Elämän jatkuvuus pilvessä

Tällä hetkellä vallitsee vielä ajattelutapa, jonka mukaan pilvipalveluista ei oikeastaan ole liiketoiminnalle kriittisten palveluiden alustaksi.

Syitä on useitakin. Pilvipalvelut toimivat usein toisessa maassa, eikä voida luottaa siihen, että kyseisessä maassa toimitaan itselle sopivien sääntöjen tai toimintamallien mukaan.

Palvelut tuotetaan usean asiakkaan tarpeita ajatellen, ja siksi yrityskohtaiset palvelutoiveet eivät voi olla etualalla. Yrityskohtaiset sopimusehdot ovat yleensä utopiaa. Ehdot ovat samaa kaikille.

Pilvipalveluiden edut, silloin kun ne toteutuvat parhaimmillaan, ovat kuitenkin ylivoimaisia. Siksi onkin ennustettavissa, että pilvipalvelut tulevat yleistymään yhä laajemmilla alueilla.

Ne tulevat leviämään myös liiketoiminnan kriittisemmille alueille. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua huomioimatta kriittisten sovellusten erityisvaatimuksia.

Miten nämä sitten ratkaistaan, jos pilvipalveluiden toimittajien kanssa ei voida sopia mitään erityisehtoja tai varajärjestelyjä liiketoiminnan vaatimusten mukaisesti?

Yksi vaihtoehto on toteuttaa liiketoiminnan jatkuvuuden mahdollistava järjestelmä omaan tai kumppanin konesaliin.

Yksinkertaisimmillaan tämä voisi olla lähinnä kopio kriittisen järjestelmän oleellisimmista tiedoista. Kopiota ylläpidettäisiin säännöllisesti pilvipalvelusta kopioimalla.

Luonnollisesti pilvipalvelusta täytyy löytyä tuki ja rajapinnat tällaisen varakopion tekemiseen. Täydellistä kahdennusta tuskin kannattaa, eikä ole mahdollistakaan rakentaa. Usein kuitenkin vähemmälläkin pärjätään.

Homma toimii myös toisinpäin. Eli omassa konesalissa olevan kriittisen järjestelmän jatkuvuuden voi varmistaa tekemälle kopion jollekin pilvialustalle, kuten Amazoniin.

Tai kriittisen pilvijärjestelmän kopio voisi olla toisessa pilvipalvelussa. Sopivan kevyesti toteutettuna.

Mahdollisuuksia on siis monia. Uusi aika vain tarvitsee uudenlaista luovuutta.

Pilvipalveluiden käytettävyys rakennetaan alunperinkin hiukan eri lähtökohdista kuin perinteiset omassa tai kumppanin konesalissa pyörivät yrityskohtaiset ratkaisut.

Muun muassa kahdennukset ja kapasiteetin hallinta pitää olla toteutettu niin, että voidaan mahdollisimman joustavasti ja vähin (käytännössä olemattomin) katkoin toteuttaa muutoksia pilvipalvelun käyttöalustaan.

Tämä vaatimus takaa jo sen, että käytettävyys on erittäin hyvällä tasolla, muutoshallinta ja muut perinteiset it-työt tehdään isokonemaailmasta tutulla huolellisuudella.

Olettamus sataprosenttisesta käytettävyydestä voi kuitenkin olla vaarallinen, koska sinänsä harvinaisten katkojen sattuessa pilvipalveluissa niiden ratkaiseminen saattaa olla monimutkaista. Vaikutukset voivat olla myös maailmanlaajuisia, ja selityksenä “tää vika on kaikilla muillakin” on aina huono.

Pilveen siirtyminen vaiheittain tulee tapahtumaan joka tapauksessa, ja nyt jos koskaan on aika etsiä isokoneaikojen jämerät toimintatavat it:n eri prosesseille. Uusi maailma on teknologioiltaan hajanaisempi, ja siksi it:n täytyy olla entistä yhtenäisempi.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (1 kappale)

Re: Elämän jatkuvuus pilvessä 21.2.2012 12:53

Pilvipalvelumalli tulee, siitä ei ole epäilystä, ja malli syntyi itse asiassa jo ennen kuin markkinointi keksi terminologian aiheen ympärille.

Pienellä salapoliisityöllä löytää vuosilta 2000-2002 materiaalia monelta taholta (e.g. CTIA, 3GSM World etc.), jossa malli on jo olemassa, Oracle yritti omaa markkinointiterminologiaansa aiheen ympärille, ja sitten Big G&A tulivat mukaan. Ennen tätä mm. AltaVista -tiimi teki alueelle innovaatioita, joita ei kaikkia ole edelleenkään edes vielä hyödynnetty.

Mielenkiintoista muuten huomata, että sekä Googlen, että useat Amazonin pilvipalveluiden arkkitehdit ovat useimmat kotoisin kahdesta kilpailevasta yrityksestä 2000 -luvun vaihteen läheltä ;-)

Pilvipalveluiden yhteydessä on tärkeä ymmärtää, että ratkaisuun siirtymisen. ikävä kyllä. pitää olla sovelluskohtainen. Esimerkiksi ns. "serialisoituvat tietoliikenneintensiiviset laajan käyttäjämäärän" sovellukset sopivat yleensä huonosti pilveen, ainakin ilman hyvin toimivaa "päätevirtualisointia".

Se, että "kokeillaan" kaikki sovellukset ja maksetaan kokeilusta kova hinta, ei ole oikeasti tarpeen, vaan mielummin kannattaa pistää oikeat ihmiset tekemään "network usage characterization", jolla saadaan aika nopeasti kiinni sovelluksen profiili, sopiiko se "pilveen" vai ei.

Suurin pettymys itselleni on ollut se, että keskimäärin mielummin kokeillaan "muutamalla käyttäjällä", kuin se, että pienemmällä työmäärällä ensin selvitetään se, että "onks järkee vai ei". En omalle tiimilleni ikinä sallisi tuollaista "arpapeliä".

Nyt kun ministerit ja muut kannustavat teollisuuden "pilviklusteriin" (CloudCluster? saako tuotemerkkisuojan?), niin erikoista on se, että nämä henkilöt puhuvat usein siitä, joka meni jo ohi, eivätkä siitä, mitä on 5-10v päässä.

Suomen suurehko haaste on puute harrastaa "Gorilla Strategy" tyyppistä teknologian kehittämistä. Keskitymme aivan liikaa siihen, mitä "pilviveikot" ovat jo keksineet sen sijaan, että arvioisimme 5-10 voittajastrategiaa suurehkolla riskillä, luottaen siihen, että 1-2 näistä muuttuvat maailmanlaajuisikisi ilmiöiksi.

With respect,
J