksen epäasiallisesta viestistä.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.

Default=Ole hyvä ja tarkista, että vastauksesi on kuvan teksti. Voit vaihtaa kuvaa kuvan napsauttamalla "Uusi kuva"

Re: Hei maailma! 25.2.2012 10:20

Olen kohta 30 vuoden aikana kouluttanut milloin mitäkin väkeä ohjelmoinnin perusteisiin, kun on pyydetty. Kurssit ovat olleet taatusti laadukkaita, käytännönläheisiä ja hauskoja. Ikähaitari on ollut peruskoululaisista eläkeläisiin ja kurssien tavoitteena milloin harrastus, milloin ammatti.

Koko tuosta valtaisasta porukasta on lopultakin ottanut opetettuja asioita käyttönsä ehkä se tusina, jotka koulutin täsmäkurssilla tietyn yhtiön tiettyyn tehtävään. Noilla kaikilla oli muuten jo jonkinlainen pohja ennestään.

Ohjelmoinnin opettamisen lisääminen kouluissa olisi turhinta, mitä kuvitella saattaa. On pelkkä myytti, että ohjelmoinnin taidot on opittava nuorena. Itse aloitin vasta 25-vuotiaana , mutta ei se ole menoa eikä tuottavuutta haitannut. Utelias ja oppimiskykyinen oppii uutta koko ajan. Basicilla ja PL/M:llä aloitettiin, nyt mennään jo Javan jälkeisessä ajassa, kieli kuin kieli sujuu auttavasti, mukaan lukien oliot ja sulkeumat.

Peruskoululla on tärkeämpiä tehtäviä kuin pakko-opettaa tietotekniikkaa ihmisille, jotka käyttävät sitä vain välineenä. Jotka lisäopintoja tarvitsevat, löytävät kyllä lisäkursseja pilvin pimein.

Neiti/Rouva sijoittaja-enkelin pakkoruotsi-populisimi on säälittävä ja ammattitaidoton purskautus.

Arska Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Re: Hei maailma! 3.3.2012 17:30

Eikös kouluissa yhä opeteta matematiikkaa ja logiikka, joihin tietokoneet perustuvat?

Matti Kinnunen Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Katso kaikki kommentit (4 kappaletta)