Tieto tuli Koneeseen

Juho Malmberg Kone Buildingin ala-aulassa ulkoseinän mittainen hissirivistö ei estä valoa tulvimasta sisälle, sillä hissin seinät ovat nykytyylin mukaisesti lasia. Hissityyppi on rakennukseen varta vasten suunniteltu Kone Alta high-rise Elevator.

Koneen logo on ollut suomalaisille vuosikymmenet tuttu lähitalojen hisseistä. Siksi yhtiön liiketoimintaa – hissien ja liukuportaiden valmistusta ja huoltoa – ei äkkiseltään miellä hohdokkaaksi. Nyky-yritysten ja uusien ostoskeskusten hisseissä loistaa kuitenkin lasi, alumiini ja teräs. Kone on yksi voimakkaimmin kansainvälisesti kasvavista suomalaisyrityksistä.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 3,6 miljardia euroa ja henkilöstönmäärä 29000.

Yksi aulan hisseistä laskeutuu äänettömästi alas ja hissistä astuu ulos hoikka, vaalea mies tummansinisessä liituraitapuvussa. Hän on Juho Malmberg, Koneen kehitysjohtaja. Accenturen entinen Suomen-maajohtaja vakuuttui vuosi sitten Koneen kansainvälistymistahdista ja -näkymistä.

Malmberg on tunnetusti pidetty johtaja, loistava puheenpitäjä ja sparraaja. Asiantuntemuksensa lisäksi hän on hyvä projekti- ja ihmisjohtaja. Siksi uutinen siitä, että kansainvälinen Kone halusi riveihinsä juuri tämän miehen, ei ollut yllättävä.

Silti tekee mieli kysyä, meneekö Malmbergin parin vuosikymmenen kokemus tietotekniikka-alalta nyt hukkaan. Ja mitä it-konsultti ymmärtää hissejä ja liukuportaita valmistavan yrityksen kehityshaasteista?

Paperilta käytäntöön

”Hyppy on ollut todella iso ja opettavainen, henkilökohtaisesti vaativa”, Malmberg sanoo. Hän istuu hieman kumarassa neljännen kerroksen neuvotteluhuoneen pöydän ääressä. Ikkunasta avautuu näkymä heräilevään Keilarantaan.

Malmberg kuvailee vuottaan vielä vaativammaksi kuin mitä hän odotti. Ennen hän toimi globaalin tivi-yrityksen maa-johtajana, ja työ painottui Suomeen ja Pohjoismaihin. Nykypestissään hän vie eteenpäin maailmanlaajuisia muutoshankkeita niin Kiinassa, Intiassa kuin Itävallassakin. Saman päivän aikana on liikuttava mantereelta toiselle ja siinä samalla opeteltava muutosjohtajuutta.

”Halusin kuitenkin uudistua ja oppia uutta. Minulle henkilökohtaisesti tämä oli hyvä ratkaisu.”

"Tietohallinnossa ei ole kyse vain teknisistä parametreista vaan mahdollisuuksien luomisesta."

Tietotekniikan ja liiketoiminnan yhdistämisen haasteista on puhuttu paljon. Bisnes- ja it-johto eivät puhu samaa kieltä eikä tietotekniikasta saada irti sen mahdollistamia liiketoimintahyötyjä. Tietohallintojohtaja ei mahdu johtoryhmään eikä hänen ajatuksiaan kuunnella.

Kansainvälisesti kasvavissa suomalaisyrityksissä viesti näyttää kuitenkin menneen perille. Koneessa selvä osoitus tästä on se, että kehitysjohtajan tehtävät pitävät yhtiössä sisällään sekä tietohallinto- että muutosjohtajuuden – sekä toimintamallien että tietotekniikan kehittämisen.

Tällaisesta on tähän asti haaveiltu lähinnä it-konsulttien kalvosulkeisissa. Malmbergkin on pitänyt aiheesta edellisessä elämässään monia esitelmiä.

”Tehtävän vastaanottamista miettiessäni pidin tätä todella hyvänä asiana. Ei tietohallinnossa ole kyse vain teknisistä parametreista vaan mahdollisuuksien luomisesta”, hän muistuttaa.

Nimi johtaa harhaan

Malmbergin mukaan tietohallintojohtajan tehtävät lokeroidaan yrityksissä liian herkästi. Näin tehtäessä tietohallintojohtajalla ei ole aktiivista roolia toiminnan kehittämisessä, vaikuttamismahdollisuudet ovat suppeat ja keskustelu liiketoimintajohdon kanssa on rajallista.

”Syntyy helposti rajoittava kierre, joka ei auta etenemään suuntaan, jossa tietotekniikkaa hyödynnetään mahdollisimman laveasti. Tietohallintojohtaja on mielestäni termi, jossa on väärä kärki. Monien cio:ien rooli onkin laajentumassa kehitysjohtajan suuntaan. Tässä asiassa heijastuvat kuitenkin yrityksen yleiset asenteet”, Malmberg kertoo.

Koneen johtajistossa hän ei ole kohdannut ongelmia vuoropuhelussa.

”Keskustelu it:stä on hyvin luontevaa ja hyvätasoista. On hämmästyttävää, miten hyvin dialogi toimii johdon tasolla”, hän sanoo.

Väitteen uskottavuutta lisää se, ettei Malmberg ole yrityksen ainoa tietotekniikkataustan omaava johtaja. Koneen toimitusjohtaja on Matti Alahuhta – Nokian entinen strategia- ja varatoimitusjohtaja.

Juho Malmberg ”Asioiden tekeminen ilman tietotekniikkaa ei ole realismia. Taustastani on ilman muuta hyötyä. Ilman tietotekniikkaymmärrystä nykyisten tehtävien hoitaminen olisi hankalaa”, Malmberg sanoo.

Hän uskoo, että liikkeenjohdon it-ymmärrys syvenee entisestään. Välttämättä kyse ei ole siitä, että pitäisi keksiä uutta teknologiaa vaan siitä, kuka osaa parhaiten ottaa teknologian hyötykäyttöön.

”Haluamme olla Koneessa tietotekniikan hyödyntämisessä vielä parempia. Emme ole vielä huipulla, mutta meneillään on vahva muutosohjelma ja asiaan on sitouduttu. Tietotekniikka on keskeinen mahdollistaja, kun otamme käyttöön globaalisti yhtenäisiä prosesseja”, Malmberg kertoo.

Kone oli viime vuonna Suomen 18. suurin yritys ja sen liikevaihto on noin kymmenesosa Nokian liikevaihdosta. Vuonna 1910 perustettu yritys toimii 50 maassa. Monikansallisessa toimintaympäristössä tietotekniikkaa on varaa virittää yhä näkyvämmäksi kilpailutekijäksi.

Vahvasti palvelubisneksessä

Hissi- ja liukuporrasala kuulostaa suoraviivaiselta liiketoiminnalta. Alan logistiikkaprosesseihin syventyminen pyörtää ajatukset. Ketju ei lopu tavaran toimittamiseen vaan sitä seuraa asennus, jonka aikataulu riippuu talonrakennuksen työvaiheista. Kun isoa pilvenpiirtäjää rakennetaan, on tavaran saavuttava paikalle oikea-aikaisesti, koska olosuhteissa ei usein ole mahdollisuutta tavaransäilytykseen.

Toinen iso haaste on huoltotoiminta, josta tulee yli 60 prosenttia Koneen liikevaihdosta. Yhtiö on vahvasti mukana palvelubisneksessä, jossa tietotekniikan potentiaali on huomattavan iso. Reaaliaikaisen tiedon täytyy kulkea asentajille työn etenemisestä, kuittauksista ja materiaalien saatavuudesta.

Myös mobiili- ja paikannusteknologialla on Malmbergin mukaan paljon mahdollisuuksia, joilla voi rakentaa kilpailuvaltteja ja lisätä liiketoiminnan tehokkuutta sekä ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi hän uskoo yhä e-bisneksen mahdollisuuksiin.

”Meidänlaisellamme yrityksellä netin täysimääräiset mahdollisuudet ovat yhä hyödyntämättä. On pohdittava uusia tapoja tarjota informaatiota.”

Paljon kertomista

Malmbergin mukaan Kone on suomalaisessa mittakaavassa kansainvälistymisen pioneeri. Nyt yhtiö on harppaamassa kansainvälisestä yrityksestä aidosti globaaliksi.

”Jos kansainvälisyys tarkoittaa sitä, että yhtiöllä on konttoreita ja tehtaita monissa eri maissa, globaalin yrityksen toimintamalli on kaikkialla samanlainen”, hän kertoo.

Mittavimpana haasteenaan Malmberg näkee nykypestissään muutosjohtamisen: miten globaali, 30000 työntekijän organisaatio saadaan muuttamaan toimintatapojaan?

Tähän ei Malmbergilta löydy patenttiratkaisuja. Perusreseptinä hän pitää kuitenkin aitoa positiivista vaikuttamista kaikkien Koneen työntekijöiden arkeen. Tärkeää on saada heidät kokemaan uudet työkalut oikeasti paremmiksi.

”Suurelta osin kysymys on kommunikoinnista. Pitää kertoa paljon ja relevanttia asiaa, näyttää esimerkkiä”, Malmberg sanoo.

Johtamisessa tärkeää on jaksaa itse olla läsnä ja pysyä energisenä. Se ei ole Malmbergillekaan aina helppoa. Silti hän pitää muiden kannustamista usein paljon tärkeämpänä työnä kuin sitä, mitä hän tekee oman työpöytänsä ääressä.

Sampanjan aika on myöhemmin

Kehitysjohtajan seuraava kokous on alkamassa ja pian on aika laskeutua takaisin maanpinnalle – Alta high-risen kuljettamana.

Sitä ennen Malmberg kertoo oppineensa jotain hyvin olennaista projektihallinnon pelisäännöistä siirryttyään aidan toiselle puolelle, tietotekniikan asiakasyritykseen.

Sääntö numero yksi on se, ettei keskeneräisiä projekteja oteta käyttöön. Kattava pilotointi kannattaa aina.

”Aika tyypillisesti toimittajayritys näkee, että käyttöönoton jälkeen on juhlan paikka. Uudessa työssäni olen nähnyt hyvin, että tässä vaiheessa hommat vasta alkavat. Vielä on edessä paljon hienosäätöä, tukea, sparraamista, uudelleenkouluttamista. Sampanjapullo poksautetaan vasta myöhemmin.”

Kuvat: Jyrki Vesa