Tietoviikko
27.10.2011 12:46

Millainen on huomisen tietohallintojohtaja?

4.5.2012 11:22

Ollako vaiko ulkoistaa

Etusivu Artikkelit Blogit CIO 100 Info   Microsoft Areena White papers

CASE

25.10.2011, 9:09

Kuopio - tulipalojen sammuttajasta "strategiaohjuriksi"

Johdanto

Suomen yhdeksänneksi suurimmassa kaupungissa, vuonna 1775 perustetussa Kuopiossa, on 97 000 asukasta ja koko Kuopion vaikutusalueella elää 600.000 ihmistä. Kuopio on yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista ja merkittävä yliopistokaupunki. Kaunis luonto ja viihtyisä, palvelutasoltaan erinomainen elinympäristö tekevät Kuopiosta houkuttelevan asumispaikan - elämänlaadun kaupungin.

Kaupungin tietohallinto, tietohallintojohtaja Jukka Vornasen johdolla, vastaa kaupungin yhteisten tietohallintotoimintojen johtamisesta sekä yhteisten tietotekniikkaratkaisujen ohjauksesta ja kaupungin tietohallintostrategian ja kehitysohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta. Tietohallinto määrittelee asiakkaidensa, Kuopion kaupungin palvelualueiden, kanssa mitä ict-palveluita pyritään tuottamaan sekä varmistaa, että asiakkaan varsinainen palvelutoiminta saa riittävän tuen tietoteknisistä ratkaisuista.

Historia

Kuopion kaupungin tietotekniikan hyödyntämisen moderni historia alkoi runsas 30 vuotta sitten. Alkutaipaleen toiminta oli innostunut ja vahvasti tietotekniikan ehdoilla tapahtut valloitusretki; ”käenpoika” sai rauhassa kasvaa varsin pitkälle omilla ehdoillaan, kunhan se vain pystyi tuottamaan arkipäivän työhön riittävästi rationointihyötyjä.

Vuosikymmenten saatossa tietotekniikan hyödyntämiskustannukset kuitenkin nousivat yhä kiihtyvällä tahdilla. Substanssijohto alkoi pitää atk:ta kiusallisena kustannuseränä, jonka sisälle ei ollut menemistä, kun oma ymmärrys ei aina oikein riittänyt keskusteluissa tietotekniikkavelhojen kanssa.

Muutos käynnistyy

Kuopio käynnisti aktiivisen suunnanmuutoksen tietotekniikan palvelujen tuottamisen rakenteiden muuttamiseksi vuonna 2006. Muutoksen keskeiset tavoitteet olivat ja ovat edelleen:

- Tietotekniikan kustannusten nousun hillitseminen lisäämällä tuottavuutta siten, että yksikkökustannukset etenkin perustietotekniikan osalta saadaan laskevalle uralle.

- Tietotekniikan asiantuntijaosaaminen ja saatavuus vastaamaan uuden teknologian vaatimuksia, jotka korostavat erityisesti sähköisen asioinnin ratkaisuja.

- Parantaa substanssitoiminnan mahdollisuuksia ohjata tietotekniikkaratkaisujen hankintaa ja kehitystä siten, että substanssitoiminnan prosessien kehitystä voitaisiin vauhdittaa tulevien tarpeiden mukaisesti.

Vuosina 2006–2007 vietiin läpi projekti, jossa määritettiin Kuopion kaupungin tietohallinnon johtamismalli sekä tietohallintostrategian kehittämisen ja ylläpidon toimintamalli, laadittiin ensimmäiset tietohallintostrategiat koko kaupunkitasolle ja keskeisille toimialoille ja perustettiin tietohallinto omaksi yksikökseen vastaamaan kaupungin tietoteknisten palvelujen järjestämisestä. Atk-keskus jäi jatkamaan omana yksikkönään operatiivisten palvelujen tuottajana.

Ict-palveluyhtiön perustaminen

Samanaikaisesti, kun vuonna 2008 organisoitiin ja käynnistettiin Kuopion kaupungin tietohallinnon toimintaa omana yksikkönään, käynnistettiin myös projekti, jonka tarkoituksena oli yhdistää Kuopion kaupungin atk-keskus sairaanhoitopiirin vastaavan yksikön, TekPlus:n kanssa yhdeksi uudeksi maakunnalliseksi ict-palveluorganisaatioksi.

