Suomi-erpillä on vanha sydän

Osaavatko suomalaisyritykset hankkia toiminnanohjausjärjestelmänsä ammattimaisesti?

”No eivät varmasti”, vastaa erp-yhtiö Epicorin myyntijohtaja Matti Pulla nauraen. Etenkin pienissä yrityksissä ei osata kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin. Suuryrityksissä tilanne on toinen. Yhtiö tilasi viestintätoimisto Deskiltä selvityksen suomalaisten, liikevaihdoltaan yli 20 miljoonan euron yritysten toiminnanohjausjärjestelmistä.

Konsulttiyritykset puhuvat innokkaasti yrityssovellusten siirtymisestä mobiililaitteisiin. Selvitykseen vastanneista yrityksistä 75 prosenttia kertoi kuitenkin, ettei harkitse erppiyhteyksien toteutusta mobiilisti seuraavan yhden-kahden vuoden aikana. Yrityksistä 13 prosentissa mobiiliratkaisu on jo toteutettu.

Pulla näkee kielteiseen suhtautumiseen kaksi selitystä. Joko mobiilitoteutukseen ei ole tarvetta tai sitten nykyinen järjestelmä ei sitä mahdollista.

”Tarvetta ei voi luoda tyhjästä. Meidän erppitoimittajien tehtävä on osoittaa sen tuomat hyödyt. Henkilökohtaisesti näen tablettiasiassa jonkin verran hypetystä, vaikka en suhtaudukaan asiaan kielteisesti.”

Viime vuosituhannen koodia

Pullan mukaan valtaosa erpeistä on Suomessa 80–90-luvuilla rakennettuja. SOA-pohjaisesti tämän vuosituhannen puolella, uusilla työkaluilla tehdyt sovellukset integroituvat ilman lisätyötä mobiilimaailmaan. Mitään uutta ei Pullan mukaan tarvitse rakentaa.

Mutta moniko Suomen erpeistä on 2000-luvulla rakennettuja? Pullan mukaan pieni vähemmistö. Vanha ei ole välttämättä huonoa, mutta jossakin vaiheessa koodi täytyy kirjoittaa uusiksi, ja se teettää töitä.

Market-Vision tutkimusjohtaja Mika Ollikainen allekirjoittaa näppituntumalla Pullan näkemykset siitä, että suomalaisyrityksissä on paljon vanhoja toiminnanohjausjärjestelmiä. Gartner pitää järkevänä erp:n käyttöikänä taloudellisesta näkökulmasta katsottuna 8–15 vuotta. Tutkimusyhtiö kuitenkin katsoo asiaa ennemminkin suuryritysten vinkkelistä.

”Toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen on järkälemäinen hanke, ja sitä ei mieluusti lähdetä kokonaan alusta uudelleen rakentamaan. Mieluummin hankitaan uusia moduuleja tai Microsoft Dynamicsin tyyppisiä ratkaisuja olemassaolevan järjestelmän kylkeen. Yritykset hakevat nyt joustavuutta ja kevyempiä ratkaisuja. Myös pilvitarjoomat alkavat olla sellaisia, että niiden avulla voi lisätä erppiin erilaisia toiminnallisuuksia”, Ollikainen kertoo.

Takaisnmaksuaika ratkaisee

Selvityksen yrityksistä 37 prosenttia on hankkinut erppinsä 6–10 vuotta sitten. Enemmistö, 73 prosenttia vastaajista, ei ole aikeissa investoida uuteen toiminnanohjausjärjestelmään.

Pullan mielestä sopivaa frekvenssiä uusia erp-järjestelmä ei ole. Kaikki lähtee liikkeelle tarpeista ja takaisinmaksuista. Suuret ja keskisuuret yritykset pyrkivät kasvuun ja kansainvälistymiseen kuitenkin yllättävän vanhojen järjestelmien turvin.

Mielikuvissa Suomi on SAP-maa. Tämä pitää paikkansa suuryrityksissä.

”Heti kun mennään keskikokoisiin yrityksiin, vakavasti otettavia toimijoita on Suomessa paljon. Täällä ei enää ole mitään ’torikauppiaita’”, Pulla luonnehtii.

