CIO:t

Tiina Siltala, 4.6.2008, 14:37

Tietotekniikka nosti Konecranesin

Kari Suominen

Konecranes etenee kuin juna.

Näin kirjoitti Talouselämä-lehti viime vuoden tilinpäätösanalyysissaan. Vuosi 2007 meni nappiin: liikevaihto kasvoi liki viidenneksen, ja nettotulos parani miltei 70 prosentilla. Raju pyrähdys parempaan alkoi kuitenkin jo pari vuotta aikaisemmin. Liikevaihto ampaisi 2,5-kertaiseksi vuosien 2004 ja 2007 välillä. Samaan aikaan nettotulos 6,5-kertaistui.

Miten kummassa tyydyttävästä lopputuloksesta leivotaan parissa vuodessa 9 ja puolen loistosuoritus?

”Tietotekniikan hyödyntämisellä toimintatapojen muutoksen kautta on ollut merkittävä vaikutus siihen, että Konecranes on pystynyt parantamaan merkittävästi kannattavuuttaan viime vuosina.

”En ole tietotekniikan ammatilainen. Minun kanssani on turha tulla keskustelemaan teknisistä yksityiskohdista.”

Parhaimmat tulokset on saatu myynnin ja tarjoustoiminnan tehokkuudessa sekä mahdollisimman reaaliaikaisen kysyntäinformaation tarjoamisessa toimitusketjun käyttöön”, toimitusjohtaja Pekka Lundmark on kiteyttänyt.

Ei siis mikään ihme, että Konecranesin tietohallintojohtajalla Kari Suomisella on hymy herkässä. Hänhän pitelee käsissään yhtiön menestyksen avaimia. Toisaalta hän on myös paljon vartija.

”Tietotekniikka on erittäin kriittistä. Tuloksessa näkyy heti, jos jokin it:ssä ei toimi. Myös riskien hallinnan merkitys kasvaa, kun yhtiö on yhä globaalimpi ja ihmisten määrä kasvaa”, hän toteaa.

Toimitusjohtajana it-mies

Vuoden 2005 helmikuussa Konecranesin ohjakset ottanut Pekka Lundmark on taustaltaan vahvasti it-mies. Näkyykö se tietotekniikan ja liiketoiminnan välisessä vuoropuhelussa?

”Tietotekniikan rooli on muuttunut täysin”, Suominen sanoo hetkeäkään miettimättä.

Kun tietotekniikka oli aikaisemmin infrapalveluiden tuottaja, nyt se koetaan liiketoiminnan mahdollistajana ja kehittäjänä. It:n merkitys kasvaa, ja koko globaali organisaatio innovoi ja muuttaa liiketoimintaa it:n mahdollistamaan suuntaan.

”It:n mahdollistaman muutoksen myötä yhtiö pystyy erottautumaan kilpailijoistaan”, Suominen korostaa.

Osaksi liiketoimintaa

Kuvaavaa it:n ja bisneksen vuorovaikutuksen muutokselle on muun muassa se, että tänä päivänä yhtiön johtoryhmän rinnalla toimii It board, johon kuuluvat CIO:n lisäksi yhtiön toimitusjohtaja sekä liiketoimintayksiköiden johtajat. Iso konkreettinen muutos tukifunktiosta liiketoiminnan kumppaniksi näkyy Suomisen mielestä myös siinä, että kun toimitusjohtaja seisoo it-asioiden takana, aikaa ja ymmärrystä tietotekniikalle löytyy myös liiketoiminnan puolelta.

Moottorimies ja sen puudeli

Rauhallisenoloisesta Kari Suomisesta ei aivan heti uskoisi, että miehen lempiharrastus ovat moottoriajoneuvot. Tallissa on muun muassa vaimon vuoden -68 mallinen rättikattokupla, ja uusin hankinta on vuoden -92 Porsche 911, jolla kruisaillaan kesäisin ja käydään ajamassa radalla.

Moottoripyöräkin löytyy: ”Harley-Davidsonilla me ajellaan vaimon kanssa kesäaikaan”, Suominen kertoo.

Harrastuslistalla ovat myös maastopyöräily ja lenkkeily sekä radio-ohjatut lennokit.