Perustamisella tavoiteltiin it-palvelutuotannon tehokkuuden, saatavuuden ja toimintavarmuuden parantamista. Muutoksella pyrittiin osaltaan tehostamaan ja selkeyttämään tukipalvelujen tuotantoa

ja näin mahdollistamaan omistajatahojen keskittyminen omien ydintehtäviensä hoitoon.

Yhdistämisprojektin päätöksenä syntyi Istekki, Kuopion oma ict-palvelutuottaja, joka tuottaa käytännössä kaikki kaupungin ict-peruspalvelut. Meidän ”omistajien” tavoitteena on, että siitä muodostuisi korkealaatuinen kokonaispalvelujen tuottaja siten, että myös järjestelmien omistajuus siirtyisi sinne.

Nykytila ja sen haasteineen

Kuopion suunnalla on tapahtunut paljon viime vuosina. Tämän lisäksi tietohallinnon arkipäivään on kuulunut valtakunnallinen yhteistyö KuntaIT:n kanssa, oman toiminnan jalkeille saaminen, isohkojen järjestelmähankkeiden läpivienti ja pyytämättä eteen tulleiden ”tulipalojen” sammutus.

Vuoden 2011 alusta konsernipalvelussa sijaitsevaan tietohallintoon koottiin hallinnollisesti kaikki substanssialueilla olleet runsaat 20 tietohallinnon asiantuntijaa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintaprosessit ja palvelut. Fyysisesti nämä tietohallintotiimit jäivät asiakkaiden tiloihin, jotta tiiviin yhteistyön säilyminen tällä tasolla voitiin turvata.

Kaupungissamme on noin 6000 työntekijää, joiden työtä yritämme osaltamme auttaa. Työasemia on kaikkiaan noin 4000. Omistuksessamme on erilaista tietoliikenneverkkoa yli 300 kilometriä. Tietojärjestelmiä on runsas 300 kappaletta.

Suurimmat lähivuosien hankkeet liittyvät dokumentin- ja asianhallinnan uusimiseen, sähköisten palvelujen kehittämiseen sekä terveydenhoidon kansallisten ratkaisujen käyttöönottoon.

Oman suolansa tuovat mahdolliset kuntaliitokset tai isäntäkuntamallin mukaisten palvelurakenteiden toteutus, jollaisia on tulossa vuoden 2013 alusta.

CIO:n kysymyksiä:

1. Miten tärkeänä tietohallinnon menestymiselle näet tietohallintostrategian olemassaolon ja ennen kaikkea sen yhteyden substanssitoiminnan strategiaan?

2. Mikä merkitys systemaattisella työskentely- ja johtamistavalla on tietohallinnon menestymiselle?

3. Miten kehittää yhteistyötä Kuopion oman ICT-palvelutuottajien kanssa?

Miten tilanteessa kannattaisi toimia? Osallistu keskusteluun ja kerro näkemyksesi alla olevalla kommenttilomakkeella.

Lähetä
Tulosta
Jaa

LÄHETÄ KAVERILLE

*Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia
Kommentoi artikkelia
Lähettämällä viestin hyväksyn keskustelun ehdot.
Palaute toimitukselle

Kuopio - tulipalojen sammuttajasta "strategiaohjuriksi" 25.10.2011 9:09   »

Metso Paper - vaatiiko evoluutio revoluution? 22.8.2011 15:06   »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Samuli Pekkola
Käsittääkö käsitteitä

Käsitteet ja niiden käyttö ja tulkinta riippuvat keskustelijoiden kokemuksesta, koulutuksesta ja kontekstistä. Käsitteitä ei kuitenkaan usein määritellä selkeästi, jolloin väärinymmärryksen vaara on ilmeinen.  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Menno Huijben
Evaluating evaluations

How to make sure that a sourcing team is well prepared and concentrating on the right things when evaluating and deciding on a new purchase?  »

Uusimmat
  • 18.5. VMware käskee tuoda töihin omat kannettavat
  • 18.5. It-ulkoistus Intiaan ei kaduta Pohjoismaissa
  • 18.5. It-ansioluettelo pitää tehdä it-kielellä
  • 16.5. Microsoftin pilvitutkimus paljasti yllätyksiä
  • 16.5. Nyt se on todistettu: tietotekniikkaan laitettu raha lisää myyntiä
KERRO MEILLE

Mihin CIO käyttää eniten aikaansa?

