CIO:t

Tiina Siltala, 29.11.2008, 13:09

Wärtsilä hakee kasvua kaukaa

Elokuun alussa kokopäivätoimisesti Wärtsilän tietohallintojohtajana aloittanut Esa Kivineva iloitsee kirpeän kuulaasta syyspäivästä. Auringonpaiste helpottaa koko perheen paluumuuttoa Kiinasta, jossa Kivineva oli ensin pystyttämässä ja sitten vetämässä Wärtsilän uutta tehdasta. Kiinassa vierähti neljä vuotta, ja kaiken kaikkiaan Kivineva on viettänyt ulkomalla 14 vuotta.

CIO:n tehtävää Kivineva on hoitanut etätyönä ja Kiinan tehtaan toimitusjohtajan tehtävänsä ohella jo viime huhtikuun alusta lähtien.

”Kaikki oli saatu tehtaalla rullaamaan mainiosti, joten oli hyvä hetki jättää homma seuraajalle ja palata Suomeen”, hän kertoo.

Vaikka Kivinevalla onkin diplomi-insinöörin peruskoulutus, hän ei tunnustaudu perinteiseksi tietotekniikkaihmiseksi. Miehen työura on kulunut vahvasti bisneksen parissa.

Mandariinin taitaja

1989 Diplomi-insinööri, Oulun yliopisto
1991 Master of Science, Colorado School of Mines, Colorado, Yhdysvallat
2004 Tekniikan tohtori, Royal Institute og Technology, Tukholma, Ruotsi
1993–98 Lokomo Steel, Tampere
1998-2002 McKinsey & Company, Helsinki, Köln, Tukholma
2002–04 Wärtsilä, Helsinki
2004–05 Wärtsilä China Ltd, Shanghai, Kiina
2006–08 Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd, Shanghai, Kiina, toimitusjohtaja
2008– Wärtsilä-konserni, Helsinki, CIO

Kielitaito: suomen, ruotsin ja englannin kielen lisäksi saksaa tyydyttävästi sekä espanjan ja mandariinikiinan alkeet.

Mielenkiinnon kohteet: golf, uinti, tennis, pyöräily, hiihto, luistelu, pianon- ja kitaransoitto sekä lukeminen

Aloitettuaan Wärtsilässä vuoden 2002 alussa Kivineva työskenteli reilut kaksi vuotta voimalaitosliiketoiminnan kehittämistehtävissä. Sitä ennen hän oli toiminut McKinseyllä liikkeenjohdon konsulttina.

Tekniikan tohtoriksi Kivineva väitteli Tukholmassa Kungliga Tekniska Högskolanissa valmistustekniikan osastolla.

Bisnes-it:n pitkä perinne

Kivineva haluaa hyödyntää vankasta liiketoimintakokemuksesta syntyneitä bisneskontaktejaan ja -ymmärrystään uudessa työssään. Tietohallintoon hän aikoo istuttaa bisnesajattelua, mutta mitään hokkus pokkus -lupauksia häneltä on turha odottaa.

”Minun on vietävä tietohallinto lähemmäs liiketoimintaa sekä lisättävä niiden välistä yhteistyötä. Information management -organisaation hommana on tuottaa asiakkaille lisäarvoa ja parantaa kilpailukykyä”, hän kuvailee omaa rooliaan.

Kivinevan tehtävää helpottaa huomattavasti se, että CIO:nakin hän kykenee istumaan myös liiketoiminnan puolelle pöytää.

Wärtsilässä liiketoiminnan ja tietotekniikan yhteistyöllä on Kivinevan mukaan pitkät perinteet, ja yhtiö on ollut sillä saralla hyvin aktiivinen. Siksi it-organisaatiota ei hänen mukaansa ole tarvinnut myydä liiketoiminnalle.

”Olemassaolon oikeutus on tunnustettu jo kauan sitten, mistä kiitokset edeltäjilleni. Monessa muussa organisaatiossa murros saattaa olla paljon suurempi”, hän pohtii.

