SITRA

Tiina Siltala, 20.5.2009, 15:05

Kansallinen asiamies ajaa muutosta

"Elitistinenkö?” Sitrassa yliasiamiehenä marraskuussa aloittanut Mikko Kosonen kysyy, kun yritän löytää oikeaa sanaa kuvaamaan 50-vuotiaan Suomen kunniaksi perustettua rahastoa.

Kosonen mielestä elitistisen leimaa on mahdollista hälventää, mutta kokonaan sitä ei voi hävittää.

”Se johtuu asemastamme suomalaisessa yhteiskunnassa. Sitra ei kuitenkaan ole mikään herrojen viisastelukerho, vaan sen odotetaan tarttuvan konkreettisesti Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiin muutoshaasteisiin”, hän painottaa.

Lakikin jo asettaa itsenäiselle ja eduskunnan alaisena toimivalle rahastolle vaatimuksensa. Lain mukaan Sitran tehtävä on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä.

On siinä vastuuta ja työsarkaa.

Esimerkkinä keskeisestä muutoshankkeesta Kosonen mainitsee kansantaloudellisestikin erittäin merkittävän terveydenhuollon rakenteellisen uudistamisen. Sitran rooli siinä on saattaa yhteen muun muassa poliittinen johto, virkamiehet ja yritykset.

”Sitra on tässä, niin kuin muissakin hankkeissaan, aloitteiden tekijä ja muutoksen käynnistäjä. Se on mahdollistaja, joka tarjoaa alustan ja kohtauspaikan sekä auttaa prosessissa eteenpäin muun muassa uusien näkemysten ja kokeiluhankkeiden avulla”, hän kiteyttää rahaston roolin.

Konkretiaa kädet mullassa

Sitran suurista linjoista huolimatta Mikko Kososen on arvioitu muuttavan sen julkisuuskuvaa aikaisempaa avoimemmaksi. Askel siihen suuntaan on ainakin hänen toiveensa aidosta yhdessätekemisestä kumppanien kanssa.

”Meidän on tehtävä asioita asiantuntevasti ja kumppanimaisesti.”

Systeeminen muutos, siis mikä?

Mikko Kososen lempiteema on systeeminen muutos, joka tarkoittaa monen sektorin ylittävää monimutkaista ja kokonaisvaltaista muutosta, uutta tapaa toimia. Sitra on hänen mukaansa tällaisten muutosten mahdollistaja.

Kososen vuoteen 2013 ulottuvalla yliasiamieskaudella Sitra rahoittaa ohjelmiensa kautta yrityksiä, joiden liiketoimintaidean kärki on syteemisessä muutoksessa.

Esimerkiksi hän nostaa Sitran ohjelmien lisäksi kansallisen luonnonvarastrategian.

”Kukaan ei katso luonnonvarojen optimaalista käyttöä kokonaisuutena, sillä kaikilla on omat intressinsä. Etuja ajetaan sektoreittain.”

Sitran rooliksi strategian toteutuksessa tuli riippumattomana ja puolueettomana sekä pääministerin antamalla mandaatilla kerätä yhteen toimijat eri intressiryhmistä – luonnonsuojelijoista teollisuuteen.

”Haaste ei ole minkään yhden toimijan yksin ratkaistavissa”, hän muistuttaa.

”Haluamme olla ihan oikeasti mukana tekemässä esimerkiksi terveydenhuollon ja kuntien systeemistä eli kokonaisvaltaista toimintatapojen muutosta. Sen myötä myös elitistinen kuva Sitrasta murenee”, hän toteaa.

Uusista, raikkaista tuulista Sitrassa kertoo myös se, että aivan ensi töikseen Kosonen vaihtoi yliasiamiehille kuuluneen suuren nurkkahuoneen vieressä olevaan pienempään. Nurkkahuoneesta tehtiin neuvotteluhuone, minkä ansiosta pääkonttorin perinteisessä johtajien kasikerroksessa näkyy nyt myös tavallisia työntekijöitä.

”Oveni pidän myös auki”, hän lupaa. Ja auki ovat myös käytävän ja hänen huoneensa erottavan lasiseinän kaihtimet.

Avoimien ovien lisäksi Kosonen painottaa oikeaa asennetta, mind settiä.

