25.5.2007, 1:50

CIO:n uudet vaatteet

Vaikka tietohallintojohtajilta vaaditaan nyt monenlaisia taitoja, eivät he vieläkään saa ansaitsemaansa arvostusta. Tätä mieltä on Market-Visiolla tietohallintojohtajia konsultoiva Bodil Forss.

Hän viittaa muun muassa Gartnerin tuoreisiin selvityksiin, joiden mukaan CIO:n täytyy yhä todistella tietotekniikan merkitystä yrityksissä.

”On ikuinen ongelma, että CIO ei kuulu johtoryhmään ja heitä aliarvostetaan”, hän sanoo. Forss on toiminut itse muun muassa Wärtsilän tietohallintojohtajana.

Forssin mukaan vaatimukset tietohallintojohtajille ovat huimat mutta silti heille ei anneta riittävästi tilaa liikkua.

”Hoida sinä nyt vain sitä it:tä -asenteet kukoistavat yhä.”

Tietotekniikan merkitys ja mahdollisuudet ovat yleisesti kaikkien tiedossa. Visioissa sen oletetaan kietoutuvan saumattomasti luoviin bisnesratkaisuihin mutta yritysten sisällä todellisuus on toinen.

Yrityksillä on edelleen Forssin mukaan suuri haaste siinä, etteivät bisnespäätökset olisi ristiriidassa tietohallinnolle asetettujen vaatimusten kanssa.

Gartnerin mukaan seuraavan sukupolven it-johto on kuitenkin hyvin erilaista kuin nykyinen.

”Ehkä seuraava sukupolvi todella sulautuu”, Forss sanoo.

Strateginen yhteisymmärrys tärkeintä

VR:n tietohallintojohtaja Sirpa Creutz on tyytyväinen tietohallinnon ja bisnesjohdon yhteistyöhön omassa yhtiössään.

”Tuntuu siltä, että vuosien varrella yhteistyö on alkanut toteutua tuntemissani yrityksissä. Meillä tietohallintojohto on mukana luomassa yrityksen strategiaa, mikä on hyvin tärkeää”, Creutz sanoo.

Hänen mukaansa CIO voi olla luomassa strategiaa vaikka ei kuuluisikaan johtoryhmään. Töitä sen eteen on kuitenkin tehtävä.

Valtiokonttorin tietohallintojohtaja Lasse Skogin mukaan säästökuri, tehokkuus, osaajapula, web 2.0, hr-taidot, ympäristön huomioiminen sekä rohkea visiointi ovat tähänkin asti kuuluneet tietohallintojohtajan tehtäviin ja osaamisalueisiin.

Hän uskoo kuitenkin hr:n sekä bisnes- ja it-johdon strategisen kumppanuuden nousevan tänä vuonna ajankäytöllisesti entistä merkittävämmäksi. Skogin mielestä tietohallintojohtajilla on suomalaisissa organisaatioissa riittävästi päätäntävaltaa.

”CIO:n työkaluista päätöksentekovaltuus ei ole tärkein, se kuuluu toimivalle johdolle. Sen sijaan strateginen kumppanuus johdon kanssa on oikea tapa varmistaa, että hyviä päätöksiä syntyy niin toiminnan kuin it:n näkökulmasta.”

Sekä-että-ihmiset pärjäävät

Tietohallinto laittoi asiat tärkeysjärjestykseen:

1. Liiketoiminnan kasvun mahdollistavat projektit.

2. Liiketoiminta- ja tivi-strategioiden sekä suunnitelmien linkittäminen toisiinsa.

3. Bisnesosaamisen lisääminen tietohallinto-organisaatiossa.

4. Tietotekniikan liiketoiminta-arvon toteen näyttäminen.

Lähde: Gartner Exp CIO Survey 2006

Creutzin mukaan kehitys kohti verkostoitunutta maailmaa vaikuttaa yrityksissä kaikenlaisiin prosesseihin ostamisesta hallinnointiin. Joka kulman takana on uudenlaisia ratkaisuja, jotka on tunnettava.

”Samassa ihmisessä täytyy olla sekä– että -ominaisuuksia; tietohallinnon ihmisten on oltava monitaitajia. Tämä on haastavaa myös esimiehille, koska tällaiset asiathan eivät näy papereista”, hän muistuttaa.

Henkilöstön osaamista painotetaan

VR:ssä tänä vuonna erityisesti. Creutz allekirjoittaa Gartnerin teesin siitä, kuinka vaativaa on kaikessa kiireessä tutustua uusien teknologioiden mahdollisuuksiin.

Järkevää panostusta

Kustannussäästöjä ei Gartnerin mukaan enää painoteta aivan yhtä ponnekkaasti. Enemmän puhutaan siitä, miten tietohallinto voi tukea yrityksen kasvua.

”Tietotekniikkaan ollaan hakemassa oikeaa budjettia. Pelkän leikkaamisen sijaan yritetään miettiä sitä, mikä olisi järkevä panostus tietotekniikkaan”, Forss sanoo.

”Vain harvoin kyse on ict-hankinnoista. Yleisesti kyse on erilaisista liiketoiminnan hankkeista, joihin tietotekniikka kytkeytyy. Viisas bisnesjohto kuuntelee kyllä tietohallinnon perusteltuja argumentteja”, Creutz muotoilee.

Skogin mielestä alkanut vuosi on sikäli erityinen, että taloussuhdanteet ovat parantuneet jatkuvasti ja tulevaisuuden näkymiin suhtaudutaan luottavaisesti.

”Julkisen hallinnon it-toimintojen kehittäminen on aloitettu ja valtiolla on käynnistetty kärkihankkeita, jotka aikanaan tuovat hyötyjä. Paineet parantaa julkisen sektorin tuottavuutta nostavat myös it-ratkaisujen kysyntää samalla kun it-toimintaa tehostetaan”, hän kertoo.

Valtiokonttorissa tietohallintojohdon agendalla ovat erityisesti digitaalisten toimintaprosessien kehittäminen ja suunnittelu sekä sähköisten palveluiden ratkaisujen kehittäminen.

Creutzin mukaan julkishallinnon tietohallintoa työllistää tänä vuonna myös EU:n hankintalaki.

”Lakisääteisen kilpailuttamisen tekeminen on haaste kaikissa julkishallinnon organisaatioissa. Miten toteuttaa se niin, että kaikki osapuolet hyötyvät.”

Yleinen kehitys määrää infran suunnan

Gartner on varoittanut yhtiöitä liian pitkään jatkuneen säästökurimuksen seurauksista. Vyötä olisi syytä löysätä, sillä lyhytnäköisyys infrastruktuuri-investoinneissa koituu esteeksi pidemmän aikajänteen kehitykselle.

Forssin mukaan yrityksissä olisi pitänyt toteuttaa järeämpiä infraratkaisuja, jotka olisivat maksaneet itsensä takaisin pidemmän aikajakson aikana.

”Kulttuuri on sellainen, että järjestelmän pitää maksaa itsensä jo seuraavassa kvartaalissa, jolloin ratkaisut ovat pidemmällä tähtäyksellä alimitoitettuja ja hidastavat kehitystä. Ei ymmärretä, että kyseessä on strategisesti isoja kilpailuvaltteja”, Forss painottaa.

Infrapuolen virtualisointi tulisikin viedä yrityksissä aivan uudelle tasolle. Infrastruktuuri ei hänen mukaansa ole niinkään riippuvaisia yrityksen toiminnasta vaan siitä, mihin suuntaan it-markkinat kehittyvät.

Visionäärejä kehiin

Forssin mukaan infraa pitää pystyä myös valmistamaan tulevaan. Tietohallintojohtajan on pystyttävä piirtämään jonkinlainen kuva siitä, millainen maailma on kolmen vuoden kuluttua.

”Se vaatii visionäärisyyttä ja rohkeutta tietohallintojohtajalta, joka on monasti näiden asioiden kanssa aivan yksin”, hän muistuttaa.

Gartner nostaa yhdeksi tietohallinnon haasteeksi maailmanlaajuisen taistelun osaajista. Forss ei usko, että ongelmana on niinkään osaavien ihmisten puute. Sen sijaan hän haastaa yrityksiä sijoittamaan visionäärejä it-osastolle.

”Heille ei useinkaan anneta mahdollisuutta luovaan työskentelyyn. Kompetenssista ei sinänsä ole pulaa vaan rohkeudesta sijoittaa luovia tyyppejä myös it-puolelle.”