Aidosti globaali erp

Viime vuosina Wärtsilässä on viety läpi laaja järjestelmäuudistus, johon sisältyi muun muassa vuonna 2003 alkanut koko konsernitason SAP-hanke.

Nyt yhtiöllä on käytössään keskitetty maailmanlaajuinen SAP-toiminnanohjausjärjestelmä, ja it-organisaatio on rakennettu keskitetyn mallin mukaisesti.

”Voin sanoa rehellisesti, että erp-järjestelmämme on globaali peruskivijalka, jonka ympärille kaikki muu rakennetaan”, Kivineva kehaisee.

Keskitettyjen järjestelmien käyttöönotossa liikkeelle lähdettiin suurimmista toiminnoista ja integraatioista. Tällä hetkellä SAP:lla hallitaan koko toimitusketju komponenttien hankinnasta jakeluun.

Eri liiketoimintayksiköillä on toki omia bisnessovelluksiaan ja paikallisilla yksiköillä paikallisia mausteitaan, joita ei ole ollut tehokasta toteuttaa globaaleilla järjestelmillä.

”Tähän liittyvät tietenkin myös eri maiden lait ja säädökset”, Kivineva sanoo.

Yrityskauppojen haaste

Toiminnanohjausjärjestelmän lisäksi konsernitasolla on otettu käyttöön muun muassa yrityksen perustoimintoihin, kuten tuote-, asiakas- ja taloushallintoon liittyviä ratkaisuja, jotka on integroitu toiminnanohjaukseen.

”Integroimme SAP:iin kaikki järjestelmät, jotka on tarpeellista ja järkevää integroida”, Kivineva kiteyttää.

Wärtsilä on ahkera yritysostaja. Esimerkiksi vuosina 2005–2007 se teki kymmenkunta yrityskauppaa. Kivinevan mukaan yhtiön tavoitteena on liittää ostetut yritykset osaksi Wärtsilän toimintoja myös tietohallinnon osalta. Tarkoitus on, että uusiin yhtiöihin viedään samat työkalut kuin muuallakin konsernissa on käytössä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ostetut yritykset yhdistettäisiin kertarysäyksellä keskitettyyn erp-järjestelmään.

”Aikaväli riippuu monesta tekijästä, kuten esimerkiksi yrityksen koosta ja hankkeen monimutkaisuudesta.”

Nyt on hyötyjen vuoro

Siinä missä monet organisaatiot painiskelevat vielä liiketoiminnan ja it:n yhteensovittamisen murroksessa, Wärtsilässä murros tarkoittaa globaaleista järjestelmistä saatavien hyötyjen jalkauttamista.

”Nyt kun meillä on hyvä perusta, voimme siirtyä seuraavalle tasolle.”

Kivineva muistuttaa kuitenkin, että teknologian rattaat eivät saa pysähtyä paikoilleen, vaan asioita pitää kehittää kaiken aikaa.

”On mietittävä, mitä sellaista teknologiaa on tarjolla esimerkiksi mobiilipuolella, josta on hyötyä liiketoiminnalle”, hän sanoo.

Lähtökohtana on hänen mukaansa aina bisnescase.

”Investoinnit on mietittävä siltä kantilta, miten ne parhaiten tukevat liiketoimintaa, alentavat kustannuksia ja parantavat yhtiön kannattavuutta.”

Helppous tukee tietojohtajaa

Wärtsilän kolmijako

Avainluvut 2007

Liikevaihto 3,76 miljardia euroa
Liiketulos 379 miljoonaa euroa
Työntekijöitä 16 336
Noin 160 toimipistettä noin 70 maassa

3 liiketoimintayksikköä

Ship Power

Liikevaihto 1,32 miljardia euroa
Työntekijöitä 2940
Valmistaa merimoottoreita

Power Plants

Liikevaihto 882 miljoonaa euroa
Työntekijöitä 826
Valmistaa öljy- kaasu- ja bioöljyvoimaloita

Services

Liikevaihto 1,55 miljardia euroa
Työntekijöitä 9 563
Wärtsilä avaa jatkuvasti uusia huoltoverstaita eri puolille maailmaa. Huoltaa omien tuotteiden ja ratkaisujensa lisäksi myös kilpailijoiden moottoreita.