Ohjelmien asialla

Kun Esko Aho aloitti Sitrassa vuonna 2004, rahasto oli rönsyilevä ajatushautomo, joka tehtaili selvityksiä ja kirjoja. Se oli myös kouluttaja. Ennen kaikkea se oli kuitenkin pääomasijoittaja, joka kylvi miljoonia euroja alkuvaiheen yrityksiin, erityisesti biotekniikkaan.

Vuoden 2005 alusta Sitra siirtyi ohjelmapohjaiseen toimintaan. Samalla se lopetti pääomasijoitukset biotekniikkaan. Sen jälkeen rahaa on tippunut ainoastaan ohjelmiin liittyville yrityksille.

Tällä hetkellä käynnissä on neljä ohjelmaa: terveydenhuollon, energia-, vuoden vaihteessa alkanut kuntaohjelma sekä koneteollisuuden kasvuohjelma. Yhteistä kaikille niille on päämäärä, systeeminen eli vallitsevan toimintatavan muutos, jota tekemässä Kosonen haluaa konkreettisesti olla. Muutoksen mahdollistajaksi hän nimeää Sitran.

Koneteollisuuden kasvuohjelmalla pyritään hänen mukaansa välttämään ne sudenkuopat, joihin elektroniikkateollisuutemme on kompastunut.

”Haemme kasvuhakuisia ja -kykyisiä alihankkijoita ja sopimusvalmistajia, joiden kansainvälistä kilpailukykyä pyrimme kehittämään kärsivällisen pääomasijoittajan keinoin”, Kosonen valottaa.

Mallia voi hänen mukaansa ottaa japanilaisesta autoteollisuudesta ja sen alihankkijoista, jotka toimivat muuta autoteollisuutta tehokkaammin verkostoitumisensa ansiosta.

”Molemmat voivat paremmin, koska ne toimivat fiksusti yhdessä.”

Japanin mallia voi Kososen mielestä viedä myös muihin ohjelmiin. Silloin puhutaan yksityisen ja julkisen puolen yhteistyön tehostamisesta.

Suljetut markkinat murenevat

Kuntaohjelmaa Kosonen kuvailee mitä suurimmassa määrin systeemiseksi muutokseksi. Työsarkaa riittää, sillä kuntien erilaisissa tukitoiminnoissa työskentelee tätä nykyä noin 12 500 ihmistä.

”Näitä palveluita voitaisiin hyvin pyörittää muutamasta palvelukeskuksesta. Se vapauttaisi resursseja uusien palveluiden kehittämiseen”, hän arvioi.

Kosonen näkee tulevaisuuden, jossa kuntapalveluita, kuten esimerkiksi hyvinvointipalveluita, tuotetaan palvelukeskuksissa. Tietotekniikkasovelluksilla on niissä merkittävä rooli.

Yhtenäinen palvelukeskuskonsepti onkin Kososen mukaan mietinnässä. Kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita voisivat sitten tuottaa sekä kunta itse että keskusten ympärille syntyvät palvelu- ja softayritykset. Käytännön toteuttaminen vaatii avoimia arkkitehtuureita ja globaaleja alustoja. Silloin uusilla hyvinvointipalveluilla on mahdollisuus skaalautua läpi Suomen ja parhaassa tapauksessa mennä maailmallekin.

Urheilua, viiniä ja kulttuuria

Mikko Kosonen toimii Sitran yliasiamiehenä kaudella 2008–2013. Tätä ennen hän on työskennellyt Sitrassa innovaatiotoiminnoista vastaavana asiamiehenä (2007–2008).
Aiemmin Kosonen on toiminut Nokiassa (1984–2007) muun muassa johdon neuvonantajana erityisalueenaan strateginen ketteryys (2007–2008) sekä strategia- ja tietohallintojohtajana (1997–2007).
Samalla hän on toiminut hallituksen jäsenenä muun muassa Center for Knowledge and Innovation Researchissä (CKIR), Kauppatieteellisessä yhdistyksessä (1998–), Itellassa (2003–, myös varapuheenjohtaja 2008–) sekä langattomia sovelluksia tuottavassa Fifth Element Oy:ssä (2008–).
Mikko Kosonen on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi kansainvälisestä liiketoiminnasta 1991 Helsingin kauppakorkeakoulusta. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja ja artikkeleita strategisesta johtamisesta.
Kosonen on syntynyt Ontariossa, Kanadassa 22.1.1957. Hän on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän harrastaa urheilua, kulttuuria ja viinejä.