Eurassa syntynyt Suominen asuu perheineen Hyvinkäällä, mutta viikonloput hän, Marjukka-vaimo, 14-vuotias Sampsa, 16-vuotias Laura sekä lemmikkipuudeli Eppu viettävät Tampereella.

Koulutus:

hydrauliikan ja automatiikan sekä konesuunnittelun diplomi-insinööri, Tampere
MBA, TKK

Työt:

Konecranes, CIO 2002–
Steris Finn Aqua, laatujohtaja 1996–1998, tuotantojohtaja 1998–2002
Aquamaster-Rauma, Korea, tuotantojohtaja 1994–1996

Konecranesin it-osastolla on puhtaasti tietotekniikka-ammattilaisia 65, joista 35 työskentelee Hyvinkäällä ja loput pienemmissä tiimeissä ympäri maailmaa. Sen lisäksi parikymmentä it-ihmistä tekee töitä liiketoimintayksiköissä.

Ajatusmaailman muutoksesta kertoo varmasti sekin, ettei Suominen itse ole tietotekniikan ammattilainen vaan on vetänyt aikaisemmin liiketoimintoja. Ennen CIO-pestiään hän oli tuotannon johtotehtävissä.

”Minun kanssani on turha tulla keskustelemaan teknisistä yksityiskohdista”, hän toteaa.

Konecranesin it-hallintamallin mukaan liiketoimintajohto omistaa kehityshankkeet. Liiketoiminta määrittelee omat spesifit tarpeensa niin, että it-osasto pystyy niihin vastaamaan.

”Tietotekniikka ei ole enää saareke vaan osa liiketoimintaa.”

Toimitusketju timmiksi

Konecranes hyödyntää tietotekniikkaa tarjoamissaan tuotteissa ja palveluissa, kunnossapidon ohjauksessa sekä myynnin ja toimitusketjun ohjauksessa. Pisimmällä ollaan myynnin järjestelmien viilaamisessa, mutta kaikkein keskeisintä on toimitusketjun hallinta. Sen avulla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan koko ketjussa.

”Toimitusketjussa on mukana paljon erilaisia rooleja ja organisaatioita. Tietotekniikka mahdollistaa se, että kokonaisuus pelaa ketjussa saumattomasti yhteen”, Kari Suominen sanoo.

Hän puhuu globaaleista ja reaaliaikaisista tietovirroista, joita it tukee, ja joiden ansiosta päätöksiä pystytään tekemään ajanmukaisen tiedon perusteella.

”Me olemme pystyneet hyödyntämään globaalia hankintaverkostoa hyvin aikaisesta vaiheesta lähtien tavalla, joka on komponenttitoimittajille kustannusmielessä järkevä”, Suominen valottaa.

Tehokas kysynnän mukaan joustava ja kustannustehokas toimitusketju onkin noussut myös strategisella tasolla yhdeksi Konecranesin neljästä kulmakivestä laajan huoltoverkoston, johtavan teknologian ja nopeasti etenevän toimialan keskittymisen rinnalle.

Alalla maailman laajin kunnossapitoverkosto kerää jatkuvasti valtavia määriä tietoa, jonka perusteella tiedetään, mitä asiakkaat tarvitsevat, ja osataan kehittää ratkaisuja erilaisiin ympäristöihin.

Orgaanisen lisäksi ostoja

Kolmen viimeisen vuoden aikana Konecranes on lähes kaksinkertaistanut markkinaosuutensa teollisuusnostureiden reilun kuuden miljardin euron suuruisista kokonaismarkkinoista. Niistä se haukkaa nyt kuudesosan. Samaan aikaan yhtiö on kasvanut lähimpään kilpailijaansa nähden lähes kaksinkertaiseksi ja saavuttanut selkeitä mittakaavaetuja.