Kivineva sanoo, että Wärtsilän tietohallinnon kehittämiseen kuuluu myös ”streamlineaaminen”. Hän pyytää anteeksi englanninkielistä termiä, mutta yksiselitteistä suomenkielistä termiä ei löydy. Käytännössä it:n suoraviivaistaminen tai yksinkertaistaminen on tarkoittanut muun muassa palvelinten ja sovellusten määrän vähentämistä.

Kivineva näkee vahvan yhteyden tietotekniikan suoraviivaistamisen ja tiedolla johtamisen välillä.

”Tiedolla johtamisessa päätöksenteko perustuu faktoihin. Oikean tiedon on oltava on-line-tietoa, mikä puolestaan edellyttää esimerkiksi tuotetietojen nopeaa siirtymistä sekä sitä, että se on helposti tavoitettavissa. It-infraa on yksinkertaistettava, jotta näin tapahtuu”, hän selittää.

Suoraviivaistaminen ei rajoitu vain it-infraan, vaan tähtäimessä on myös prosessien – kuten tiedonhalinnan – parantamista, optimointia ja harmonisointia.

”Se on pitkäjänteistä työtä, joka tarkoittaa joskus työkalujen ja joskus toimintojen harmonisointia.

Tärkeä osaaminen talossa

Wärtsilässä on selkeät sävelet siitä, mitä yhtiön tietotekniikasta on ulkoistettu ja mitä pidetään talon sisällä. Visusti talon sisällä pysyvät Kivinevan mukaan ydintoiminnot ja tärkeä osaaminen, strategiset asiat ja yleensäkin kaikki se, mikä liittyy yrityksen toimintaan.

Viime vuosien aikana yhtiössä on toteutettu mittava it-palveluiden ulkoistaminen.

Esa Kivinevan mukaan ulkoistettuna on nyt erilaisia it-tukitoimintoja, kuten helpdesk ja perussovellusten käytön tuki.

”Kun menossa on jokin it-hanke niin projektin johto on usein meillä itsellämme, mutta varsinaiset tekijät tulevat asiantuntijataloista”, hän selittää työnjakoa.

Ulkoistuksen ja oman tekemisen välistä rajaa Kivineva kuvailee veteen piirretyksi viivaksi. Tärkeintä on se, että ylätason tai hallinnointiosaaminen pysyy heillä itsellään.

Ulkoistuskumppaneina Wärtsilällä on isoja, globaaleja it-taloja. Se johtaa kysymyksiin kaukoulkoistuksen roolista yhtiön it-palveluiden toimittamisessa.

”Isoilla it-taloilla on muun muassa Kiinassa ja Intiassa paljon erityisosaamista, mikä takaa meille hyvän palvelun. Sillä ei ole merkitystä, tehdäänkö asiat kaukana vai lähellä, kunhan osaamista ja asioiden hallintaa löytyy riittävästi.”

Wärtsilässä ei kaukoulkoistuspeikkoja nähdä. Onhan yhtiö itse toiminut muun muassa Intiassa jo 1980-luvun alusta lähtien.

”Meille se ei ole mitenkään ihmeellinen asia”, Kivineva sanoo.

Kustannussäästö ei Kivinevan mukaan ole tietotekniikan kaukoulkoistuksen tärkein tavoite – paremminkin sen mukana tuleva bonus.

”Kustannuksia tärkeämpää on osaaminen. Toimintamalli ja laatu perustuvat pitkälle, kestävälle pohjalle.”