”Jos asiat tehdään fiksusti, hyvinvointipalveluiden ja sovellusten ympärille voi kehittyä elinvoimaista yritystoimintaa”, hän uskoo.

Tämän päivän ongelmana Kosonen pitää suljettuja vertikaaliratkaisuja, jotka on tehty hallintolähtöisesti, kun palveluita pitäisi kehittää asiakaslähtöisesti.

”Vyyhti lähtee purkautumaan määrittelemällä yhteiset valtakunnalliset sähköisen asioinnin standardit ja palvelut sekä asettamalla kullekin vastuuministeriölle ja kunnille haastavat tavoitteet palveluiden sähköistämiseksi.”

”Sitraa tarvitaan aloitteen tekemiseen ja sen rahaa palveluyritysten perustamiseen. Se kun ei kuulu kuntien tehtäviin, eikä valtiolla ole asiaan näkökulmaa eikä intressiä.”

Vaikeaksi muutosprosessin tekee se, että kyse on valtavasta toimintatapamuutoksesta, joka herättää suuria intohimoja. Pelissä ovat niin poliittiset kuin teollisetkin intressit.

”Valtionhallinnon ´siiloutuneiden´ sektorien on kyettävä parempaan yhteistyöhön, ja isojen it-pelurien on sitouduttava ja sopeuduttava avoimien rajapintojen maailmaan.”

Suomi tarvitsee Siilasmaita

Mikko Kososen mukaan Suomessa on paljon potentiaalisia kasvuyrityksiä. Yritysten kasvattaminen on kuitenkin ongelma niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomessa yrittäjän polun tekee kuitenkin erityisen kiviseksi asenneongelmamme.

”Miksi Kimi Räikkönen saa tienata satoja miljoonia euroja, mutta yrittäjä ei saa menestyä? Tällaisessa ympäristössä parhaat kyvyt eivät hakeudu yrittäjiksi”, hän ihmettelee.

Erityisen lähellä Kososen sydäntä on ohjelmistoalan yrittäjyys, jossa kasvun edellytyksenä ovat avoimet arkkitehtuurit ja suurimpana esteenä älykkään ja kärsivällisen rahan puute.

”Me tarvitsemme satakertaisen määrän Risto Siilasmaita. Tarvitsemme bisnesenkeleitä, jotka kannustavat alkavaa liiketoimintaa rahan lisäksi tiedolla ja kokemuksella. Itse menin pienen softayrityksen hallitukseen nähdäkseni, miten haastavaa kasvuyrityksen elämä on”, hän kertoo.

Julkista rahaa Kosonen kritisoi siitä, että toisaalta sen saantiin liittyy paljon byrokratiaa, kun taas toisaalta sitä saa liiankin helposti.

”Sillä, että pääomaa jaetaan kaikille halukkaille, ylläpidetään ja tuetaan myös elinkelvotonta yrittäjyyttä. Silloin rahaa ei jää riittävästi hyville yrityksille.”

Sitra panee kortensa kekoon ajamalla kasvuyrittäjyyttä erityisesti koneteollisuuden mutta myös muissa ohjelmissaan, kuten energia-, kunta- ja terveydenhuollon ohjelmissaan. Samalla se toteuttaa omalta osaltaan kansallista innovaatiostrategiaamme, jolla innovaatioista jalostetaan kannattavaa, kansainvälistä liiketoimintaa.

”Se ei ole vain teollisuuden asia. Siksi Sitra on kutsunut mukaan strategian toteutukseen muutkin toimijat”, Kosonen korostaa.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (1 kappale)

Re: Kansallinen asiamies ajaa muutosta 22.5.2009 14:25

Taitaa olla jotain ihan muuta kuin multaa käsissä... Mitä tasapainoista olemme nähneet? Tuloerot kasvavat kun sitra ihmettelee mitä käsiinsä kahmaisi.

DigiJussi Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje