CIO 100 -BLOGI
Antti Koskelin, 12.12.2011, 9:20Positiivista yläkierrettä ketterästi
Mitä, miten, miksi - onko sinulla aikaa pysähtyä miettimään
toimintamallejasi?
Olen viimeisen kuukauden aikana lukenut läpi lukemattoman määrän teknologiatrendejä käsitteleviä artikkeleja. Jokaisessa toistuvat samat teemat: mobiliteetti, pilvipalvelut, analytiikka, muistinvarainen tiedonkäsittely, kuluttajistuminen, sosiaalinen media ja niin edelleen.
Lähes jokaisessa artikkelissa ja tutkimuksessa on toistettu teknologisten muutosten nopeutumista. Se mihin ennen meni kymmenen vuotta, toteutuu nyt vuodessa.
Laitetaan nyt uuden teknologian mahdollistajat syrjään hetkeksi. MITÄ-teeman sijasta haluan nostaa esille MITEN-teeman, jonka uskon lyövän itsensä todenteolla läpi, tehostavan meidän kaikkien työskentelyä ja tuovan uutta puhtia sekä tietotekniikkaan että tuottavuuteen.
Ketteryys rakentaa onnistumisen elämyksiä
Mikko Kosonen nosti ketteryyden keskeiseksi teemaksi kirjassaan Fast Strategy ja on sittemmin tuonut ketteryysoppejaan aina valtionhallinnon toimintatapoihin saakka.
Itselläni oli ilo työskennellä Mikon lähellä vuosia ja seurata hänen energistä johtamistaan, jossa ketteryys ei ollut ainoastaan sanahelinää vaan osa jokapäiväistä toimintaa. Mikon määritelmä ketteryydelle, nopeus + joustavuus, on juuri sitä, mitä käyttäjät ja yritysjohto odottavat modernilta tietotekniikalta.
Missä sitten menee ketterien menetelmien käytettävyyden raja? Itse haluan uskoa, että raja menee meidän jokaisen uskomuksissa ja tottumuksissa. Minusta lähes kaikki projektit voidaan toteuttaa ketterässä hengessä, ja kaikkia palveluita voidaan tuottaa ketterillä menetelmillä.
Itselläni on kuluvan vuoden aikana ollut ilo seurata energisoivaa henkeä, joka poikkeuksetta huokuu ketteristä projekteista, oli sitten kyse perinteisestä kehitysprojektista tai modernista pilvipalvelusta.
Kun pitkäkestoisen määrittelyvaiheen sijaan päästään muutaman viikon rypistyksellä näkemään konkreettinen ja toimiva kokonaisuus, onnistumisen riemu vie vauhdilla eteenpäin. Samalla koko projektitiimi oppii, miten toimiva kokonaisuus viedään loppukäyttäjille jo ennen kun varsinainen julkaistava versio tulee käyttöönottovaiheeseen.
Uudenvuoden lupaukset 2012
Haastan kaikki tietotekniikan parissa työskentelevät ottamaan ketteryyden avaintavoitteeksi sekä ensi vuoden tavoitteissa että uudenvuodenlupauksissa.
Maailman myllerryksissä kaivataan nopeutta ja joustavuutta – ja sitä, jos mitä, saadaan ketterillä menetelmillä. Samalla rakennamme työyhteisöä, joka kokee onnistumisen elämyksiä, suuntaa jatkuvasti toimintaansa ja levittää ympärilleen positiivista yläkierrettä!
Vai että seurata Mikon energistä johtamista. Antti on kyllä mukava mies, Mikkostakaan ei ole pahaa sanottavaa mutta toistaalta Mikko ei kyllä näkynyt organisaation sisällä mitenkään. Ainakaan organisaation kehittäminen tai järkevien toimintamallien jakaminen eivät kuuluneet Kososen hommiin
Täyttä asiaa. Minä olen Antin kanssa tismalleen samaa mieltä tuosta ketteryyden tarpeesta. Se on se suomalaisen kilpailukyvyn menestystekijä. Sitten tulee iso MUTTA. Kuten palikkatestissä voi jokainen sen itsekin todeta, ei kuutiota oikein tahdo saada sopimaan reikään. Toisin sanoen: ERP -järjstelmä on tilausohjautuvassa tuotannossa juuri teknologiatoteutuksensa tähden lähes mahdoton kuutio sorvattavaksi palloksi. Tuolla netissä vilahtaa aina lyhenne OLTP, kun kyse on ERP'eistä. ERP-järjestelmät ovat nk. transaktiojärjestelmiä, joiden yksi ominaisuus ja tuotannonsuunnittelun kannalta vaikea pala on se, että ne eivät salli laskentaa välimuistissa, vaan kuten kunnon kirjanpidossa kuuluukin, tapahtumat tallentuvat aina kovalevylle.Ne toimivat "on-line", kun muutosten hallinnassa pitäsi suunnittelijan suunnitella "off-line" ja tutkia vaihtoehtoisa tuotantoketjuskenaarioita varmistellessaan toimituspäiviä ja lyhennellessään läpimenoaikoja. Ajatelkaa vaikka, kuinka organiaatiorajojen yli aikataulutetaan koko tuotantoketju uudestaan komponenttituotannosta loppukokoonpanoon? Ja ERP-toimittajat varoittavat siiloista tai erillisjärjestelmistä. Nämä uudet APS(Advanced Planning & Scheduling) tai suomenkielellä tuotannonsuunnittelujärjestelmät ovat oma IT-teknologiansa, eivät erillisiä järjestelmiä, kun ajattelee, että niiden ominaisuudet ovat sellaisia, joita ERP'eissä ei ole. Ja tietenkin ne integroituvat ERP'eihin. Haluan lopuksi sanoa, että nämä uuden teknologian APS - järjestelmät helpottavat IT -johtajien työtä. Ei tarvitse käynnistää taas uutta IT-projektia CIO:n päänvaivaksi, ts. käynnistää sorvia kuution muotoilemiseksi palloksi, vaan käy ostamassa sen valmiin pallon ja hups: se putoaakin siihen reikään. Abradacabra! Ja taas saa pitkästä aikaan ajatella toisin, saa luvan tehdä prosessit joustaviksi:"Think Different", sanoi eräskin amerikkalainen.
Lisään edelliseen vielä, että APS-järjestelmät ovat usein myös yhdistelmiä MES (Manufcturing Excecution Systems) - järjestelmien kanssa. APS + MES -yhdistelmä merkitsee seuraavaa: aina, kun tuotantoketjun aikataulu muuttuu, päivittyvät tiedot samaan aikaan myös tuotantoon MES-järjestelmien tuotantonäyttöjen kautta. Toisaalta MES syöttää ajantasatietoa ERP'ien lisäksi myös APS-sovellukselle, jolloin tuotannonsuunnittelu voi reagoida etukäteen esim. materiaalipuutehäiriöön eikä, vasta kun tilausta jo valmistetaan tuotannossa. Ja taas palvellaan sitä tuotannon ketteryyttä ja joustavuutta, kun ei suotta aiheuteta pullonkauloja tuotantoon. Vaikka jäikin joulupukin kontista, lukekaapa vaikka kirja "Information Technology for Manufacturing: Reducing Costs and Expanding Capabilities"... ja jo silmät kirkastuvat. Oikein hyvää tulevaa vuotta!
CIO 100 -BLOGI
Marco Halén, 20.1.2012 14:21Toimintavarmaa tuottavuutta
Tuottavuuden parantaminen on meille välttämättömyys paitsi yritysten tasolla myös kansakuntana. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.