Megaluokan it-integraatio, joka onnistui

Yhdeksän kuukautta sitten Jussi Pyykkö, joka veti Nokia Siemens Networksin fuusion jälkeistä tietotekniikan yhdistämisprojektia, saattoi huokaista helpotuksesta. Kaksi ja puoli vuotta kestänyt jättihanke oli saatu päätökseen. Nyt hän uskaltaa sanoa, että homma oli onnistunut 99,8-prosenttisesti. ”Joitain haasteita tässä vielä on”, hän sanoo.

CIO 2010

”Kova homma, mutta oli se hauskaakin”, toteaa puolestaan Michael Hanf, joka vastasi hankkeesta kumppanina toimineella Accenturella. Nokian ja Siemensin verkkoliiketoimintojen fuusio synnytti maailman toiseksi suurimman teleliikenneyhtiön. It-integrointihankkeelle paineita kasasi yhtiön suuren koon lisäksi se, että yhtymisen myötä syntyi aivan uusi yhtiö. Siksi ei olekaan ihme, että Pyykkö ja Hanf ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

”Hankkeen tärkeä tavoite oli se, ettei tietotekniikan integrointi saa missään vaiheessa vaikuttaa liiketoimintaan. Bisnes pyörikin koko ajan normaalisti”, Hanf iloitsee.

Projektille asetettu säästötavoitekin toteutui. Tietotekniikkaan liittyvät kustannukset laskivat 17 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2009. Hanskassa ovat myös synergiasta syntyville säästöille annetut tavoitteet. Käytössä olevien tietotekniikkasovellusten määrää on onnistuttu karsimaan rajusti. Määrä on pudonnut 1 125 erillisestä sovelluksesta noin 650:een.

Avointa kommunikointia

NSN:n it-integraationprosessin aikana it:lle rakennettiin hallintomalli ja yhteistyökäytännöt.

Molemmilla yhtiöillä oli myös lukuisa joukko it-kumppaneita, joiden organisointi ja koordinointi piti ottaa hallintaan.

Joustavuutta it-palveluihin

Nokia Siemens Networks allekirjoitti viime vuoden loppupuolella maailmanlaajuiset it-palvelusopimukset Accenturen, Tiedon ja Wipron kanssa yhtiön sovellushallintapalveluiden siirtämisestä kyseisille yhtiöille. Sopimuksiin sisältyy noin 170 henkilön siirtyminen.

Sopimuksen mukaan Accenture vastaa jatkossa henkilöstö- ja rahoitustoiminnoissa tarvittavista sovelluksista sekä yhtiön sisäisten työkalujen ja alustojen kehityksestä.

Tiedon vastuulle siirtyvät maailmanlaajuisesti tutkimus- ja kehitystoimintoihin liittyvät sovellukset sekä tiettyihin asiakastukitoimintoihin liittyvät sovellukset.

Wipron vastuulle siirtyvät maailmanlaajuisesti SAP-järjestelmiin, toimituksiin, myyntiin ja markkinointiin sekä tuotetiedon hallintaan liittyvät sovellukset.

”Sopimukset tuovat Nokia Siemens Networksille lisää joustavuutta it-palveluihin. Lisäksi siirtyvien henkilöiden taidot ja osaaminen vastaavat valittujen yhteistyökumppaneiden ydinliiketoiminnassa tarvittavia taitoja, ja yhtiöt pystyvät tarjoamaan heille pitkän aikavälin urakehitysmahdollisuuksia”, NSN:n tietotekniikkajohtaja Manfred Immizer totesi lehdistötiedotteessa.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvistä Nokia Siemens Networksin henkilöistä noin 70 on Suomessa, noin 35 Saksassa ja hieman yli 60 muissa maissa. Accenturen palvelukseen siirtyy noin 40 henkilöä, Tiedon palvelukseen noin 75 henkilöä ja Wipron palvelukseen hieman yli 50 henkilöä.

”Osapuolia, jotka tekevät meille it-tehtäviä, on talon ulkopuolella enemmän kuin talon sisällä. Niiden välinen yhteistoiminta ei ole aina niin helppoa. Jotta kaikki tietävät, missä mennään, olemme luoneet yhteiset pelisäännöt. Kommunikoinnin kaikkiin suuntiin on oltava avointa, ja riippuvuudet on hallittava”, Pyykkö sanoo.

NSN on ulkoistanut suurimman osan it-infrapalveluistaan. Ulkoistus kattaa työasemat ja softan hallinnan, sähköpostit, lan-yhteydet ja käyttäjätuen.

Yhtiön wan-yhteyksiä hoitaa 100–200 paikallista operaattoria. Kun uusi yhtiö osti yhteydet, piti sopimuksetkin panna uusiksi. Tässä yhteydessä yhtiö myös vaihtoi operaattoreita.

Iso ponnistus

Yhdistymishankkeen ensimmäisessä vaiheessa it-järjestelmät, palvelimet, työasemat, verkot ja ihmiset irrotettiin Nokian ja Siemensin toimesta emoyhtiöistä. Nokia Siemens Networks koordinoi yhteistyötä ja rakensi samaan aikaan kolmatta it-ympäristöä, johon ne sitten siirrettiin.

”Se oli iso ponnistus, kun 500–600 rakennuksen ja tehtaan lan-yhteydet piti siirtää erikseen. Lisäksi oli putsattava noin 75 000 työasemaa”, Pyykkö kertoo.

Ja bisneksen piti pyöriä koko ajan normaalisti.

Accenturen Hanf muistuttaa, ettei kyse ole kuitenkaan vain tekniikasta. Hanke kun koski 60 000 työntekijää 150 maassa.

”Muutoshallinta oli valtava prosessi, johon panimme paljon paukkuja. Muutoshallinta räätälöitiin paikallisten tarpeiden mukaiseksi”, hän kuvailee.

Niin Pyykkö kuin Hanfkin kiittelevät ylimmän johdon tukea it-hankkeelle. Erityisen tärkeää se oli tilanteessa, jossa yhtiö on muutenkin muutoksessa.

”Tietotekniikka oli sidoksissa kokonaismuutokseen”, Hanf sanoo.

”Kaikki it-johtajat ja -päälliköt olivat mukana matkalla. Hanke oli läpinäkyvä niin it-ihmisille, käyttäjille kuin bisnesihmisillekin” Pyykkö puolestaan kuvailee.

Suuria eroja

Nokian it on keskitetysti johdettu, ja järjestelmiä oli konsolidoitu jo kymmenen vuotta. It-palasten irrottaminen emosta olikin Pyykön mukaan haastavaa ja yllätyksellistä sekä vaati jatkuvasti uusien asioiden oppimista.

Siemensillä tietotekniikka oli puolestaan valmiiksi hajallaan 12 paikallisorientoituneella liiketoiminta-alueella.

”Melkein kaikissa maissa oli omat CIO:t ja it-organisaatiot. Kesti kaksi vuotta, että kaikki it-sopimukset saatiin koottua yhteen”, hän kertoo.

Omat ongelmansa teetti myös se, että Nokialla vahva kieli oli englanti, kun taas Siemensillä se oli saksa.

Ja olihan eroja myös kulttuureissa.

”Piti vain tottua uusiin tapoihin, tehdä työtä ja kommunikoida. Nyt meillä on selvästi jo kehittymässä oma NSN-kulttuuri”, Pyykkö vakuuttaa.

Haastetta päätöstenteolle

Pyykön mukaan NSN:n omistus teki hankkeeseen liittyvästä päätöksenteosta joissain tilanteissa ongelmallista. Omistus kun jakaantuu puoliksi Nokian ja Siemensin kesken, jolloin kumpikaan ei ole johtavassa asemassa.

”Päätöksenteko olisi helpompaa, jos toinen omistaisi enemmistön. Joskaan ei tämä meihin vaikuttanut kauhean paljon”, hän sanoo.

NSN:n tietotekniikan integrointihankkeessa päätöksiä tehtiin kaiken aikaa matkan varrella. Kuvaavaa projektille oli myös parhaiden käytäntöjen lähestymistapa, jossa parhaita ratkaisuja poimittiin molempien puolelta.

Hyvä, jos joku menee hyvin

”NSN:n fuusion jälkeinen it-integraatio onnistui 99,8 prosenttisesti”, hankkeesta vastannut Jussi Pyykkö totesi. Se on paljon sanottu. Toivon kovasti, että se myös pitää paikkansa, sillä paljon mikään muu ei Nokia Siemens Networksiltä viime vuonna onnistunutkaan.

Yhtiön liikevaihto laski viime vuonna edellisestä vuodesta liki viidenneksen hieman alle 12,6 miljardiin euroon, josta liikevoittoa jäi vain vaivaiset 28 miljoonaa. Kun vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli noin 200 miljoonaa, aiemmilla neljänneksillä on täydytty mennä reippaastikin pakkasen puolelle. Yhtiö on myös menettänyt markkinaosuuttaan.

Kuvaavaa on ruotsalaisanalyytikon kommentti, jossa hän ruoskii erityisesti NSN:ää. Hänen mielestään se pitäisi irrottaa Nokiasta tai listata erikseen pörssiin. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin ihmettelee, kuka siitä mitään maksaisi.

Ovet ovat käyneet tiuhaan tahtiin NSN:ssä. Yhtiö kertoi viime marraskuussa, että se vähentää jopa yhdeksän prosenttia työntekijöistään. Se on valtavasti väkeä. Yt-neuvottelu-uutisia tipahteleekin tämän tästä niin Suomesta kuin Saksastakin.

Vaikka verkkomarkkinoille on povattu ankeita aikoja täksikin vuodeksi, eivätkä NSN:n alkuvuoden liikevaihtoluvutkaan anna kauheasti ilon aihetta, yhtiö on kertonut monista suurista kaupoista vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Kannattavuuskin parani ensimmäisellä neljänneksellä.

Ehkäpä se aurinko alkaa joskus paistaa risukasaankin.

Tiina Siltala