CIO 100 -BLOGI
Ari Uusikartano, 14.10.2011, 9:39Tietojohtamisen pyhä kolminaisuus – prosessit, tieto ja turvallisuus
Jatkuva toiminnan tehostamistarve pakottaa tietohallinnon uudistumaan
muuta organisaatiota nopeammin. Tietojohtamisessa on siten kyettävä
ennakoimaan toiminnan muutoksen synnyttämät kehitystarpeet. On entistä
vähemmän aikaa reagoida; toimintamallit ja palvelut on pyrittävä rakentamaan
mahdollisimman joustaviksi. Kapasiteetin, perusjärjestelmien sekä tuki- ja
kehityspalvelujen muuttuminen tähän suuntaan on vasta alussa.
Toiminnan painopiste siirtyy nopeasti tekniikan hallinnasta tietoon tekniikan merkitystä mitenkään väheksymättä. Tietoteknologian ja tietoympäristön sekä substanssitoiminnan integroitumisen tulee olla erityisesti johtamisessa täydellistä niin strategisella kuin toiminnallisellakin tasolla.
Muutosta tehtäessä on kyettävä puhumaan ihmisistä, toiminnoista ja prosesseista eikä myymään asioita tekniikkahankkeiden kautta. Tietosektorin johtajan roolin on muututtava organisaation strategiakehitystä eteenpäin ja innovaatiojohtamisen suuntaan vieväksi uudistajaksi.
Tiedon turvaamisen rooli ei vähene, päinvastoin. Turvallisuustoiminnan kehittämisessä on huomioitava ennen muuta se, että sen tulee olla toimintaa mahdollistava eikä rajoittava tekijä. Tietoturvallisuuden hallinnan edellyttämä järjestelmien ja toimintojen harmonisointi yleensä hidastaa ja rajoittaa organisaation toimintaprosesseja.
Tietoturvan on toiminnallisesti pidettävä paha ulkona, tiedot sisällä ja kriittiseksi luokiteltujen toimintojen ja palvelujen on toimittava. Turvallisuus ei kuitenkaan saa jumiuttaa toiminnan joustavuutta.
Koska mobiliteetti on muuttanut maailman, ja siten kontrolloidun käyttöympäristön tuoma suoja on menetetty, turvallisuuskonseptin on muututtava laitteiden ja verkon suojaamisesta ja vakioimisesta tiedon suojaamiseksi. Tietoon on päästävä käsiksi millä laitteella tahansa ja lähes mistä tahansa.
Ongelma on ratkaistavissa esimerkiksi siten, että tietoa käytettäessä tulevat ja menevät pyynnöt sekä tiedot kulkevat suojauskerroksen lävitse. Laitteella ei sinänsä ole merkitystä, kunhan turvallisuusarkkitehtuuri ja pääsyn- ja oikeuksienhallinta on oikein rakennettu.
Etuna on se, että hyödyntäjä ei näe turvallisuusratkaisuja ja kokee käytön helppona. Haasteena on kuitenkin se, kuinka luodaan turvallisuuskulttuuri, jos kaikki on näennäisen yksinkertaista. Perusajatuksena tulee olla, että tietoympäristö on rakennettava siten, että tiedon jakaminen on helppoa.
Tiedon arvoketjussa yksittäisellä irrallisella tiedolla on hyvin vähän suhteellista arvoa. Esimerkiksi prosessiseurannasta saatavalla tosiaikaisella tiedolla on yleensä arvoa vain hetkellisesti. Kontekstiin sidottu, metatiedolla varustettu tieto on huomattavasti edellisiä arvokkaampaa. 7Ristiin käytettävä, vertailtavissa oleva tieto on taas huomattavasti sitä arvokkaampaa.
Älykkäälle organisaatiolle on suurin hyöty tiedolla varustetusta tiedosta, sillä järjestelmät eivät vielä toistaiseksi pysty kehystämään tietoa ilman metatiedon kaltaista merkitsemistä. Hyödyllisintä on tieto, joka on saatavissa tietovarannoista käyttöön ja analysoitavissa eri näkökulmista ja tarpeista lähtien. Tietovarantojen tulee siten olla rajapinnoiltaan avoimia, jotta tiedon hyödynnettävyys taataan.
Huomattavaa on, että tiedon analysoinnissa asiantuntemuksen on oltava korkealla tasolla. Kehittyneen visualisointitekniikan avulla tietoanalyyseistä on helppo tehdä vakuuttavia esityksiä, mutta jos osaaminen sisällön lähtökohdista ja viitekehyksestä on vajavainen, laatu ei parane, ja tehtävät johtopäätökset ja toimenpiteet voivat olla vääriä. Tietojohtamisessa ja tiedon hyödyntämisessä tiedon määrä ei edelleenkään korvaa ymmärryksen puuttumista.
Kirjoittaja on vuorotteluvapaalla oleva ulkoasiainministeriön tietohallintojohtaja, joka valittiin Tietoasiantuntijat ry:n toimesta syyskuussa Vuoden 2011 Tietojohtajaksi.
CIO 100 -BLOGI
Marco Halén, 20.1.2012 14:21Toimintavarmaa tuottavuutta
Tuottavuuden parantaminen on meille välttämättömyys paitsi yritysten tasolla myös kansakuntana. »
