Uutiskommentti
Kauko Ollila, 23.6.2010, 20:10Pienen Suomen ongelma
Satamegainen Suomi näytti vilauksia digiäidinkasvoistaan eri valaistuksissa tietoliikenneyhtiö Ciscon vetämässä seminaarissa menneellä viikolla.
Muutaman tunnin tapahtumaan mahtuivat niin viestintäministerin, Aalto-yliopiston professorin kuin rakkauspuolueen puoluesihteerinkin todistukset siitä, mitä tukkeutumattomat bittiputket voisivat yhteiskunnan eri osallisille tarkoittaa.
Sylttytehtaan edustajana Ciscon Suomen vetäjä Esa Korvenmaa maalasi kuvaa yhteiskunnasta, jossa tieto ja palvelut tulevat ihmisten luokse.
Rajattomat palvelut tarkoittavat liikkuvaa työtä ja toimintaa täydelleen tukevaa infraa. Siihen nojautuvat älykkäät kodit ja työpaikat, viisaat energiaverkot ja elinvoimainen ympäristö liiketoiminnalle.
Ministeri Suvi Lindén katsoi kattavien laajakaistayhteyksien olevan olennainen osa tasa-arvoista yhteiskuntaa. Takuulla.
Hänestä Suomi tarvitsee sekä kiinteää että langatonta laajakaistaa. Totta.
Myös painopiste tulisi laittaa sisältöihin ja laajakaistan laatuun. Oikein.
Ja valtiovallan tulisi vahvemmin rakentaa oma digitaalinen strategia. Amen.
Suurimmat tuottavuushyödyt ovat saatavissa etenkin terveyspuolella. Varmasti.
Savolainen projekti, tekemistä vaille valmis.
Tästä ihmisten sekä esineiden internetistä ja jatkuvasta vuorovaikutuksesta ei ole tietoakaan, kun tarkastellaan yhä yksilökeskeisemmäksi muuttuvaa viihdeyhteiskuntaa.
”Kaikki on demandina mulle heti” on tämän ajan mielihyväristiretken henki. Viihdeyhteiskunta sellaisena kuin se näyttää toteutuvan, on oikea hedonismin korkea veisu.
Kunhan mobiililaajakaista, jonka kehityspolkua professori Heikki Hämmäinen kiitteli, valmistuu, me kuljemme paitsi korva- niin myös silmälaput kaalissamme, omassa virtuaalisessa pikku tilassamme, mobiilisti, halutessamme yksin aina ja kaikkialla. Vaikka muuta väitetään ja sosiaalisuudesta vaahdotaan.
Mikael Jungner esittikin huolensa siitä, miten suomalainen sisältö voi pärjätä näkyvissä olevan kehityksen mukana. Amerikkalaisten media- ja it-jättien ylivertainen painovoima ei ehkä jätä pienen kielialueen toimijoille pelitilaa aina vain globaalimmalla mediakentällä.
Korvenmaa katsahti palveluiden rakentamisen vaikeuteen noin ylipäänsä. Suomen haasteena on muna-kana-ilmiö: pitääkö ensin teknologisten edellytysten olla kunnossa ja sitten alkaa rakentaa palveluita, vai tuleeko palveluita ilmaantua, jotta tulee kysyntää yhteyksille?
Tämä jos mikä on yhtäältä pienen valtion ja mitättömän kielialueen ongelma.
Kirjoittaja on Tietoviikon päätoimittaja.
Onhan tätä tullut seurattua jo kolmekymmentä vuotta, suurin ongelma on liikenneministeriö jolla on mudaksen kosketus, kaikki mihin ne koskevat muuttuu paskaksi.
Yrittävät auttaa teleyhtiöitä ja Nokiaa kehittämään uusia rahakkaita palveluita, lopputulos on se että asiakkaat eivät saa palveluita eikä operaattori saa rahaa.
Täällä ollaan vasta ottamassa käyttöön teknologiaa jota sai muualla kaupasta jo 12 vuotta sitten.
Nykyteksniikka on noin sata kertaa nopeampaa, saapi googlata nimellä. Saimme jotain 8 Gbps eikä ylärajaa näkynyt,toki en voi kertoa tarkasti miten se tehtiin kun en halua jäädä historiaan miehenä joka tuhosi Internetin.
Ilmeisesti on moderoitu palsta, saa sensuroida ihan miten vaan.