  1. Yhteistyöhön liiketoiminnan kanssa
  2. Strategiaan ja hallintoon
  3. Hankintatoimeen ja toimittajien hallintaan
  4. Projektien johtamiseen
  5. Palveluiden johtamiseen
  • Yhteistyöhön liiketoiminnan kanssa:
    40%
  • Strategiaan ja hallintoon:
    23%
  • Hankintatoimeen ja toimittajien hallintaan:
    18%
  • Projektien johtamiseen :
    9%
  • Palveluiden johtamiseen:
    10%
PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Matti Kinnunen
Noudata Littlen lakia: lopeta it-projektit!

Jos projektisalkku pursuaa projekteja, joille ei löydy aikaa, ota oppia Littlen laista!   »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Kirsti Lindfors
Onko projektillasi viestintäsuunnitelma?

Liian usein uskomme, että kaikki tietävät, mitä projektissa tehdään ja missä mennään. Totuus kuitenkin on, ettei projekteissa koskaan viestitä riittävästi, etkä voi koskaan viestiä liikaa!  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Leena-Mari Lähteenmaa
Smart Work eli Wiksua Työtä

Useissa organisaatioissa keskustellaan uusista tavoista ja tiloista tehdä työtä. Älykkäästi hyödynnetty tietotietotekniikka on näissä muutoksissa oleellinen mahdollistaja.   »

Tietohallintomalli.fi työkalut
17.4.2012 Kustannus-hyötyanalyysi  »
26.5.2011 Arkkitehtuuriperiaatetyökalu  »
18.5.2011 Business case  »
PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Sami Koskinen
Tietoturvan riskienhallinta - faktaa vai fiktiota?

Onko tietoturvaa mahdollista perustaa riskianalyyseihin, vai pitääkö siihen suhtautua käytännönläheisemmin, yrittäen välttää yritykselle eniten haittaa aiheuttavia tietoturvaongelmia?  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Jussi Aromäki
Mikä on sopiva ulkoistuksen aste?

Mikä on sopiva osuus ulkoistaa ja ostaa palveluna – mikä osuus taas kannattaa pitää yrityksen omassa hoidossa? Erilaisilla kombinaatioilla voidaan onnistua, mutta vääriä valintoja tehden myös epäonnistua.  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Jarmo Pyykkönen
Windows 7 -projekti – pintaa syvemmältä

Käyttöjärjestelmän päivitys vaatii muutakin kuin uuden tekniikan. Jos yrityksesi on aloittelemassa päivitystä, tässä avuksesi muutamia huomioita eri aihealueelta.  »

TURVASATAMA
Kimmo Rousku
10 kohdan ohje kilpailuttamiseen – osa 3

Edellisessä osassa tehtiin hankintapäätös ja saatiin sopimus allekirjoitettua, toimittaja ja tuote on valittu, seuraavaksi ne pitäisi saada tuotantoon. Tässä osassa käydään läpi viimeiset kohdat 8 – 10.  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Tommi Kanto
Tietohallintojohtajat kehittävät yhdessä Tietohallintomallia

Mikä saa tietohallintojohtajat, liiketoimintajohtajat, asiantuntijat ja kansainvälisen yhteisön jäsenet keskustelemaan ja päättämään yhdessä tietohallinnon johtamisen parhaista käytännöistä? Vastaus on tietenkin: Tietohallintomallin kehitysohjelma.  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Tomi Voutilainen
Kuntarakenneuudistus tulee - onko kuntien it valmis?

Kuntauudistuksessa vaaditaan proaktiivista ja vahvaa operatiivista johtamista sekä kauaskantoisia visioita myös tulevien kuntien kokonaisarkkitehtuurista.  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Matti Kinnunen
Ostaja, älä tuijota pelkkää hintaa!