Kaiken kaikkiaan suomalaisyritykset ovat selvityksen mukaan melko tyytyväisä toiminnanohjaukseensa. Yrityksistä 29 prosenttia pitää sovellusta sujuvana järjestelmän ylläpitoon käytettävän ajan näkökulmasta, 51 prosenttia melko sujuvana. 56 prosenttia yrityksistä antoi järjestelmälleen yleisarvosanan ”hyvä”.

Selvityksen puhelinhaastattelut tehtiin marraskuussa 2010. Perusjoukon 389 teollisuusyrityksestä haastateltiin 150 yrityksen toiminnanohjauksesta vastaavaa johtajaa.

Lähetä

Tulosta

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (2 kappaletta)

Ei nyt ihan noinkaan 9.3.2011 16:12

Toimin pk-yritysten "pienemmässä päässä" eli noin 10-50 hengen yritysten parissa. Ainakin tässä segmentissä havaintoni ovat hyvin erilaiset kuin mitä Matti Pulli antaa ymmärtää.

Suuryrityksissä ostopäätöksen tekee yleensä henkilöt jotka eivät ole itse maksajan roolissa (palkkajohtajat) eivätkä myöskään riittävän lähellä käytännön toimintaa (norsunluutorni). Näin ostopäätös tehdään pitkälti mielikuvien perusteella. SAP R/3 on imagomielessä turvallinen ratkaisu joka näyttää hyvältä työsuhdebemarin rinnalla.

Pk-yrityksen johto usein myös omistaa yrityksen, joten investointia harkitaan paljon tarkemmin. Yllättävän monet pk-yrittäjät ovat varsin hyvin perillä siitä mitä ovat ostamassa ja yleensä myös haluavat nähdä ihan oikeasti tuotteen jota ovat ostamassa.
Suuryrityksessä voi käydä - ja usein käykin - niin että projektimäärityksiä tehdään kuukausikaupalla ennen kuin asiakas ensimmäistä kertaa käytännössä näkee mitä on ostanut.

Mitä SOAan tulee, se on ihan hyvä täydentävä teknologia ja helpottaa erilaisia integraatio- ja monikanavaratkaisuja. Toisaalta ei ole mitään järkeä toteuttaa kaikkea SOA-pohjaisesti: ei suorituskykymielessä eikä kustannusmielessä. Useimmissa pk-yritysten integraatioskenaarioissa ihan perinteinen siirtotiedosto (mielellään tosin xml-muodossa) puolustaa varsin hyvin paikkaansa. Eikä FTP:täkään kannata hävetä, vaikka markkinapellet kuinka suitsuttaisivat SOAn puolesta.

SAPilla on muuten tuotesortimentissaan myös varsin hyvä ratkaisu pienille yrityksille (Business One). Välillä kuitenkin tuntuu että SAPin oma väkikään ei joko tiedä tai halua tietää että sellainen on olemassa. Sehän pilaa luxus-imagon.

Konsultti Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje

Teit ilmoituksen epäasiallisesta viestistä.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.

Default=Ole hyvä ja tarkista, että vastauksesi on kuvan teksti. Voit vaihtaa kuvaa kuvan napsauttamalla "Uusi kuva"

Tähän kommenttiin 1 vastausta

Re: Ei nyt ihan noinkaan 10.3.2011 7:17

Edell konsultin kommentti kuulostaa asiantuntevalta.
Pari lisäkommenttia epicorilaisille :-)
ERP-järjestelmähanke on suomailsisille keskisuurille yrityksille kustannuksiltaan iso hanke. Sitä ei ole järkevää vaihtaa useinkaan alle 10 vuoden välein. Tämä pohjautuu yleensä hankinnan laskennalliseen taksisinmaksuaikaan.
Suuryritykset hyötyvät uudenaikaisista ratkaisuista suhteellisesti rahallisesti enemmän kuin suomalaiset keskisuuret yritykset, jotka kansainvälisen mittapuun mukaan ovat pienyrityksiä (vrt hallinnolliset kust. vs. liikevaihto).
Jollei kilpailutilanne kannusta keskisuurta yritystä ERP:n vaihtoon ei siihen nähdä mitään houkutusta varsinkin kun hankkeet ovat jopa liiketoiminnan kannalta vaarallisia ja todellisia järjestelmäosaajia ei osata tunnistaa tai 'raaskita' palkata.

anttola Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Katso kaikki kommentit (2 kappaletta)