CIO laajentaa reviiriään

Yritysten tietohallintojohdossa käy nyt kuhina. Uusia ihmisiä on astunut CIO:n saappaisiin joko siksi, että edellinen tietohallintojohtaja on jäänyt eläkkeelle, lähtenyt muuten vain talosta tai siksi, että hän on siirtynyt uuteen, vaativampaan tehtävään.

”Se on yleismaailmallinen trendi, että it-johtajat laajentavat reviiriään liiketoiminnan puolelle”, sanoo Konecranesin ex-CIO Kari Suominen, joka vastaa nyt globaalin tuotantotoiminnan kehittämisestä yhtiössä.

Suomista ajoi uuteen tehtävään halu päästä kehittämään liiketoimintaa. CIO:na hän koki itsensä yksinomaan it-infran ja -arkkitehtuurin kehittäjäksi.

”Nyt kehitän puhtaasti bisnestä. Siinä hommassa tietotekniikalla on iso rooli.”

Hyvät ovat harvassa

Helsingin kauppakorkeakoulun professori Tomi Dahlberg kertoo havainneensa, että CIO:t ovat siirtyneet vaativampiin tehtäviin muutamissa sellaisissa yrityksissä, joissa tietotekniikkaa osataan käyttää niin, että sillä on todellista merkitystä liiketoiminnalle.

Hyödyntämisessä onnistuneita yrityksiä on kuitenkin harvassa, enimmilläänkin vain viidennes kaikista yrityksistä.

”Monet yritykset luulevat, että ne saavat hyötyjä it:stä mutteivät pysty sitä konkreettisesti osoittamaan”, hän sanoo.

Tietohallintojohtajan reviirin laajentamisella yritykset hakeva Dahlbergin mukaan kiinteämpää linkkiä yritysten it-infran, sen päällä olevien sovellusten, niiden päällä olevan tiedon ja liiketoimintaprosessien välillä.

Esimerkkinä vaihtajista Dahlberg mainitsee Accenturen entisen Suomen-maajohtajan Juho Malmbergin, joka siirtyi Koneen kehitysjohtajaksi pari vuotta sitten, Fortumin entisen CIO:n ja tämän vuoden vaihteesta lähtien yhtiössä kehitysjohtajan tittelillä toimineen Jouni Kerosen sekä Konecranesin Kari Suomisen. Fortumissa Kerosen pallille istui Pekka Eira, ja Konecranesissa Suomista seurasi Nokialta tullut Antti Koskelin.

Uuden tietohallintojohtajan on saanut muun muassa myös Kesko, jossa Arto Hiltunen otti vuoden verran pestiä pitäneen Markku Laakin paikan.

Laman kourissa

”Ne, jotka hoitavat hyvin it:n ja liiketoiminnan yhteensovittamisen, pystyvät samaan aikaan sekä karsimaan kustannuksia että kehittämään toimintaa”, Tomi Dahlberg toteaa.

Helppoa se ei ole, mistä on saanut tuta moni tietohallintojohtaja.

Dahlberg puhuu yhteensovittamisen (alignment) ansasta, joka syntyy, kun it-johtamisesta puuttuu jämäkkyys, ja eteen päin mennään vain bisneksen ehdoilla.

”It:ssä kehitetään hyviä mutta hajanaisia, eri liiketoiminnoille tarkoitettuja järjestelmiä. Ne eivät kuitenkaan tue koko liiketoimintaa ja tekevät tietotekniikan rakenteesta joustamattoman. Kaikki tämä henkilöityy usein it-johtajaan.”

Dahlbergin mukaan se, että it-johtaminen on huonosti hanskassa, kostautuu erityisesti talouden taantuman aikana.

”Kun liiketoiminnassa tapahtuu rajuja muutoksia, it ei tuppaa pysymään kehityksen perässä. Pitäisi olla ketterä, mutta kun sitä ei olla”, hän sanoo.

Dahlberg peräänkuuluttaakin it-johtamiseen jämäkkyyden lisäksi kurinalaisuutta sekä aitoa dialogia ja vuorovaikutteisuutta. Yritysten ylin johto on saatava ymmärtämään it-johtamisen merkitys.

”Kyse ei ole rakenteellisesta kuilusta vaan osaamisesta ja johtamisesta. Täällähän organisaatiot ovat matalia, ja eri portaat keskustelevat keskenään.”

Kari Suominen vakuuttaa, että it:n ja bisneksen yhteensovittaminen kuuluu ehdottomasti hänen työhönsä. CIO:na hän tunsi olevansa liian kaukana liiketoiminnasta.

Osa kokonaisuutta

Konecranesin tuotanto on Suomisen mukaan fragmentoitunutta. Hänen uuteen työnkuvaansa kuuluukin tuotantotoimintojen prosessien harmonisointi ja mahdollisesti niitä tukevien it-järjestelmien käyttöönotto. Tavoitteena on se, että tuotantoa pystytään suunnittelemaan myynniltä saatujen myyntiennusteiden perusteella. Silloin kysynnän muutoksiin voi reagoida nopeasti, ja globaali näkyvyys paranee.

”Reaktiivisesta toiminnasta siirrytään proaktiiviseen, jolloin säästytään kalliilta ad hoc -päätöksiltä. Siinä it-ratkaisut ovat merkittävässä roolissa.”

Konecranesin tuotannonkehittämishanke on Suomisen mukaan vain osa isoa kehittämishanketta, joka kattaa muun muassa myös myynnin, tuotepuolen, henkilöstöhallinnon ja finanssipuolen toimintojen kehittäminen. Aiemmin tuotannon johtotehtävissä toimineelle Suomiselle nykyinen tehtävä oli luonnollinen valinta.

”Kehittämishankkeissa tietohallinnon rooli on merkittävä, mutta niitä ei haluttu nähdä it-hankkeina. CIO:na minun tehtäväni olisi ymmärretty väärin”, hän jatkaa.

Suomisen mielestä liiketoiminnan ja it:n yhteistyö voisi olla nykyistä kiinteämpää. Varsinkin nyt käynnissä olevissa kehittämishankkeissa sitä on syytä syventää.

”Liiketoiminnan kehittämistiimeillä ja tietohallinnolla on jo vakiintunut tapa kommunikoida”, hän muistuttaa.

Perintönä leikattu budjetti

Konecranesilla toiminnan kehittämishanke käynnistyi jo ennen laman alkua, ja Suominen uskoo, että se viedään myös läpi. Tietyt fokusalueet, kuten toiminnan tehokkuus ja mahdollisuudet kustannussäästöihin, painottuvat toki uudella tavalla.

”Antti Koskelinille jätin perinnöksi leikatun budjetin”, hän kertoo.