VALTION IT
Tiina Siltala, 31.5.2010, 18:30Pelleily loppuu nyt!
Valtion it-ohjaksia pitelevä Yrjö Benson on kiireinen mies. Tunnin haastattelu kutistuu ensin 45 minuuttiin. Siitäkin tapaamisesta hän on parikymmentä minuuttia myöhässä. Syy on tosin vakuuttava: mies tulee suoraan eduskunnasta. Ei mikään ihme, että kiirettä pitää. Yksi keskeisistä lääkkeistä Suomen talouden nostamisessa uuteen kukoistukseen kun on hallinnon tehostaminen. Siinä taas merkittävä rooli on tivi-ratkaisujen yhtenäistämisellä.
”Tehokas hallinto on ikään kuin yhteiskunnan voiteluöljy. Hallinnon palveluksessa työskentelee puoli miljoonaa ihmistä eli viidennes kaikista työikäisistä. He käyttävät kymmeniä miljardeja euroja vuodessa. Siksi on tärkeää, että hallinto toimii sisäisesti tehokkaasti. Se taas tarkoittaa, että kansalaisille ja yrityksille tuotetaan laadukkaat palvelut mahdollisimman pienillä panostuksilla”, hän kuvailee.
Hallinnon tehostamisesta on puhuttu reilu vuosikymmen kovin laihoin tuloksin. Onko siis realistista uskoa, että jotain todella tapahtuu? ”Voit uskoa, että alkaa tapahtua. Uskoni perustuu siihen, että nyt ollaan rakentamassa aivan oikeasti konsernia sekä valtion- että koko julkishallintoon. Ict:n kohdalla konserniohjauksen mandaatti ulottuu koko julkishallintoon.”
Benson muistuttaa, että kunnat eivät kuulu valtiokonserniin, joten varsinainen konserniohjaus ei niitä koske. ”Sen sijaan yhteentoimivuuden ohjaus ja muukin tarpeellinen ohjaus voidaan ulottaa lakisääteisesti kuntiin siinä laajuudessa kuin se nähdään tarpeelliseksi eikä loukkaa kunnallista itsehallintoa.”
Nokian logiikalla
Bensonin mukaan avain tehokkuuden parantamiseen on se, että valtiohallinnon prosessit yhtenäistetään konserniohjauksen avulla. Pääkonstina hän pitää konsernin laajuisten ratkaisujen aikaansaamista.
Muutos on suuri.
Tänä päivänä hallinnon ratkaisut perustuvat hyvin pitkälle hallinnonala-, virasto- ja ministeriö- ja toimialakohtaisiin ratkaisuihin.
”Pyörä on keksitty moneen kertaan.”
Perus it:tä tuotetaan Bensonin mukaan kymmenissä paikoissa, ja sitä mietitään kymmenissä eri organisaatioissa. Samoja palveluita ja ohjelmistoja ostetaan suurella määrällä sopimuksia, ja kilpailuttamiseen, toimittajanhallintaan ja järjestelmähallintaan käytetään älyttömästi aikaa.
”Se on myös moninkertaista tuhlausta”, hän lisää.
Esimerkiksi hän nostaa tilanteen, jossa kansanedustajille tulee käsiteltäväksi laki päätöksentekoa varten. Ennen sitä lakiesitys on pyörinyt kymmenessä eri järjestelmässä, ja sitä on siirretty erilaisilla vippaskonsteilla järjestelmästä toiseen.
Valtionhallinnon prosessien yhtenäistämisessä on Bensonin mukaan kyse aivan samasta peruslogiikasta kuin silloin kun Nokialle luotiin logistiikkaprosessi, joka on yhä maailman huippua. Prosessi perustuu siihen, että tieto- ja viestintätekniikan keinoin mahdollistettiin täysin globaali prosessi, joka toimii kaikissa maissa samalla tavalla.
”Valtionhallinnossakin otetaan käyttöön konsernin laajuiset end-to-end-prosessit”, Nokian logistiikkahankkeessa mukana ollut Benson kertoo.
Stoppi tuhlaukselle
Valtionhallinnossa on Bensonin mukaan menossa n kappaletta hankkeita, joilla konserninlaajuisia ratkaisuja rakennetaan.
”Ne ovat todellisia, eivätkä mitään powerpoint-hankkeita. Ne ovat käynnissä ihan oikeasti.”
Todella isoksi projektiksi Benson kuvaa Kieku-tietojärjestelmähanketta, jossa toteutetaan ja otetaan käyttöön valtion uusi talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäkokonaisuus sekä yhtenäistetään toimintatapoja, prosesseja ja tietorakenteita. Tietojärjestelmä tulee käyttöön ensimmäisissä virastoissa tänä vuonna.
”Se on aivan ennen näkemätön juttu. Kahdeksankymmentä virastoa ja hallinnonalaa siirtyy yhteen, konsernitasoiseen SAP R3 -järjestelmään.”
Uusi järjestelmä yhtenäistää organisaatioiden tilikoodauksen, prosessit ja raportoinnin. Se myös luo edellytykset konsernitasoiseen raportointiin, joka ei ole ennen ollut mahdollista.
Ensimmäisenä järjestelmä otetaan käyttöön talous- ja henkilöstöhallinnossa. Seuraavassa aallossa tulevat työasemien perustekniikka eli työasemahallinta, sähköposti, kalenteri, etäkokoukset ja samaan aikaan vielä asiakkuuksien hallinta. Yhtymäverkko on käyttöönottovaiheessa, ja myös mobiili- ja turvaverkkoratkaisuhankkeet ovat käynnissä.
Lisäksi valtionhallinnon tasolla on päätetty luopua lankapuhelimista.
”Tässä on se viisasten kivi”, hän sanoo.
Tietovarastoista tehoa
Kansallisten tietovarantojen tehokkaampi käyttö on Bensonin agendalla korkealla. Asiaa ajamaan on perustettu kolme työryhmää, joista tärkein on lisensointia ja hinnoittelua pohtiva työryhmä.
”Työryhmän kick off -tilaisuus oli maalikuun alussa, ja itse toimin sen puheenjohtajana”, Benson kertoo.
Toinen työryhmä valmistelee lakiehdotuksia, sillä tietovarantojen tehokkaammasta käytöstä tullaan säätämään lailla.
Benson muistuttaa, että kansalliset perustietorekisterit ovat Suomessa kansainvälisestikin hyvässä kunnossa. Esimerkiksi paikkatietorekistereiden tiedon laadun parantamiseen on käytetty yli 200 henkilötyövuotta parin viime vuoden aikana.
”Se on ollut iso ponnistus, ja parikymmentä työvuotta on vielä edessä.”
Tämä on Bensonin mielestä hyvä uutinen. Huono uutinen on sen sijaan se, ettei tietovarantoja käytetä täysin kattavasti. Monet esimerkiksi ylläpitävät aivan omia rekistereitään.
”Kansallisten tietovarantojen vielä nykyistäkin tehokkaampi yhteiskäyttö on iso projekti. Kaikkein suurin potentiaali liittyy terveys- ja sairaustietoihin”, Benson sanoo.
Poliittista pelisilmää
Valtiokonsernin ohjaus vaatii konsernilainsäädäntöä. Laki onkin nyt lausuntokierroksella, ja tämän vuoden aikana saadaan kaikki siihen liittyvät väliraportit. Muutama loppuraportti siirtyy kuitenkin ensi vuoden puolelle.
Hyvä uutinen konsernijohtamisen kehittämiselle on Bensonin mielestä se, että talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi sille siunauksensa helmikuussa.
”Hallituksen kahdessa ministeriövaliokunnan kokouksessa on annettu ohjeistus, vahvistus, mandaatit ja suuntaviivat, miten konserniohjausta viedään eteenpäin. Asia on nyt hallituksen syynissä, ja siellä ollaan asiaan oikeasti sitoutuneita. Nyt vaaditaan poliittista päätöksentekoa, virkamiesten on turha nahistella keskenään”, hän toteaa.
Bensonia ihmetyttää keskustelu siitä, että päätöksenteko pitäisi siirtää pois poliittisista käsistä.
”Se on ihan väärää ajattelua. Tämä tulee onnistumaan juuri siksi, että on olemassa poliittista tahtoa ja yritystä. Ylätason tahtotilan pitää olla poliittinen.”
Helpotusta yrityksille
Hallinnon tehokkuuden parantamisen lisäksi Suomen taloutta nostaa jaloilleen kansalaisiin ja yrityksiin kohdistava vaikuttavuus. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa sitä, että julkinen hallinto pyrkii tivi-toiminnallaan helpottamaan niin kansalaisten kuin yritystenkin elämää.
”Tämä liittyy myös EU:lta tulossa oleviin tavoitteisiin. Niiden mukaan julkishallinnon pitää vähentää kansalaisille ja yrityksille tulevaa hallinnon taakkaa. TEM on jo sitoutunut näihin tavoitteisiin”, Benson toteaa.
Hän avaa vaikuttavuuskäsitettä esimerkkien kautta. Ensimmäiseksi sellaiseksi hän nostaa SADe-ohjelman. Se on valtiovarainministeriön huhtikuussa 2009 asettama sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, jonka tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut.
Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan julkisiin palveluihin yhtenäiset asiakasrajapinnat. Tavoitteena on myös kehittää julkishallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta.
”Ohjelmassa olevaan yrityksen perustamisen prosessit -hankkeeseen kuuluu ict-osio, jossa kaikki yrityksen perustamiseen liittyvät viranomaisilmoitukset ja velvollisuudet tehdään yhdellä istunnolla yhdellä kerralla. Lisäksi siinä on osio, joka sparraa fiksun liiketoimintasuunnitelman teossa. Yksi suunnitelma käy kaikille viranomaisille, kuten patentti- ja rekisterihallitukselle, verottajalle ja erilaisiin tukijärjestelmiin”, Benson valottaa.
SADe-ohjelmasta löytyy myös pk-yrityksille suunnattu osio työnantajavelvoitteiden hoidosta. Se tekee velvoitteiden, kuten ennakkopidätysten hoidon ja alv:n tilittämisen, mahdollisimman helpoksi yrittäjälle.
”Kertaalleen kirjattu asia menee kaikille viranomaisille – sananmukaisesti nappia painamalla.”
...ja kansalle
Kansalaisiin kohdistuvasta vaikuttavuudesta Benson ottaa esimerkiksi veroehdotuksen.
”Kansalaiset saavat veroehdotuksen, eikä valtaosan heistä tarvitse tehdä enää yhtään mitään. Ei tarvitse allekirjoittaa eikä lähettää lisäselvityksiä. Se on siinä.”
Bensonin mukaan valmis veroehdotus säästää kansalaisten aikaa jopa kolme miljoonaa tuntia vuodessa.
Vaikuttavuudesta syntyvät hyödyt eivät ole säästöjä, vaan hyödyt tulevat kansantaloudellisten mekanismien kautta.
”Päähyöty tulee kansalais- ja yritystoiminnan tehostumisesta", Benson sanoo.
Juttua riittää... monia näitä yhteisiä palveluita tulee käytännössä kehittelemään Valtion IT-palvelukeskus VIP, joka ei ole toistaiseksi pystynyt toimittamaan ensimmäistäkään käyttökelpoista palvelua tai järjestelmää yhdellekään organisaatiolle. Että siltä pohjalta. Kieku, Sampo, Valda, SaDe yms, mitä näitä nyt on, hankkeita jotka ovat olleet käynnissä pitkään, jotkut jo vuosia, eikä vieläkään ole valmista edes näkyvillä. Rahaa on tuhlattu hurjia summia se on varma!
"Uskoni perustuu siihen, että nyt ollaan rakentamassa aivan oikeasti konsernia sekä valtion- että koko julkishallintoon."
Höpönlöpön. Julkishallinto tuntuu vieläkin kantavan veronmaksajien rahoja konsulttien kassaan, kun valtiota ja kuntia väitetään konserneiksi.
Voisiko joku osoittaa yhdenkin esimerkin, jossa toimintaa on tehostettu (ampumatta toisaalla itseään jalkaan) kuvittelemalla julkisia palveluja yritystoiminnaksi?
oisko veroilmoituksen korjaaminen esim. sellaiseksi sopiva...? Ei enää paperin siirtelya ja uudelleen kirjoittamisia.
Ja voishan olla, että noilla sadoilla yhteensopimattomilla ohjelmilla on osuutensa nykyiseen tilanteeseen, jota nyt ollaan kaiketi oikeasti korjaamassa.
Ja ymmärrät varmaan, että muiden sotkuja on joskus hanakala selvittää
Mutt hyvä, ett vihdoinkin ollaan oikeasti asioita korjaamassa.
Näkis vaan. Nyt rakenteilla lisähässäkkä hallintohimmeli - se ei ratkaise mitään.
PUITEJÄRJESTELYT
Aleksi Kolehmainen, 7.2.2012 11:22DataInfo voitti jopa 9 miljoonan euron kilpailutuksen
YRITYSKAUPAT
Serena Saitto, 6.2.2012 16:25Big data ajaa yrityksiä jättifuusioihin
Tietomäärän valtava kasvu pakottaa yritykset tekemään yhä isompia yrityskauppoja ja fuusioita. »
DIILIT
Aleksi Kolehmainen, 6.2.2012 9:25Enfo nappasi 1,6 miljoonan euron it-diilin Eduskunnasta
It-palvelutalo vastaa neljän vuoden ajan Eduskunnan 1 200 työaseman hallinnasta. »
TOIMINNANOHJAUS
Aleksi Kolehmainen, 3.2.2012 7:02Tiera rakentaa kunnille yhteistä it-järjestelmää - kymmenien miljoonien eurojen investointi
JULKISHALLINTO
Aleksi Kolehmainen, 2.2.2012 20:45Iso-Britannia lopetti it-hankkeita - lähes miljardin euron säästöt
Suurin osa säästöistä saatiin aikaan lakkauttamalla suuria it-projekteja. »
TIETOTURVA
Henri Laakso, 1.2.2012 15:44Verkkohyökkääjät ovat kaikkia maita edellä - näin Suomi pärjää
MOBILE BUSINESS
Niclas Storås, 29.1.2012 20:45"Android tulee olemaan melkoinen yhteensopivuussotku" - laajasta laitekirjosta ongelmia
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.