CIO 100 -BLOGI
Tarja Berg, 13.1.2012, 11:06Hankesalkku hallintaan
Kun mikään ei riitä, vaikka puoletkin on liikaa. Monesti hankesalkkuja analysoitaessa voi tuntua, ettei mikään riitä tyydyttämään loputonta kehittämisen tarvetta.
Hankesalkut pullistelevat mitä moninaisempia kehityskohteita siinä määrin, että vaikkei käytettävissä oleva raha asettaisikaan rajoituksia, eivät edes yrityksen oman henkilöstön voimavarat riittäisi toteuttamaan puoliakaan esitetyistä tarpeista.
Kehittymishalu ei ole ollenkaan huono asia, on vain pystyttävä poimimaan kehitysehdokkaiden joukosta ne, jotka kulloinkin parhaiten tukevat yrityksen menestystä.
Samaan aikaan epävarmuus taloudesta ja tulevaisuudesta lisääntyy. Kukaan ei pysty kovin suurella varmuudella ennustamaan, mihin suuntaan tuleva kehitys kääntyy, ja millä aikataululla.
Isoiltakin toimijoilta on kuulunut tasaiseen tahtiin uutisia toimintojen sopeuttamisesta, kustannussäätöjen hakemisesta sekä yt-neuvotteluista tai vastaavanlaisista toimenpiteistä.
Tällaisessa tilanteessa, jossa näkyvyys tulevaisuuteen on heikko, myös hankkeiden ohjaus alkaa muistuttaa liukkaan kelin ajoradalla taiteilua. Joka tapauksessa ennakoivan ajon taidoista ei liene haittaa ohjausryhmissä toimiville tai hankesalkun hallinnasta vastaavillekaan.
Painetaanko kaasua, jarrua vai kytkin pohjaan? On erityisen tärkeää, että hankesalkun arviointiin on käytettävissä yhteisesti hyväksytyt tasapuoliset kriteerit ja mittarit.
Yhtenä varsin konkreettisena mekanismina on sitten näiden yhteisten kriteerien pohjalta luokitella hankkeet niihin, joiden kohdalla voidaan painaa kaasua ja keskittää panostukset näihin mahdollisimman nopean ja tehokkaan läpiviennin mahdollistamiseksi
Jos taas päädytään painamaan jarrua, pitää määrittää jarrutusjäljet eli vaikutukset etenemisen hidastumisesta tai peräti lukkojarrutuksesta, jolloin projekti todennäköisimmin lopetetaan kokonaan. Myös kytkimen pohjaan painamisella on vaikutuksensa, vaikka ne eivät ole ehkä ihan niin dramaattisia kuin jarrutusjäljillä.
Jotta tehdyt päätökset pystytään avoimesti perustelemaan, tarvitaan yhteiset ja hyvin kommunikoidut, yhtiön strategiasta ja kilpailueduista johdetut mitattavissa olevat kriteerit hankkeiden arviointiin ja priorisointiin. Näin myös hankkeisiin saadaan kaikkien osapuolien vahva sitoutuminen osoittamalla konkreettisesti lopputuloksen arvo yritykselle.
Ict:n arvo yrityksen menestyksen turvaamisessa korostuu. Ne, jotka pystyvät vaikeinakin taloudellisina aikoina panostamaan toimintansa kehittämiseen ovat etulyöntiasemassa sitten, kun suhdanteet kääntyvät taas paremmiksi.
Ict:n muuttuessa yhä arkipäiväisemmäksi ja osaksi jokapäiväistä toimintaa, yrityksen kehittämispanostuksiin sisältyy lähes aina myös ict:n hyödyntäminen. Hyvin hoidetulla ja tasapainotetulla hankesalkulla pystytään tuottamaan kilpailuetua myös hitaamman kasvun aikana.
Siksi siteeraan mielelläni lausahdusta, joka taitaa alunperin olla Kauko Ollilan kynästä, ”Älä säästä it:stä, säästä it:llä! ”.
Kyllä. Eli kummasta on parempi säästää 5%?
Organisaation liikevaihdosta noin 5% IT-kustannusosuudesta vai 95%:sta liiketoiminnan muista kustanuksista - IT avulla!
Hankesalkku sekä sovellussalkku ovat hyviä keinoja asian jäsentämiseen - koko liikkeenjohdolle.
Salkunhallintakäytäntöjen luominen siten, että läpinäkyvyys liiketoiminnan, johdon ja tietohallinnon välillä tukee rahojen ja asiantuntijatyön maksimivaikuttavuutta on avain siihen, että organisaatio ei tukehdu kehitystyöhön. Useat IT-johtamisen viitekehykset antavat hyviä työkaluja, joilla metriikka ja visualisointi pystytään toteuttamaan. Hankalimpia päätöksiä lienevät silti hankkeiden keskeyttämiset, jos ilmenee, että haluttua vaikuttavuutta ei saavuteta.
Erinomaista tekstiä. Projekti- ja hankesalkunhallinta on nimenomaan se työkalu, jolla yritysjohto toteuttaa yrityksen strategiaa erilaisissa markkintilanteissa. Salkunhallinnan menettelyt antavat hyvät mahdollisuudet suunnata projektisalkkua eli kehitysinvestointeja huomioiden kulloinenkin markkinatilanne.
Lassi Lindblom nosti esiin olennaisen asian - eli strategian ja hankesalkun riippuvuussuhteen.
Kulloinenkin strategia vaatii toteutuakseen toimivan operaatiokokonaisuuden, jota hankesalkuksikin voidaan kutsua. Strategiaa ja sitä toteuttavaa hankesalkkua tulisi kyetä muuttamaan koko konteksti huomioiden, jotta voisimme todeta arjen kohtaavan suunnitteluympäristön. Tästä tilasta onkin jo sitten lyhyempi matka jatkuvaan ja ketterään johtamiseen eli "Agile Managementtiin" - mikä parasta tämä sitten tuo liiketoiminnan ja vaikkapa IT-toiminnot ja palvelut lähemmäs toisiaan, jopa symbioosiin.
CIO 100 -BLOGI
Marco Halén, 20.1.2012 14:21Toimintavarmaa tuottavuutta
Tuottavuuden parantaminen on meille välttämättömyys paitsi yritysten tasolla myös kansakuntana. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.