Olet tehnyt hyvän tarjouspyynnön, lähettänyt sen valituille toimittajille, jotka ovat vastanneet pyyntöön laadukkaan näköisillä tarjouksilla. Mutta mistä tietää, mikä on paras tarjous?  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Tomi Dahlberg
Turvataan kasvu paremmalla IT:n hyödyntämisen johtamisella

It:llä ja sillä käsitellyllä tiedolla on selkeä yhteys tuottavuuteen ja talouskasvuun. Jotta it tuottaa arvoa sen hyödyntämistä on kuitenkin johdettava. Kun it on läsnä kaikkialla, osaamista sen hyödyntämisen johtamiseksi tarvitaan johtamistaitojen osana lähes kaikissa johtamistehtävissä.  »

TURVASATAMA
Kimmo Rousku
10 kohdan ohje kilpailuttamiseen – osa 2

Edellisessä osassa jätettiin hyvä tarjouspyyntö, mitäs sen jälkeen? Arvioidaan tarjoukset, tehdään hankintapäätös ja allekirjoitetaan sopimus. Tässä osassa käydään läpi kohdat 5 - 7.  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Pekka Kähkipuro
Hankintalaki ohjaa julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuria

Hankintalaki ohjaa valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden hankintatyötä, mutta sillä on myös merkittäviä vaikutuksia asioihin, joita ei tule ensimmäisenä ajatelleeksi. Sellainen on muun muassa kokonaisarkkitehtuurin rakenne.  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Menno Huijben
When Big Bangs become Big Whimpers

Reading about the Big Bang -theory one cannot help but think about erp-system implementation projects that plan to switch from the old to the new system overnight. These are the projects that too often end in a “Big Whimper”.  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Oksala Jarkko
Liikkuvalla tiedolla parempia palveluita kuntalaisille

Kunnan rooli on tuottaa lain vaatimia, ja kuntalaisten tarvitsemia palveluita. Voidaanko kuntalaisten palveluiden laatua parantaa muuttamalla tapaa jakaa tietoa?  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Katri Riikonen
CISO, joka sanoo aina kyllä

Kuluttajistuminen on ollut esillä hyvin monessa keskustelussa viime aikoina. Mitähän mieltä liiketoiminta olisi tietoturvajohtajasta, joka uuden teknologian kieltämisen sijaan sanoisi muutokselle aina kyllä?  »

ICT Standard Forumin Blogi
Mika Leno
Kilpailuetua avoimella koodilla

Voisiko liikkeenjohto saada kilpailuetua avoimen koodin ja pilvipalvelujen tehokkaalla hyödyntämisellä?  »

TURVASATAMA
Kimmo Rousku
7 kuolemansyntiä - henkilöstö

Viime blogissa kävin läpi organisaation johdon myyttejä oman leiviskän hoitamiseksi paremmin tietoturvallisuuden osalta. Ei jätetä hommaa kesken vaan tällä kertaa otetaan kohderyhmä joka koskee meitä kaikkia, henkilöstö. U and mii. Niin, johto ei sitten lopeta lukemista tähän vaan te kuulutte henkilöstöön samalla tavalla kuin kaikki muutkin!  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Pete Nieminen
Omat vai omavalintaiset työvälineet?

Monella toimialalla uusien teknologioiden hyödyntäminen ja luovuuden kannustaminen on yksi tärkeimmistä liiketoimintaa edistävistä seikoista ja parhaimmista kilpailueduista. Miksi kukaan työnantaja tätä vastustaisi?  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Jesse Kivialho
Konseptien kehittämisen osa-alueet

Konseptien kehittäminen ei ole pelkkää merkittävien innovaatioiden tekemistä, vaan helpommallakin pääsee mahdollistamaan yrityksensä menestymisen.   »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Juha Huovinen
CIO:lle koitti kevät ja bonukset

Kevätaurinko paistaa nyt myös tietohallintojohtajalle, ja katseen uskaltaa jo kääntää kehittämiseen ja uusiin projekteihin. Tilanneherkkyydellä ja oikealla ajoituksella on merkitystä myös tietohallinnoissa.  »

TURVASATAMA
Kimmo Rousku
10 kohdan ohje kilpailuttamiseen – osa 1

Kukapa ei haluaisi hankkia kotiin aina välillä jotain uutta kivaa? Fiilis ei ole välttämättä yhtä hyvä, kun organisaatiossa tulee tarve lähteä kilpailuttamaan uutta ratkaisua.   »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Timo Sorri
Neljä fraasia takaavat esityksellesi Hindenburgin kohtalon

PowerPoint-kuolema, aikavarkaus, seminaarihalvaus. Taudilla on monta nimeä. Jos tunnistat oireet omista esityksistä, nyt on oikea aika tehdä muutos.  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Petri Huotari
Aiheuttaako tietoturva unettomia öitä?

It-henkilöstön heikot unenlahjat ovat yleisempi ilmiö kuin luullaan. Tietohallintojohtajan huolenaiheet ja unettomuus saadaan hallintaan, mikäli tietoturvan perusasiat hoidetaan järjestelmällisesti kuntoon.  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Antti Larsio
Älä vähättele kyberuhkaa

Olemme alttiina erilaisille kyberuhkille ollessamme yhteydessä tietoverkkoihin. Ja luulemme, että olemme turvassa kunhan meillä on virustorjunta päällä. Emme ole.   »



TURVASATAMA
Kimmo Rousku
Johdon 7 kuolemansyntiä - tietoturvallisuus

Kuten olen aikaisemmin useissa yhteyksissä nostanut esille, tietoturvallisuusasenne lähtee organisaation ylimmästä johdosta ja se jalkautuu aikaa myötä tietoturvakulttuuriksi niin hyvässä kuin pahassa. Mitkä ovat tyypilliset johdon seitsemän kuolemansyntiä?  »

TURVASATAMA
Kimmo Rousku
Jatkuvuuden takaaminen on organisaation elinehto

Kaikilla meillä on kiire ja ei kukaan ehdi miettiä ja varautua kaikkeen kuviteltavissa olevaan eikä se ole tarkoituskaan. Organisaation jatkuvuussuunnitelman tulisi sisältää toimintamallit kuitenkin sellaisten häiriötilanteiden varalta, joihin ei ole olemassa ohjeita.  »

UUTISKOMMENTTI
Tiina Siltala
It-ala tarvitsee uusia tähtiä

Tyttöjen vähäinen kiinnostus tietotekniikka-alasta puhuttaa tässäkin lehdessä. Erityisesti viime viikkojen uutiset panevat miettimään, voiko ala ylipäätään kiinnostaa enää ketään.  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Matti Kinnunen
Mittaa projektisi hyödyt

Projektin lopussa kulut ovat selvillä. Rahaa on kulunut ja töitä on tehty. Mutta miten arvioit projektista saadut hyödyt?  »

PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Tuomo Malinen
Miten motivoit ihmisiä projektissa?

Oletko koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa projektitiimiisi kyvykkäiden jäsenten motivaatio ei ole toivotulla tasolla?  »

ICT STANDARD FORUMIN BLOGI
Ilari Heikkinen
Mikä tietohallintojohtajaa kiukuttaa?

Useiden selvityksen mukaan suuri osa IT-johtajista harkitsee nykytehtävänsä vaihtamista. Mikä IT-johtajia oikein nykytehtävissä kiukuttaa?  »

ICT Standard Forumin Blogi
Esa Korvenmaa
Minun koneeni on kauniimpi kuin sinun työnantajasi kone!

Omien välineiden käyttäminen työntekoon on yhä yleisempää. Byod-trendi haastaa it-osastot ja koko yritysjohdon kuuntelemaan henkilöstöä. Sanelupolitiikka ei enää toimi.  »

TURVASATAMA
Kimmo Rousku
Hallitsetko sinä riskejä vai riskit sinua?

Jos organisaatiossa ei harrasteta riskienhallintaa, organisaatio on kuin Titanic, joka vain odottaa sopivaa jäävuorta; "tuurillahan ne laivatkin seilaa". Riskienhallinta on prosessi, jolla pyritään varmistamaan organisaation liike- / ydintoimintatavoitteiden saavuttaminen.  »



© 1998-2010 Talentum Oyj Talentum vaihde: 0204 42 40 Talentum tilaajapalvelu puh: 0204 42 4100
Lehdet: tilaajapalvelu@talentum.fi Kirjat: kirjat@talentum.fi
Verkkopalvelut: asiakaspalvelu@talentum.com
Talentum.com myynti: onlinemyynti@talentum.com
Talentum verkkopalvelut: Vastaavat toimittajat
Käyttäjäsopimus/rekisteriseloste
*) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min.
Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.