Konecranes

maailman johtavia nostolaitevalmistajia, toimittaa nostoratkaisuja ja palveluita valmistus- ja prosessiteollisuudelle, laivanrakennusteollisuudelle ja satamille
liikevaihto 1 872 miljoonaa euroa (2007)
liiketulos 174 miljoonaa euroa (2007)
nettotulos 111 miljoonaa euroa (2007)
pääkonttori Suomessa
pörssissä Helsingissä
8 400 työntekijää
tuotantolaitoksia 9 maassa
toimipisteitä 43 maassa

Kasvu on tullut niin orgaanisen kasvun kuin yritysostojenkin kautta. Vuonna 2007 jatkui kahden edellisenä vuonna tehdyn ja noin puolet sen vuoden kasvusta poikineen yritysoston sulattelu. Viime vuonna yhtiö teki kahdeksan pienehköä yrityskauppaa.

Ostettuihin yrityksiin on jätetty niiden omat perusinformaatiota tuottavat järjestelmät, mikä on synnyttänyt hajanaisuutta Konecranesin järjestelmäarkkitehtuuriin. Siksi tarve liiketoimintaprosessien harmonisointiin ja erp-arkkitehtuurien yhtenäistämiseen on kasvanut.

”Äkillinen muutos ja tietty vapauden puute näkyvät toiminnan hyytymisenä. Meidän ostamissamme yrityksissä toiminnat ovat kuitenkin tehostuneet, eli hankinnat ovat menneet nappiin”, Suominen selittää yhtiön päätöstä säilyttää paikallisilla yhtiöillä paikalliset järjestelmät.

Tietynlaiset vapausasteet tietyin edellytyksin takaavat sen, että toimintaa ei koeta byrokraattiseksi.

”Hyvä yrittäjyyden henki ja tekemisen maku tulevat vanhoista arvoista sekä siitä, että ihmisiin luotetaan ja heitä kunnioitetaan. It:ssä ei ole sisäisiä ristiriitoja, vaan siellä puhalletaan yhteen hiileen.”

Ei mukaan megahankkeisiin

Konecranesilla ei Suomisen mukaan ole käynnissä järjestelmähankkeita. Kullakin liiketoiminta-alueella on omat järjestelmänsä, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla juuri sen alueen tarpeita.

Liiketoiminnan kolmijako

1. Kunnossapito

Kaikenmerkkisten teollisuus- ja satamanostureiden, nostotrukkien ja työstökoneiden kunnossapito. Yli 470 huoltopistettä ja noin 4 500 työtekijää 43 maassa.

Tuotteet: tarkastukset, ennakoivan kunnossapidon ohjelmat ja sopimukset, päivystyshuoltokäynnit, modernisoinnit, konsultointi, asennukset ja varaosat.

Markkina-asema: Nostureiden kunnossapidon markkinajohtaja, jolla on maailman laajin nostureiden kunnossapitoverkosto. Markkinaosuus avoimilla kunnossapitomarkkinoilla noin 18 prosenttia.

Huoltosopimuskanta: yli 292 000 laitetta, joista 25 prosenttia omaa tuotantoa.

2. Standardinostolaitteet

Markkinoidaan sekä Konecranes-brändillä että itsenäisillä tuotemerkeillä, joita ovat P&H, Stahl CraneSystems, Morris, SWF, Verlinde, R&M ja Meiden. Työntekijöitä 2 500.

Tuotteet: Teollisuusnosturit, köysi- ja ketjunostimet, kevyet nosturijärjestelmät ja laaja komponenttivalikoima. Nostokapasiteetit 100 kilosta 100 tonniin.

Markkina-asema: Maailman suurin teollisuusnostureiden ja köysinostimien valmistaja, yksi suurimmista työpistenostureiden ja ketjunostimien valmistajista. Maailman ykkönen nostureiden räjähdyssuojausteknologiassa. Markkinaosuus noin 15 prosenttia.

Vuosituotanto: Yli 30 000 nosturia ja köysinosturia. Kymmeniätuhansia ketjunostimia.

3. Raskasnostolaitteet

Tuotteet markkinoidaan Konecranes- ja P&H-tuotemerkeillä. Työntekijöitä 1 300.

Tuotteet: Sähkötoimiset prosessinosturit, telakkapukkinosturit, laivoihin asennettavat nosturit, laiturikonttinosturit, konttinosturit, -lukit ja -kurottajat, asennusnosturit, tyhjiä kontteja käsittelevät trukit, haarukkatrukit, nosturiautomaatio, konttien paikannusjärjestelmät, nosturien ohjausjärjestelmät ja raskasnosturikomponentit. Tyypillinen nostokapasiteetti 50–2 000 tonnia.

