CIO 100 -BLOGI
Raimo Mäenpää, 16.9.2011, 14:17Sinisiä ajatuksia finanssikriisistä
Kaunis kuulas syyspäivä, sikäli kun se sattuu vapaapäivälle, antaa
pohdiskeluun taipuvaiselle tietohallintojohtajalle tilaisuuden Konsta
Pylkkäsen ”sinisiin ajatuksiin”.
Ehkäpä meneillään oleva it-strategian uudistaminenkin osaltaan aktivoi laajempien kokonaisuuksien ja ilmiöiden pohdiskeluun.
Syksy on luonnossa ja maataloudessa sadonkorjuun aikaa. Syksyllä kootaan kasvukauden aikana syntynyt vuoden tulos ja jaetaan se yhtäältä talven kulutukseen ja toisaalta siemeneksi seuraavaan kasvukauteen. Hyvän vuoden sattuessa ylijäämällä voi nostaa elintasoa, säästää pahan ajan varalle tai vaikkapa laajentaa toimintaa uusille alueille. Kovina aikoina sato ei riitä edes kahden ensin mainitun tarpeen peitteeksi.
Aikoinaan seuraukset olivat suoraviivaisia ja kolkkoja, ellei vanhaa ylijäämää ollut säilöttynä aittoihin. Eikä siitä nyt niin hirmuisen pitkä aika ole; viimeisin suuri nälänhätä kuului vielä mummoni kertomuksessa äitinsä lapsuudesta.
Teollistunutta yhteiskuntaa syksy ei rytmitä aivan yhtä voimakkaasti. Kvartaalitaloudessa eletään vielä viimeinenkin neljännes ennen kuin vuoden tulos on selvillä. Saaliskaan ei enää ole käsin kosketeltavissa vaan ilmenee siististi rahaksi muutettuna tuloslaskelman alimmalta riviltä. Moderni yhteiskunta on kehittänyt nokkelia menetelmiä varastoida rahaksi muutettu tulos vaikeiden aikojen varalta. Katovuoden kohdatessa tukeva ja terve tase antaa yrityksille mukavasti peliaikaa palauttaa kannattavuus kuntoon. Yrityksen toiminta jatkuu niin asiakkaiden, työntekijöiden, omistajien kuin koko ympäröivän yhteiskunnankin iloksi.
Teollinen yhteiskunta on vapauttanut näppärästi materian raadollisuudesta, mutta samalla on syntynyt uusi abstrakti ympäristö, jonka kaikki vaikutukset ja ilmiöt eivät ole toivottuja ja myönteisiä.
Palvelemaan tarkoitetut rahamarkkinat tuntuvat viimeaikoina hamunneen maailmantaloudessa isännän roolia. Ensin keksityn tuloksen muodossa markkinoille ”talteen” työnnetty roska romahdutti rahamarkkinoiden sisäisen luottamuksen ja pysäytti rahan saannin terveeltäkin yritystoiminnalta.
Juuri, kun tästä sotkusta oltiin pääsemässä, on joidenkin kansantalouksien taipumus syödä tulevienkin vuosien sato etukäteen saanut rahamarkkinat taas sekaisin. Koska yritystoiminta ei selviä ilman toimivaa rahoitusta, alun perin rahamarkkinoiden sisäisetkin ongelmat heijastuvat voimakkaasti liike-elämään ja koko yhteiskuntaan. Entisaikoina vilja-aittaan pesiytynyt rotta voi syödä sadon mutta myös levittää ruttoa isäntäväkeen.
Mitä tämä nyt sitten tietohallintoon kuuluu? Eihän sinisillä ajatuksilla tarvitse aina yhteyttä arkeen ollakaan, mutta tekeepä mieli hakea jotain yhteyttä tähän omaan ympäristöön. Tietohallintojohtajan tehtävässähän on eduksi olla yleiskiinnostunut, tunnistaa ilmiöitä sekä niiden syitä ja vaikutuksia. Näin voi valmistautua eteen tuleviin uusiin tilanteisiin.
Pelkästään se, että maailmantalous ei toimi nykyisellään ilman tietotekniikkaa, ei ole kovin palkitseva havainto, ja lisää samankaltaisuutta pitää hakea systeemisellä tasolla.
Rahoitusmarkkinoita vastaavia riskejä voi syntyä myös tietohallinnossa, kun ulkoistetaan heppoisin perustein. Voi syntyy vakava riippuvuus sellaisesta ulkopuolisesta toimijasta, jolla on aivan omat tavoitteensa. Intressien yhdensuuntaisuus on hyvä varmistaa ja ajoittain tarkistaa. Tämä ilmiö liittyy tietenkin kaikkiin keskeisiin liiketoimintajärjestelmiin, joiden muodostamaa operatiivista riskiä on tietohallinnossa jo totuttu vahtimaan.
Tietohallinnolle tuttu ilmiö on myös käytössä olevien ratkaisujen virheellinen soveltaminen, jota vastaan on hyvä löytää tehokkaat mutta silti käyttäjälle siedettävät kontrollit.
Tuoreessa muistissa on huiman vahingon tehnyt ranskalainen meklari. Entä kuinkahan usein yrityksen väärää päätös syntyy asiallisen järjestelmän sisältämän laaduttoman informaation innoittamana? Vaikka näissä tapauksissa väärinkäytöksestä vastaa tiedon tuottaja enemmän kuin sen käyttäjä, voivat vahingot olla silti yhtä vakavia. Tiedon laadun merkitys näyttää kasvavan automaation ja edistyksellisen analytiikan myötä, ja sen varmistamiseen saamme vielä paneutua useita kertoja.
Kolmas samankaltaisuus ilmenee asenteessa itse markkinoihin, niiden toimintaan ja ennustettavuuteen. Spekulantteja löytyy myös tietotekniikasta, ja usko kulloistenkin innovaatioiden autuaaksi tekevään voimaan on joskus puhuttelevaa.
Vastaavasti niille, jotka suosivat matalan riskitason varmoja sijoituksia, löytyy vastinpari tietohallinnon säilyttävistä voimista, joille kaikkia muutoksia on aiheellista ja turvallista ensin pontevasti vastustaa. Riskin ja hyödyn tasapainon löytäminen on tietohallintotyössä erinomaisen kadehdittava taito. Se säästää paitsi muutoksia toteuttavaa organisaatiota myös rahaa ja aikaa.
Entä miten mahdollisia vaikeuksia hoidetaan? Siinä, missä poliitikot pyrkivät ottamaan rahamarkkinoita hellään mutta määrätietoiseen ohjaukseensa, tietohallinnon tulisi hakea läheistä yhteyttä liiketoimintaan. On tärkeätä varmistaa, että on ymmärtänyt yrityksensä tavoitteet oikein ja että tuottaa oman yrityksensä haasteisiin liittyviä ratkaisuja.
Epäilemättä yrityksen toimiala, kulttuuri, johdon persoonallisuus sekä markkinatilanne vaikuttavat siihen, haetaanko reippaita avauksia vai keskitytäänkö pragmaattisesti toiminnan määrätietoiseen kehittämiseen. Molemmille lienee yhteistä se, että tulevaisuuden himoitut tavoitteet voi saavuttaa vain pysymällä tänään mukana pelissä.
CIO 100 -BLOGI
Marco Halén, 20.1.2012 14:21Toimintavarmaa tuottavuutta
Tuottavuuden parantaminen on meille välttämättömyys paitsi yritysten tasolla myös kansakuntana. »
