PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Sonja Laakkonen, 16.11.2011, 15:38Voiko tietohallintolain ohittaa yksityissektorilla?
Julkista sektoria on usein moitittu siitä, että sen toiminta on tehotonta ja kallista. Tietohallinnon näkökulmasta tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että samaan asiaan tai aihealueeseen voi olla useita päällekkäisiä tietojärjestelmiä tai kehittämisprojekteja viraston sisällä, kaupungissa, kunnassa tai kuntayhtymässä.
Tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä niiden käyttämiseen kuluu siis liikaa veronmaksajien verorahoja.
Tämän tehottomuuden poistamiseksi on säädetty tietohallintolaki (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/634), joka astui voimaan 1.9.2011. Tietohallintolain tavoitteena on tietohallinnon toiminnan ohjauksen tehostaminen ja julkisten palveluiden saatavuuden sekä yhteensopivuuden edistäminen ja varmistaminen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietohallintoa tulee johtaa kuin mitä tahansa (liike)toimintaa ja luoda kokonaisarkkitehtuuri.
Kokonaisarkkitehtuurilla kommunikointiin saadaan yhteinen kieli johdon ja tietohallinnon välille sekä pystytään karsimaan päällekkäiset kehitysprojektit tai tietojärjestelmät. Kokonaisarkkitehtuuri sisältää seuraavat osa-alueet: (liike)toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit.
Keskeisissä, tämän päivän toimintaa edistävissä kärkihankkeissa tarvitaan myös johtamista ja kokonaisarkkitehtuuria.
Esimerkiksi miten business intelligencen (bi) tai master datan luomisessa voidaan onnistua ilman, että tiedetään, mitä yrityksen keskeiset tiedot ovat tai mistä ne saadaan?
Nämä on kuvattu tietoarkkitehtuurissa, jota kutsutaan myös informaatioarkkitehtuuriksi, ja se on osa kokonaisarkkitehtuuria. Tai kuinka kehittää infrastruktuuria, jos ei tiedetä, mitä ja millaista on jo olemassa. Tai jos näitä kehittämiseen tähtääviä projekteja ei johdeta.
Julkisella puolella on tehty paljon pitkäjänteistä työtä tietohallinnon johtamisen eteen, paljastaa Tietohallinnon johtaminen Suomessa 2011 -tutkimus. Siitä myös selvisi, että julkisella puolella ict-toimintojen johtamista ei pidetä niin vieraana alueena kuin yksityisellä puolella. Kysymys kuuluukin, että voidaanko yksityisellä sektorilla jättää tietohallintolaki huomioimatta?
Tutkimuksesta selvisi myös se, etteivät kaikki kriittiset toiminnan osa-alueet osallistu tietohallinnon johtamiseen.
Voiko tästä uudesta laista vetää johtopäätöksen, että julkisella puolella ollaan tietohallinnon toiminnassa ja sen johtamisessa siirtymässä johtamisen kategoriaan, kun taas yksityisellä sektorilla tietohallinnon toiminta nähdään osaamisalueen ja tukitoiminnon alueena?
Liiketoimintajohdon ja tietohallinnon tulee tietää oman toimintansa sijoittuminen, jotta molempien lyhyen ja pitkä aikavälin tavoitteet saadaan täytettyä.
Nähtäväksi jää, miten kauan menee, ennen kuin yksityisellä sektorilla otetaan tietohallintolaki käyttöön ja uskalletaan asettaa pitkäaikaisia tavoitteita ja tehdä investointeja tietohallinnon johtamisen ja kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen.
Lähteet:
-Tietohallinnon neljä kategoriaa
https://www.tietohallintomalli.fi/artikkeli/2011-05-31/tunnista-tietohallinnon-nelja-toimintakategoriaa
-Tietohallinnon johtaminen Suomessa 2011
http://www.sofigate.com/uutiset/2011/04/01/suomalaisyritykset-edelleen-huonosti-varautuneita-it-palveluiden-h%C3%A4iri%C3%B6tilanteisi
-Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/634 (Tietohallintolaki)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634
-500 suurimman suomalaisyrityksen ICT-investoinnit -tutkimus
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/tutkimukseen+tuli+uusi+peluri/a646632
PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Sonja Laakkonen, 16.11.2011 15:38Voiko tietohallintolain ohittaa yksityissektorilla?
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.