Markkina-asema: Maailman markkinajohtaja räätälöidyissä ja raskaissa prosessiteollisuuden nostureissa sekä telakkapukkinostureissa. Maailmanlaajuinen kontinkäsittelylaitteiden, automaation ja kappaletavaranostureiden toimittaja. Prosessinostureiden markkinaosuus noin 12 prosenttia, satama- ja telakkanostureiden markkinaosuus 5–20 prosenttia.

”Tiettyä harmonisointia on tehty, mutta en usko yhtenäiseen globaaliin järjestelmään. Liiketoimintojen omien järjestelmien ansiosta toiminta ei jäykisty, vaan ne tuovat joustavuutta liiketoimintaan.”

”Meillä on suhteellisen matala it-organisaatio, olemme pystyneet hyödyntämään edullisia hankintarakenteita ja tekemään järkeviä ostoksia”, Suominen luettelee.

Kustannukset ovat hänen mukaansa pysyneet kurissa myös siksi, ettei yhtiössä ole lähdetty mihinkään SAP:n kaltaisiin megahankkeisiin vaan järjestelmät on toteutettu kustannustehokkaasti.

Vaikka järjestelmät voivatkin olla toisistaan poikkeavia, jotain yhteistäkin niillä pitää olla: perustransaktiot on suoritettava yhdessä järjestelmässä, ja globaalin masterdatan tulee olla yhtenäistä.

”Yksi menestyksen osatekijä tulevaisuudessakin on se, että pystymme siirtämään ja konsolidoimaan monesta tietolähteestä tulevat tiedot yhteen paikkaan.”

Bulkki-it ulos

Konecranes on perinteisesti pitänyt tietotekniikkansa hallinnan itsellään. Nyt uudet tuulet näyttävät puhaltavan, ja perustietotekniikkaa on ryhdytty ulkoistamaan.

Helmikuun lopussa yhtiö solmi HP:n kanssa viiden vuoden globaalin palvelu-

sopimuksen, jonka mukaan it-talo tarjoaa nostolaitevalmistajalle globaalit työasemien hallinta- ja tukipalvelut 37 maassa. Niihin kuuluvat service desk -palvelut, tietoturvaratkaisut sekä työasemien lähituki-, asennus-, huolto-, elinkaari- ja sovellushallintapalvelut. Palvelimiaan se ei sen sijaan ulkoistanut.

”Ulkoistimme sellaista standardia bulkkipalvelua, jota ei kannata yksin tuottaa. Joukko, jota it-osastomme palvelee, kasvaa koko ajan. Kun palvelu on sama kaikkialla, sitä on järkevää tuottaa joustavan palveluntarjoajan kautta”, Kari Suominen kertoo.

Hänen kuuden vuoden CIO-pestinsä aikana ulkoistus nousi tapetille jo kolmatta kertaa.

”Aikaisemmin ongelma on ollut se, että it-tukiprosessit ovat olleet hajanaisia. Nyt ne on yhtenäistetty. Tulevaisuuden kasvuluvut ovat niin suuret, että ulkoistus on järkevää myös taloudellisesti”, Suominen sanoo.

Jatkoulkoistussuunitelmia Konecranesillä ei ole, mutta poissuljettuakaan se ei ole.

”Me right-sourcaamme eli katsomme kokonaisuuden kerrallaan.”

Ei omia koodareita

Suomisen mielestä merkittävä ulkoistuksen aikaansaama muutos on se, että nyt liiketoiminta näkee it:n synnyttämät lisähyödyt. Ulkoistuksen myötä it-resurssit voi suunnata perustyöstä kehitystyöhön.

Omia koodareita Konecranesilla ei ole, vaan sen työn yhtiö ostaa ulkopuolelta. Käytössä on IBM:n ja sen kumppaneiden teknologiaa. Lisäksi yhtiössä hyödynnetään paljon soa-arkkitehtuuria, jonka avulla erilliset liiketoimintajärjestelmät saavat tarvitsemansa it-palvelut.

”Soa on tehokas moniympäristö-erpissä”, Suominen toteaa.

Kuvat: Jyrki Vesa